Diagnoosit

Tuosta eräästä ekaluokan viivästymis -ketjusta tuli mieleen, että melkeen kauhistuttaa, ku tuntuu, että kaikenlaisesta käyttäytymisestä tehdään joku diagnoosi.

Tuossakin ketjussa mainittiin joku diagnoosi (oliko se nyt add) ja mun mielestä tuossa "taudin" kuvauksessa ei ollut mitään kummallista.

Jos me kaikki porukat mentäisiin tutkimuksiin, niin löytys tutkijoille paljon hommaa keksiä meille kaikille oma diagnoosi.... =)

En toki mä diagnooseja tyrmää, mutta jotenki tuntuu, että liika on liikaa.

 

Kenelle tahansa löytyy joku dg kunhan tutkitaan tarpeeksi

 

Ja koska niitä dg:n metsästiä on pilvin pimein, niiden hoito ja tutkimus viivästyy jotka OIKEASTI tarvitsevat apua ja sen diagnoosin (koska oikealla diagnoosilla varmistetaan oikein kohdennettu tuki).

 

Ja koska niitä dg:n metsästiä on pilvin pimein, niiden hoito ja tutkimus viivästyy jotka OIKEASTI tarvitsevat apua ja sen diagnoosin (koska oikealla diagnoosilla varmistetaan oikein kohdennettu tuki).

Tätä ajoin takaa tuolla, että en toki tyrmää diagnooseja.

 

Taas toistan itseäni: tärkeintä ei ole diagnoosi, vaan tieto siitä, miten tiettyjen ominaisuuksien kanssa parhaiten pärjätä ja kuinka tukea oikealla tavalla. Ja joskus siihen päästään alkamalla selvittää jotain tiettyä diagnoosia ajatellen vaadittuja kriteerejä... vaikka itse diagnoosia ei tulisikaan.

Erilaisuuden hyväksyminen on nykymaailmassa äärettömän vaikeaa. Kaikkien pitää sopia johonkin lokeroon ja jos ei sovi, tehdään lokero ja annetaan sille nimi. Kaksipiippuinen juttu: sillä saattaa saada tuen ja ymmärryksen tai sitten putoaa kokonaan pois pelistä

 

Sellanen tässä ajassa ihmetyttää että kaikkien pitäisi olla samanlaisia, tasapaksuja ja samalla muotilla tehtyjä jos on vähänkään alle tai yli niin poikkeaa normista ja diagnoosia pitää alkaa etsiä. Alkaa jo neuvolan kasvukäyristä ja koulu vasta tasapäistämiseen pyrkiikin. Villejä pikkupoikia on ollut maailman sivu, mutta nyt niillä on adhd ja vähän hitaammin asioihin reagoivilla haaveilijoilla add :/

 

Sellanen tässä ajassa ihmetyttää että kaikkien pitäisi olla samanlaisia, tasapaksuja ja samalla muotilla tehtyjä jos on vähänkään alle tai yli niin poikkeaa normista ja diagnoosia pitää alkaa etsiä. Alkaa jo neuvolan kasvukäyristä ja koulu vasta tasapäistämiseen pyrkiikin. Villejä pikkupoikia on ollut maailman sivu, mutta nyt niillä on adhd ja vähän hitaammin asioihin reagoivilla haaveilijoilla add :/

Alkuosasta olen aivan samaa mieltä. Mutta viimeinen lause ei saa minulta täyttä tukea. Nyt on vain enemmän tietoa asioista, joiden vuoksi ennen leimattiin automaattisesti leimalla tyhmä-laiska-saamaton.

Mutta kaikki vilkkaus ei odellakaan ole adhd:ta tai haaveilu add:tä. Onkohan muotia saada oma kirjainyhdistelmä?