Bilirubiiniarvot koholla, vauva joutuu valohoitoon...mitäs nyt?

Perse.

Valohoito jatkuu yön yli aamuun saakka...bilirubiiniarvot edelleen nousussa, vaikka nyt jääkin vain juuri ylärajalle (joka siis nousee tässä samalla myös), niin ei silti riitä. Tietenkään.

Aamun arvot määrittelee sitten, että miten homma iitä etenee, mutta ainakin haluavat illan arvot tsekata, joten tarkoittaakohan se käytännössä sitä, että me joudutaan helvetti soikoon olemaan täällä vielä ainakin kaksi yötä. Illan arvojen tulokset kun tulee klo 21 pintaan.

Eikö tässä nyt jo olla ihan riittävästi koeteltu...mä haluan jo rauhan, kotiin, normaaliin elämään.
 
Hmmmm
Rauhoitu. Kyllä tuo valohoito on yksi pienimmistä murheista. Ja parasta siinä on se, että tilanne voidaan hoitaa sen valon avulla. Nyt imetät sitä vauvaa ennwn jokaista lisämaitoa (sillä maitoa se vauva nyt valon ohella tarttee biliarvojen laskemiseksi).

Ajatella, sulla on oma huone ja lapsi samassa huoneessa. Harvoin on tuollainen tilanne.
 
  • Tykkää
Reactions: Criminal Mind
Koit nyt jaksaa siellä :heart: Tiedän että rasittaa. Käytännössä varmaan joudutte sen kaksi yötä olemaan siellä, tuskinpa sieltä yleensä ihan yötä vasten kotiin lähdetään. Vaikka käytännössähän ei teitä siellä voi kukaan pakollakaan pitää. Mut.... haluaisitsä sählymailan? :vampire:
 
Random.
Näyttää tosiaan siltä, että ainakin kaksi yötä vielä. Meillä kävi niin, että vaikka aamun ja illan arvot oli laskussa, niin seuraavan aamun arvo olikin taas pompannu ihan liian ylös.. Kirjottelin siia tuolla aikasemmin, että vauva oli 9pv ikäinen kun kotiin päästiin. Se oli lauantaipäivä ja maanantaina vielä käytiin bili-kontrollissa sairaalassa. Eli mahdollisuus oli siihenkin, että vauva olis joutunut takas valon alle. Onneks kuitenkin arvot oli hyvin laskenu.

Tsemppiä kutenkin! Muistan itekin jokaisen hyvän tuloksen kohdalla toivovani ja jokaisen huonon tuloksen kohdalla itkeväni.. Kuitenkin tajusin koko ajan, että pahempiakin asioita olis, mutta ne on ne hormonit ja tunnemyrsky.:) Ja meijän vauva viel oli eri huoneessa..
 
Ihanaa että vauva on sun kanssa. Meillä kuopus oli tehon puolella ja ruokittiin valon alle eli pullolla.... tissille sain ottaa kerran vrk tleensä aamuyöllö kun vauva oli huutanu siellä eikä suostunu nukkumaan ennenkuin pääs hetkeksi tissille. Olin itse osastolla, en osannu ilman lasta lähteä sairaalasta.
 
uskomatonvalittaja
Siis ei kyllä itsellä ollut tuollaisen fiilikset, kun vauvani valohoidossa oli :O. Ja etkö sä saa olla siellä yksityishuoneessa aika rauhassa?? Oletko aina tuollainen turhasta valittaja??
 
:D Voihan sen tietenkin niinkin kääntää että ihminen on valittaja jos sen mielestä ei ole yksinomaan positiivinen ja kiva asia että lapsi on valohoidossa ja bilirubiinit koholla :whistle: Jos nyt kuitenkin ihan vakavasti tarkasteltais tilannetta, niin synnytyksen jälkeisissä hormonihuuruissa kaikki ylimääräiset erot lapselle tehtävät toimenpiteet tuntuu äidistä useinkin pahalta. Ennemminkin tuntuis aika oudolta, jos olisi tuoreelle äidille täysin yhdentekevää, että lapsen voinnissa on jotain toimenpiteitä ja tarkkailua vaativaa. Ja koti-ikäväkin on varsin ymmärrettävää kun kerran kotona on se puoliso ja kolme muuta lasta. Sekin olis musta vähän outoa, jos ei lainkaan omaan kotiinsa haluaisi uuden vauvan kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
tosi noloo
:D Voihan sen tietenkin niinkin kääntää että ihminen on valittaja jos sen mielestä ei ole yksinomaan positiivinen ja kiva asia että lapsi on valohoidossa ja bilirubiinit koholla :whistle: Jos nyt kuitenkin ihan vakavasti tarkasteltais tilannetta, niin synnytyksen jälkeisissä hormonihuuruissa kaikki ylimääräiset erot vauvasta ja ylipäänsä lapselle tehtävät toimenpiteet tuntuu äidistä useinkin pahalta. Ennemminkin tuntuis aika oudolta, jos olisi tuoreelle äidille täysin yhdentekevää, että lapsen voinnissa on jotain toimenpiteitä ja tarkkailua vaativaa. Ja koti-ikäväkin on varsin ymmärrettävää kun kerran kotona on se puoliso ja kolme muuta lasta. Sekin olis musta vähän outoa, jos ei lainkaan omaan kotiinsa haluaisi uuden vauvan kanssa.
Siis haloo, se lapsen bilirubiiniarvo on koholla ja joutuu nyt olee sit pari ylimääräistä yötä sairaalassa niin se ei ole valittamisen aihe. Varsinkin kun olo on kuin hotellissa olisi ja lapsesta ei tarvitse olla erossa.

Täysin eri asia on jos lapsi olisi jossain muualla.

Tokihan hormoonihöyryt tekee tepposia ,mut turha valittaminen silti pois.

Mikä helvetin narina siitä alkaisi jos eivät hoitaisi.
 
"Vieras"
Siis haloo, se lapsen bilirubiiniarvo on koholla ja joutuu nyt olee sit pari ylimääräistä yötä sairaalassa niin se ei ole valittamisen aihe. Varsinkin kun olo on kuin hotellissa olisi ja lapsesta ei tarvitse olla erossa.

Täysin eri asia on jos lapsi olisi jossain muualla.

Tokihan hormoonihöyryt tekee tepposia ,mut turha valittaminen silti pois.

Mikä helvetin narina siitä alkaisi jos eivät hoitaisi.
Kylmiä sanoja juuri synnyttäneelle...
 
Blue
Kyllä mulle tuo valoihin joutuminen ja lapsen kanssa sairaalaan vielä vuorokaudeksi palaaminen oli kolmosen kohdalla maailman isoin juttu. Sitä harmittelin ja itkeskelin, lapset itkivät kotona ikävää ja koko maailma tuntui kaatuvan. Ja kyllä kaikki ymmärsivät, hoitajia myöten.

Ei se nyt enää niin isolta jutulta tunnu.

Eli perspektiiviä peliin naiset. Synnyttäneen maailma voi kaatua niin pienestä asiasta ettei sitä kukaan muu ymmärrä. Onneksi kyse on loppujen lopuksi vain noin pienestä murheesta. :) Nopsaan se aika menee Chef, viikon päästä jo naurat koko jutulle.
 
  • Tykkää
Reactions: chef
tosi noloo
[QUOTE="Vieras";28988454]Kylmiä sanoja juuri synnyttäneelle...[/QUOTE]

tosiasioita kuitenkin.
Kyllä mä tiedän,että siaraalassa ei ole kiva olla,mut tärkeysjärjestys kuitenkin pitäisi olla.

Jotenkin saa ap:sta sellaisen kuvan,että jaksaa kylllä valitaa siellä kotonakin.
Voisi siis antaa ihan suosiolla sille muulle perheelle vähän rauhaa siltä ennen kuin palaa takaisin sorvin ääreen
 
Oys
Mekin päästiin lähtemään kotiin, kun illan arvot oli hyvät. Vaikka kello siis oli sen 9, turhaan sinne yöksi jää ü parempi niillekin, että tulee yksi paikka lisää tilaa, yleensä vauvoja syntyy paljon yöllä :) tämä siis oys:ssa tänä vuonna.
 
Random.
tosiasioita kuitenkin.
Kyllä mä tiedän,että siaraalassa ei ole kiva olla,mut tärkeysjärjestys kuitenkin pitäisi olla.

Jotenkin saa ap:sta sellaisen kuvan,että jaksaa kylllä valitaa siellä kotonakin.
Voisi siis antaa ihan suosiolla sille muulle perheelle vähän rauhaa siltä ennen kuin palaa takaisin sorvin ääreen
Tolla periaatteella sustakin saa sen kuvan, että vaan valitat kotona. Ai miksi? Sä valitat toisten valittamisesta.:D Tosi noloo, hei.
 
"Kiraki"
Meillä lapset valohoidossa 1-3 pvä. 1-4 valolla. Alkuun arvot nouseekin, sitten lasku suuntaan.. raja-arvot vaihtelevat lapsen iän, raskausviikkojen jne. mukaan. Kaikki kotituneet meiltä hyvävointisena, verikokeilla käyneet kuitenkin jälestäpäin.

Tsemppiä!!! :) Kotona olette ennenkuin huomaatkaan :)
 
Kyllä se nyt niin on, että mä valitan tasan tarkkaan niin paljon, kuin mitä haluan. Ja juuri nyt se halun määrä on melko valtava. Tai sanotaanko ennemmin niin, että muutama tunti sitten se oli melko valtava, nyt jo laantumaan päin.

Mä olen aina synnytyksen jälkeen 2-3 viikkoa todella itkuherkkä, eikä tämäkään kerta näytä tekevän poikkeusta. Olen tässä itkeskellyt sitä, miten julmaa on pitää vauva lähes 24 h makaamassa sängyssä yksinään, vain pikaiset syötöt sallien. Toinen on niin pieni ja avuton, eikä edes syliin pääse.

Ja kun tuo lapsi TODELLA antaa ymmärtää, että syliin pitäisi päästä. Ei rauhoitu millään, vaikka kaikki poppakonstit on käytössä...itkee 5-10 min välein, eikä saa siis nukuttua. Päivä meni vielä ihan hyvin, mutta nyt yötä vasten on ollut vaikeaa. Ja sitä on äitinä aika vaikeaa katsella. Kätilö kehotti lopulta ottamaan vauvan 30 minuutiksi syliin, koska vauvaa ei tosiaan saatu millään rauhoittumaan. Ja se toikin hetkeksi avun.

Olen kyllä siihenkin lopputulokseen tässä jo tullut, että jos keskoset ja tehohoitoa vaativat vauvat pärjäävät tällä tavoin kenties viikkojakin, niin eiköhän tämä omakin lapsi pärjää sen 24h. Mutta ei se siltikään kivaa ole ja saan itkeä sitä asiaa juuri niin paljon, kuin haluan. Itkeminen kun sitten kuitenkin sen itkemisen jälkeen helpottaa.

Miehelle en todellakaan halua alkaa asiaa itkemään ja valittamaan, sillä hänelläkin on kotona rankkaa. Vaikka hän on tottunut lapset ja kodin hoitamaan, niin kyllähän se ihan eri asia on, kun sieltä oikeasti puuttuu se vaimo ihan kokonaan ja koko rumbaa saa pyörittää itse + siihen sitten vielä vaimon ja vauvan luona vierailut päälle. Kovin oli väsyneen näköinen mies, kun kävi tuossa iltasella täällä. Huolissaan vauvastakin, vaikka vauva onkin hyvässä hoidossa, eli hätää ei oikeasti ole. Ennemmin siis valitan jonnekin muualle, kuin kotíin. Jos ei jaksa näitä valittamisiani lukea, niin tämä ketju on melko helppo skipata yli. Ei luulisi olevan tyhmemmällekään ihmiselle kovin haastava suoritus?!

Ja kyllä tätä itkua ja valitusta tänne maailmaan mahtuu...tälläkin osastolla. Enpä minä ainoa ole, joka täällä itkeskelee vauvansa vuoksi ja siksi, ettei pääse vielä kotiin. Eikä näillä muillakaan äideillä ja heidän vauvoillaan yhtään sen suurempaa hätää ole, kuin mitä meilläkään.
 
Evvkonniinlaastsiison
Kuulehan, kaikki tutkimukset tukee tuota sun vaistoas. Vauvalla kaikki: stressihormonit, kasvuhormonit, lämmönsäätely, aineenvaihdunta ja sitä myötä keltaisuus toimii paremmin jos saa olla iholla. Jotta nyt vielä niitä ahdistelet, ja jos ei auta, niin sitten vauva vaan rinnalle ja syliin silti vaiks tunnin välein. Uskalla luottaa itseesi, täällä on oitokäytännöt ainakin 15v esim Ruotsia jäljessä.
Suurhalaus ja tsemppiä!
 
Kaikki maailman huoli ja hätä äidillä kohdistuu vauvaan. Muu maailma on merkityksetön vastasyntyneen rinnalla. Tsemppiä Chef ja toivottavasti pääsette kotiin pian. Oman pesän suojissa mielikin on levollinen.
Sen muistan, että omallakin muksulla oli tätä normaalia vastasyntyneen keltaisuutta ja kirosin ylimääräistä sairaala-aikaa. Miten se hoidettiin, niin en muista. Sairaalan bunkat, sanonko mistä ne on kotoisin.
 

Yhteistyössä