Pojallani todettiin diabetes kolmen vanhana, eli noin vuosi sitten. Olisi mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia ja tuntemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa...
Diabetes
- Viestiketjun aloittaja Snäkisteri
- Ensimmäinen viesti
Tuossa jokunen vanhempi ketju..
http://keskustelu.kaksplus.fi/t684005
http://keskustelu.kaksplus.fi/t698023
Ja meiltä löytyy tyttö 7v, runsas vuosi sitten todettu diabetes.
http://keskustelu.kaksplus.fi/t684005
http://keskustelu.kaksplus.fi/t698023
Ja meiltä löytyy tyttö 7v, runsas vuosi sitten todettu diabetes.
Mä olen tuossa diabeetikko-lasten pinossa se "harmaa" kamomilla. :xmas:
En ollut silloin vielä rekkaantunut.
Tyttö on suhtautunut asiaan alusta asti tosi hyvin. Sokerit mittaa itse kun käskee, insuliinia on vielä vähän arka itse pistämään. Eli sairaus ei paljon menoa haittaa onneksi.
Itselle se oli tietysti aikamoinen sokki, nyt jo vähän helpottanut kun on siihen "tottunut", paitsi kyllä joskus tulee sellaisia hetkiä että ottaa päähän aika tavalla..
Sujumista helpotti silloin alussa aivan ihana eskariope joka otti homman haltuunsa ja sain turvallisin mielin viedä tytön eskariin, (meillä monipistoshoito, eli joutuivat pistämään lounaalla). Nyt syksyllä koulun alkaessa ei tuntunut koulusta löytyvän pistäjää. Niinpä kävin pari ekaa viikkoa itse pistämässä... Sitten lääkäri kirjoitti sellaisen todistuksen että apu on löydyttävä.
Sokerit on pysynyt aika lailla tasapainossa pitkäsokeri oli viimeksi 7,8.
Huomaa, että on sellaista kausittaista että hetken aikaa mennään korkealla ja sitten taas matalalla. Tiedä sitten jos oma haima vielä ajoittain jotenkin vielä toimii. sellasta kyttäämistä ja varautumistahan tämä on, niikun varmaan tiedät..
Voimia teille!!!! :hug:
En ollut silloin vielä rekkaantunut.
Tyttö on suhtautunut asiaan alusta asti tosi hyvin. Sokerit mittaa itse kun käskee, insuliinia on vielä vähän arka itse pistämään. Eli sairaus ei paljon menoa haittaa onneksi.
Itselle se oli tietysti aikamoinen sokki, nyt jo vähän helpottanut kun on siihen "tottunut", paitsi kyllä joskus tulee sellaisia hetkiä että ottaa päähän aika tavalla..
Sujumista helpotti silloin alussa aivan ihana eskariope joka otti homman haltuunsa ja sain turvallisin mielin viedä tytön eskariin, (meillä monipistoshoito, eli joutuivat pistämään lounaalla). Nyt syksyllä koulun alkaessa ei tuntunut koulusta löytyvän pistäjää. Niinpä kävin pari ekaa viikkoa itse pistämässä... Sitten lääkäri kirjoitti sellaisen todistuksen että apu on löydyttävä.
Sokerit on pysynyt aika lailla tasapainossa pitkäsokeri oli viimeksi 7,8.
Huomaa, että on sellaista kausittaista että hetken aikaa mennään korkealla ja sitten taas matalalla. Tiedä sitten jos oma haima vielä ajoittain jotenkin vielä toimii. sellasta kyttäämistä ja varautumistahan tämä on, niikun varmaan tiedät..
Voimia teille!!!! :hug:
Aivan... 
Melkolailla samat ajatukset ja tuntemukset täällä.
Vesselini on tarhassa ja oikein hyvin on sujunut. Tätsyt ovat suhtautuneet ihanasti ja klaaraavat systeemit, eikä poika itsekään ole menoiltaan pysähtynyt. Ei haittaa pistämiset eikä mittaamiset (ottaa itsekin).
Voimia sinne myös! :hug:
Ps. Olin pari vuotta sitten avustajana/sijaisena ala-asteella. Siellä oli ekaluokkalainen, jolla diabetes. Häntä "hoivasin", ja tuossakin tapauksessa ns. apupistäjää oli tavattoman vaikea löytää! :headwall: Eli jos satuin itse olemaan sairaana, niin huh hah hei vaan...
Melkolailla samat ajatukset ja tuntemukset täällä.
Vesselini on tarhassa ja oikein hyvin on sujunut. Tätsyt ovat suhtautuneet ihanasti ja klaaraavat systeemit, eikä poika itsekään ole menoiltaan pysähtynyt. Ei haittaa pistämiset eikä mittaamiset (ottaa itsekin).
Voimia sinne myös! :hug:
Ps. Olin pari vuotta sitten avustajana/sijaisena ala-asteella. Siellä oli ekaluokkalainen, jolla diabetes. Häntä "hoivasin", ja tuossakin tapauksessa ns. apupistäjää oli tavattoman vaikea löytää! :headwall: Eli jos satuin itse olemaan sairaana, niin huh hah hei vaan...
Edellisessä kunnassa hoitui hyvin nämä kouluavustaja palvelut , diabeetikko pojallemme....Mutta muutettuamme varsinais-suomeen saimme kokea täyden shokin, pojan aloitettua koulunsa. Kukaan ei suostunut ottamaan vastuuta pojan hoidosta---Tyks antoi kyllä lausunnon avustajan tarpeesta, mutta tilanne nyt se , että jos avustaja kipeä tmv...ei pojalla ketään turvana/apuna hh ja insuliinien laskussa koulupäivän aikana.
Toi on kyllä ihan käsittämätöntä! Useasti mietin, että jonkinlainen varasysteemi pitäisi olla. On kuitenkin kyse lapsista.
:hug:
:hug: