Eikö abortti olekin tässä tapauksessa paras kaikille?

  • Viestiketjun aloittaja ei ratkaisua
  • Ensimmäinen viesti
ap
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Ei minusta.
Kun sit, jos sua alkaakin kaduttaa, et voi asialle mitään.

Entäs, jos jokin meneekin keskeytyksessä pieleen, mies saa tietää ja pahimmassa tapauksessa ette saa ikinä lapsia?
Niin no, minusta tuo "entäs jos niin tai näin sitten myöhemmin"-spekulointi ei ole relevanttia nyt. En voi tehdä lasta vain siitä syystä, että jos tulevaisuudessa kadunkin (kun nyt ei tunnu siltä) tai jokin menee pieleen. Suurin osa keskeytyksistä kuitenkin menee hyvin tietääkseni.
 
vieras
No minä kyllä ajattelisin tuossa tilanteessa, että tämä lapsi on tarkoitettu syntymään. Ja olettehan te tunteneet jo monta vuotta. Toivottavasti mies ei epäile, että tulit tahallasi raskaaksi. Ikääkin sulla jo on. Lapsi ei ehkä ole suunniteltu, mutta pitäisikö olla. Lapsi voisi silti olla toivottu. Ikävä tosiasia on, että suurin osa aborteista tehdään pariskunnille, joille on tulossa lapsi ns. väärään aikaan. Varsin surullista. Minä en pystyisi elämään abortin jälkeen. Mutta jos sinusta lapselle on parasta olla syntymättä teidän parisuhteeseenne, niin omapahan on asianne. Suomessa jokaisella lapsella on oikeus syntyä rakastettavaksi.
 
3xäiti
Vaikea tilanne.. Mutta jos aikanaan kuitenkin tahdot lapsen. Abortin takia saatkin jonkun kohtutulehduksen ja mahdollisuuden saada lasta enää koskaan. Tai miksi sinä ylipäänsä käyt mammapalstalla kysymässä tähän vastausta, kun luultavasti saat vain haukut. :S ..tee päätöksesi itse. soita neuvolaan, juttele siellä. Ei se lapsi maailmaa kaada, jos opinnot jo pitemmällä, saa niitä tehtyä. Ja onhan sinulla tässä nyt vielä aikaa! Eikä yksinhuoltajan elämä niin kauheeta ole, mikä kuva siitä annetaan. Olen ollut yh, olen tehnyt abortin, olen parisuhteessa. Kaikissa tilanteissa on ollut hyviä ja huonoja päiviä! Mieti: Miten itse jaksat, miten itse voit?! Elä mitä muut sanoo, miten muut jaksaa. Eikä se lapsen "oikea aika" takaa suhteen pysyvyyttä sen paremmin.
 
kaisa
Ihan ensinnäkin, päädyt mihin ratkaisuun tahansa, miehellä on oikeus tietää asiasta!
Jos et kerro ja suhteenne jatkuu, miten pystyt rakentamaan sen valheenpäälle? asia tulee kuitenkin joskus esille!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nefernefernefer:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Nefernefernefer:
Mikäs olosuhde siinä oli, ettei jälkiehkäisyä saanut haettua?
Mökkireissu, ei päässyt apteekkiin millään ajoissa.
Ei päässyt 24 tunnin sisällä apteekkiin? :eek:
Nykyään on markkinoilla jälkiehkäisytabletti, jonka voi ottaa vielä 5 vrk kuluttua yhdynnästä.
 
nn
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ei, mutta tarkoitin nyt kaikkien kannalta. Meillä opinnot kesken, ei olla oltu kummoistakaan aikaa yhdessä, kaikki levällään. Yrittäkää pliis ajatella nyt kokonaisuuden kannalta.. Ja juu, tiedän etten ole enää kovin nuori, mutta se nyt ei varsinaisesti liity tähän. Sit jos meillä ei homma toimikaan, niin en tahdo jäädä alle 3-kymppiseksi yh-opiskelijaksi, joka kärsii burn outista eikä valmistu ikinä, kun on tehtävä hanttihommi, jotta lapselle saa ruokaa pöytään. Ihan oikeasti, ei se ole niin suoraviivaista. Ja adoptio ei tule mun kohdalla kyseeseen.
Minkä takia adoptio ei tule kysymykseenkään?
En halua olla raskaana ja synnyttää "turhaan". Sosiaalinen häpeä olisi myös mulle liian iso, monta syytä. Ihan pähkähullu ajatus mun kohdalla.
Itse tekisin kans mieluummin abortin kuin antaisin adoptoitavaki jos olisi pakko, mutta eri syistä. En voisi enää luopua kun se tunneside tulee jo raskausaikana masukkiin.

Mutta ap:lle, järkisyiden vuoksi olet valmis aborttiin mutta entä tunnepuoli? Jos et vain yksinkertaisesti halua lasta, ei kai siinä ole enää miettimistä, vai?
 
Anais.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Teet abortin tottakai. Vahingot on vahinkoja. Korjaathan sinä muutkin vahinkosi! Minä tein vastaavassa tilanteessa abortin ja olen myöhemmin saanut kaksi lasta suunnitellusti. Tuntuis kamalalta ajatukselta että olisin halki elämäni kuskannut mukanani vahinkoa!
No minä aion kuskata, ja niin moni muukin ystäväni. Hirvee kommentti. On mulle aborttikin tehty. Olin 19 ja kärsin vakavista mielenterveydellisistä ongelmista. Siinä elämäntilanteessa kykenemätön edes houlehtimaan itsestäni. Ei kaduta. Eikä kaduta sekään että tämän toisen vahingon pidin. Ikää oli silloin 23v. parisuhde juuri ap:n kuvailema, olin juuri valmistunut työttömäksi. PELKÄSIN ihan hel*etisti äidiksi tulemista, mutta en halunnut enää aborttia. Pikkuhiljaa pelko lieveni, enkä enää oikein edes muista etten jossain vaiheessa elämääni ollut satavarma ratkaisustani pitää lapsi. ...Ja kyllähän se parisuhdekkin sitten aikanaan kaatui, mutta ei koko maailma.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Teet abortin tottakai. Vahingot on vahinkoja. Korjaathan sinä muutkin vahinkosi! Minä tein vastaavassa tilanteessa abortin ja olen myöhemmin saanut kaksi lasta suunnitellusti. Tuntuis kamalalta ajatukselta että olisin halki elämäni kuskannut mukanani vahinkoa!
:X
 
..
Minun mielestäni on TODELLA ITSEKÄSTÄ tehdä abortti tuollaisesta syystä. Säälin sinua, todella todella paljon jos siihen ratkaisuun päädyt ja varsinkin säälin syntymätöntä lastasi. Sinulla on oikeus päättää omasta elämästäsi mutta entä sen pienen elämästä? Hän ei ole syyllinen sinun virheisiisi.
 
kyllä sinä pärjäät yksinkin jos jotkut 16 ja 17 vuotiaatkin. ja kyllä olen törmännyt muutamaan 16 vuotiaseen yh-äitiin joilla kanssa opiskelut jäivät kesken ja hyvin pärjäävät! ja kait sinulla nyt sukulaisia ja ystäviä? varmaan hekin voivat sitten olal sinun tukenasi ja apunasi jos jäät yh-ksi. Ja jos isä haluu pitää lapsen ja teille sitten tuleekin ero niin kyllä varmaan se isäkin hoitaa sitä lasta vaikka eroaisitte.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Toisaalta. Jos oikeasti pidät valmistumista lasta tärkeämpänä, niin et kyllä ole valmis äidiksi.
En ehkä sitten olekaan. Minulle se valmistuminen on oikeasti iso ja tärkeä juttu, tein kovasti työtä päästäkseni opiskelemaan ja haluan pärjätä ja tulla alani ammattilaiseksi, valmistua ja saada palkkaa, kehittyä. En halua enää tehdä hanttihommia minimipalkalla ja kituutella tuilla.

 
kesä
Kannataa muistaa että et välttämättä saa enää koskaan toista mahdollisuutta tulla äidiksi. Veikkaan että siinä tapauksessa mietit ja kadut. Toki vahinko on vahinko ja kaikki tekee ratkaisunsa nii ku tekee. Elämän Suuria Valintoja.
 
Rukoilijasirkka
Alkuperäinen kirjoittaja Hilpuri Tilli:
Alkuperäinen kirjoittaja Nefernefernefer:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Nefernefernefer:
Mikäs olosuhde siinä oli, ettei jälkiehkäisyä saanut haettua?
Mökkireissu, ei päässyt apteekkiin millään ajoissa.
Ei päässyt 24 tunnin sisällä apteekkiin? :eek:
Nykyään on markkinoilla jälkiehkäisytabletti, jonka voi ottaa vielä 5 vrk kuluttua yhdynnästä.
Nii ja siltikään ei kerenny. Ties missä jumalan selän takana ollut tuo mokki.
 
ek
Mielestäni on väärin että jo kohdussa olevaa lasta ruvetaan pois ottamaan, kauniisti
sanottuna. Elämä yllättää. Miehellä oikeus tietää.
Se olis sulla nyt ykkösasina kertoa sille.
Ja mistä tiedät että joudut yh:na olemaan?
Kaikki ajatuksesi ovat spekulaatioita, ei vielä mitään todellisuutta.
Luulen kyllä että teillä voisi olla harmonista yhdessä, lapsen kanssa.
Näkisin että lapsi tuo onnea sinulle ja miehellekin.
Joutuisit muutoin vuosien päästä muistelemaan ja laskemaan lapsesi
ikää, nyt kaikki on edessä, lapsesi henki on käsissäsi.

 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja kaisa:
Ihan ensinnäkin, päädyt mihin ratkaisuun tahansa, miehellä on oikeus tietää asiasta!
Jos et kerro ja suhteenne jatkuu, miten pystyt rakentamaan sen valheenpäälle? asia tulee kuitenkin joskus esille!!
Tottakai on oikeus tietää, ja aionkin kertoa kun seuraavan kerran näemme.Tämä on vain niin tuore tieto ja menin ihan lukkoon, emmekä ole nähneet vielä sen jälkeen, kun sain tietää.
 
leppis
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Toisaalta. Jos oikeasti pidät valmistumista lasta tärkeämpänä, niin et kyllä ole valmis äidiksi.
En ehkä sitten olekaan. Minulle se valmistuminen on oikeasti iso ja tärkeä juttu, tein kovasti työtä päästäkseni opiskelemaan ja haluan pärjätä ja tulla alani ammattilaiseksi, valmistua ja saada palkkaa, kehittyä. En halua enää tehdä hanttihommia minimipalkalla ja kituutella tuilla.
Yks mun mielestä relevantti pointti: nuoret naiset, joilla on jo lapsia, saavat helpommin töitä ja varsinkin vakituisia töitä kuin naiset, joilla ei vielä ole lapsia. Tämä on todettu monta kertaa omassa ystäväpiirissäni. Ja onhan se järkeenkäypää: nainen, jolla ei ole vielä lapsia, on työnantajalle suurempi riski kuin nainen, jolla on jo lapset hankittuna.
 
leppis
Alkuperäinen kirjoittaja leppis:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Toisaalta. Jos oikeasti pidät valmistumista lasta tärkeämpänä, niin et kyllä ole valmis äidiksi.
En ehkä sitten olekaan. Minulle se valmistuminen on oikeasti iso ja tärkeä juttu, tein kovasti työtä päästäkseni opiskelemaan ja haluan pärjätä ja tulla alani ammattilaiseksi, valmistua ja saada palkkaa, kehittyä. En halua enää tehdä hanttihommia minimipalkalla ja kituutella tuilla.
Yks mun mielestä relevantti pointti: nuoret naiset, joilla on jo lapsia, saavat helpommin töitä ja varsinkin vakituisia töitä kuin naiset, joilla ei vielä ole lapsia. Tämä on todettu monta kertaa omassa ystäväpiirissäni. Ja onhan se järkeenkäypää: nainen, jolla ei ole vielä lapsia, on työnantajalle suurempi riski kuin nainen, jolla on jo lapset hankittuna.
Jatkan vielä, että minäkin olen nähnyt kovasti vaivaa päästäkseni opiskelemaan, ja siitä huolimatta tehnyt opintojen ohella kaksi lasta. Opiskeluaika on lapsenteon kannalta joustavaa aikaa, kyllä niitä opintojakin pystyy suorittamaan, ja todennäköisesti lapsen isäkin kantaisi kortensa kekoon.

 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja ek:
Mielestäni on väärin että jo kohdussa olevaa lasta ruvetaan pois ottamaan, kauniisti
sanottuna. Elämä yllättää. Miehellä oikeus tietää.
Se olis sulla nyt ykkösasina kertoa sille.
Ja mistä tiedät että joudut yh:na olemaan?
Kaikki ajatuksesi ovat spekulaatioita, ei vielä mitään todellisuutta.
Luulen kyllä että teillä voisi olla harmonista yhdessä, lapsen kanssa.
Näkisin että lapsi tuo onnea sinulle ja miehellekin.
Joutuisit muutoin vuosien päästä muistelemaan ja laskemaan lapsesi
ikää, nyt kaikki on edessä, lapsesi henki on käsissäsi.
Ei se hemmetti vieköön ole noin helppoa ja suoraviivaista! Sä et voi tietää mun taustoista ja tavoitteista tässä elämässä. Ja kun mä en ole ikinä ole ollut erityisen lapsirakas, vaikka oma onkin ehkä sitten eri juttu, mutta en ehkä ole valmis siihen nyt.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ei ratkaisua:
Olen tapaillut erästä miestä nyt kaksi kuukautta, tuttu kyllä jo ennestään. Ehkäisy petti (kortsu hajosi), jäliehkäisyn sai olosuhteiden sanelemana haettua vasta liian myöhään ja eihän se toiminut, nyt olen raskaana. Olen 27, mies 28 ja opinnot kesken molemmilla, rahasta tiukkaa ja juttu nyt on ollut muutenkin lähinnä kevyttä kesäromanssia ilman sen kummempia sitoomuksia.

Mä en ole vielä uskaltanut sanoa miehelle mitään. Tiedän, että hän on vastuuntuntoinen mies ja haluaa lapsia ehkä jossain vaiheessa, mut se aika ei ehkä olisi nyt, eikä minullakaan. Ja kun ollaan tunnettu vasta niin vähän aikaa (tai siis muutamia vuosia, mut suhteen tynkää ollut vasta pari kk). Ihan kamala tilanne..
Eiköhän tuossa iässä ole jo valmis kantamaan vastuunsa!
 
Tarviiko sitten harrastella seksiä niin holtittomasti miehen kanssa, joka on vain kesäromanssi.
Masussasi on pieni ihmisenalku ei mikään kotieläin, jonka voi eliminoida noin vain, kun ei kykene hoitamaan. Sori vaan, mutta olen kyllästynyt näihin jatkuviin abortti -juttuihin. Minulle se on tappamista . Kun niin moni itkee lapsettomuuttaan, niin ei tahdo näitä jaksaa.
 
ek
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Toisaalta. Jos oikeasti pidät valmistumista lasta tärkeämpänä, niin et kyllä ole valmis äidiksi.
En ehkä sitten olekaan. Minulle se valmistuminen on oikeasti iso ja tärkeä juttu, tein kovasti työtä päästäkseni opiskelemaan ja haluan pärjätä ja tulla alani ammattilaiseksi, valmistua ja saada palkkaa, kehittyä. En halua enää tehdä hanttihommia minimipalkalla ja kituutella tuilla.
Kysyn mitkä arvot sulle on tärkeimpiä?
Se että lapsi on jo kohdussasi ja haluat laittaa sen pois päiviltä
vai työ?
Oma lapseni on mulle kaikista suurin "ura", kokonainen ihminen.
Ei sellaista asiaa olekaan joka voittaisi ja saisi lapsen pois tästä
maailmasta..



 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja r u u s a:
Toisaalta. Jos oikeasti pidät valmistumista lasta tärkeämpänä, niin et kyllä ole valmis äidiksi.
En ehkä sitten olekaan. Minulle se valmistuminen on oikeasti iso ja tärkeä juttu, tein kovasti työtä päästäkseni opiskelemaan ja haluan pärjätä ja tulla alani ammattilaiseksi, valmistua ja saada palkkaa, kehittyä. En halua enää tehdä hanttihommia minimipalkalla ja kituutella tuilla.
Olet provo. Millä tavoin vauva estää valmistumisen, palkan saamisen ja kehittymisen? Ei kukaan voi olla noin yksinkertainen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Teet abortin tottakai. Vahingot on vahinkoja. Korjaathan sinä muutkin vahinkosi! Minä tein vastaavassa tilanteessa abortin ja olen myöhemmin saanut kaksi lasta suunnitellusti. Tuntuis kamalalta ajatukselta että olisin halki elämäni kuskannut mukanani vahinkoa!
siis voi varjele ajatteleeko joku tosiaan lapsestaan vahinkona oli suunniteltu tahi ei? kyllä se riski on aina olemassa kun seksiä harrastetaan,miten joku voi ajatella lapsesta vahinkona vaikkei just olis suunniteltu ei se elämä ihan aina suunnittelemalla mene niinkun haluaa. käääk!
 

Yhteistyössä