~Elokuun pikkuiset elokuussa. ~ Tämä on MEIDÄN kuumme!!~

Onnea ihanista uutisista!!

Eilen tupperware-kutsuilla oli kolme ihanaista vaavia, nuorin 4 kk ja vanhin tais olla 8 kk. Olivat niin sulosia että!! Nyt siis miulla ei oo enää mitään sovittuja menoja joten vauva sais vaik alkaa tulla Mieskin eilen tökkäs mahaa ja sano et "tuu jo!"

Mie heräsin tos ennen kuutta kun "lorahti". En tiiä oliko vaan tavallista juoksevampaa valkkaria vai mitä, mut myöhemmin kävi sama vessassa Mitään tuntemuksia ei kyl muuten ole, et pitää nyt seurailla tilannetta, et jos alkaa enempiki lorahtelee ni varmaan soitettava synnärille ja kysästävä mitä tehtävä.. Ei kyl enää uni tullu tuon jälkeen! Nyt ois kyllä hyvä hetki synnyttää kun pojallakin alkaa koulu vasta ensi tiistaina ja miehellä huomenna vapaa ja siis pitkä viikonloppu

Summersun ja juniori 39+0 Poks!

 

Huomenta
Yöllä supistuksia vaikka millä mitalla,mutta kappas vaan,nyt on aamu ja tässä vaan nökötän. Selkää särkee,väsyttää ja välillä supistaa ,mutta nyt melko kivuttomasti.joten eipä tunnu oikein edistystä.

Ja ulkona koleaa ja vettä sataa, blääh,syksy!!

 

Eipä tullu täälläkään viime yönä nukuttua... vauva myllersi mahassa ja puski itteensä alaspäin aamu yöstä, supistuksia ei kuitenkaan ollu. Tänään 40+0 POKS!! Nyt kyllä jänskättää, limatulppaki lähti 9 päivää sitten Jospa se vauva tänään lähtis tulemaan Onnea kaikille vauvan saaneille ) Olispa itelläki jo synnytys ohi, en mitenkään kauheen innokkaana odota tulevia kipuja -.-

 

38+0 POKSPOKSPOKS!!!!

Tulispa vauva jo ulos! Miehellä on sellanen kutina, että perjantai-iltana tai -yönä tulee lähtö. Itestä ei kyllä tunnu pätkääkään siltä!!!!!!! Aiemmin veikkas syntymäpäiväks sorsajahdin alotuspäivää. Esikoinen taas on veikannut et vauva syntyy 17. päivä. Ite veikkailen että yli lasketunajan mennään. Saas nähdä kuka osuu lähimmäs.

 

Huomenta!

Mullakin yö meni unettomasti ja supaten, mutta ne per*****n supparit laantu TAAS!!!! :headwall::headwall::headwall: ja ne oli NIIIIIIIIN muikeita, että alta pois!!!

Mä en varmaan pääse ikinä synnyttämään! Mun kroppa ei vaan meinaa toimia selvästikään! Itkettää oikein tää...öh...no juttu!!!

Mukavaa päivää muille, mä meen hoitelemaan päänsäryn pois...

-Miuski & Jimpula 38+5

 

Onnea kaikille vauvansa jo saaneille! :heart: Niin kova tahti on, että nimimerkit unohtui samantein...

( . ) Täälläkin on valvottu, tosin lapsista johtuen. Sääkin on harmaa ja joka paikkaa kolottaa, että ei tästä nyt mitään riemulaulua tee.

Voimaa meille kaikille loppumetreillä kärvisteleville! Mä olen jo varautunut olemaan raskaana vielä syyskuun korvilla, ei mitään merkkejä mistään, joten olisi mukava jos joku pitäisi tällä odotuspuolella seuraa.

 

Huomenta kaikille kärvistelijöille, ihan samoilla fiiliksillä ollaan täälläkin... Haluaisin nukkua kunnon yöunet ILMAN hankalia kääntymisiä, sängystä ylös pungertamista vessareissulle ihan liian tiheästi, lonkkakipuja, supistelua... Jos sais nukkua vaikka edes kolme tuntia yhteen palaan, sikeästi ilman häiriötekijöitä... Ois niin ihanaa!

Yöllä ei niinkään supistanut, mutta nyt aamusta alkoi taas sama homma kun eilen koko päivän ja vähän jopa voimakkaampana. Selkää siis särkee ja mahaa kiristää, mutta ei kunnon supistuksia. On vaan jotenkin sellainen olo, että joku yrittää kietoa vannetta mun ympärille... Liikkuminen tuntuu tavallista hankalammalta, jotenkin ei jalat ole mukana ollenkaan! Meinaiskohan tää jo jotain?

Voi apua, mä just eilen mietin että me ei olla vieläkään kokeiltu turvakaukaloa kumpaankaan autoon! Oiskohan jo aika, jos vaikka käy yhtä huono tuuri kuin Salamalla! Eilen löysin kirpparilta itkuhälyttimen ja pakkohan se oli ostaa kun oli niin halpa, sekin pitäis testata ett varmasti toimii... Philipsin joku ihan perusmalli se on ja myyjä sanoi ett on ollut vaan puoli vuotta käytössä.

Meilläkin isäntä oli alun alkaen "harmissaan" kun eka la oli just sorsan aloituspvä. Nyt sitt eilen se soitteli töistä useamman kerran, että mikä on vointi... Meni kyyhkyjä kattelemaan illalla ja pelkäs ett jos tulee lähtö niin ei pääsekään Ja isyyslomanhan se tietysti käyttää hirvenmetsästykseen, on ihan onnessaan että saa nyt syksystä pitemmän loman, säästi kesälomatkin sitä varten niin että aloittaa vasta parin viikon päästä! Miehet... :headwall:

Tsemppiä kaikille, ei kellään oo vauva mahaan jäänyt joten pitänee vaan yrittää jaksaa kaikkien vaivojen kanssa!

Tuulia ja papu 39+0!!!!!!!!

 

Täälä ei näköjään kukaan ole nukkunut kovin hyvin.. Itse olen kanssa nukkunut ihan muutaman hassun tunnin, väsyttää ihan älyttömästi ja päätä särkee.. Ei ole ollenkaan kiva olo, mutta poksumaan piti silti pikaisesti tulla eli

Vicy+Tirppa 38+0 POKS!

 

Täällähän on paljon unettomia. Voimia teille! Mä oon nukkunut nyt muutamana yönä yllättävän hyvin. Toki herään monta kertaa yössä, mutta saan melkein heti uudestaan unen päästä kiinni.

Täällä oli puhetta synnytyspelosta tai jännityksestä. Mua ei esikoisen eikä kakkosen synnytys jännittänyt/pelottanut yhtään niin paljon, kun nyt on alkanut pelottaa. Mikähän siinä on? Mua pelottaa se kipu ja sit mua pelottaa, että kaikki ei mee hyvin. Pelkään myös, että kaikki tapahtuu liian nopeesti ja en hallitse tilannetta ollenkaan. Mistähän tää pelko nyt vasta kumpusi? Vähän myöhästä tehdä enää asialle mitään.

Silti jo odotan, että saisin vauvan syliini ja tää kaikki olisi ohi. Tää odottaminen on vaan niin raastavaa. Kokoa aika odottaa, että tapahtuis, mutta mitään ei kuitenkaan tapahdu. Nyt ei taas ole pariin päivään edes supistellut juuri laisinkaan. Ei auta muu, kun kärvistellä. Toivottavasti ei vaan kauheesti yli lasketun tarviis. Mä hypin ihan seinille, jos tää menee kovastikin yli. :headwall:

Pujaja ja Nuppu 38+5

 

Unohin eilen poksua. No nyt ois 39+1.

Miten voikaan olla elämä muuttunut yhtäkkiä yhdeksi p*skaksi? Pelkkää odottelua joka päivä ja joka aamu vituttaa vaan enemmän herätä ajatukseen: Ei taaskaan mitään. Laskettuun on alle viikko ja mä oon myös (niin kuin moni muukin) ihan stressaantunut! Talo on siivottu moneen moneen otteeseen ihan turhaan. Tarkoitan turhalla sitä, että jos imuroidessa sohvan alta löytyy yksi kynä, mutta pölyä, eikä mitään muutakaan siellä ei ole. Imuroin puhtaita lattioita, nice.

Synnytys pelosta kirjoittelitte, niin mulla on vähän samoja ajatuksia välillä. Esikon synnytys oli todella raju, vaikka lyhyt olikin (alle 7h), ja ajatukset risteilee nyt siinä, että mitä jos tänäKIN menee pari viikkoa yli lasketun ajan ja joudun sängyssä makaamaan koko synnytyksen, kun vauvan sydänäänet on niin heikot. Ei saa liikkua, ei juoda mitään ja ponnistaa saa selältään? Eilen sanoin neuvolassa, että minä en selältään ponnistaen sitä pois saa. Mitäpä se hyödyttää sanoa. Äitipolilla oon käynyt 2 viikon välein, seuraava kerta viikon päästä. Tarkkailevat vauvan painoa ja istukan toimivuutta. On toiminut kyllä hyvin istukka ja virtaukset priimat, mutta kai (?) ne viime synnytyksen vuoksi sit tarkkailee enemmän? En oikeastaan itekkään tiiä miksi käyn nyt 3 ylimäärästä kertaa siellä. En valita, mukava kun seuraavat, mutta häiritsee kun tarkkaa syytä en tiedä. Terkasta sain sen irti, että mun oma toive, etten halua raskauden menevän paljoa yliaikaiseksi olis myös syynä. Meinas, että lääkäri varmaan tekee kovemman sisätutkimuksen viikon päästä, että jos se sitten lähtis syntymään ilman käynnistystä.

Joo, lääkäri teki sen viikko sitten kans, mutta eipä se saanut supistuksia aikaan. Ainoastaa vähän irtos limatulppaa seuraavana päivänä. Ja mähän ehin jo toivoa vaikka ja mitä.. :ashamed:

Mutta joo, kyllä mäkin pelkään sitä kipua synnytykses.. Se pelko on jäänyt vähän näiden synnytyksen käynnistymisen toiveen varjoon, ku ei jaksais enää odottaa.. Pari yötä sitten mulla tuli yks tosi kipeä supistus, ajattelin ensin kun se rupes kirraamaan mahassa ja alaselässä, että JES! Nytkö se on menoa. Ja joo, seuraava ajatus oli sekunnin päästä: Ei kai vielä! Mä en ole valmis tähän!

Hulluksi kai tässä on tulossa.

KKK 39+1

 

Täällä näköjään hyppii moni muukin seinille..raastavaa odottamista. Eikä tilannetta parantanu sekään kun olin neuvolassa, niin sf mitta vaan kasvaa. Vauva on kuulemma valmiina lähtöasennossa? en tiedä mitä se sitten tarkottaakin kun kerran maha vaan kasvaa. Niin ärsyttävää odottaa!! huomenna laskettu aika ja ylihän se menee, niinkuin neuvolassa sanoivatkin......

Mullaki oli sama olo kun KKK:lla yksi kipeä suppari tuli ja ajattelin että JES NYT! Ja seuraavassa hetkessä että eiiiiii en halua vielä.. pelottaa tuleva, mutta sais jo kyllä tulla.. kuitenkin se on eessä.

39+6 plaaaaaaaaah.

 

Moikka! Kiva huomata että täällä on muitakin kärsimättömiä, mulla ei kuitenkaan ole v..ksen puolelle menny. Koetetaan vaan rauhoittua ja toivoa tervettä lasta ja suht kivutonta synnytystä ja nauttia sit siitä mitä syliimme saamme. Toiset ku ei saa kokea äitiyttä koskaan. Joo, tiedän että tää on diibadaabaa ja ihan turhaa lässytystä, mutta kumminkin. Kyllä muakin korpee tää odotus, mutta toisaalta ei ole enää kauan odotettavaa. Itselläni ei yhtään supistele, maha vaan kovettuu koko ajan, mutta niitä oikeita ei ole tullu. Olen jo asennoitunut odottamaan kuun 29. päivää, jolloin on yliaikaiskontrolli, että kuun loppua odotellassa, mutta kuitenkin pientä yllätyssynnytystä sallaa toivoen.

Tsemppiä kaikille!

schnappy79 38+6, huomenna poksuu 39 rv

 

Nyt saan varmaan monen vihat niskaani, mutta kirjoitan kuitenkin.. Samaa mielta Schnappyn kanssa. Ymmarran, etta tama loppumetrien jatkuva odotus ei ole kivaa, etenkin jos ei saa nukuttua tai vaivoja on muillekin jakaa, mutta kyse on kuitenkin lyhyeesta ajasta, ei kuukausista. Kaikkien vauvat ovat kylla tulossa ulos, tavalla tai toisella. Eli nauttikaa naista loppuajan hetkista.. ainutlaatuinen jakso teidan elamassanne on lahestymassa loppuaan.

Tanne ei uutta - tanaan pokspoks rv 39 ja ensi tiistaina seuraava nevola.

 

Kiitos tuttiasiaa kommentoineille.. Uskallan siis kokeilla tuttia antaa,jos siitä olisi apu. (ja ostin niiiiin söpöjä tutteja,että pakko niitä on saada edes kokeilla ;D)

Nukkuminen on mulla vain lisääntyny!! Nukun yössä varmaan noin 10h ja kahella heräämisellä.. Joskus siis paremmin ja joskus huonommin.. Mutta päivälläkin tahtoo uni tulla ja nukahan sohvalle. Niinku tänäänki,vaikka nukuin 9h yöllä Että eipä siinä. Kiva että saan nukuttua ;D

Miks kukaan suuttuis toisen mielipiteestä? Tai ainahan siitä voi suuttua,mutta mun mielestä jokainen aattelee niinku haluaa tästä loppuajan oottamisesta. Enhän mä itekään valittais,mutta olen malttamaton!! Tahon tutustua jo poikaan.. Ja tästä närästyksestä eroon. Vaikka muuten kyllä ei vaivaa mikään oikeestaan Ja kyllähän ne vauvat tulee,tavalla tai toisella. Harmittaa vain sellasten puolesta,jolla on kovastikin vaivoja. :/

Taiska ja napero 38+6

 

Täällä ilmoittautuu yksi idiootti-odottaja joka todella odottaa pääsevänsä vaivoistaan, kun tämä kolmas loppuun asti mennyt raskaus ei todellakaan ole ollut mitään herkkua kipuineen kaikkineen. Enpä olisi uskonut, että voi olla vielä pahempaa ja vaikeampaa kuin esikoisen kohdalla tietyt asiat ja kakkosen kohdalla ne toiset asiat..
Ei tarvitse uskoa, että nautin sitten vauvastani, mutta niin vain tulen tekemään. Sen verran monta keskenmenoa olen saanut kokea. Kuitenkin, mua ei todellakaan saa nauttimaan tästä loppuajasta, ihana sama oli se sitten tunneista, päivistä tahi viikoista kiinni.

Tämä oli siis viimeinen valivaliviestini tänne ja jään odottelemaan poksahtamista ja lueskelemaan muiden kuulumisia. Nauttikaa ketkä voitte!

ps. Olen tuhannen pahoillani, oikeasti olen, jos olen saanut jonkun päivän pilattua niillä viesteillä jossa olen purkanut pahaa oloani!!

 

Tuskin miuski kenenkään päivää olet pilannut!!! Ja eiks nää keskustelupalstat oo just sitä varten, että saa avautua niistä hyvistä ja huonoista jutuista. Pakko jonnekin saada purkaa turhautumista ja valittaa. Totta kai koko raskaus aika on omalla tavallaan ihanaa ja ainutlaatuista, mutta loppuajasta on kyllä vaivojen kanssa todella vaikea nauttia.

 

Kiitos synnytyskertomuksista! Ja paljon onnea vauvautuneille!! :flower::heart:

Nti: Lääkärin mainitsemat "takana ja lähtöviivalla" tarkoittavat sitä, että kun synnytys ei ole vielä lähellä tai alkamassa, niin silloin kohdunsuu on takana ja korkealla. Kun synnytys lähestyy, niin kohdunsuu "kääntyy" johtoviivaan eli "lähtöviivaan". Veikkaan siis, että sun tuntemukset on ihan sitä itseään!

Schnappyn ja Bumpin kanssa samoilla linjoilla.. Onhan tää odottavan aika pitkä, mutta kyllä sen jaksaa kun tietää, ettei kyse oli kuukausista. Jos miettii vaikka Blancoa, joka makasi toukokuussa sairaalassa, tietämättä pääseekö lainkaan kotiin ennen synnytystä, niin se oli ehkä hieman turhauttavampaa, kuin nämä meidän loppuodotukset.
Jokainen kuitenkin kokee asiat omalla tavallaan ja siksihän täällä ollaan, että saa avautua siitä mistä haluaa.

Mulla oli sellainen ärsyttävämpi vaihe silloin toissa viikolla, kun piti sairaalassa olla ja verenpaineet teki olon tukalaksi. Nyt olo on hyvä ja suurempia vaivoja ei ole. Tässä yhtenä päivänä huomasin miettiväni, että pitäis mennä hoitoihin, että sais vauvan.. Kunnes tajusin, että niin, mullahan on viittä vaille valmis vauva mahassa..

Voin myöntää, että teidän muiden unet on varmaan tulleet tänne.. Sorry! Ramppaan kyllä vessassa, mutta yhteensä nukun 9-12h yössä.

Mulle kävi eilen niinkuin appiukolle Amsterdamin maratonilla.. Hän juoksi hyvän maratonin ja kun pysähtyi sitten maalissa, niin ei päässyt enää mihinkään. Mä leikkasin eilen nurmikkoa 1,5h ja olisin leikannu vaikka toisen mokoman perään jos bensa ei olisi loppunut. Istuin sitten terassille ja siitä kun piti nousta, niin nivustaipeet oli ihan sökönä. Illan mittaan ne meni ihan surkeiksi ja yöllä neljä ekaa vessareissua oli ihan tuskaa, menin seinistä kiinni pitäen kun oikea jalka meinasi pettää alta. Aamulla oli kuitenkin jäljellä enää pieni jomotus nivusissa ja nyt olo on taas ennallaan. Ihan samalla tavalla samanlainen kipu meni ohi muutama viikko sitten kun kun tuo oikea lonkka kävi pari kertaa pois paikaltaan. Ihan kiva, kun vaivat eivät tule jäädäkseen.

Meiltä lähti Mumma taas viikonlopuksi kotiin ja tulee taas sunnuntaina takaisin, kun maanantaina pitäis äitipolilta tulla joku päätös, miten tässä edetään.

Raitis ja Salarakas 40+3

 

Eipäs nyt vedetä kukaan hernettä nenuun näistä valituksista tai valittamatta jättämisestä. Jokainen kokee raskauden omalla tavallaan ja suurimmalla osalla tää loppuraskaus ei mitään herkkua ole. Ei se sitä tarkoita, etteikö valituksesta huolimatta olisi innoissaan ja onnellinen vauvasta. Ja jokainen meistä varmasti ymmärtää myös sen, ettei lapsen saaminen ole kaikille niin yksiselitteistä ja helppoa. Eli hyväksytään siis toisiltamme eriävät olotilat ja mielipiteet

Itselleni on ollut helpotus, kun on saanut lukea täällä muidenkin kokemuksia ja olotiloja; se antaa vähän perspektiiviä omiin vaivoihin ja myös lohduttaa, kun kuulen etten ole yksin ongelmieni kanssa. Lähipiirissä kun ei ole oikein ketään kenelle valittaa/jutella ja varsinkin kun mua pidetään sen verran vahvana ihmisenä niin kukaan ei oikein edes usko että mulle vois olla joku asia hankalaa... :|

Päiväunien aika...
Tuulia ja papu 39+0

 

Pakko miuski todeta että tää ei ole ensimmäinen kerta kun kerrot että sä oot pahoillas omista mielipiteistä mutta tavallaan meet itse takaalalle kun joku muu sanoo oman mielipiteensä
Tulee pakostikkin mieleen 15vuotiaden kommentit mieleen

Omaa napaa: Mulla on yks kaksosraskaus joka meni kesken ja endometriossi joten yritystä oli takana ihan tarpeeksi, plussa kun tuli niin pahoinvointi oli niin rajua että mä olin oman sohvani vanki ja mietin miks mä haluan olla edes raskaana

tää loppuaika on kyllä aika raskasta ja ihmiset kyselee et oonko kypsää kamaa ja onko ollu ihanaa odottaa.

Mä en ole oikeen koskaan tykänny olla raskaana vaikka kuume puolella mä rukoilin plussaa, nyt koitan joka päivä "nauttia" hetken koska tää tulee olemaan viimeinen mukula, voi sitä ihannuutta kun mä totean että nyt sairaalaan ja vittu että sattuu

Nostan hattua aloittajalle joka laitto ajatuksen pintaan että koitetaan tsempata.. ite oon ollu liian laiska tekemään sitä


miimii10 ja muikkunen rv38+0 (tuntuu et alapää räjähtää kohta )

 

Sitä ku yrittää kannustaa ja tuoda positiivista ajattelua odotteluun, niin toiset ne vaan kiehuu. Kun eihän tässä kukaan ole missään vaiheessa sanonut, että ei saisi tänne niin negatiivisia tai positiivsia tuntemuksiaan laittaa, itse ainakin kommentoin vain omaa ajattelua, joka ei ole millään tavalla parempaa kuin toisen.

Mutta mä en siitä välitä, ku ihmiset tulkitsee toisten tekstejä hyvin eri tavoin ja jotkut luulee näkevänsä itseensä kohdistuvan vastakommentin vaikkei niin olisikaan. Hyvä vaan että tänne puretaan tuntoja, niinkuin minäkin teen ketään moittimatta. Kiva kuulla että on muitakin, jotka yrittää pitää edes näennäisesti itsellään positiivista mieltä vaikka kuinka malttamatonta jo onkin Tää on sitä psykologian defenssimekanismia, että keksitään tekosyitä ettei mukamas jo kyrsis , mua se auttaa vähän. Tämä on siis mun tapa odottaa ja toisilla on toisenlaiset, ei sen kummempaa.

Voimia siis loppuun asti kaikille ja erityisesti syyskuulle asti kärvisteleville, joihin ehkä itsekin kuulun.

t schnappy

 

Aaaaaargh. Täällä kohta toisitoimet edessä... Pelottaa.

Yöllä ja aamulla oli Sintti todella hiljanen, ei mitään liikettä vaikka söin ja join makeaakin mahan täydeltä. Aamulla paperiin tuli aavistus vaaleanpunaista, joten soittelin päivystykseen. Kättärillä käyrille tunniksi, ja johan alkoi liikkeitä tulemaan. Kivuttomia supistuksiakin tuli käyrille muutama tuon tunnin aikana. Lapsivesitesti näytti haaleaa tuplaviivaa, eli nyt sitten odotellaan käynnistymistä. Pääsin vielä kotiin, illalla ja aamulla pitää käydä verikokeissa ja käyrällä ja lämmöt mitataan ja mitä vielä (tulehdusriski). Mutta mutta... Käynnistys uhattiin aloittaa jo huomenna!!! Mä oon ihan paniikissa. Ei tässä näin pitänyt käydä. Mun piti synnyttää vasta parin kolmen viikon kuluttua lähes luomuna... Onko tosiaan pakko huomenna jo käynnistää? Kahdeksalta menen nyt illalla käymään synnärillä, saa nähdä päästävätkö kotiin vielä. Toivottavasti edes käynnistys toimii heti, mua pelottaa sektio ihan sikana enkä hevillä suostu leikeltäväksi.

Tulihan sekavaa tekstiä.

Sammeli & Sintti 37+6

 

Pakko kommentoida schnappy ja bump tuohon, että loppuraskaudesta pitää nauttia ym. Mun kohalla ainakin tilanne on se, että haluan todellakin kaikilla sielun ja ruumiin voimilla tän vauvan pihalle ja äkkiä, en kestä yhtään odottamista enään. Koska mun odotusaika on ollut yhtä stressiä alusta loppuun kaikkine tutkimuksineen, ja ihan sen takia että tiedän että tämä vauva ei ole täysin terve, jota jokainen äiti toivoisi että olisi. Vauva kärsii mun stressaamisesta ja on kärsinyt koko odotusajan. Niin sikäli olen kyllä täysin eri mieltä teidän kanssa.... Pakko oli kommentoida, kun en oo ollenkaan nauttinut tästä raskaudesta en piirun vertakaan kun joka ilta on saanut huolta kantaa ja miettiä tulevaa.

 

Blanco samaan aikaan tuli sit MKS:s oleiltua ( 2 hikistä päivää huh). Oispa tajunnu, että "tuttuja" paikalla. Mä olin huoneessa 8 peti 2...eli ihan perällä pöh.

Näitä sivuja tulee kiireellä aina vilkastua ja kirjottamisesta ei tietookaan, nyt kun tuo ihana rakkauspakkaus on kotona eikä masussa. Vauva-aika on kyllä luksusta <3 .

 

Pakko miuski todeta että tää ei ole ensimmäinen kerta kun kerrot että sä oot pahoillas omista mielipiteistä mutta tavallaan meet itse takaalalle kun joku muu sanoo oman mielipiteensä
Tulee pakostikkin mieleen 15vuotiaden kommentit mieleen

Myönnän ihan suoriltaan, että välillä voit ottaa mun reaktioita ja kommentteja ajatellen vielä ton ykkösenkin pois

 

no olihan se lapsivettä.. Nyt tääl osastol ootellaa josko alkas suppaamaa itestää.. Iik, nyt se sit tapahtuu oikeesti!!:O