**^Elokuun Epelit 2012^ MEIDÄN KUU!!**

Tuolle miehelle on turha sanoa mitään, sanon mä sen sitten hiljaa tai kovaa, suomeks tai vaikka kiinaks tai vaikka kirjoitan ni ei se --tun pässi vaan tajua mitä sille yrittää sanoa Ei tänäänkää kysyny mitään lääkäristä vaik mainitsin että siellä kävin. Ei soittanu koko päivänä ennenku vasta töistä lähtiessä Se tietää kuinka mua keljuttaa tää tilanne, kun mä en oikein mitään voi tehdä, mut nytkin se vaan makailee tuossa lattialla MUN läppärin kanssa ja (yllätys yllätys) selaa nettiautoa. Ilmeisesti nyt sit on missiona saada auto(t) vaihdettua farkkuun, kun nyt on niin hyvä syy vaihtaa.. Ja jos se tuosta nousee ni todennäkösesti alkaa pelaamaan. Arvatkaa vaan montako kertaa oon piilottanu peliohjaimet.. Kerran jopa leikkasin ohjaimen johdon kiukuspäissäni poikki kun kyllästyin jäämään sillekin toiseks :kieh:

Ehkä mä vaan nyt taas annan vaan kaiken kasautua ja teen kärpäsestä härkäsen. Musta on tullu ihan järkyttävän kiukkunen.. :ashamed:

Noh, se siitä sitten, eiköhän tuo tajua jos mökötän sille loppuvuoden.

(.) Lääkärissä tuli siis käytyä tänään ja siellä ei niin mitään erikoista. Painoarvio tosin oli jo nyt 3100g :O Mut kohdunkaulaa jäljellä 3cm edelleen ja kiinni ja ylhäällä.. Ja siis täällä päästetään 2 viikkoa 2 pvää yli lasketun ennenku aletaan käynnistelemään, joten onhan tää tyyppi sit viimeistään 13.9. pihalla. Lääkäri tosin laittoi mun tietoihin että jos ei laskettuun aikaan mennessä ala tapahtumaan ni painoarvioon sit uudestaan, kun sanoin sille että en missään nimessä halua veitsen alle sen takia ettei mahtuis tulemaan.. Ja voihan tuo painoarvio heittää paljonkin. Itelle oli kyllä yllätys et tyyppi olis jo noin iso, kun ite oon tällänen kirppu Mä otan huomenna uutta mahakuvaa ni saatte arvoida et voisko muka olla kolmen kilon mötkäle Huomenna siks kun nyt en just tiiä missä kamera on Turvotukseen sanoi sen, että kun ei verenpaineessa tai pissassa ole mitään erikoista, niin ei tarvii huolestua, kuuluu vaan taudinkuvaan

Ainiin, pinnasänky on kasassa! Ja sekin saatiin taistelun kanssa kasaan, kun mies koitti väkisin runnoa toista laitaa paikalleen. Ei voinut puuseppää (mua) uskoa että ei se mene rikkomatta siihen paikalleen, pitää löysätä ruuvit. Noh, loppu hyvin kaikki hyvin ja nyt on makkarissa ahdasta

inieh ja tyyppi 36+2

 

Vihdoin ja viimein tää meidän kuukausi alkoi, odottavan aika on pitkä Ihanaa kun on tänne asti päässyt ja kohta saa oman pikkuisen syliin, tosin voihan vielä kolmekin viikkoa mennä.. Tosin jossakin takaraivossa kyllä on koko ajan sellainen pieni pelko ett entä sitten jos kaikki ei menekään hyvin.

Supisteluja täällä päivittäin ja en tiedä onko lapsi kiinnittyny, laskeutunu tai jotai kun alapäässä on koko ajan kova paineen tunne, vihloo ja vessa hätä koko ajan. Eilen oli shoppailupäivä ja piti usein pitää taukoa ku tuntu ett pikkune puskee itsensä väkisin ulos ja kauhulla jo mietti ettei vaan vedet yhtäkkiä jossai ostarilla mene :kieh:.
Toisaalta ärsyttää kun ei uskalla hirveästi enää mennä minnekää ku miettii niin kovasti ett onko sairaala varmasti tarpeeks lähellä. Täll viikol kuitenki mennään viell leffaan ja ehkä suomenlinnaan jos viikonloppuna on aurinkoista tai jnneki muualle piknikille

Mistä muut olette saanut helpotusta tähän jalkojen turvotukseen? Ei enää mitkään kengät meinaa jalkaan mennä ku niin turvonneet Aiemmin laski yön aikana mut ei enää..

Ristiäiset/nimiäiset Ootteko muut jo suunnitelleet juhlia tai jopa valmistelleet jo jotain? Itse pidän ristiäiset mut en ole kyl yhtään suunnitellut mitn, kummit tiedän ja nimen muuten kaikki avoinna, miettii vaan et sit on aikaa. Ja haluan lapselle isän sukunimen nii ei yhtään tiedä kauan isyystestin tuloksis menee, nii sit pitäs ristiäiset ettei tartte sukunimeä enää vaihtaa tietääkö joku tosta isyystestistä ja kauan menee tuloksiin? ja yleensäkin miten testi tehdään?

Supistuksista Pakko kysellä täällä todella tyhmiä, mutta jos joku osais valaista vähän, noi kivuliaat supistukset nii mitenkähän kivuliaita ne on sit ennen synnytystä/synnytyksen lähestyessä? Meinaan itsellä on aika kova kipukynnys ja myös sairaalaan menokynnys niin onko ne synnytys supistukset sit niin kovia ettei kotona voi vaan olla
Mies vaan tossa tuumas et "et sä sairaalaan lähde kuitenkaan vaan vauva syntyy viel kotiin".

Ja vielä onnea kaikille vauvan saaneille! :flower:

mimski ja pikkuinen 39+1

 

Jonskuuh Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:

Penni79 Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:

Ihanaa, että pikkuisia on taas syntynyt. Mahtavaa!

Jenny90 Nauroin kippurassa tuolle virkkuukoukkukommentille.

Tii Ihanaa, ettei kutina ollut raskaushepatoosia. Toivottavasti joku rasva autta a kutinaan.

Mirkku Oli kivaa lukea kokemuksistasi vauva-arjesta. Kiitos, että kirjoittelit.

Appivanhemmista Minullakin on ollut hyvä tuuri, sillä anoppini on oikein mukava ihminen ja vaikka vahvoja mielipiteitä hänellä onkin, hän ei ole minulle tunkemassa omaa kantaansa. Auttaa varmasti se, että hänellä on jo yksi lapsenlapsi, joten hän on näissä asioissa tottunut diplomaattiseen kommentointiin. Minun äitini heittää ideoita yleisiin asioihin nähden huomattavasti enemmän, mutta me annamme niille oman arvonsa silloin, kun olemme eri mieltä. Jostakin syystä juuri nyt sekä anoppini että äitini haluaisivat siivota entisen kotimme. Virnistinkin aiemmin miehelle, että pitäisiköhän rouville antaa avaimet ja sanoa, että siitä vaan, nauttikaa yhteisestä projektista! Oikeasti aiomme siivota kodin kaikessa rauhassa yhdessä.

ON Kuukautisjomotuksessa on jo enemmän potkua, mutta en usko mitään tapahtuvan ihan äkkiä. Vintiö ei kuitenkaan ole kiinnittynyt eikä laskeutunut, joten eiköhän tässä odotella rauhassa vielä hyvä tovi. Ja se sopii minulle.

Voimia & tsemppiä kaikille! Kyllä ne rakkaat pikkuiset vielä syliin saapuvat.

 

Arghhhhhh... joo miehet !!! Siis ihan uskomatonta. Miulla nyt tullu kivuliaita supistuksia ja kaupassa kun käytiin niin piti vähän siinä himmailla vauhtia ja sanoin sitten miehelle että selkää ja mahaa koskee. Niin se vaan sano että "Joo tiiän tunteen että on itelläki selkä tosi kipee" !!!! Argh. Ja sitten kun en pystyny kävelee nopeempaa kun häpyluuhun sattu niin pirusti niin mies sanoi että "nyt vähän vauhtia ja mennään tonne kassalle niin päästään täältä joskus pois. Ois pitäny ottaa se pyörätuoli tosta lainaan kun tultiin kauppaan. "

 

Moikka mammat! :wave:

Munkin piti tulla tanne tuulettamaan etta JEEEEE meidan kuukausi!!!!

Onnea kaikille vauvelin saaneille ja voimia kaikille niille joilla tilanne paalla.

Taalla voidaan hyvin, mita nyt tuo ainainen narastys vahan vaivaa ja valilla vauvan potkut.

Ma ostin esikoiselle sellaisen vauvanuken, jonka annan hanelle sairaalassa- saa poika oman vauvan sitten hoidettavaksi. Tanaan kavin myos ostamassa jaakaapin ja pakasen tayteen ruokaa jos vaikka vauveli paattaisi tulla vahan aikaisemmin, niin eipahan tarvitse heti miettia noita kaytannon asioita. Mulla on tosiaan sektio varattu tasan vkon kuluttua. Vahan jo jannittaa.

Meilla ei vielakaan ole nimea... Tai nyt on muutama vaihtoehto, mutta ei paasta oikein yhteisymmarrykseen...:headwall:

Ihanaa loppu viikkoa kaikille!!!

Maria ja vaavi 38+4

 

hmmh en tiedä mitään mistään isyystestistä (seku on joku verikoe juttu) mutta siis ei olla mun miehen kanssa avioliiton auvoisassa satamassa joten isyyskäytiin tunnustamassa jossain lastenvalvojalla ja ne sit siel kyseli ja tietty tärkein oli se että onko ollut mulla muita seksikumppaneita hedelmöitymisen aikaan. nauratti ihan sairaasti kun se sanoi "voinko kysyä sulta erittäin henkilökohtaisen kysymyksen" ja olin että juu passaa ja sitten se kysyy ton "oletko ollut muiden henkilöiden kanssa seksisuhteessa hedelmöitymis aikana 16-23pv helmikuuta plaaplaaplaa...." ja siis mun mies istu kokoajan siinä mun vieressä että olipa henkilökohtasta muisti vielä varotella että on arkaluontoinen kysymys! vieläki tulee vedet silmiin ja naurattaa toi koko tilanne. eri jotain kysymyksiä kysellään, kyl ne taitaa silloin itse asiassa myös kysyä että halutaanko isyystesti eli juurikin se verikoe juttu mutta eipä ollut ainakaan meille tarpeellinen kun muita osapuolia ei ollut tosiaan.

jenny mitähän ne siellä synnärillä sanoisivat.. "jaahas, taas yks tällänen virkkuukoukku tapaus!"

jonskuuh ja penni onnitteluita täältäkin ! ihanaa tosiaan että nyt joka päivä alkaa satelemaan vauva uutisia

tohon anoppi asiaan palatakseni, päälle päsmäröintiä en voi vain sietää mutta muutenhan ei pidä valittaa, ovat nimittäin tosi "omistautuneita" jo samulle, haluavat yökyläilemään ja muutenkin ovat kiinnostuneita pojan kuulumisista ja tekemisistä. sen enempää en vois toivoakaan. joskus menee vaan yli hilseen noi edellisessä kommentissa ilmi tulleet asiat ja silloin vaan ottaa hieman etäisyyttä niin johan taas jaksaa katella

mimski muistan ite pohtineeni ihan samaa silloin ekaa odottaessa. kyllä sen vaan sitten jotenkin tiesi. oli ne oikeesti tosi sietämättömiä ne kivuliaat supistukset. en ainakaan ite pystynyt olemaan kotona sitten vaan ollenkaan, hyvä että just ja just sai pidettyä ittensä skarppina ettei niin vuolaasti itkeä vollottanut. ja supistusten säännöllisyys tietty sit kans ratkas lähtemisen. kyllä sä varmasti osaat ajoissa lähteä

 

Mimski ei mun käsittääkseni tarvii isyystestiä sen sukunimen takia, pelkkä isyyden tunnustaminen riittää (jos siis ei ole naimisissa). Ellette siis itse halua tietty erikseen vielä sitä testiä Sen saa (ainakin täällä Päijät-Hämeessä) lastenvalvojan kautta ilmaseks.. Ja siihen isyyden tunnustamiseen jossain kutsutaan ja jossain pitää kai ite varata aika. Kai ne neuvolassa osaa neuvoa? Mekin ollaan päätetty et miehen sukunimi tulee ja siihen pitäis riittää se isyyden tunnustaminen ainakin täällä. Ihan tyhmää mun mielestä tommonen että jos ei ole naimisissa ni tunnustaa isyytensä, mut avioliittoon syntyneet lapset on automaattisesti sitten miehen.

Tii* Been there seen that. Mäki joudun toisinaan huomauttelemaan ihmisten ilmoilla että mies ei hiihtäis niin kovaa.. Ite oon normaalisti todella nopea kävelijä ja tää hiljaa hiipiminen alkaa jo ottaa aivoon

Mä sain erävoiton! Sain miehen lukemaan sen Isä syntymässä-kirjan alusta loppuun. En tiiä sit jäikö sille siitä mitään päähän, mut luki se sen silti. Sanoin et en paljoa oo vaatinu, mut se kirja sen PITÄÄ lukea. Ja tänään se sai sen loppuun, JES
Sain sille vähän jopa tolkkua puhuttua, meinas vaan mennä eka jo hermot kun keskustella yritin ni kaikkeen vastaus oli "joo" "mmmh" tai vastaavaa. Sit sanoin että nyt ---kele jutellaan, kun ei olla kerranki menossa mihinkään ja mikään ei oo kesken eikä se oo menossa nukkumaankaan. Kaipa tää tästä.

inieh jota ketuttaa että alakerrassa ei ollu tapahtunu mitään ja tyyppi 36+2

 

Meidän Hilda syntyi vauhdikkaalla ja hyvin onnistuneella käynnistyksellä 30.7. (rv39+1) Suppareita alko tulemaan kalvojen puhkaisun jälkeen. Sain epiduraalin juuri oikeaan aikaan. Ei tarvinnu kärsiä kivuista juurikaan. Nautiskelin olosta ja luin teidän maanantaisia juttuja täältä palstalta läppäriltä (että olitte mukavasti mukana mun h-hetkellä!! ), kun yks kaks alko tuntuun, että on kakkahätä. Se oli merkki, että pitää soittaa hoitsu paikalle. Se sit totes, että vauva syntyy just. Kauhee kuhina, jouduin hiukan pidätteleen ponnistustarvetta, että lääkäri ehtii paikalle... lääkärin saavuttua kolme pientä ponnistusta ja vauva oli ulkona. Ei meinannu ite ees tajuta, että mitä siinä tapahtui, kun kaikki oli ohi niin nopeasti. Kalvojen puhkaisusta meni n. 3h, että vauva syntyi. Painoa typykällä on 3700g, pituutta 52cm, py 35cm.
Tänään kotiuduttiin. Tytöllä on hirmuinen imuteho ja oppi tissille tuhat kertaa helpommin ku veljensä. Jälkisupistukset ovat yllättäneet toistaiseksi positiivisesti... eli ovat olleet vähemmän kivuliaat kun kakkosen jälkeen! Toivon totisesti, että eivät tästä enää voimistukaan.

Voimia kaikille loppumetreille ja onnea muille vauvautuneille!
Sulo-Sylvia ja Hilda

 

Vais elokuu. Voi joko olla minunkin kuukausi tai sitten voidaan mennä vielä pidemmälle. Hillitsen siis tuuletukseni sellaiseen vaimeaan jeps jee -kommenttiin.

Onnea sulo-sylvia, penni ja jonskuuh :flower: :heart: heart: :heart:

Ja nyt sen koin sitten minäkin. Iskiaskipu. Kaks viimestä päivää on tehnyt ihan yhtäkkiä niin, että oikea jalka lähtee alta ja hurjan kipupiikin iskee tuonne pakara-häntäluuseudulle. Ainakin kuvittelen tämän olevan iskiaskipuja??

Mulla kyllä on vähän tyhmä olo, mutta pelottaa ku iltasin katselee tän vauvan liikkeitä, niin en voi kertakaikkiaan ymmärtää miten niin pieni kuin n. 40-50cm voi tehdä niin monta isoa erilaista kumpua ja niin kaukana toisistaan. Kumpuja nousee joka puolelta vatsaa toiset isompia ja toiset pienempi. Pää ei kuitenkaan missää vaiheessa voi nousta, kun sen tunnen selkeästi olevan tuolla alhaalla. Vai onko tämä muksu jo metrin mittainen. Sen siitä saa ku sokerit heittää :kieh:

Sokeriarvojen kanssa olen saanut kyllä pelata viimeisen päälle. Söin siis nälkään yhden omenan ja klementiinin, niin se oli jo liikaa. Mutta positiivisesti olen yllättynyt siitä, että kun hieman tätä lautasmallia käännän toisinpäin, että jkv. enemmän salaattia kuin puolet lautasesta, niin olen aivan täynnä, mutta sokerit on silti todella kuosissa. Eli nyt kun jatkuis tää raskauden jälkeen, niin oisinpa sutjakka tyttö sitte jossain vaiheessa...

Oon huomannu tän viimesen 3 vkon aikana, että kun toukokuussa lopetin tän escitalopram-lääkityksen, joka mulla oli ahdistuneisuushäiriöön, niin on nyt sitten kaiken kaikkiaan loppunut vaikutus. Hankala sietää enää yhtään mitään ilman, että se tuo kohtuutonta huolta. Plaah.

Vauvaltahan tuo dna-testaus otetaan syljestä ja isältä taidetaan verestä. Ja sen tosiaan aina maksaa kunta. Mutta isyyden tunnustaminen voidaan tehdä ilman testejä, kuten jo sanottu ja sehän ei tosiaan vie byrokraattisesti niin kauan, että se vaikuttaisi mitenkään kastamiseen/nimenantoon =)

Kyllä minäkin liputan sen puolesta, että synnytyssupistukset melkein jokainen nainen tunnistaa kun ne lopulta tulee. Hankalaksi asian tekee se, että melko kipeitä supistuksia voi tulla harjoituksina ja niiden kanssa on sitten epävarmana, että olikohan tää nyt sitte oikea. Mutta jos tarvii miettiä, että olikohan tää vai ei, niin silloin tod.näk. ei ole. Mutta rauhallisin mielin vain odottelemaan.
Muistan itsekin kun kyselin tuota aikoinaan, että mistä ne oikeat supistukset tunnistaa. Kun itselläni tuli n. puoltoista viikkoa ennen synnytyksen alkamista tosi kipeitä (ihan pysäyttäviä) ennakoivia supistuksia. Sitten sai vain vastaukseksi, että "kyllä ne tunnistaa" se tuntui todella turhauttavalta ja tyhmältä vastaukselta. Mutta nyt siis liityn näihin samoihin, koska se vain on totta että "kyllä ne tunnistaa"

rv 36+4 ja lääkärin luokse suunnistava parivaljakko...

 

Olen päättänyt, että tässä kuussa lapsi syntyy Ei ole siis vaihtoehtoja, että menisi yli 2 viikkoa yliajalle! Sori vaan

Mies heti herätessä tokaisi että eikö se vieläkään synny?! :stick:

Muiden seura .. mulla on ihan sama fiilis ku ainakin parilla muulla täällä! En jaksaisi ketään ylimääräisiä.. pelkkä anopilla käyminenkin jo on niin yli stressaava tilanne! En vain jaksa sitä lässynläätä enää :kieh: Argh! Varsinkin nämä x1000000 kysytyt kysymykset: Mitenkäs oot voinut, joko on supistuksia tullut, joko jännittää !?!?! Haluis vaan olla kotona ja touhuta itsekseen niin kauan et lapsi syntyy.. Niin ja tietenkin mieheni seuraa ei lasketa, olen niin onnellinen aina kun hän töistä kotiutuu :heart: Tekis mieli vain hymyillä ja halailla sitä koko ajan.. mutta taas palatakseni tähän vali vali.. NIIN EI VAAN TAHTOIS millään jaksaa odottaa jos oikeasti menisikin vielä sen 4 vkoa.. mistä sitä tietää!? :ashamed:

Onnea kaikille vielä viimeisille viikoille ja.. kyllähän tässä jo loppu häämöttää jokaisella kun miettii, että mistä ollaan lähdetty liikenteeseen! Huh =) Kohta on tää pitkä odotus ohitse..

Sairaalakassi on luullakseni nyt valmis koottavaksi, eli kaikki tarpeisto pitäisi olla koossa! Eilen tuli vielä paketti postissa jossa oli 3kpl imetysliivejä (Olivat kaikki onnekseni käypäsiä ja yhdet hieman reilut jos tissit kasvaakin tuhottomasti) ja 6kpl mukavia perus alushousuja.. Itse käytän vain stringejä nyt niin voisi olla hieman ikävän tuntuiset synnytyksen jälkeen.. Kotiutumisvaatteet nappaan sitten tuosta kaapista matkaan itselleni.. Vauvalle olen jo nekin katsonut suht koht valmiiksi tuonne hänen huoneen hoitopöydälle odottelemaan lähtöä!

Wiwi ja POKSISTA POKSIS VK 38

Nyt on siis tämä + - 2 vkoa lasketusta ajasta! Kohta kohta kohta.. :heart:

 

Neuvolassa tuli taas käytyä. Vauva oli vihdoin kiinnittynyt joten enää ei tarvi miettiä että jos vedet menee niin pitääkö mennä vaakatasoon Painoakin oli tullut vaan +200g vaikka en tosiankaan oo mitenkään kevyesti syönyt. Ei tässä tarvis kyllä enää paljon tullakaan ku 16kg jo kasassa.

Anoppi ei mulla niinkään puutu asioihin. Osaa varmaan jo olla ku on kuudes lapsen lapsi tulossa. Mun oma äiti sen sijaan ärsyttää välillä kun on just sen tyyppinen että puuttuu herkästi asioihin. Se ehdottikin tässä yks päivä että sit kun lapsi syntyy ja mies pitää ekan viikon isyyslomaa niin mehän voitaisiin tulla sen ja sen miehen luo asumaan kun meillä alkaa luultavasti just niihin aikoihin parvekeremppa jossa hiekkapuhalletaan ja siitä lähtee kova ääni. Mun äiti asuu siis noin tunnin ajomatkan päässä. Sanoin että ei tosiaan haluta ekaa viikkoa vauvan kanssa viettää kyläillen vaikka kuinka ois parvekerempat käynnissä. Ei sen ideat aina siis oo ihan parhaimmasta päästä..

Scarlett ja sissi 38+6

 

Onnea Sulo-Sylvia !! :heart: :flower:


Ei muuta ku POKS VAAN !!!

Ninzi & Tyllerö 39+0 !!! :heart:

 

sulosylvialle onnittelut! sielläki tapahtunut hommat nopeasti

inieh onnittelut erävoitosta ! meillä mies on kyllä huono lukemaan yhtään mitään, mut tykkäs kuunnella ku luin ääneen jotain noit odotus juttuja ja tiesin häne kuunnelleen kun kommentoiki sit joitain juttuja tekstistä. ja hyväku pistit puhumaankin! juuri tollanen " joo" "öö" "mmmhmm" vastaukset on niin :kieh: ärsyttäviä.

joku ku kommentoi tota isyyden tunnustamista että kun sen joutuu vain tekemään jos ei ole naimisissa niin mäki silloin ekal kerral ihmettelin mut nyt jälkeenpäin ajateltuna niin musta olis tosi kauheaa ja luultavasti hormoneista herkkinä kokisin itteni vainotuks jos joku kehtais epäillä että nää syntyvät lapset olis jollekki muulle kuin omalle miehelle avioliitossa. ei kyllä nytkään oo mitään syytä miks olis joku toinen isäkandidaatti että kyllä se ihan toi sama veijari on mutta sitä "henkilökohtaista kysymystä"odotellessa taas saapahan jotain naureskeltavaa loppupäiväks..

voisin kohta vähän reipastua ja kävästä kaupassa, toisaalta ei ole pitkä matka kävellä mutta siis ihan sama minkä reitin valitsen niin jumalattoman kauheita ylämäkiä tiedossa niin pakko varmaan helpottaa taakkaa ja rykästä vaan bussilla. muuten kävely ei aiheuta mitään mutta kyllä noi ylämäet verottaa kivasti varsinkin kun noi ei mitään tasasia ole jotka hiljakseen nousis ylöspäin kun tuntuu että hyvä kun ei suoraa kallion seinämää joudu kiipeilemään ai että kun pääsee kävelemään edes normaalisti tän masun lähdön jälkeen niin ! muutenki huomaa että elämä täyttyy pienistä iloista haha

samunäiti&alex 38+2

 

Huomenia! Ja ihanaa, Sulo-Sylvia, Penni ja Johskuuh, perheenlisäyksistä kaikille! :heart:

Täällä poksutaan kans 39+0, joten pari päivää enää h-hetkeen! Lantio on kyl kokoajan tulessa ja eilen oli
selkäsuppareitakin, toivotaan että päästään vkl yli niin mennään sillä suunnitellulla leikkauksella
Viikonloppuna ois vielä sitterin pehmusteiden pesua, pullojen keittely varuiksi (tuttiosat vielä ostamati....) ja kai se sairaalareppu pitäis kans pakata loppuun. Jos kävis pari lehteä sinne, romaaneja turha ottaa kun ei kuitenkaan tule semmosia luettua, pää on niin pyörällä kuitenkin Ja joo - omat sandaalit pitää ottaa kans, ne sairaalan läpyskät ei jaksa innostaa

Jännä juttu, että tässä nyt mennään tosiaan viimesiä päiviä
Nimiäisiä en ole vielä miettiny, mutta koska kahdet on jo aiemmin pidetty niin eiköhän ne samalla rutiinilla mene. Proseremonioilta teetän todistukset että jää muistot sitten "kummeille" ja vauvallekin omasta nimenantojuhlasta. Pöytään perinteistä täytekakkua ja voileipäkakkua ja sen semmosta, olkkari laitetaan vähän sitten vauvan värin mukaan (kynttilät ja kukka-asetelmat), samoin keittiöön katetaan semmonen hiukan korkeampi kukka-asetelma + jotain kynttiläntynkää. Kastemekkoa ei tule kun ei kasteta, mutta juhlavermeet toki vauvalle. Ohjelmakin menee jo vanhastaan, pitäisikin kaivella vanhat ohjelmat esille niin siitä sitten kopioi.

Mutta tämmöstä, nyt on kiva ilma joten painellaan noiden lasten kanssa ulos. Toivottavasti tämä lantiosärky vaan pysyy kurissa

runttis ja toukka 39+0

 

Paljon onnea jonskuuuh, Sulo-Sylvia ja Penni pienistä tytöistä!!! :heart:

mimski et tarvitse isyystestiä isän sukunimen saamiseen lapselle jos molemmat ovat yhtä mieltä sukunimestä ja miehesi on tunnustanut isyytensä lastenvalvojalle

Täällä ei edelleenkään mitään tuntemuksia. Just lyllersin pitkän lenkin koirien kanssa.. Nothing..

Jenny ja Papu 40+2

 

Samunäiti, mekin asutaan jyrkän rinteen ja mäen päällä, ja tämä maasto on yhtä yläalamäkeä. Ei olla vähään aikaan käyty kävellen oikein pihaa pidemmällä, mutta tänään ajattelin että mennään johonkin - ellei sitten laiskistuta ja lähdetä autolla

 

Sulo-Sylvia Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:

Scarlett89 Onnea pikkuisen kiinnittymisestä.

mimski kyseli ristiäisistä/nimiäisistä. Meillä on suunniteltu sen verran, että varmaankin pidämme ristiäiset kotona, koska emme ole järjestämässä isoa tilaisuutta. Paikalle kutsumme isovanhempien lisäksi kummit, siinäpäs se. Olen pohtinut tarjottavia jonkin verran. Äitini on tarjoutunut tekemään korvapuusteja, joista hän on suvussamme tunnettu. Minä teen kakun, jos aika sallii ja varmasti pikkuleipiä ja suolaisia piirakoita. Ristiäisliina meillä on jo valmiina, se on sama liina, joka oli esillä häissämme, joten se on meidän pienen perheemme juhlaliina. Toki täytyy keksiä ristiäisiin sopivia koristeita pöydälle. Kastemekko tulee mieheni puolen suvusta j a siinä on kastettu mieheni isä, veli, mieheni ja miehen kummityttö, vauvamme serkku. Olemme etsineet äidin kanssa minun ristiäisissäni käytettyä, pitsireunaista kastetyynyä, mutta toistaiseksi emme ole sitä mistään löytäneet. Jos se ei tule vastaan ennen tilaisuutta, niin täytyy keksiä jokin uusi ratkaisu.

Tii Minä olen tottunut olemaan lähipiirissäni se, joka kävelee tuhatta ja sataa edellä. Onkin ollut hieman totuttautumista, että nykyisin kävelen huomattavasti hitaammin. Kuullosti todella ikävältä tuo miehesi kommentti vauhdistasi, ei noin saisi sanoa! Tässä vaiheessa kipu voi vaikuttaa niin, ettei normaaliin vauhtiin eteneminen yksinkertaisesti onnistu, ei sitä huvin vuoksi kävele hitaasti, vaan koska on pakko.

Luckygirl & Vintiö 38+5

 

Onnea Penni79 ja Sulo-Sylvia vauvoista! :heart:

Pikaisesti tulin vain onnittelemaan, miehellä tänään vapaapäivä niin suunnataan tästä pian johonkin kunhan hän vain herää. Meikäläinen menee laittamaan naaman kuosiin.

Minea ja maha-asukki 39+4 (eilisten suppareiden jälkeen edelleen yhdessä koossa)

 

Onnea vauvautuneille! :flower:

Ristiäiset/nimiäiset Meillä tulee nuo nimiäiset, olen jo sen verran suunnitellut että tiedän mitä siellä tulee tapahtumaan eli ohjelma on selvillä. Äiti on luvannut auttaa tarjoilun kanssa koska heidän luonaan kyseiset juhlat pidetään. Olin itse suunnitellut pienempiä muotoisia juhlia vaan porukkaa oli ilmoittaunutut sitten enemmälti, haluavat tulla katsomaan vauvaa.
Kutsukortit teen etukäteen, luultavasti ei ole paljon aikaa/insipiraatiota vastasyntyneen kanssa niitä väkertää, tänään menen shoppailemaan nimiäistarvikkeita ja teen kortit valmiiksi nyt kun ei ole muuta kuin aikaa. Pakko olla sen verran luottavainen, vaikka pelkoja onkin tullut ihan hirveästi.

Tänään sain aamusta stressinaiheen kun masukki oli selkeästi poikittain vatsassa. Miten ihmeessä se vielä siellä pyörii? :stick: Rupesin hermoilemaan että tommoisella melskaamisella menee napanuorat solmuun ja kaulanympäri ja ties vaikka mitä.:headwall: Eli täällä yksi hermorauniomamma.
Haluaisin vain että tämä raskaus olisi äkkiä onnellisesti ohitse.

Miehelle puhuin tuosta yksinäisyydestäni, lupasi huomioida minua enemmän.
Mennään lauantaina ravintolaan syömään ja Tietomaahan käymään, pyhitetään kuulemma se päivä vain yhdessäololle. Mukavaa vastakaikua arkeen.

Täälläkin kutiaa vatsa ihan hulluna, tuntuu välistä että tuo nahka ei kestä eikä veny enää yhtään. Koko ajan saa olla rasvaamassa.

Kohtapuolin neuvolaan, sen jälkeen enempi kuulumisia.

 

No meidän viimosen lääkärinlan kuulumiset oli ihan kivoja. Seuraava aika neuvolaan onkin sitten 38 viikolla.

Sokereiden nousuista huolimatta painoarvio oli 2820g, joten mitenkään isohkoksi ei ole vauva kasvanut. Ja lasketun ajan painoarvio ois näin ollen n. 3500, mutta ottaen huomioon sen, että sokerit ei edelleenkään kasvattaisi vauvaa. Ei hirveästi vois yliajalle kuitenkaan mennä. Edellisen synnytystapa-arvion mukaan n. 4,3kg vauva vielä mahtuu minun lantiosta tulemaan, mutta isommat ei hirveen hyvin kääntyile enää minun lantion mutkista. Näiden sokereiden takia toivosin tosiaan, että ei mentäis yhtään yliajalle. Sektio jo ajatuksena tuntuu pahalta.

Kohdunsuu oli sormelle nippa nappa auki, kaula lyhentynyt 2cm ja pehmeä. Samassa tilanteessa olin samoilla viikoilla viime raskaudessakin ja samat mitat oli myös silloin, kun synnytyssupistuksia oli tullut sen 6h. Pää oli hyvin jo varsin alhaalla.

Oma painoni oli laskenut 1,2kg viime viikon nla-käynnistä ollen nyt 74,6kg. Eli se on nyt sitten alun painosta noussut sen 4,2 kg ja alimmasta raskaudenaikaisesta painosta 6,6kg.

RR 104/74 ja turvotuksia ei ole. Pissassa taasen sokerit oli kahdella plussalla kuten yleensäkin ja protskut miinusta.

Plah. Nyt vain ärsyttää tää iskias, joka jäi nyt juilimaan.

Hain eilen turvakaukalonkin varastosta ja pakkailin siihen asiat, joita miehen täytyy ottaa matkaan kun tulee hakemaan meitä kotia. Sen ei tarvi nyt muistaa ku hakia meidät.

 

Ristiäiset pidetään miun vanhemmilla todennäköisesti. Meillä on niin pieni tää kaksio ja raivostuttava pikku koira täällä niin ei voi pitää meillä ainaskaan niitä Ja seurakuntakeskukseen en halua, koska ne on miun mielestä vähän ankeita paikkoja.

Ristiäistarjoiluita oon miettinyt sen verran, että jos äitini tekis sinne voileipäkakut ja minä leipuri-kondiittorina makeat kakut ja niihin meinasin vielä itse väkertää marsipaanikoristeetkin. Sitten jotai pikkuleipiä ja vaikka pikkusia coctailpiirakoita ja munavoita ehkä.

Olin ihan varma eilen illalla, että yöllä tulee lähtö sairaalaan. Supisteli koko illan ja yölläkin heräilin välillä niihin. Mies oli ihan levoton kun ei malttanu saaha unta kun kerroin supistuksista. Mutta nyt aamulla ei mitään oireita oikeestaan... tai no ehkä tässä nyt on tullut joku 5 kipeempää supparia aamun aikana. Ja kun kävin vessassa ja pyyhin niin oli jotenkin aika liukas tunnelma siis että en oo varmaa oisko siinä voinu olla sitä limatulppaa, ei ollut kyllä minkään väristä. Jotain limaista kuitenkin.

Sanoin sitten miehelle että koittaa tänä iltana käydä ajoissa nukkumaan jos sattuu lähtö tulemaan vaikka ensi yönä. Ja sitten hän vielä sanoi että miun pitää nyt vaan levätä ja nukkua ja olla tekemättä mitään

Tii ja masukki 39+4

 

Tässä oli masukuva 40+ 0

 

mjaa, jäi kauppaan lähteminen vähän hiljaseks edes sillä bussilla, miehellä onkin iloisesti mun kortti sen lompakossa niin milläs ostelen ja käteistä ei tietenkään ole! ei sitten koskaan kun sitä tarttis.

ristiäiset pidetään tossa läheisessä pikku kirkossa. tosi viihtyisä ja tavallaan aika kauniskin. vaikuttaa joltain 70-80 luvun tekeleeltä ulkonäkönsä puolesta mutta silti pidän paljon. laps kastetaan samassa kastemekossa jossa on minä ja siskon lapset ja oikeastaan kaikki mun sisarukset ja äidin puolelta porukkaa kastettu. sinne mekon sisä puolelle on kirjailtu kaikkien kastettujen nimet. samuelki sai kasteensa siis siinä. miehellä ei ollut asiaan mitään mielipidettä niin päätin omavaltaisesti asian. tarjoilu on suht simppeliä tyyliin kakku, pastejoita, keksejä pienille ja jotain pullan tapasta/kuivakakku esim. banaanikakku. noi on vaan suvun juhlissa hyväks havaittuja, uppoo jokaiselle eikä ole lapsillekkaan liian erikoisia että jäis syömättä. viimeks tehtiin liian iso kakku ja sitä jäi aivan liikaa, yritä siinä nyt raskauskiloja laihdutella kun vetelee kokoajan kakkua naamaan! et nytten viisastuneena teen huomattavasti pienemmän koska osallistuja kunta on suht sama kuin edellisissä joten tuskin heistä kenestäkään on kahdessa vuodessa kakun suursyömäreitä tullut
ei olla tehty mitään järjestelyjä vielä ristiäisten suhteen, varmaan vasta sitten ku vauva putkahtaa ulos tulee se fiilis alkaa touhottaa asioita. kirkko varattiin viimeks 1kk ennen juhlia ja kutsut laitettiin silloin kans menemään. kutsukortteina toimi viimeks erilaiset tavalliset postikortit jossa hassuja kuvia jokaisessa erilainen. eli tavallaan "meidän näköiset". ohan toi lapsen eka juhla ja hienoa yleensä onkin mutta en osaa pingottaa juhlissa ja pienet ja sellaiset vähä eleiset yritin tehdäkin eikä ketään tuntunut haittaavankaan että vähän hullunkurista olikin

nimikin on jo aika päivää sitten päätetty, huomasin vaan että ei sitä osaa vielä käyttää, samuelista meillä olikin tekonimi (tipi, liittyen erääsee hölmöön vitsiin) ja sitä käytettiin ahkerasti vielä lapsen synnyttyä. nyt tuntuu hassulta puhutella vauvaa nimeltä että se on nyt ollut vaan vauva ja satunnaisesti alex, saas nähdä tuleeko eka nimikriisi kun vauva syntyy jos se ei tunnukaan alexilta! epäilen että näin kävis mutta ei sitä koskaan tiedä. onko täällä muuten ketään joka pitää vauvan tulevan nimen visusti salassa ristiäisiin/nimiäisiin asti? nimiäisillä tosin ei taida olla mitään tarkkaa ajan kohtaa milloin pidetään, ristiäiset kun yleensä pidetään siinä 2kk kieppeillä että kuka jaksaa pitää niin pakahduttavaa tietoa itsellään niinkin kauan nimimerkillä mulla ei pysy mikään tollainen salassa!

 

Ihanan helpon kuuloinen synnytys Sulo-Sylvialla. Onnea nyytistä :heart:

Surusilmälle tsemppiä kotona yksinoloon. Tiedän tunteen. Se on kurjaa kun toinen joutuu reissaan töiden vuoksi Sama huolenaihe täälläkin että ei menisi se napanuora kaulan ympäri ku melskaa tuolla. Toivottavasti ei sulla käy samoin että onnistuis vielä siitä poikkitilasta pyörähtään perätilaan!

Jenny90 virkkuukoukkutemppu alkaa houkuttaan kohta täälläkin Näkeeks ne muka sen jotenki että mikä ne kalvot ois puhkassu?

Mikähän sen kalvojen puhkeamisen edes yleensä aiheuttaa? Esikoiselta kätilö puhkas kalvot loppuvaiheessa ja kakkoselta heräsin yöllä siihen kun vedet humahti itekseen.

Ristiäiset pidetään kotona. Ei olla ikinä kutsuttu kuin mummit, siskot, ja kummit. Tarjoilupuolta en ole kyllä edes miettinyt. Nimi on ehkä valmiina. Voi olla että vaihtuu vielä. Sittenhän sen näkee kun syntyy että minkä näköinen ja luonteinen jne on

Tänä aamuna tuli taas haettua mansikkalaatikko. Vauva saa varmaan kohta jonku mansikkamyrkytyksen Mut ku ne on niin hyviä. Ja olihan tässä välissä muutama päivä ilman mansikkaa.

Numbatti ja mansikkapoika 39+4

 

Tii Mahtavaa! Ei se, että olet herännyt suppareihin, vaan se, että nyt sait niiden vuoksi mieheltä tukea. Jee.
Minäkin hankin miehelle isyyteen liittyvän kirjan, laitoin sen isyyspakkaukseen. Vaikkei mies ole viime aikoina paljon lukemaan ehtinyt, sen hän luki heti. Se lämmitti mieltä.

Nimen salaamisesta Me aiomme myös pitää vauvan nimen visusti salassa kunnes ristiäispäivä koittaa. Toki asiaan vaikuttaa se, että vaikka meillä onkin mielessä ne kaikki 3 nimeä, jotka mielellämme pikkuiselle antaisimme, odotamme Vintiön näkemistä ennen lopullista päätöstä. Toinen ja kolmas nimi tuskin muuttuvat, mutta etunimelle voi niin käydä. Siksi onkin helppoa ohittaa kaikki äitini nimiutelut, koska voin rehellisesti sanoa, etten varmasti asiaa tiedä itsekään. Jos yksi tädeistäni kuulisi edes suunnitellun etunimen, niin voin puolen tunnin sisään tietäisi koko suku, joten pitää pitää asia omana tietona.