Clomittarien plussaketju (lapsettomuushoidoista plussanneet)

Voi ei, mitä uutisia täällä on muutaman päivän lukutauon tuloksena!

Luna - en tiedä miten pukisin sanoiksi, jotta osaisin sanoa oikeanlaisia lohduttavia sanoja. Kauhea tilanne, jota ei kenellekään soisi kohdalle! Toivottavasti löydätte nyt miehesi kanssa yhteistä voimaa selvitä pimeimmistä hetkistä eteenpäin. Täällä ei meistä varmasti kukaan edes osaa kuvitella mitä edessä on. Kumpa suuri rakkaus teitä suojelisi.

fenixlintu, 24+4
 
Täälläkin pyyhitään silmiä kyynelistä. Suurensuuri ja voimia antava halaus Lunalle <3 On aivan hirveää, että joudutte kokemaan tuollaista. Vielä kun alkukaan ei ole ollut helppo... Haluaisin löytää niitä lohduttavia sanoja, mutta ei niitä löydy. En voi edes kuvitella tuskaanne. Mutta silti uskon, että selviätte! Olet vahva nainen <3
Toivon sydämeni pohjasta yhä, että kaikki kääntyisi vielä parhainpäin! Ja voimia ja jaksamista tiellenne! Jos vaan jaksat niin kirjoittele, kuulumisianne, sillä olet mielessäni!
Ja vielä halaus... ),:
 
Lunalle suuren suuret voimahalit. Kyyneleet silmissä luin tuota teidän juttua. Eipä osaa omia sanoja laittaa niin että niistä lohdutukseksi olisi. Vaikka eipä sanat teitä tällä hetkellä taida auttaa.

Muutenkin huomaan herkistyneeni. Esimerkiksi pomo piilossa -ohjelman lopussa kun pomo jakaa työntekijöille palkkioita piti omia silmiä kuivata.
 
Tuo herkistyminen on täälläkin ollut välillä jopa hankalan voimakasta. Esim. lehteä ei aina pysty lukemaan ilman itkukohtausta jostain surullisesta uutisesta. Kuuluu kai asiaan :)

Tulin tänne tällä kerta oikeastaan vaan poksumaan. Liitoskivut ja paine lantiossa alkavat olla sitä luokkaa että liikkuminen on paikoitellen tosi kivuliasta. Rinnat on tässä ihan lopussa myös alkaneet taas kasvaa/pyöristyä, kai siellä maidontuotantoa vähitellen suunnitellaan. Tosin mulla on rinnat erittäneet jonkun verran jo raskauden puolivälistä saakka. Muuten ei vielä mitään merkkejä siitä että pikkukaveri olisi tulossa ulos.

Tikkerituu 40+0 POKS!
 
Tikkerituu, oliko teillä sukupuoli tiedossa vai tuleeko yllärinä? Jossain vaiheessa oli aiemmin puhetta vanhassa pinossa, mutta pääsen helpommalla kun kysyn :) Huuuiii, kun jännää joka tapauksessa, tuut sitten heti kertoo meille kun vauva poksuu ulos!

Takkuapina, ihan tutulta kuulostaa tuo herkkyys pieniäkin asioita kohtaan, ihanat nää hormonit.

Luna, voih, olet ollut tosi paljon mielessä. Jos voisin, niin antaisin tuhat voimahalia.. Teillä on nyt varmasti kovin kovin rankkaa, en osaa edes kuvitella. Itsekin toivon niiiiiin kovasti, että keskiviikkona tulisi hyviä uutisia.. Sitten kun vaan jaksat, niin tulethan kertomaan kuulumisia. Täällä ollaan niin surussa, toivossa kuin ilossakin ihan täysillä mukana! Haleja! :heart:

Titiuu + ihanapieni 26+0 POKS!
 
Phuuh, pakko se on tännekin laitella lunalle paljon jaksamista ja tsemppiä!
Olet(te) ihan hirmuisen paljon mielessä!

Muille tiedoksi, mä olen siis ihan oikeasti hengessä mukana, ja lunan kanssa juttelen privaatisti - en siis ole ilkeä enkä tahallani tahditon - ja tämän halusin painottaa siksi että (raskaus)hormonit voivat tehdä ilkeitä illuusioita ;)


Toivottavasti nyt muille ei tule mitään ikäviä uutisia :heart:


meillä tehdään jo "töitä" uuden raskauden eteen.
Enkelimme elää päivittäin mukana meidän elämässä. Välillä surettaa ja vihattaa enemmän elämän julmuus, mutta pääasiassa on niitä hyviä päiviä.

Toivottavasti pääsen palaamaan takaisin tälle puolen ilman huonoja uutisia :)


Ambro ja enkelityttö (21+0 / triploidia)
 
  • Tykkää
Reactions: miss_piggy
Niin ihanaa kun kun moni on löytänyt täältä "sielunkumppaneita" vaikeille poluilleen. Itseki aina hämmästyn kuinka paljon elän clomittarien elämissä mukana. <3 etenkin tiettyjen.

Abrosia, ihana kun kirjoitit tännekin. Nauratti niin toi varmistelu ettei kukaan hermostu :DD Työkaverikin kysyi (kun äkkiä tauolla kirjoittelen) että mitä naureskelen..
Hydrankin kirjoitukset täällä piristävät! Teidän kahden ja muutaman muun "tarinaa" käyn seurailemassa clomittareissa lähes päivittäin. Aina samalla kun täällä käyn. Toivottavasti pian Ambro ja Hyd (ja muut) tulette tälle puolelle kirjoittelemaan!
Ja yhä hiljaisissa toiveissa pyydän, että Luna jatkaisit matkaa täällä! <3 <3
*tihrustaa*
 
Sokerirasituksesta selvitty - litku oli esikoisesta muuttunut entistä äklömmäksi, mutta nyt osui hyvä kokeiden ottaja eli ankeuden määrä oli sitten kai vakio. Ensi viikolla sitten pitää muistaa soittaa neuvolaan niistä tuloksista.

Lunan kuulumisia täälläkin kaipailen. Ja toivon, ettei enempää ikävää kenellekään ole luvassa. Eiköhän tässä taas nyt ollut riittävä määrä tälle ryhmälle pitkäksi aikaa...

fenixlintu 25+0 poks
 
Toivottavasti olet Ambro taas pian tällä puolella! Olet myös varmasti yksi niit harvoja jotka oikeasti voivat kuvitella mitä luna_82 käy läpi. Olet luna kyllä kovasti ajatuksissa täälläkin!

Täällä on nyt pientä edistystä ilmassa, (ainakin osa) limatulppaa tuli nyt selvästi vessakäynnin yhteydessä. Voihan siitä mennä käynnistymiseen vielä kauankin mutta monella on käynnistynyt piankin limatulpan jälkeen. Alkaa jo jännittää! Viime yönä näin unta että meille syntyi sektiolla poika. Sukupuolta ei tosiaan olla kysytty etukäteen.

Tikkerituu "jo jatkoajalla" 40+1
 
luna: Voihan elämän epäoikeudenmukaisuus :( :(
Olen niin pahoillani puolestanne :( Ei tuollaista soisi kenellekään.. Muistakaahan miehenne kanssa nojata toisiinne ja pitää se toinen lähellä, ettei vain jää yksin surun kanssa.

Täällä poksuu 36+0.. Oon käyny välillä lukemassa, mutta jostain syystä ei oo tullu kommentoitua.
 
Kiitos kaikille<3
Ootte ihania.

Oon käynyt täällä lueskelemassa, mutten oo tienny mitä kirjoittaa:/

Miehen kanssa on ajeltu ympäri Suomea, kirjaimellisesti. On tuntunut paremmalta
tuijottaa autosta ulos kuin olla kotona ja tuijottaa seinää.

Onneksi mies on tukena ja mä sen tukena. Nyt on selvinny paljon asioita mitä oltiin
ehitty haaveilla vaikka mitään vauvantarvikkeira ym ei oltu hankittu.

Esim mies suri miten oli haaveillu meidän yhteisistä reissuista pienen kans perheenä:'(
Italian reissu peruttiin mutta tästä viiden yön reissaamisesta tuli
samalla sitten matka pienen kanssa:'(

Pieni on alkanut myös potkimaan voimakkaasti.
En haluaisi tuntea niiden sammuvan:/

Heikkoina hetkinä myös jo mietin että jos näin on käytävä nin tulisimpa raskaaksi pian uudestaan. Vaikkei se
tätä korvaa eikä korjaa:/

Tukiverkko mulla on hyvä ja mm. ambro on vastaillut mun kysymyksiim ja lohduttanut.
Ja te<3
Toivon tosiaan että tässä on tän ketjun epäonni.
Vaikka toki myönnän että sitä ihmettä toivon edelleen että kaikki kääntyis hyvin ja
keskiviikko lähestyy ja pelkään miten siä sit selviää kun vielä toivoo.
mutta oon myös koittanu jo miettiä paljon sitä surullisinta vaihtoehtoa.
Ja aattelin hakeutua johki puhumaan myös.

Voin kertoa kuulumisia välillä kun jaksan vaikka en tahtoisi tuoda teille tänne surua:'(

Ilmotelkaa jos haluutte aloittaa uuden ketjun jos haluutte ekalle sivulle listan jota joku päivittää
, voin sit pistää siihen ketjuun linkin tän ketjun etusivulle.
Tai sit voitte alkaa päivittää tietoja uudelle sivulle aina kun tietoja vaihtuu tai sivu vaihtuu.

Kiitos voimien lähetyksestä ja toivomisesta, niitä tarvitaan,
toivon niin paljon että kaikkien toiveet yhdessä hävittäs sen kertymän
ja parantas meidän pienen:'( <3

luna 21+1 :(
 
Lunalle aivan mielettömästi tsemppiä huomiselle! Ihmeitä joskus tapahtuu - toivottavasti teille :heart:
Mielessä oot aivan taukoamatta.
Mukava kuulla että miehesi kanssa pystytte asiasta puhumaan ja yhdessä suremaan.

Ja varmasti raskaudut uudestaan. Se on totta ettei toinen raskaus korvaa tai korjaa tätä ensimmäisen menetystä (toivottavasti näin kohdallasi ei ole), mutta niin karsea klisee kuin se onkin, niin aika parantaa.
Paraskin olen puhumaan kun vietin unettoman yön itkien ja vihaten itseäni ja mahaani :D mutta ne on täysin normaaleja tunteita - onneksi!

Mä itse muistan myös tuon kuinka tuskaista oli tuntea vauvan liikkeet kun jo jotenkin tiesi että miten siinä käy.


Itselläni omalla painollaan auttoi se, että yritin löytää niitä positiivisia asioita kaiken kamaluuden keskellä; esim 2 vuotta yritystä ja tulin ensimmäisestä pistoshoidosta raskaaksi eikä kroppani edes halunnut vauvasta eroon (Triploidiaraskauksiahan on 1-3% kaikista, mutta 99% menee kesken jo todella varhaisessa vaiheessa. RV20+0 esiintyvyys on 1/250 000 eli ihme oli että näinkin pitkälle pieni sinnitteli).
Positiivinen on myös se, että meidän tarinan lopun syy ei ole perinnöllinen.
 
Lunalle kaikki mahdollinen tsemppi ja hyvät tuurit huomiselle!

Jouduin itse tänään osastolle sisään kun alkoi tihuttaa vihreää lapsivettä. Kohdunsuu on vielä kypsymätön ja sitä kypsyttämään olen nyt saanut yhdet cytotecit. Eli infektioriskin takia nyt käynnistellään ja odotetaan että supistukset alkaisi. Tähän saakka on ollut vain melko kivuttomia ja aivan epäsäännöllisiä suppareita.

Tikkerituu 40+3
 
Viimeksi muokattu:
Tikkerituu tsemppiä synnytykseen <3

Kiitos murut <3
Ja kuten Hydrakin sanoi niin Ambrolle kiitos että on pistänyt minulle viestiä ja kertonut asioita keskeytykseen liittyen. Muista ambro että jos yhtään tuntuu ettet jaksa tätä asiaa miettiä niin ymmärrän sen täysin, on varmasti rankkaa miettiä näitä asioita :/

Kotiin tultiin niin TAYSsista oli tullut kirje missä oli lääkärin kirjallinen diagnoosi. Aika surkealta se kuulostaa. Tai no alussa siinä on piiiitkä listaus kaikesta mikä on hyvin ja normaalisti (aivot, sydän, napanuora jne) mutta sitten ihan lopuksi kerrotaan siitä nestekertymästä joka peittää koko oikean keuhkon alueen ja painaa sydäntä ja että vasen keuhko on pieni ja että ennuste on huono:(
Pelkään nyt että vahinko on jo tapahtunut keuhkoille :S
Toivon silti että nestekertymä olisi hurjasti pienentynyt (mikä on epätodennäköistä koska todnäk on kasvanut ja yleensäkin kasvaa/pienenee hyvin hitaasti) ja että lääkärit keksivät jotain keuhkojen pelastukseksi. Luin marraskuisista että yhdelle sikiölle tehdään verensiirto ja annetaan lääkettä:/ Hurjaa sekin. Varmaan meidän pienen tilanne on aika lohduton kun mitään ei voida edes yrittää :(
 
Luna voimia sinulle ja miehellesi huomiseen. Tällä hetkellä varmasti vaikea edes ajatella positiivisia asioita, mutta kuten Ambrokin kirjoitti niin positiivisia asioita varmasti löytyy paljon.

Tikkerituu jännät hetket käsillä. Tsempit synnytykseen!

Itsellä alkaa olemaan tuo eka neuvola lähellä, torstaina siis. Jotenki sekin jännittää vaikka käsittääkseni siellä ei juuri mitään tapahdu.

takkuapina 7+3
 
Luna älä minusta huolehdi - tärkeintä on nyt se että sinä (ja miehesi) kestätte tämän. Mä kyllä vetäydyn taka-alalle jos koen liian rankaksi tämän.

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin ollut jopa ihan hyvä että olen joutunut näitä asioita miettimään. Oon kuitenkin tän 3kk:tta surru mutta en ole miettinyt kuitenkaan.

Meillä on nyt menossa ekat pistoshoidot keskeytyksen jälkeen ja huhheijaa.. pitäis varmaan ehkä tehdä asialle jotain jos nyt saatais yrityslupa huomenna.
Stressaan siitä että onko turha kierto vaiko ei - heitänkö parhaillaan reilua 300euroa kankkulan kaivoon. Meillä ei oo vielä oikein keskeytyksestä toivuttu entiselleen petitouhujen tiheyden suhteen.
Viimeisessä folliultrassa oli 4 isompaa follia (tosin vaan ~9mm kokoisia) ja huomenna on uusi ultra. En usko että kaikki siellä on kasvanut ja vähän tässä punnitsen että mitä tekisi jos siellä on esim 3 follia?
En jaksa uskoa että kaikki 3 irtoaisivat jos ei irroituslupaa edes saada, saatika hedelmöittyisivät tai kiinnittyisivät ja kehittyisivät.

Miksiköhän tälle puolelle näitä purnailen :D ?

Kuinka teidän lääkärireissu Luna meni?

Tikkerituulla myös jännät paikat :) !

Takkuapinalle hyvää neuvolareissua huomenna!
Mulla ei ole tippaakaan ikävä neuvolakäyntejä eikä sitä muutakaan ramppaamista. Oli hirveetä säätöä töiden kanssa kun neuvolakäynnit rohmus yhteensä 2-3h matkoineen per kerta. Jos jotain hyvää niin ens kerralla en ole enää ensiodottaja niin saatan päästä vähemmillä käynneillä :D
 
Tänään lääkärikäynnillä varmistui että pieni ei pääsisi koskaan kotiin. Koko oikea keuhko on poikkeamaa, ja vaikka se pienenisi niin oikea keuhko olisi toimimaton. Kertymä on myös kasvanut ja vienyt mahdollisuudet vasemmalta keuhkolta, jota oli vain vähän ja sekin painautuneena kuten sydän ja palleakin.
Lääkärit sanoivat että kyse ei ole siitä pääsisikö pieni joskus leikkimään, pelaamaan palloa jne, vaan siitä että pieni ei pääsisi koskaan edes kotiin.
Jollain tavalla se lohduttaa että vaikka tämä on sydäntä särkevää, niin ei ainakaan jää jossittelun varaan, keskeytys on pienen parhaaksi.
Jos keskeytystä ei tehtäisi, pieni saattaisi kestää synnytykseen asti mutta joutuisi heti kivuliaisiin toimenpiteisiin ja siltikään hän ei tulisi selviämään koska ilman keuhkoja ei voi elää :'(
Pyysin vielä lopuksi lääkärin sanomaan sen uudelleen, eli että pieni ei tulisi koskaan kotiin :(

Huomenna käyn hakemassa lääkkeen ja synnytys on lauantaina.
Kiitoksia tuesta teille, toivon ettei kellekään käy enää mitään pahaa tällä palstalla :´(
<3

luna
 
luna, voi ei, olen niin kovin pahoillani. :'( Voimia isosti tulevaan ja etenkin lauantaille. Yrittäkää jaksaa. Voi kun voisin ottaa edes osan teidän surusta kantaakseni. Olen niin pahoillani, että ette saanut poikaa kotiin. :'( :hug:
 

Yhteistyössä