avo-avioliitto

mielestäni järjestyksellä ei ole väliä jokainen suhde on erillainen ja jokainen suhde etenee omalla painollaan! :hug:

 

ensin avoliitto.sitten naimisiin.ja kun on työ niin lapset saa hvän ja turvallisen pohjan. joten näin meillä järjestys. :heart:

 

\

Me olemme olleet useamman vuoden naimisissa ja vasta nyt odottelemme esikoista. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että jos emme olisi olleet näitä vuosia naimisissa (vaan esim. avoliitossa), emme olisi enää yhdessäkään.

Vaikka avioerokin helppo ottaa, se on vaikeampaa kuin ero ilman aviota. Meilläkin on pari kertaa laitettu harkinta-aika vireille, mutta puoli vuotta on riittänyt siihen, että olemme saaneet taas asioita selvemmiksi.

Itselleni tärkeitä avioliiton tuomia asioita ovat esim. suvun hyväksyntä ja tuki liittoa solmittaessa ja tarvittaessa sen jälkeenkin, minun ja miehen sitoutuminen myös silloin kun ei juuri nyt tunnu kivalta (kenen elämässä tuntuu aina kivalta?) ja Jumalan siunaus.

Avioliitto on meille ollut myös selkeä sopimus. Toki sitä sopimusta voi kumpi tahansa rikkoa, mutta siihen voi myös vedota.

Peesaan. Jep.

 

\

Meille tuli ensin oma kämppä, sitten lapsi ja nyt edessä kesähäät :heart:

Peesaan. Meillä siis myös näin! =)

 

meille tuli ensin lapsi ostettiin omakotitalo JA VIIKKO SITTEN MENTIIN NAIMISIIN monen vuoden kihlauksen jälkeen olemme kun rakkauden ensi huumassa rakastamme toisiamme paljon olen niin onnellinen vaikka ei tuo naimisiin meno ole muuttunut kovin näennäisesti toinen sormus sormessa laki puoleisesti muutokset ovat sitten hieman isompia (en vaihtanut sukunimeäni)

 

Meillä oli myös tarkoitus mennä ensin naimisiin ja sitten vasta lapset, noh, ei ehditty. Lapsi syntyi avoliitossa, sitten häät ja nyt kakkosta odotellaan. Oma talo sitten tulevaisuudessa.
Tässä kun kaikenlaista haastetta edessä eikä lainaakaan saada.. :'(

 

Avoliitossa elellään ja yksissä oltu vuodesta -91 lähtien. Pojat 4 ja 2 v. Yhteinen okt. Verottajan silmissä samalla viivalla naimisissa olevien kanssa kun on lapsia. Kuolemantapauksessa en saa leskeneläkettä, mutta eikös se mene sitten lapsille. Jos erotaan niin ainoa yhteinen omaisuus on talo. Isä on myös lasten huoltaja, käyty sosiaalitoimistossa paperit tekemässä molempien kohdalla. Anoppikaan ei enää kysele, ovat jo tottuneet asiaan. Nuorempana olisin mennyt naimisiin mutta mies ei halua. Koska en ole tämän asian suhteen niin jääräpäinen, olen antanut olla.

 

Ihan sama meneekö muut naimisiin vai ei ja missä vaiheessa. Ite menin vain ja ainoastaan rakkaudesta vajaa 7v sitten :heart: :heart: :heart: lapsi tuli kuvioon myöhemmin sitten. Mutta käteväähän se on että on naimisissa ennen lapsia niin kaikilla on selkeesti heti sama sukunimi...ettei tarvi miettiä mikä nimi lapsille...

 

me ollaan oltu avoliitossa yli 7 vuotta.nyt meillä 3kk lapsi ja häät kesällä.
mies lämpeni häille vuosi sitten kun lapsi ilmoitti tulostaan.mutta minä se olen ollut joka kaikesta on aloitteen tehnyt.kihloista.lapsesta ja häistä lähtien.
nyt on tullut vähän sellainen katkera olo että miksei mies koskaan kosinut tai jotain....täytyy vaan niellä

 

Olen avioliitossa. Nuorena on avioiduttu, mutta ei yhtään päivä olla kyllä päätöstä kaduttu. Avioliitto merkitsee minulle turvallisuutta ja "vakaata elämää". Tietysti minun mielestä ensin avioliitto ja sitten lapset. Tällainen mieleipide minulla.