Kiitos taas Ursulalle 
!
Päiväni alkoikin taas hymyssäsuin luettuani palstaasi, kiitos siitä!
RJS
!Päiväni alkoikin taas hymyssäsuin luettuani palstaasi, kiitos siitä!
RJS
EI TOSIKOILLE
- Viestiketjun aloittaja Ursula
- Ensimmäinen viesti
Kiitokset myös täältä!
Nyt voin levollisin mielin palata askareisiini; kenties teen muutaman keppihevosen!
Nyt voin levollisin mielin palata askareisiini; kenties teen muutaman keppihevosen!
Hei helteen keskeltä! Palasinpa palstalle, koska Yrjänä lähti avustamaan ystäväänsä kesämökin sähköistetuksi saattamisessa, kuopus pelaa jalkapalloa naapurin lasten kanssa hellettä uhmaten ja muu läsnäoleva väki viettää siestaa!
Hyvä Tiikerin päiväuni! Et suinkaan ole yksin ongelmasi kanssa, vaan tuhannet näyttöpäätteet valaisevat näitä hämärtäviä kesäöitä sitoen jonkinasteisesta nettiriippuvuudesta kärsiviä kansalaisia äärellensä. Luulen siis, että lievästä riippuvuudesta on kyse. Voit kyllä olla netistä poissa, mutta kun illalla talon hiljennyttyä päätät käväistä netissä katsomassa vähän jotain, juututkin kummallisella tavalla tuoliisi ajatellen, että täytyypä vielä vilkaista tuo, ja tuo, ja tuohon on pakko kirjata eriävä mielipide... Ja niin aika rientää huomaamatta ja yöunet jäävät liian lyhyiksi. Luulen, että sinun on parasta määritellä itsellesi tarkka maksimiaika, minkä saat illalla netissä notkua. Uhkana olkoon viikon vankkumaton nettipimento, jos asettamaasi aikarajaa rikot!
Ps. Nikkiisi viitaten, jos olisin teetyttö ja ottaisin itselleni teenikin, se olisi tietenkin Uskollinen Ystävä, sillä sehän minä olen!
Palstalla tapaamme taas! Toivoo URSULA kkpt
Hyvä Tiikerin päiväuni! Et suinkaan ole yksin ongelmasi kanssa, vaan tuhannet näyttöpäätteet valaisevat näitä hämärtäviä kesäöitä sitoen jonkinasteisesta nettiriippuvuudesta kärsiviä kansalaisia äärellensä. Luulen siis, että lievästä riippuvuudesta on kyse. Voit kyllä olla netistä poissa, mutta kun illalla talon hiljennyttyä päätät käväistä netissä katsomassa vähän jotain, juututkin kummallisella tavalla tuoliisi ajatellen, että täytyypä vielä vilkaista tuo, ja tuo, ja tuohon on pakko kirjata eriävä mielipide... Ja niin aika rientää huomaamatta ja yöunet jäävät liian lyhyiksi. Luulen, että sinun on parasta määritellä itsellesi tarkka maksimiaika, minkä saat illalla netissä notkua. Uhkana olkoon viikon vankkumaton nettipimento, jos asettamaasi aikarajaa rikot!
Ps. Nikkiisi viitaten, jos olisin teetyttö ja ottaisin itselleni teenikin, se olisi tietenkin Uskollinen Ystävä, sillä sehän minä olen!
Palstalla tapaamme taas! Toivoo URSULA kkpt
karkinnälkä
edessäni on karkkipussi jota syön koko ajan vaikka ei välttämättä olisikaan karkinnälkä, mutta silti en pysty lopettamaan miksi oi ursula hyvä?
Kiitoksia vastauksesta! :flower:
Olen yrittänyt jo kyseisenlaisia aikarajoja asetella, mutta hienommin ilmaistuna ne ovat aina virtsanneet jaloille.
Nyt täytyy ryhdistäytyä ja ottaa tuo Damokleen miekka killumaan pään päälle (nettipimento).
Mielenkiinnolla palstaasi seuraava Tikru
Olen yrittänyt jo kyseisenlaisia aikarajoja asetella, mutta hienommin ilmaistuna ne ovat aina virtsanneet jaloille.
Nyt täytyy ryhdistäytyä ja ottaa tuo Damokleen miekka killumaan pään päälle (nettipimento).
Mielenkiinnolla palstaasi seuraava Tikru
Ja taas kysymys..
Kuopuksellani on paha tapa purra minua. On joko innoissaan ja puraisee esim. sylissä ollessaan olkapäästä ja käsivarresta tai sitten suutuspäissään puraisee ihan mistä vaan, vaikkapa reidestä . Miten saisin kitkettyä pois tämän kivuliaan tavan?
Kuopuksellani on paha tapa purra minua. On joko innoissaan ja puraisee esim. sylissä ollessaan olkapäästä ja käsivarresta tai sitten suutuspäissään puraisee ihan mistä vaan, vaikkapa reidestä
. Miten saisin kitkettyä pois tämän kivuliaan tavan?Parahin URSULA!
Kodissamme asuu hirviöitä,jotka ottavat vallan aina, kun rakkaat lapsukaiseni menevät sänkyihinsä. Olosuhteiden pakosta nämä nuppus-riiviömme joutuvat nukkumaan samassa huoneessa ja ovat päättäneet, etteivät iltayhdeksän jälkeen voi sietää toisiaan: poikani vaatii nukahtaakseen lähes täydellistä hiljaisuutta ja rauhaa kun taas tyttäreni on vauvaiästä lähtien tuudittanut itsensä uneen satuja höpöttäen, lauluja hyräillen ja peiton alla pyöriskellen. Kuinka saan tämän yhtälön toimimaan???
Toinen visainen pulma:
Kuinka voin vakuuttaa pian 4-vuotiaan poijalleni (ja onko se edes tarpeen), ettei hänestä tule aikuisena naista, vaikka hän on niin päättänyt? Omasta mielestäni on hieman jopa huvittavaa, kun karskimmanpuoleinen jöntikkäni sipsuttelee isosiskon vaaleanpunaiset karvatohvelit jalassaan, keijun siivet seässään ja tyllihame lanteillaan luokseni ja kujertaa autuas ilme pyöreillä kasvoillaan: "Minä olen Plinsessa Luusunen". Mieheni on kuitenkin melko pahoinvoivan oloinen, kun poika päivästä toiseen kerjää kynsilakkaa, puuteria ja kulkee paljettikäsilaukku olallaan.
Ymmärän täysin, että pojan samastuminen omaan sukupuoleen saattaa viedä aikaa, mutta montako vuotta sitä on vielä odoteltava? Miten rauhoittelen miestäni?
<br><br>
Kodissamme asuu hirviöitä,jotka ottavat vallan aina, kun rakkaat lapsukaiseni menevät sänkyihinsä. Olosuhteiden pakosta nämä nuppus-riiviömme joutuvat nukkumaan samassa huoneessa ja ovat päättäneet, etteivät iltayhdeksän jälkeen voi sietää toisiaan: poikani vaatii nukahtaakseen lähes täydellistä hiljaisuutta ja rauhaa kun taas tyttäreni on vauvaiästä lähtien tuudittanut itsensä uneen satuja höpöttäen, lauluja hyräillen ja peiton alla pyöriskellen. Kuinka saan tämän yhtälön toimimaan???
Toinen visainen pulma:
Kuinka voin vakuuttaa pian 4-vuotiaan poijalleni (ja onko se edes tarpeen), ettei hänestä tule aikuisena naista, vaikka hän on niin päättänyt? Omasta mielestäni on hieman jopa huvittavaa, kun karskimmanpuoleinen jöntikkäni sipsuttelee isosiskon vaaleanpunaiset karvatohvelit jalassaan, keijun siivet seässään ja tyllihame lanteillaan luokseni ja kujertaa autuas ilme pyöreillä kasvoillaan: "Minä olen Plinsessa Luusunen". Mieheni on kuitenkin melko pahoinvoivan oloinen, kun poika päivästä toiseen kerjää kynsilakkaa, puuteria ja kulkee paljettikäsilaukku olallaan.
Ymmärän täysin, että pojan samastuminen omaan sukupuoleen saattaa viedä aikaa, mutta montako vuotta sitä on vielä odoteltava? Miten rauhoittelen miestäni?
<br><br>
pååpå
Jos ei haluu niin onko pakko?
Miksi tenniksen peluu on niin paljon hauskempaa kuin mattojen tamppaus, vaikka peliväline ja liikerata on täysin samat?
Onko minusta nyt tullut #&%?$!*, kun meidän 2v kutsuu minua ja miestäni tasa-arvoisesti isiksi?
Miksi tenniksen peluu on niin paljon hauskempaa kuin mattojen tamppaus, vaikka peliväline ja liikerata on täysin samat?
Onko minusta nyt tullut #&%?$!*, kun meidän 2v kutsuu minua ja miestäni tasa-arvoisesti isiksi?
Muutaman kerran on käynyt näin että olen tälläytynyt peilin edessä kauan ja hartaasti. Vaihtanut vaatteet monta kertaa kunnes olen ollut sitten tyytyväinen lopputulokseen, ja lähtenyt hyvillä mielin siitä sitten minne milloinkin: juhliin tai vaikka baariin...
Mutta...sitten näen kuvia itsestäni jotka on otettu sitten siellä juhlissa/baarissa, niin järkytys valtaa mieleni ja parahdan:"Voi jestas että oon kamalan näkönen!! Kamala kaksoisleuka ja kauhea makkara tuossa kyljessä" ym.
Onko tämä peili-minä miesten keksimä juttu, ettei vaimokullalla menisi koko päivä peilatessa ja vaatteita vaihtaessa kun mikään ei näytä hyvältä?
Vai onko vain oman itsesuojeluvaiston luoma illuusio etten vaipuisi synkkyyteen?
Miksi tämä aivojen luoma illuusio ei päde kuvia katsellessa?
Kerro Ursula miksi näin?<br><br>
Mutta...sitten näen kuvia itsestäni jotka on otettu sitten siellä juhlissa/baarissa, niin järkytys valtaa mieleni ja parahdan:"Voi jestas että oon kamalan näkönen!! Kamala kaksoisleuka ja kauhea makkara tuossa kyljessä" ym.
Onko tämä peili-minä miesten keksimä juttu, ettei vaimokullalla menisi koko päivä peilatessa ja vaatteita vaihtaessa kun mikään ei näytä hyvältä?
Vai onko vain oman itsesuojeluvaiston luoma illuusio etten vaipuisi synkkyyteen?
Miksi tämä aivojen luoma illuusio ei päde kuvia katsellessa?
Kerro Ursula miksi näin?<br><br>
hei ursula
Kiitos ensiksi erittäin paljon, sillä olet piristänyt mieltäni ja olen saanut muutamista vastauksista myös itselleni monta hyödyllistä tietoa :flower:
Kysyisin että mites tuon miehen sais tekemään enemmän hommia siis kotona ei vaan töissä? ja että onko urospuolisilla henkilöillä oikeasti ne putkiaivot??
Kysyisin että mites tuon miehen sais tekemään enemmän hommia siis kotona ei vaan töissä? ja että onko urospuolisilla henkilöillä oikeasti ne putkiaivot??
Olen juuri joutunut (eronnut väkivaltaisesta liitosta) yksinhuoltajaksi. Tätä en olisi halunnut, koska lapsetkin ovat niin pieniä vielä. Kuinka jaksan tätä arkea yksin???? Houkutus pyytää se väkivaltainen mies takaisin on suuri..
Ystäviä minulla ei juuri ole, ja heillä kaikilla on omatkin huolensa ja murheensa. Sukulaiset ovat kaukana...
Raskasta, raskasta on..
http://salattu.vuodatus.net/
Ystäviä minulla ei juuri ole, ja heillä kaikilla on omatkin huolensa ja murheensa. Sukulaiset ovat kaukana...
Raskasta, raskasta on..
http://salattu.vuodatus.net/
että mihinkä hämähäkki laittaa sen seittinsä, kun se kiipeää ylös??? Ei se rihma jää sinne roikkumaan. Kait se kelaa sen johonkin selkäreppuun talteen??
En kyllä ehkä tuu näitä vastauksia lukemaan, koska käyn täällä niin harvoin. Mutta nostelkaa tätä, jos joskus vielä sattuisin paikalle.
Hyviä öitä ja lämmintä kesää!
Tämä siis oli nosto vain. Terveiset Ursulalle, sinulla se on sana hallussa
En kyllä ehkä tuu näitä vastauksia lukemaan, koska käyn täällä niin harvoin. Mutta nostelkaa tätä, jos joskus vielä sattuisin paikalle.
Hyviä öitä ja lämmintä kesää!
Tämä siis oli nosto vain. Terveiset Ursulalle, sinulla se on sana hallussa
hipsis hei
\
Tämän minäki haluisin tietää....Alkuperäinen kirjoittaja 15.07.2006 klo 23:42 mummu65 kirjoitti:että mihinkä hämähäkki laittaa sen seittinsä, kun se kiipeää ylös??? Ei se rihma jää sinne roikkumaan. Kait se kelaa sen johonkin selkäreppuun talteen??
En kyllä ehkä tuu näitä vastauksia lukemaan, koska käyn täällä niin harvoin. Mutta nostelkaa tätä, jos joskus vielä sattuisin paikalle.
Hyviä öitä ja lämmintä kesää!
Tämä siis oli nosto vain. Terveiset Ursulalle, sinulla se on sana hallussa
Heinäkuu on lähes huomaamatta kiepsahtanut jälkipuoliskolleen ja pitkän kuivuuden vuoksi koivut karistavat keltaisia lehtiä kuin syksyllä konsanaan. Mutta eipä hätää, kesä jatkuu vielä, ja mikä lohdullista: URSULA ei aio hylätä teitä syksyn koittaessakaan! Tässä tämänpäiväisiä ratkaisuja ongelmiinne:
Hyvä karkinnälkä! Kyselet, miksi syöt karkkeja, vaikka ei oikeastaan tee edes mieli. Luulisin syyn löytyvän siitä, että karkit ovat niin hyviä, että aika usein niitä tekee mieli. Sitten sitä vain ihmispolo jatkaa syömistä, jos karkkeja on saatavilla. Parasta on toimia niin, että karkkeja on käden ulottuvilla kohtuullisen harvoin eli niitä ei ostella joka viikko. Sitten kun todellinen karkin himo iskee, voi vaikka kävellä kuuden kilometrin päähän lähimpään karkinmyyntipisteeseen ostamaan näitä mielihalun tyydyttäjiä.
Hyvä RJS! Kuopuksesi puremisintoa lisää luultavasti se, että yllätetty äiti päästelee kivoja kirkaisuja tultuaan puraistuksi. Ehkäpä kuopuksesi pitää sinua jonkinmoisena vinkuleluna? Mikäli puremiskohdat ovat yleensä jotakuinkin samat, esim. paljas käsivarsi tietyltä kohdalta, voisit sivellä ihollesi vaaratonta mutta erittäin pahanmakuista Kynneliä. Tällä erinomaisella nesteellä vierotin kakkoseni menestyksekkäästi kynsien pureskelusta. Äkkiseltään en muista, minkä ikäinen kuopuksesi on, mutta mikäli ymmärrystä alkaa olla riittävästi, voit informoida häntä siten, että elolliseen olentoon kohdistuvan purennan jälkeen suu on aina desinfioitava laimentamattomalla sitruunamehulla. Mikäli sitruuna alkaa maistua liiaksi, vaihda makua johonkin pahempaan!
Hyvä Feenikslintu! 1) Suosittelen iänmukaista nukkumaanmenoaikojen porrastusta. Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt, poika on nuorempi, joten kodissanne voidaan ottaa käyttöön sääntö, jonka mukaan 4-vuotiaan on mentävä nukkumaan klo 20.00. Silloin lastenhuoneessa on oltava täydellinen hiljaisuus. Isosisko saa vielä luvan hoitaa iltatoimiaan ja katsella ja lueskella kirjoja jossain muussa huoneessa. Klo 20.38 poika on saanut direktiivin vaatiman hiljaisuuden nukahtaakseen, joten isosiko voi nyt tulla nukuttamaan itseään hiljaisesti höpisten ja lauleskellen.
2) Poikasi käyttäytyminen on vielä ihan ikäkaudelle ominaista, eikä ole syytä olettaa, että hän astelee kahdenkymmenen vuoden päästä korkokengissä ja minihameessa kasvot meikattuina ostoksille lähikauppaan. Tällaisen näyn kohtasin taannoin kauppareissulla. Tässä tapauksessa oli vielä niin ikävästi, että kyseinen henkilö lienee käyttänyt kaiken aikansa ja taitonsa meikkaamiseen ja pukeutumiseen, joten sellainen seikka kuin henkilökohtainen hygienia oli jäänyt hoitamatta. Hänen lähistöllään leijaili sellainen hajujen kirjo, että kerrankin olin kiitollinen siitä, etten ollut raskaana ja hajuista helposti pahoinvoiva. Minun vanhempi poikani oli lapsena sangen kiinnostunut nukeista ja halusi itselleen mm. barbie-nuken, kun isovanhemmat kerran antoivat hänen valita kaupasta lelun. Hänen lempivärinsä oli punainen ja paras ystävänsä serkkutyttö. Kun seuraava lapsi oli tuloillaan, hän oli varma koko raskauden ajan, ettei häntä voida rangaista veljellä, vaan että tuleva lapsi on tyttö, niin kuin sitten olikin. Esikouluikäisenä hän ystävystyi uuden naapurimme pojan kanssa ja nukkeleikit alkoivat väistyä. Luulen, että omankin poikasi kiinnostukset siirtyvät hepenistä toisaalle, kunhan kaveripiiriin alkaa tulla poikia ja reviiri laajenee. Pikkuhiljaa hän myöskin oivaltaa, että naisena olo ei itse asiassa ole sen kiehtovampaa kuin miehen rooli. Ehkäpä sinä olet ollut hänen kanssaan isää enemmän ja valikoitunut täten samaistumisen kohteeksi, joten isän kanssa vietetty aika saattaa edesauttaa häntä huomaamaan mukavia puolia miesten maailmassa. Joten poika vain isän kanssa pyykkiä pesemään, autoa puunaamaan, perunoita keittämään ja lautoja naulaamaan!
Hyvä pååpå! 1) Usein pakko, vaikka ei haluaisi! 2) Kyseessä ovat meille syntyneet mielikuvat toimintojen toteutumisesta. Jos samoissa virttyneissä verkkareissa ja lähtemättömien tahrojen pilkuttamissa paidoissa pelaamme tennistä tai puistelemme mattoja, ovat mieleemme syntyvät kuvat aivan erilaisia asujamme koskien: tenniksenpelaajina näemme itsemme vitivalkoisissa tenniskostyymeissä valokuvauksellisen kauniina, mutta joa tamppaamme mattoja, muodostuu mieliimme kuva tuimailmeisestä Siiri Angerkoskesta ruutuesiliina edessään hakkaamassa harmaantuneita riepumattoja vanhassa kotimaisessa elokuvassa. Ja aika moni haluaa olla enemmän sorea tennistähti kuin kipakka kotihirmu! 3) Sensuuri oli iskenyt yhteen kysymyksesi sanaan, mutta luulen asiayhteyden perusteella tietäväni, mistä on kyse! Heitä pois turha pelko, sukupuoli-identiteettisi ei lapsen nimittelyn vuoksi muutu miksikään. Lapsi on luultavasti tulevaisuuden rikastuja, koska hän on omaksunut säästämisen jalon tarkoituksen jo noin pienenä: ilmiselvästi hän säästää puhe-elimiään käyttämällä mahdollisimman lyhyitä sanoja: onhan isi-sanassa vain kaksi eri äännettä, kun taas äiti-sanassa peräti kolme. Koska molemmat kuitenkin tarkoittavat vanhempia, ei lapsen mielestä ole mitään estettä tämän säästämislinjan loogiselle toteuttamisella!
Hyvä Karkkinarkki! Huomaamasi ilmiö pitää täysin paikkansa. Lisäksi olen huomannut, että jostain käsittämättömästä syystä kotipeilin heijastama kuva on paljon parempi kuin esim. sovituskoppien peilikuvat tai näyteikkunoiden heijastukset. Kerrankin olin kiristänyt kiloni piukean korsetin sisään ja pukeutunut tyylikkäimpiin city-asusteisiini ja olin melkoisen tyytyväinen olemukseeni katsellessani sitä kotini eteisen peilistä. Siinä sitten katua kävellessäni näin, miten näyteikkunasta heijastui jotakuinkin lösähtänyt ja pulveroitunut emäntä, jolla oli samanlainen asu kuin minulla, mutta kokonaisuus oli kaukana siitä, mitä minun peilikuvani kotona oli kertonut. Piti oikein tarkemmin tiirailla, minkälainen nainen oli ostanut yhtä hyvällä maulla valitun asukokonaisuuden kuin omani oli. Kas kummaa, lähempi tarkastelu todisti, että se olinkin minä itse! Valokuvaan joutumista olen kiertänyt mahdollisuuksien mukaan siitä saakka, kun ensimmäisen kerran huomasin, että kamera oli väärentänyt sievän pyöreähkön leukani alle muhkean toisinnon siitä! En ymmärrä, miksi kamerat eivät kohtele kaikkia kuvauksen kohteita yhtä julmasti. Minä kyllä pudotin yhden kameran kerran Olavinlinnan kiviselle käytävälle aikana, jolloin vielä näytin kuvissa omalta hehkeältä itseltäni. Lieneekö mahdollista, että kyseessä on jokin kaikkien maailman kameroiden yhteinen kosto solidaarisuuden nimissä kaikkia kamerantiputtelijoita kohtaan? Mietipä vain, etteikö ole joskus sinultakin kamera kopsahtanut kovaan tantereeseen!
Hyvä hei Ursula! 1) Vastaan ensin helpompaan: kyllä, muutaman vuosikymmenen tarkkailuni vahvistaa selkeästi sen, mitä yleisesti arvellaan, eli kyllä miehillä todellakin on putkiaivot! 2) Naiselliset keinot kehiin, ei siinä muu auta! Jos mies aikoo päivällisen jälkeen asettua sohvaperunaksi vaikka pyykkivuori vartoo silittäjää ja tiskikone tyhjentäjää, voit istahtaa sohvan reunalle, antaa miehelle intohimoisen paljon lupaavan suudelman ja siirtyä sitten hivenen loitommalle ohimoitasi hieroskellen. Viattomasti toteat, että taitaa olla paha päänsärky tulossa illaksi, kun ohimoita vihloo eikä voi hetkisen levolla saada särkyä kaikkoamaan, kun on pakko vielä silittää ja tyhjentää tiskikone jne. Koska mies putkiaivonsa ansiosta tekee suoran johtopäätöksen, hän tarjoutuu tekemään työt puolestasi välttääkseen vaimon iltapäänsäryn eittämättä aiheuttamat mielihyvän menetykset. On kuitenkin muistettava kohtuus kaikessa: kaikkia kotihommia ei suinkaan saa miehellä teettää tälläkään konstilla!
Hyvä mummu65! 1) On surullista lukea elämäntilanteestasi, mutta uskon sinun tehneen oikean ratkaisun irrottautuessasi väkivallan ja siihen eittämättä liittyvän piinaavan pelon ilmapiiristä. Joskus tietysti tapahtuu ihmeitä, jolloin väkivaltainen henkilö todella muuttuu, mutta valitettavan harvoin näin tapahtuu. Soisin sinulle ystäviä rinnallesi, ja rohkenen vedota palstan ymmärtäväisiin ja elämänkokemusta omaaviin jäseniin, että joku heistä pitäisi sinuun yhteyttä! Muissakin tilanteissa olen joskus miettinyt rekisteröitymistäni, ja ehkäpä sen teenkin; silloin voisin minäkin lähetellä sinulle yv:tä ja päinvastoin! 2) Havaintosi hämähäkin seittien katoamisesta ylös kiipeävän hämähäkin matkaan ei aivan pidä paikkaansa! Tästä todisteena ovat ne seitinpätkät, jotka riippuvat katossa ja alta aikayksikön keräävät ympärilleen pölyä saaden aikaan mielikuvan, että laipiota ei ole imuroitu ikinä! Seitti on ohuuteensa nähden käsittämättömän vahvaa ja rakenteeltaan sellaista, että se jossain määrin vetäytyy kasaan, jos ei ole hämähäkkiä roikkumassa langan päässä! Myönnän kyllä, etten ole itse hämähäkkejä lähemmin tarkastellut, joten selkäreppuasia on sikäli hämärän peitossa. Perheessämme on yksi niin pahasti hämähäkkikammoinen eli araknofobinen persoona, ettei ko. eläimen nimeäkään juuri uskalla lausua hänen läsnä ollessaan. Meillä siis kaikki hämähäkit hävitetään vähin äänin heti havainnon jälkeen.
Tässäpä onkin taas tovi vierähtänyt koneen ääressä! Yrjänän kolmas kesälomaviikko on aluillaan sateen virvoittaessa rutikuivaa maaperää. Aikomuksemme on poistua pariksi päiväksi likaisten mattojen kanssa tietokoneettomalle vyöhykkeelle, joten seuraavan kerran huomisen jälkeen lienen koneella torstaina! Kysykää te, minä vastaan! Pitäkää huolta omasta ja läheistenne hyvinvoinnista! Kesäterveisin URSULA.
Ps. Minä en niitä mattoja pese, se homma kuuluu Yrjänälle, joka nauttii saadessaan harjata talven tahrat pois raikkaassa kesäsäässä!
Hyvä karkinnälkä! Kyselet, miksi syöt karkkeja, vaikka ei oikeastaan tee edes mieli. Luulisin syyn löytyvän siitä, että karkit ovat niin hyviä, että aika usein niitä tekee mieli. Sitten sitä vain ihmispolo jatkaa syömistä, jos karkkeja on saatavilla. Parasta on toimia niin, että karkkeja on käden ulottuvilla kohtuullisen harvoin eli niitä ei ostella joka viikko. Sitten kun todellinen karkin himo iskee, voi vaikka kävellä kuuden kilometrin päähän lähimpään karkinmyyntipisteeseen ostamaan näitä mielihalun tyydyttäjiä.
Hyvä RJS! Kuopuksesi puremisintoa lisää luultavasti se, että yllätetty äiti päästelee kivoja kirkaisuja tultuaan puraistuksi. Ehkäpä kuopuksesi pitää sinua jonkinmoisena vinkuleluna? Mikäli puremiskohdat ovat yleensä jotakuinkin samat, esim. paljas käsivarsi tietyltä kohdalta, voisit sivellä ihollesi vaaratonta mutta erittäin pahanmakuista Kynneliä. Tällä erinomaisella nesteellä vierotin kakkoseni menestyksekkäästi kynsien pureskelusta. Äkkiseltään en muista, minkä ikäinen kuopuksesi on, mutta mikäli ymmärrystä alkaa olla riittävästi, voit informoida häntä siten, että elolliseen olentoon kohdistuvan purennan jälkeen suu on aina desinfioitava laimentamattomalla sitruunamehulla. Mikäli sitruuna alkaa maistua liiaksi, vaihda makua johonkin pahempaan!
Hyvä Feenikslintu! 1) Suosittelen iänmukaista nukkumaanmenoaikojen porrastusta. Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt, poika on nuorempi, joten kodissanne voidaan ottaa käyttöön sääntö, jonka mukaan 4-vuotiaan on mentävä nukkumaan klo 20.00. Silloin lastenhuoneessa on oltava täydellinen hiljaisuus. Isosisko saa vielä luvan hoitaa iltatoimiaan ja katsella ja lueskella kirjoja jossain muussa huoneessa. Klo 20.38 poika on saanut direktiivin vaatiman hiljaisuuden nukahtaakseen, joten isosiko voi nyt tulla nukuttamaan itseään hiljaisesti höpisten ja lauleskellen.
2) Poikasi käyttäytyminen on vielä ihan ikäkaudelle ominaista, eikä ole syytä olettaa, että hän astelee kahdenkymmenen vuoden päästä korkokengissä ja minihameessa kasvot meikattuina ostoksille lähikauppaan. Tällaisen näyn kohtasin taannoin kauppareissulla. Tässä tapauksessa oli vielä niin ikävästi, että kyseinen henkilö lienee käyttänyt kaiken aikansa ja taitonsa meikkaamiseen ja pukeutumiseen, joten sellainen seikka kuin henkilökohtainen hygienia oli jäänyt hoitamatta. Hänen lähistöllään leijaili sellainen hajujen kirjo, että kerrankin olin kiitollinen siitä, etten ollut raskaana ja hajuista helposti pahoinvoiva. Minun vanhempi poikani oli lapsena sangen kiinnostunut nukeista ja halusi itselleen mm. barbie-nuken, kun isovanhemmat kerran antoivat hänen valita kaupasta lelun. Hänen lempivärinsä oli punainen ja paras ystävänsä serkkutyttö. Kun seuraava lapsi oli tuloillaan, hän oli varma koko raskauden ajan, ettei häntä voida rangaista veljellä, vaan että tuleva lapsi on tyttö, niin kuin sitten olikin. Esikouluikäisenä hän ystävystyi uuden naapurimme pojan kanssa ja nukkeleikit alkoivat väistyä. Luulen, että omankin poikasi kiinnostukset siirtyvät hepenistä toisaalle, kunhan kaveripiiriin alkaa tulla poikia ja reviiri laajenee. Pikkuhiljaa hän myöskin oivaltaa, että naisena olo ei itse asiassa ole sen kiehtovampaa kuin miehen rooli. Ehkäpä sinä olet ollut hänen kanssaan isää enemmän ja valikoitunut täten samaistumisen kohteeksi, joten isän kanssa vietetty aika saattaa edesauttaa häntä huomaamaan mukavia puolia miesten maailmassa. Joten poika vain isän kanssa pyykkiä pesemään, autoa puunaamaan, perunoita keittämään ja lautoja naulaamaan!
Hyvä pååpå! 1) Usein pakko, vaikka ei haluaisi! 2) Kyseessä ovat meille syntyneet mielikuvat toimintojen toteutumisesta. Jos samoissa virttyneissä verkkareissa ja lähtemättömien tahrojen pilkuttamissa paidoissa pelaamme tennistä tai puistelemme mattoja, ovat mieleemme syntyvät kuvat aivan erilaisia asujamme koskien: tenniksenpelaajina näemme itsemme vitivalkoisissa tenniskostyymeissä valokuvauksellisen kauniina, mutta joa tamppaamme mattoja, muodostuu mieliimme kuva tuimailmeisestä Siiri Angerkoskesta ruutuesiliina edessään hakkaamassa harmaantuneita riepumattoja vanhassa kotimaisessa elokuvassa. Ja aika moni haluaa olla enemmän sorea tennistähti kuin kipakka kotihirmu! 3) Sensuuri oli iskenyt yhteen kysymyksesi sanaan, mutta luulen asiayhteyden perusteella tietäväni, mistä on kyse! Heitä pois turha pelko, sukupuoli-identiteettisi ei lapsen nimittelyn vuoksi muutu miksikään. Lapsi on luultavasti tulevaisuuden rikastuja, koska hän on omaksunut säästämisen jalon tarkoituksen jo noin pienenä: ilmiselvästi hän säästää puhe-elimiään käyttämällä mahdollisimman lyhyitä sanoja: onhan isi-sanassa vain kaksi eri äännettä, kun taas äiti-sanassa peräti kolme. Koska molemmat kuitenkin tarkoittavat vanhempia, ei lapsen mielestä ole mitään estettä tämän säästämislinjan loogiselle toteuttamisella!
Hyvä Karkkinarkki! Huomaamasi ilmiö pitää täysin paikkansa. Lisäksi olen huomannut, että jostain käsittämättömästä syystä kotipeilin heijastama kuva on paljon parempi kuin esim. sovituskoppien peilikuvat tai näyteikkunoiden heijastukset. Kerrankin olin kiristänyt kiloni piukean korsetin sisään ja pukeutunut tyylikkäimpiin city-asusteisiini ja olin melkoisen tyytyväinen olemukseeni katsellessani sitä kotini eteisen peilistä. Siinä sitten katua kävellessäni näin, miten näyteikkunasta heijastui jotakuinkin lösähtänyt ja pulveroitunut emäntä, jolla oli samanlainen asu kuin minulla, mutta kokonaisuus oli kaukana siitä, mitä minun peilikuvani kotona oli kertonut. Piti oikein tarkemmin tiirailla, minkälainen nainen oli ostanut yhtä hyvällä maulla valitun asukokonaisuuden kuin omani oli. Kas kummaa, lähempi tarkastelu todisti, että se olinkin minä itse! Valokuvaan joutumista olen kiertänyt mahdollisuuksien mukaan siitä saakka, kun ensimmäisen kerran huomasin, että kamera oli väärentänyt sievän pyöreähkön leukani alle muhkean toisinnon siitä! En ymmärrä, miksi kamerat eivät kohtele kaikkia kuvauksen kohteita yhtä julmasti. Minä kyllä pudotin yhden kameran kerran Olavinlinnan kiviselle käytävälle aikana, jolloin vielä näytin kuvissa omalta hehkeältä itseltäni. Lieneekö mahdollista, että kyseessä on jokin kaikkien maailman kameroiden yhteinen kosto solidaarisuuden nimissä kaikkia kamerantiputtelijoita kohtaan? Mietipä vain, etteikö ole joskus sinultakin kamera kopsahtanut kovaan tantereeseen!
Hyvä hei Ursula! 1) Vastaan ensin helpompaan: kyllä, muutaman vuosikymmenen tarkkailuni vahvistaa selkeästi sen, mitä yleisesti arvellaan, eli kyllä miehillä todellakin on putkiaivot! 2) Naiselliset keinot kehiin, ei siinä muu auta! Jos mies aikoo päivällisen jälkeen asettua sohvaperunaksi vaikka pyykkivuori vartoo silittäjää ja tiskikone tyhjentäjää, voit istahtaa sohvan reunalle, antaa miehelle intohimoisen paljon lupaavan suudelman ja siirtyä sitten hivenen loitommalle ohimoitasi hieroskellen. Viattomasti toteat, että taitaa olla paha päänsärky tulossa illaksi, kun ohimoita vihloo eikä voi hetkisen levolla saada särkyä kaikkoamaan, kun on pakko vielä silittää ja tyhjentää tiskikone jne. Koska mies putkiaivonsa ansiosta tekee suoran johtopäätöksen, hän tarjoutuu tekemään työt puolestasi välttääkseen vaimon iltapäänsäryn eittämättä aiheuttamat mielihyvän menetykset. On kuitenkin muistettava kohtuus kaikessa: kaikkia kotihommia ei suinkaan saa miehellä teettää tälläkään konstilla!
Hyvä mummu65! 1) On surullista lukea elämäntilanteestasi, mutta uskon sinun tehneen oikean ratkaisun irrottautuessasi väkivallan ja siihen eittämättä liittyvän piinaavan pelon ilmapiiristä. Joskus tietysti tapahtuu ihmeitä, jolloin väkivaltainen henkilö todella muuttuu, mutta valitettavan harvoin näin tapahtuu. Soisin sinulle ystäviä rinnallesi, ja rohkenen vedota palstan ymmärtäväisiin ja elämänkokemusta omaaviin jäseniin, että joku heistä pitäisi sinuun yhteyttä! Muissakin tilanteissa olen joskus miettinyt rekisteröitymistäni, ja ehkäpä sen teenkin; silloin voisin minäkin lähetellä sinulle yv:tä ja päinvastoin! 2) Havaintosi hämähäkin seittien katoamisesta ylös kiipeävän hämähäkin matkaan ei aivan pidä paikkaansa! Tästä todisteena ovat ne seitinpätkät, jotka riippuvat katossa ja alta aikayksikön keräävät ympärilleen pölyä saaden aikaan mielikuvan, että laipiota ei ole imuroitu ikinä! Seitti on ohuuteensa nähden käsittämättömän vahvaa ja rakenteeltaan sellaista, että se jossain määrin vetäytyy kasaan, jos ei ole hämähäkkiä roikkumassa langan päässä! Myönnän kyllä, etten ole itse hämähäkkejä lähemmin tarkastellut, joten selkäreppuasia on sikäli hämärän peitossa. Perheessämme on yksi niin pahasti hämähäkkikammoinen eli araknofobinen persoona, ettei ko. eläimen nimeäkään juuri uskalla lausua hänen läsnä ollessaan. Meillä siis kaikki hämähäkit hävitetään vähin äänin heti havainnon jälkeen.
Tässäpä onkin taas tovi vierähtänyt koneen ääressä! Yrjänän kolmas kesälomaviikko on aluillaan sateen virvoittaessa rutikuivaa maaperää. Aikomuksemme on poistua pariksi päiväksi likaisten mattojen kanssa tietokoneettomalle vyöhykkeelle, joten seuraavan kerran huomisen jälkeen lienen koneella torstaina! Kysykää te, minä vastaan! Pitäkää huolta omasta ja läheistenne hyvinvoinnista! Kesäterveisin URSULA.
Ps. Minä en niitä mattoja pese, se homma kuuluu Yrjänälle, joka nauttii saadessaan harjata talven tahrat pois raikkaassa kesäsäässä!
vieraana nyt
Hyvä Ursula!
Kiitoksia paljon tästä palstasta.Olen saanut moneen asiaan täältä apua ja nyt haluan kysyä kysymykseni.
Olen nainen 163cm ja 53kg,onko ok?
Minulta on tullut muutaman kuukauden aikana valkoista vuotoa(valkovuoto) ja nyt kaksi päivää tummempaa vuotoa.Ovatko kuukautiseni alkaneet?uskallanko kokeilla näin alussa tamppoonia?Yritin kerran,mutten saanut sitä menemään sisääni.olenko ok?
Rintojeni(nännien)luokse on alkanut tulemaan muutama tumma karva.Alkaako minulle kasvamaan pian partakin?Miksi minulla on miehen rintakarvoja?Olenko ok?
kiitos etukäteen.Aurinkoista kesää.
t.vieraana nyt
Kiitoksia paljon tästä palstasta.Olen saanut moneen asiaan täältä apua ja nyt haluan kysyä kysymykseni.
Olen nainen 163cm ja 53kg,onko ok?
Minulta on tullut muutaman kuukauden aikana valkoista vuotoa(valkovuoto) ja nyt kaksi päivää tummempaa vuotoa.Ovatko kuukautiseni alkaneet?uskallanko kokeilla näin alussa tamppoonia?Yritin kerran,mutten saanut sitä menemään sisääni.olenko ok?
Rintojeni(nännien)luokse on alkanut tulemaan muutama tumma karva.Alkaako minulle kasvamaan pian partakin?Miksi minulla on miehen rintakarvoja?Olenko ok?
kiitos etukäteen.Aurinkoista kesää.
t.vieraana nyt
En tarkoittanutkaan koko sitä seittiä, jonka hämähäkki kutoo pahaa-aavistamattomien öttiäisten päänmenoksi.
Vaan sitä rihmaa, mitä pitkin ne iljettävät hämähäkit laskeutuvat alas ihan tyhjästä. Ja sitten pakenevat kirkuvaa mummua takaisin yläilmoihin.
Kuinka kauan minun täytyy jaksaa olla vahva? Loppuikäni? Voinko turvallisin mielin romahtaa, kun saan kuopuksenkin maailmalle? :headwall:
Muoks: luin huonosti vastauksesi, ja nyt ymmärsin, että kyllähän meidän olohuoneen katosta niitä pölyisiä rihmoja roikkuu... Ehkä niitä ei vain aina huomaa????????? Tai jos ne hämmyhäkit kuitenkin välillä kelaavat reppuunsa sen seitin??? <br><br>
Vaan sitä rihmaa, mitä pitkin ne iljettävät hämähäkit laskeutuvat alas ihan tyhjästä. Ja sitten pakenevat kirkuvaa mummua takaisin yläilmoihin.
Kuinka kauan minun täytyy jaksaa olla vahva? Loppuikäni? Voinko turvallisin mielin romahtaa, kun saan kuopuksenkin maailmalle? :headwall:
Muoks: luin huonosti vastauksesi, ja nyt ymmärsin, että kyllähän meidän olohuoneen katosta niitä pölyisiä rihmoja roikkuu... Ehkä niitä ei vain aina huomaa????????? Tai jos ne hämmyhäkit kuitenkin välillä kelaavat reppuunsa sen seitin??? <br><br>
Voi Ursula, jälleen olette selvittänyt mysteerin!
Tiedätkö mitä Ursula; minä tosiaan rikoin yhden kameran rokkifestareilla muutamia vuosia sitten. Siinä se vastaus on tähän "kamera ei rakasta minua"-syndroomaan!!
Mutta jälleen on pienessä päänupissani pyörinyt askarruttavia asioita...
Ovatkohan neanderthalin ihmiset pilkanneet toisiaan ison nenän tai karvattomuuden takia(oletan siis että heillä oli parempi mitä karvaisempi)? Tai erikoisemman nimen takia? Onkohan jäänyt sellaista seinämaalausta johon on ihmiselle piirretty tooosi iso nenä ja muut nauravat ympärillä.
Mistä lähtien ihminen on pilkannut toista ihmistä ulkonäön vuoksi?
Friikkisirkuksiahan oli aikoinaan jossa oli parrakkaita naisia ja kampurajalkaisia; kukahan keksi alkaa kierrättää näitä ihmisiä tällaisissa näytöksissä?
Huolestuttaa vaan meidän lajin puolesta, kun ei VIELÄKÄÄN tajuta että kaikki eivät TODELLAKAAN ole samasta puusta veistettyjä! Vaikka tänä päivänä on nähty jo niin paljon kaikkea että ei luulisi enää ketään kiinnostavan huudella kenellekään että "Mee neekeri niitä banaaneja poimiin!" Tai että:"Hei Pinoccio, äläs valehtele!"
Tämmöistä minä tällä kertaa mietin.
Vastaustasi Ursula odottelen, torstaina tulen lukemaan vastauksesi. Kiitos. :flower: <br><br>
Tiedätkö mitä Ursula; minä tosiaan rikoin yhden kameran rokkifestareilla muutamia vuosia sitten. Siinä se vastaus on tähän "kamera ei rakasta minua"-syndroomaan!!
Mutta jälleen on pienessä päänupissani pyörinyt askarruttavia asioita...
Ovatkohan neanderthalin ihmiset pilkanneet toisiaan ison nenän tai karvattomuuden takia(oletan siis että heillä oli parempi mitä karvaisempi)? Tai erikoisemman nimen takia? Onkohan jäänyt sellaista seinämaalausta johon on ihmiselle piirretty tooosi iso nenä ja muut nauravat ympärillä.
Mistä lähtien ihminen on pilkannut toista ihmistä ulkonäön vuoksi?
Friikkisirkuksiahan oli aikoinaan jossa oli parrakkaita naisia ja kampurajalkaisia; kukahan keksi alkaa kierrättää näitä ihmisiä tällaisissa näytöksissä?
Huolestuttaa vaan meidän lajin puolesta, kun ei VIELÄKÄÄN tajuta että kaikki eivät TODELLAKAAN ole samasta puusta veistettyjä! Vaikka tänä päivänä on nähty jo niin paljon kaikkea että ei luulisi enää ketään kiinnostavan huudella kenellekään että "Mee neekeri niitä banaaneja poimiin!" Tai että:"Hei Pinoccio, äläs valehtele!"
Tämmöistä minä tällä kertaa mietin.
Vastaustasi Ursula odottelen, torstaina tulen lukemaan vastauksesi. Kiitos. :flower: <br><br>
Vieläkin olisi kysyttävää.. Murrosikäinen adhd-lapseni hokee raivostuttavuuteen asti lauseita, jotka hänestä ovat tosi ihquja... Nyt kuulen joka asiaan vastaukseksi: "mee mummo bingoon". Olen mummu ja olen sitä mielelläni, bingossa olen käynyt ihan pienenä vanhempieni kanssa. Mutta minua ä r s y t t ä ä tuo hokeminen. Huomenna se voi olla joku muu hokema, mutta mitä tuohon voisin vastata? Olen pyytänyt lopettamaan, olen jopa uhannut antaa selkäsaunan, jos tuon vielä kuulen, mutta mikään ei auta. :headwall:
Tuleeko poikapupulla sydämet silmiin ku se näkee tyttöpupun?
(Näin kysyi 4v tytär)
(Näin kysyi 4v tytär)
PiiaPiiaPiia
Miten multa on jääny kokonaan tällänen ketju huomaamatta???Huomasin äskettäin ja jäinpä ihan koukkuun,ihan huippu juttu Kyllä on saanu monet naurut naurettua ja elämä vaan pidentyy
Kyllä on saanu monet naurut naurettua ja elämä vaan pidentyy Iloista iltaa kaikille kyselijöille! URSULA täällä taas! Mattopyykkiä on pesty ja kotiin palattu, joten voin taas ilahduttaa teitä tietämykselläni!
Hyvä vieraana nyt! Yleisvaikutelmani on, että voit hyvinkin olla ok. Tosin sellainen merkityksellinen seikka kuin sinun ikäsi ei ilmene kysymyksestä. Jos olet 15, ja odottelet ensimmäisiä kuukautisia, olet ok., mutta jos olet esimerkiksi 20, asiassa on jotain vialla, ja on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Pituutesi ja painosi suhde on erinomainen! Todennäköisesti kuukautisesi ovat alkamassa. En suosittele tamponin käyttöä heti alkuun: on parempi tulla tutuksi kehon reaktioihin menstruaation aikana ilman tamponia, ja kokeilla tamponia vasta, kun varmuudella tietää, esim. millaisia kipuja vuotoaikoihin kenties liittyy. Jatkossakaan tamponin käyttö ei ole mitenkään välttämätöntä, elleivät kuukautiset ole erityisen runsaat. Nykyiset siteet, toisin kuin Ursulan nuoruudessa, ovat hyvin ohuita ja imukykyisiä, joten eivät ne paljon pöksyssä pullota. Tänään havaitsin kaupassa, että markkinoille on tullut niinkin tuiki tarpeellinen tuote, kuin vaniljantuoksuinen side! Mitä nännien seudun karvoihin tulee, on niitä minullakin muutama. Nypi pois, jos haittaavat, niin minäkin olen tehnyt, eikä nyppiminen ole niitä villinnyt kiivaampaan kasvuun. Samat kolme karvaa koristavat edelleen vasenta nännipihaa kuten silloin, kun ne ensimmäisen kerran alle kahdenkymmenen vuoden iässä havaitsin. Toisessa rinnassani on karvoja kaksi enemmän. Saattaahan niitä partakarvojakin ilmaantua, karvoitus kun on sangen yksilöllinen seikka. Mikäli karvoitusta alkaa olla haitaksi asti myös navan ympärillä, voit käydä keskustelemassa gynekologin kanssa; joskus liikakarvoituksen taustalla voi olla seikkoja, jotka vaativat hormonaalista tai jopa leikkaushoitoa! Voit vastakin kääntyä huolinesi luottamuksella puoleeni!
Hyvä mummu65! 1) Toivon, ettet ole niin tiukoilla jaksamisessasi, että romahdus on väistämätön. Lohdutellakseni voisin sanoa, ettei sinun tarvitse jaksaa, mutta koska en anna katteettomia lupauksia, on minun todettava, että kyllä sitä äidin on aika paljon jaksettava, enkä tiedä, loppuuko se jaksaminen kokonaan lainkaan. Lukiessani tuota jälkimmäistä kysymystäsi, ymmärsin paremmin tämän ensimmäisenkin: adhd-lapsen kanssa sitä jaksamista vasta kysytäänkin. Lohdullista on kuitenkin se, ettet tarvitse jaksaa yksin, vaan sinulla on oikeus hakea ja saada tukea ja apua jaksamiseesi. Äärirajoille älä anna itsesi väsyä, vaan ota yhteyttä tahoihin, jotka voivat sinua auttaa. Tiedän esimerkiksi tapauksen, jossa adhd-murkulla oli viikoittain muutama tunti yhteistä aikaa osa-aikaisena toimineen koulunkäyntiavustajan kanssa. Ymmärsin, että asia oli hoidettu jotenkin sosiaalitoimen kanssa. Näin tämän hyvin koti- ja äitisidonnaisen nuoren äitikin sai vähän omaa aikaa ja lapsi jakamatonta huomiota toiselta aikuiselta. 2) Tuo ihqujen lauseiden toistelu on valitettavan yleistä monien murkkujen puheissa. Ymmärrän hyvin ärtymyksesi! Kaikenlaista kiristystä, uhkailua ja lahjontaa olen minäkin käyttänyt varjellakseni korviani kyseiseltä melusaasteelta. Kaikkein parhaiten meillä on kuitenkin tehonnut se, että olen ottanut kovat aseet käyttöön eli a) alkanut puhua samalla lailla, b) ruvennut laulamaan korkealta ja kovaa Olavi Virran tangoja tai c) alkanut viljellä sananlaskuja jokaisessa lauseessani (onneksi minulla on ylenpalttisen laaja sananlaskukokoelma taltioituna aivopoimukkeisiini). Yleensä näistä jokin tepsii hyvin; nykyisin tepsii jopa se, että lausahdan rauhaisasti: "Vanha sananlasku sanoo. " Mikähän mahtaa olla syynä siihen, ettei nuori neito innostu siitä, että kalkkismamma puhuu kuin pissikset konsanaan, laulaa tunteikkaita tangoja tai sivistää nuorisoa kansanviisauksilla?
Hyvä Karkkinarkki! Puutut kysymyksessäsi asiaan, joka on alati tärkeä ja ajankohtainen. En ole koskaan nähnyt luolamaalausta, jossa olisi kuvattu ihmistä pilkan kohteena. Yleensä kai kalliomaalauksissa kuvatut ihmiset olivat työn touhussa kuten metsästämässä. Lieneekö ollut niin, että varhaisina aikoina ihmislapsilla oli niin paljon puuhaa jokapäiväisen leivän hankkimisessa, niin ettei heillä ollut aikaa sellaiseniin turhuuksiin kuin toisten ulkonäön pilkkaamiseen. Luulen, että sitä mukaa kuin ihmisten joutenolo on lisääntynyt, ovat kehittyneet myös monet turhat tavat, kuten toisten kiusaaminen ja pilkkaaminen. On sangen valitettavaa, ettei suvaitsevaisuus kulje aina käsi kädessä sivistyksen kanssa. Monesti tuollainen ulkonäön ivaaminen kertoo ivaajan tyhmyydestä: on ikään kuin hän luulisi, ettei pilkan kohde tiedä huomiota herättävästä seikasta, vaikka taatusti jokainen omat keskivertoilmiöistä poikkeavat piirteensä tuntee!
Kun ihan ammatiksenikin olen joskus noita murkkuja kasvattanut, olen huomannut tehokkaaksi sen, että kissa nostetaan pöydälle! Olen sangen herkästi massaani kasvattava ja välillä sitä sitkeästi vähentävä persoona. On siis ollut aikoja, jolloin ulkomuotoni on ollut ehkä kohtuuttomankin muhkea. Kun olen havainnut jotain tähän liittyvää kuiskuttelua, naureskelua tai vastaavaa, olen rauhallisesti todennut, että minä kyllä tiedän kiloistani ja ulkonäöstäni kaiken; minulla on sekä vaaka, mittanauha että peili, joten minulta voi ihan rauhassa kysyä, jos jokin asiaan liittyvä seikka vaivaa. Kysyä saa julkisesti tai kahden kesken, kirjallisesti tai suullisesti. Kysymyksiä ei ole tähän mennessä tullut, ja minun näin julmasti latistamani aihe on menettänyt mielenkiintonsa kokonaan!
Hyvän yön toivotuksin jätän teidät taas toviksi palatakseni jälleen! Rakkain terveisin URSULA, kkpt
Hyvä vieraana nyt! Yleisvaikutelmani on, että voit hyvinkin olla ok. Tosin sellainen merkityksellinen seikka kuin sinun ikäsi ei ilmene kysymyksestä. Jos olet 15, ja odottelet ensimmäisiä kuukautisia, olet ok., mutta jos olet esimerkiksi 20, asiassa on jotain vialla, ja on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Pituutesi ja painosi suhde on erinomainen! Todennäköisesti kuukautisesi ovat alkamassa. En suosittele tamponin käyttöä heti alkuun: on parempi tulla tutuksi kehon reaktioihin menstruaation aikana ilman tamponia, ja kokeilla tamponia vasta, kun varmuudella tietää, esim. millaisia kipuja vuotoaikoihin kenties liittyy. Jatkossakaan tamponin käyttö ei ole mitenkään välttämätöntä, elleivät kuukautiset ole erityisen runsaat. Nykyiset siteet, toisin kuin Ursulan nuoruudessa, ovat hyvin ohuita ja imukykyisiä, joten eivät ne paljon pöksyssä pullota. Tänään havaitsin kaupassa, että markkinoille on tullut niinkin tuiki tarpeellinen tuote, kuin vaniljantuoksuinen side! Mitä nännien seudun karvoihin tulee, on niitä minullakin muutama. Nypi pois, jos haittaavat, niin minäkin olen tehnyt, eikä nyppiminen ole niitä villinnyt kiivaampaan kasvuun. Samat kolme karvaa koristavat edelleen vasenta nännipihaa kuten silloin, kun ne ensimmäisen kerran alle kahdenkymmenen vuoden iässä havaitsin. Toisessa rinnassani on karvoja kaksi enemmän. Saattaahan niitä partakarvojakin ilmaantua, karvoitus kun on sangen yksilöllinen seikka. Mikäli karvoitusta alkaa olla haitaksi asti myös navan ympärillä, voit käydä keskustelemassa gynekologin kanssa; joskus liikakarvoituksen taustalla voi olla seikkoja, jotka vaativat hormonaalista tai jopa leikkaushoitoa! Voit vastakin kääntyä huolinesi luottamuksella puoleeni!
Hyvä mummu65! 1) Toivon, ettet ole niin tiukoilla jaksamisessasi, että romahdus on väistämätön. Lohdutellakseni voisin sanoa, ettei sinun tarvitse jaksaa, mutta koska en anna katteettomia lupauksia, on minun todettava, että kyllä sitä äidin on aika paljon jaksettava, enkä tiedä, loppuuko se jaksaminen kokonaan lainkaan. Lukiessani tuota jälkimmäistä kysymystäsi, ymmärsin paremmin tämän ensimmäisenkin: adhd-lapsen kanssa sitä jaksamista vasta kysytäänkin. Lohdullista on kuitenkin se, ettet tarvitse jaksaa yksin, vaan sinulla on oikeus hakea ja saada tukea ja apua jaksamiseesi. Äärirajoille älä anna itsesi väsyä, vaan ota yhteyttä tahoihin, jotka voivat sinua auttaa. Tiedän esimerkiksi tapauksen, jossa adhd-murkulla oli viikoittain muutama tunti yhteistä aikaa osa-aikaisena toimineen koulunkäyntiavustajan kanssa. Ymmärsin, että asia oli hoidettu jotenkin sosiaalitoimen kanssa. Näin tämän hyvin koti- ja äitisidonnaisen nuoren äitikin sai vähän omaa aikaa ja lapsi jakamatonta huomiota toiselta aikuiselta. 2) Tuo ihqujen lauseiden toistelu on valitettavan yleistä monien murkkujen puheissa. Ymmärrän hyvin ärtymyksesi! Kaikenlaista kiristystä, uhkailua ja lahjontaa olen minäkin käyttänyt varjellakseni korviani kyseiseltä melusaasteelta. Kaikkein parhaiten meillä on kuitenkin tehonnut se, että olen ottanut kovat aseet käyttöön eli a) alkanut puhua samalla lailla, b) ruvennut laulamaan korkealta ja kovaa Olavi Virran tangoja tai c) alkanut viljellä sananlaskuja jokaisessa lauseessani (onneksi minulla on ylenpalttisen laaja sananlaskukokoelma taltioituna aivopoimukkeisiini). Yleensä näistä jokin tepsii hyvin; nykyisin tepsii jopa se, että lausahdan rauhaisasti: "Vanha sananlasku sanoo. " Mikähän mahtaa olla syynä siihen, ettei nuori neito innostu siitä, että kalkkismamma puhuu kuin pissikset konsanaan, laulaa tunteikkaita tangoja tai sivistää nuorisoa kansanviisauksilla?
Hyvä Karkkinarkki! Puutut kysymyksessäsi asiaan, joka on alati tärkeä ja ajankohtainen. En ole koskaan nähnyt luolamaalausta, jossa olisi kuvattu ihmistä pilkan kohteena. Yleensä kai kalliomaalauksissa kuvatut ihmiset olivat työn touhussa kuten metsästämässä. Lieneekö ollut niin, että varhaisina aikoina ihmislapsilla oli niin paljon puuhaa jokapäiväisen leivän hankkimisessa, niin ettei heillä ollut aikaa sellaiseniin turhuuksiin kuin toisten ulkonäön pilkkaamiseen. Luulen, että sitä mukaa kuin ihmisten joutenolo on lisääntynyt, ovat kehittyneet myös monet turhat tavat, kuten toisten kiusaaminen ja pilkkaaminen. On sangen valitettavaa, ettei suvaitsevaisuus kulje aina käsi kädessä sivistyksen kanssa. Monesti tuollainen ulkonäön ivaaminen kertoo ivaajan tyhmyydestä: on ikään kuin hän luulisi, ettei pilkan kohde tiedä huomiota herättävästä seikasta, vaikka taatusti jokainen omat keskivertoilmiöistä poikkeavat piirteensä tuntee!
Kun ihan ammatiksenikin olen joskus noita murkkuja kasvattanut, olen huomannut tehokkaaksi sen, että kissa nostetaan pöydälle! Olen sangen herkästi massaani kasvattava ja välillä sitä sitkeästi vähentävä persoona. On siis ollut aikoja, jolloin ulkomuotoni on ollut ehkä kohtuuttomankin muhkea. Kun olen havainnut jotain tähän liittyvää kuiskuttelua, naureskelua tai vastaavaa, olen rauhallisesti todennut, että minä kyllä tiedän kiloistani ja ulkonäöstäni kaiken; minulla on sekä vaaka, mittanauha että peili, joten minulta voi ihan rauhassa kysyä, jos jokin asiaan liittyvä seikka vaivaa. Kysyä saa julkisesti tai kahden kesken, kirjallisesti tai suullisesti. Kysymyksiä ei ole tähän mennessä tullut, ja minun näin julmasti latistamani aihe on menettänyt mielenkiintonsa kokonaan!
Hyvän yön toivotuksin jätän teidät taas toviksi palatakseni jälleen! Rakkain terveisin URSULA, kkpt