Salahille vieläkin voimia pikkupotilaan kanssa! :hug:
Me käytiin sunnuntaina vauvakirkossa, johon seurakunta lähetti kutsun. Oli tosi kiva reissu! Siellä laulettiin ja leikittiin helistimillä. Aluksi poika vähän vierasti ja päästi parit itkut, mutta rauhoittui nopeasti. Kuunteli korva tarkkana ihmeissään ja heilutti innoissaan helistintään
Samalla pappi siunasi kaikki paikalla olevat lapset. Oli oikein rauhoittava tilaisuus.
Meilläki ollu rikkonaisempia öitä ku ennen. Heräilee öisin ja aamulla saattaa herätä jo viiden jälkeen, eikä enää laita nukkumaan vaikka mitä yrittäis. Johtuu varmaan motorisesta kehityksestä ja siitä, että päikkärit jääneet lyhyemmiksi. Nukkuu nyt miten sattuu lyhyitä päikkäreitä, ku ennen nukku pitkät unet ulkona päivällä. Nytkin kyllä nukutaan ulkona, mutta paljon lyhyempi aika. Pysyy kyllä öisin selällään. Ei ole vielä hoksannut, että öisinki voi kääntyillä =) Sitä aikaa odotellessa... Hohhoijakkaa!
Saunassa me ei olla vielä pojan kans käyty, mutta nyt lauantaina olis tarkoitus kokeilla. Mielenkiinnolla luinkin teidän juttuja, että miten ois fiksuinta se toteuttaa, että molemmat vanhemmatki onnistuis peseytyä samalla. Uusimmassa Vauva-lehdessä oli juttua vauvan saunottamisesta ja siinä sanottiin, että ihan hyvin voi käydä alle vuoden ikäisen kanssa lämmittelemässä saunassa. Itekki olin ollu siinä uskossa, että vasta yli vuoden ikäisen kanssa saa käydä.
Varoitus! Nyt alkaa valitussaarna!
Miehen kans ollu kinaa tästä lastenhoidosta. Se niin vähän paikalla, eikä ole tainnu ymmärtää kuinka raskasta tämä yksin on. Antaa vaan ohjeita niin kuin jostain jotain tietäis. Ja ehdottaa aina jotain uutta: pitäis pojan kans tehä sitä ja tätä ja tuota. Joitakin juttuja jo pojan kans tehdäänki päivittäin (kuten hampaanpesu ja lattialla jumppailu, ulkona vaunuttelu), mutta eipä se ole ollu niitä näkemässä. Ja niinku tässä nyt kaikkea ehtis tekemään! Sanomista tulis siitäkin, jos lattia uis villakoirista tai ruoka ei oiskaan valmis! :headwall: Mutta tainnu nyt viimein ymmärtää, etten mie täällä jalat pöydällä kattoon syljeskele. Nyt oli pari päivää kunnolla kotosalla ja oli ihan ihmeissään, että mikä tuota poikaa riivaa, ku se kätisee lattialla vatsallaan! Teemua kun harmittaa kovasti, ku ei pääsekään eteenpäin vaikka halu ois kova! Mies sitä sitten kääntämään selälleen. Ei mene ku sekunti, ku poika taas vatsallaan ja sama homma alusta
Toinen mitä se oikein kiros ääneen oli, ku poika tosiaan nukkuu nyt lyhyitä unia, niin mies siitä hermostuu, että nytkö se jo heräs, ei ehtinytkään pelaamaan pleikkaria... Miehet! Grrrr! :kieh:
Tulipa taas purettua sydäntä... :ashamed:
Lähenpä pesemään tuttipulloja...
Kiia ja poju viikkoa vajaa 7kk