Elämäsi suurin suru

Se että elämä tuhottiin jo alkumetreillä väkivallalla ja insestillä :'(

ja jos vielä sen takia jään lapsettomaksikin :'(

 

avioero

+ paljon muuta, mutta kyllä avioero vei pohjan kaikelta, vaikka itse hainkin eroa.

 

oman lapsen vaikea sairaus ja lopulta kuolema.sen jälkeen vasta kohtuun kuolleet kaksoset ja äidin kuolema :|

 

Oman lapsen kuolema muutaman tunnin iässä!

 

vanhempien kuolema,viimeisen henkäyksen katsominen.Onneksi olin paikalla ettei kummankaan tarvinnut yskin lähteä.
molemmat kuolivat 40vuotiaina.
se on kova paikka katsoa kun toinen ensin hiipuu ysövän kourissa ja sitten vaan kuolee :snotty:

 

Isän kuolema lomamatkalla. Oli 49-vuotias :'( :'(

 

Isäni vakava sairaus...

 

Keskenmeno rv 20

 

Mun elämäni "tukipilarin" kuoleminen, kyseessä mun elämäni koira, jota ilman en olisi varmastikkaan tässä tänään. <3

 

Se että elämä tuhottiin jo alkumetreillä väkivallalla ja insestillä :'(

ja jos vielä sen takia jään lapsettomaksikin :'(

Voimia sinulle! Tässä myös toinen, joka on kokenut väkivaltaa ja insestiä lapsena. Myös vuosien lapsettomuuden, muttei insestin takia.

 

Insesti täälläkin. Vienyt pohjan kaikelta.

 

isovanhempien kuoleminen syöpään, isän syöpä

 

Veljen vaikea sairaus.

 

Molempien vanhempien itsemurhayritykset. Kumpikaan ei onnistunut, hyvä niin, mutta kysymys on edelleen auki miksi? Vaikka on puhuttu asioista mut kuitenkin. Pelko siitä että jompi kumpi yrittää taas uudelleen.

Alkoholismi ja sen tuomat lapsuuajan huonot muistot...

En tiedä voiko tätä suruksi sanoa, mutta meinasin itse kuolla synnytykseen, ihmeen kaupalla selvisin (teholla nukutettuna useita päiviä)... Siitä tuntee sellaista suru/raivoa ja silti taas iloa kun selvisi. Liian tuore tapaus vaan ja nostaa tunteet pintaan.

 

vuosien lapsettomuus ja epäonnistuneet hoidot
keskenmeno
lapsen epäillyt sairaudet
vuosien unettomuus
mielenterveysongelmat
jatkuvat rytmihäiriöt

 

unohtuipa: kohdunkaulan syöpäni

 

Muutaman rakkaan ihmisen kuolemat...

 

Lapsettomuus ja siihen liityvät hoitorumba, 3 keskenmenoa ja joista viimeisimmässä n. kuukausi sitten menivät tuplat.

 

.

 

Varmaankin se kun rakastamani mies pahoinpiteli minua.

 

äitini sairastuminen rintasyöpään

vuoden takainen keskenmeno

se, etten ole saanut kokea normaalia, täysiaikaista raskautta enkä ole kumpaakaan lasta saanut edes koskettaa synnytyksen jälkeen vaan heidät on heti viety pois.

Mulle nää on ollut suuria suruja, vaikka toisilla on ollut pahempiakin. Suru vaan on niin henkilökohtainen asia, ettei suruja voi verrata keskenään.

 

vauvan kuolema kohtuun 2vk ennen laskettua aikaa

 

Oman isän sairaus, joka tuhoaa isän elämän ja meidänkin siinä sivussa. Mielenterveysongelmainen ei apua saa ellei sitä itse halua pyytää.

 

Ei ole mitään noin surullisia ehkä ollut, mutta abortti 16v:nä, oli tosi raskas ja vieläkin kummittelee vaikka aikaa kulunut... Abortin seuraamuksena lensin kotoani pihalle (uskovaiset vanhemmat..) ja välit katkesi 3 vuodeksi. Summa summarum abortti ja sen jälkeiset seuraamukset ovat olleet elämäni pahin suru.

 

Pikkuveljen itsemurha.

Se on vahvimmalla ykkössijalla, kaikki muu (mukaan lukien omien lasten vammaisuudet, keskenmeno jne) tulevat vasta kaukana perässä.