Elovauvat 2014 <3 *huhtikuussa*

Aurinkoista keskiviikkoa mammoille!! :flower:

Onnea minunkin puolesta kaikille hyvistä ultrakuulumisista!! Ihanaa tietää että kaikilla menee hyvin ja aikakin vähiin käy ennen kuin loppuu. :)

Täällä oltu sokerirasituksessa maanantaina ja hyvät oli tulokset.. huoh. :) Huomenna on neuvola ja saadaan myös raskaustodistus ja muuta infoa mammalomista jne.. :) SItä on huomisesta lähtien sit virallisesti raskaana, kun on todistus. :D

Tässä toimistotyössä kun itse olen niin on myös alkanut ns selkä jumittua kun on jokusen tunnin istunu. Tuntuu ilkeeltä eikä tiedä miten päin sitä olisi. Parasta kun saisi tehdä töitä maaten. :)

Nyt on meidän typy alkanut myös olla aika aktiivinen masussa ja suurinta viihdettä tuntuu olevan hyppiä mun virtsarakon päällä. :heart:
Supistuksista mä en osaa sanoa juuta enkä jaata. :ashamed: Niistä ei ole mitään aiempaa kokemusta ja siis tyhmänä myönnettävä että en tiiä. Mut kait sen sit tuntee. :) Muutama viikko sit tosin särki pahasti alamahaa ja säteili suoraan selkään. Kipua kesti jämpti puol tuntia ja sen verran kova oli kipu, että kyyneleet vierähti poskille. :(

Pääsiäisenä me ollaan kotona, koska mies on töissä. Mut vietetään sitten koirien kanssa laatuaikaa ja touhuilaan. :)

Hyvää pääsiäistä täältäkin!!

Saanuska & Sixten 23+3 :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Pissatulehdusta sitä tässä nyt sitten tosiaan hoidellaan. Sairasloma jatkuu viikon loppuun jotta ehtii antibiootit purra ja toivottavasti myös supistelut loppua ennen töihin menoa :)

Eilen oli RU, jossa kaikki niin kuin pitääkin :heart: Sukupuolta ei tosiaan haluttu tietää, mutta ultran jälkeen selvis että molemmat oli havainnu jotain joka näytti kilkuttimilta...iiks! Eli me nyt epäillään aika vahvasti että poika on tulossa, vaikka eihän tällanen maallikkojen ultratulkinta mitään varmaa kerro. Mutta epäilys on nyt vahva :) Istukka on takana joten ei ihme että potkut on tuntunu niin hyvin :)

Meilläkin on lähipiirissä paljon pieniä lapsia ja lisää tulee koko ajan, se on tosi kivaa kun meitä on mammalomallakin sitten useampi yhtäaikaa :)

Esikoista vailla, hurjan aikaiselta kuulostaa toi sun tuleva synnytys! Onks siihen joku erityinen syy, ettei anneta olla pitempään? Onks Mmariallakin yhtä aikasin?

Fiinaliina, mulla ykkönen synty 40+3. Aikaa siitä on tosiaan niin kauan että en enää ainakaan liian hyvin muista koko tapahtumaa ;) Synnytys kesti liki 20 tuntia. Supistukset oli aivan tajuttoman kipeitä ja niihin mä sain petidiiniä joka tosiaan autto ja olin pari tuntia taivaissa ilman maallisia kipuja. Sillon ei ollu anelääkäreitä paikalla niin jäi epiduraali saamatta vaikka sen oisin halunnu. Ilokaasulla mentiin ja ponnistusvaihe käytännössä luomuna kun ei sitä kaasua pystyny enää imemään. Välilihat leikattiin enkä istunu viikkoon synnytyksen jälkeen :) Tavallaan jäi niin hyvä fiilis koko hommasta että aattelin tänki synnyttää mahdollisimman luomuna. Ja nyt mielellään ilman sitä petidiiniäkin mikäli vaan mahdollista. En missään nimessä halua kaikkia kipuja pois kun se on niin taivaallista saada syliin se palkinto siitä kärsimyksestä :) Mutta en tosiaan liian tarkoin ala suunnitteleen sitä kun se menee sitten niin omalla painollaan.

Amuniina & mukula 21+3 :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: luna_82
Meillä taitaa olla vähän siinä ja siinä ehtiikö tulokas maailmaan vielä heinäkuun puolella. Suunnitellut sektiot tehdään yleensä viikolla 39 ja kuulemma meidän sairaalassa leikkauspäivä on torstai. Toisaalta tuo osuu kesäloma-aikaan joten voipi olla muitakin järjestelyjä käytössä. Tietysti aina on se mahdollisuus että pieni lähteekin syntymään omia aikojaan ennen tuota, mikä tietysti olisi ihan ideaalitapaus. Mutta siis suurella todennäköisyydellä meidän vauveli on maailmassa heinäkuun puolella. :)

-tiiti-
 
Huomenta täältäkin! Ihana vapaapäivä :)

Fiinaliina kyselit aiempia synnytyskokemuksia. Mulla ihan ok muistot synnytyksestä. Edellisiltana alkoi supistukset, joiden kanssa kärvistelin kotona aamuun asti. Aamulla sitten ei voinut enää olla huutamatta supistusten tullessa, joten lähettiin miehen kans sairaalaan. Olinkin jo 5 senttiä auki ja pääsin suoraan saliin. Kauaa ei menny, kun jo halusin epiduraalin. Sen laittaminen vähän hidasti avautumista, samoin ponnistusvaihe oli pitkä (1 h) ja vaikea, kun en oikein tuntenut suuntaa, minne päin pitää ponnistaa. Lopulta sain puserrettua pojan ulos ja repesin kyllä aika pahasti (väliliha + emätin). Tikkejä tuli sen verran, ettei ompeleva lääkäri jaksanut niitä laskea, ja istumaan pystyin n. 3 viikon päästä synnytyksestä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin siedettävä kokemus. Seuraavalla kerralla en välttis halua enää epiduraalia, vaan koitan selvitä ilokaasulla ja pudendaalilla, ja tarpeen tullen pyytää spinaalin.
Kätilöstä mulle jäi kaikkein huonoin kuva, hän oli aika tyly. Ei puhua pukahtanut tai neuvonut mitään. Vauvan sydänäänet laski välillä, ja kätilö melkein meni paniikkiin. Oo sitten itse siinä rauhallisena :O . Aion kirjoittaa neuvolan synnytystoiveisiin, että haluan, että kätilö kertoo minulle koko ajan, mitä tapahtuu ja missä mennään ja muistaa tsempatakin välillä...

Siitäpäs tuli pitkä stoori |O

Elaisah
 
Amuniina, mua pelottaa ihan kauheesti just toi välilihan leikkaaminen/ sen repeytyminen ja eritoten siitä operaatiosta sit toipuminen. Hui kauheeta.
Tommosesta petidiinipuudutteesta en oo aikaisemmin kuullutkaan... noita kivunlievitysjuttuja on kyl niin paljon, että miten sitä osaakaan omalle kohdalle toivoa sitä oikeaa. Ilokaasua mä en haluaisi, kun niin monelle aiheuttaa vaan sen oksettavan olon.
Ja onnea terveestä tulevasta pienokaisesta =)

Esikoista vailla, mustakin toi synnytys kuulostaa tosi aikaiselta, siihenhän ei oo enää aika eikä mikään!! Hui hui!

Saanuska, kiva että sokerirasituksesta tuli toivotut tulokset. Munkin pitäis siihen mennä tässä parin viikon sisään... Mua vaan ällöttää se ihan hirveesti. Oliko se kamalaa?

Mä aloitin hiomaan ja maalaamaan meidän vauvan pikkusänkyä. Ajattelin sen sit maalauksen jälkeen jo kasata valmiiks, että saa sitten somistaa siihen kivat vuodevaatteet ja verhon - ja haaveilla tulevasta :heart:
 
Elaisah, pelottavalta kuulostaa toi sunkin tikkaamisvaihe! Mutta 3vko kuulostaa kuitenkin melko lyhyeltä ajalta toipua noin kovasta koettelemuksesta, kuullut pahempiakin kauhutarinoita meinaan.

Mulla taas on vaan se epiduraali mielessä, että sen haluan ehdottomasti. Tosin noista muista puudutteista ei oo paljookaan tietoa..
 
Fiinaliina, ei se ollu kamalaa. :) samantien kun menin sisään otettiin putki verta, sit join sen pari desiä sitä litkua. Siitä tuli mieleen sprite, jossa ei ole happoja ja hemmetisti sokeria. Mutta hoitaja sanoi että join sen ennätystahtia, että hyvin sen saa tarvittaessa alas. En ollut muutenkaan paljon aamulla juonu niin oli vähän jano. :D Sit tunnin päästä toinen putki verta ja taas tunnin päästä kolmas putki. :) Aika meni yllättävän nopeesti ja verta otettiin vuorottain molemmista käsistä. Tuloksetkin oli neuvolaan tullu jo samana päivänä, mut seuraavana päivänä kehottavat olemaan yhteydessä. Tsemii rasitukseen, hyvin se menee!! :)
 
Hyvä Tiiti, niin niitä on muitakin viikkoja kun noita raskausviikkoja :D

Fiinaliina, tuo petidiini on morfiinia vastaava kipulääke eikä käsittääkseni sovellu kun supistelukipuihin. Enkä mä sitä enää haluais kun se ei välttämättä oo vauvalle kovin hyvä. Liekö nykyisin enää käytetäänkään. Jostain tutkimuksesta luin että vois aiheuttaa vauvalle levottomuutta moneksi päiväksi vielä syntymän jälkeenkin. Ilokaasua aion käyttää kun se ei mulle ainakaan saanu pahaa oloa.

Elaisah, apua mitkä repeämät....!!!

Vaan kyllä tässä alkaa jo odottelemaan sitä h-hetkeä :)
 
Moikka taas pitkästä aikaa,


olen jäänyt lukemaan keskusteluanne sivummalle, muka niin kiire ettei ehdi kommentoimaan mitään. Täällä kärsitään edelleen selkäkivuista joidenka takia tulee nukuttua todella huonosti, mutta muuten olo on hyvä. Tuntuu että aika vierii hirveällä vauhdilla eteenpäin, kohta on jo kesä :).

Viime viikolla neuvola meni hyvin, todistus tuli saatua ja arvot olivat kunnossa. Sf mitta oli 17cm, lähtö paino oli 50kg ja nyt puntari näytti 53kg. Hemoglobiinia ei otettu koska väsymys ei ole painanut ja virtaa riittää. Olen menossa a- veriryhmän takia verikokeisiin kahden viikon päästä, joten sitten ilmeisesti otetaan myös hemppa.

Onko jollain lisääntynyt ruokahalua huomattavasti nyt puolivälin jälkeen? Itsellä ei oikeastaan ole, edelleen tekee mieli tomaatteja, salaattia, hedelmiä ja muuta tuoretta, harvemmin siis mitään epäterveellistä. Syön kyllä pitkin päivää ja monipuolisesti, uskonkin että kyllä se vauveli ottaa sitten musta sen minkä tarvitsee jos en jonain päivänä tule tarpeeksi syöneeksi.

Joku tuolla aiemmin kyseli peloista parisuhteen suhteen, itsellä ei varsinaisia pelkoja ole. Meillä vauva on toivottu, ja tuleva isi on ollut mukana aikalailla siitä ensimmäisestä ultrasta lähtien, jolloin taisi vasta asian tajuta. Iltaisin naureskellaan pienen potkuille ja kovasti hän kyselee vointiani.

Miten teillä on isovanhemmat suhtautuneet? Meillä on vauva otettu hienosti vastaan, ja omat vanhempani haluavatkin maksaa pienelle turvakaukalon ja telakan. Mieheni vanhemmat ovat innoissaan asiasta ja etenkin tuleva ukki papattaa syömisestä :D
 
Ymmärsin että Esikoista vailla kaksoset syntyvät heinäkuussä viikolla 30 eli 21.-25.7. välisellä ajalla eikä suinkaan raskausviikolla 30. Toivottavasti! :)
Juuri näin, tuolloin heinäkuussa (kalenteriviikolla 30) olisi täyttymässä raskausviikko 38, joka olisi jo todella hyvin tuplista! :D Rv 30 sen sijaan on täynnä toukokuun lopussa ja silloin ei vielä mitään häätöjä järjestellä tytöille. =)
 
Kaksoset "häädetään" yksiöstään rv38 yleensä, näin munkin kohdalla suunnitteilla :) Mutta kaikki on hyvin avoinna loppuun asti. Haluaisin synnyttää normaalisti alakautta, mutta jos a-vauva on perätilassa niin sitten mennään suosiolla sektioon. Silä ei ole väliä missä asennossa b-vauva on, hän kun todennäköisesti mahtuu kiepahtaa ympäri siellä siinä vaiheessa kun ensimmäinen tulee ulos. Ja siellä synnytyksessä on läsnä paljon enemmän henkilökuntaa kun yhtä synnyttäessä, a:n tullessa ulos, mahasta tartutaan kiinni ja ohjataan b-vauva oikeaan asentoon ja synnytyskanavaan. Mutta mulla pääasia on että kumpikin tulisi samalla synnytystavalla! Toipuisi nopeammin. Mulla tuo tasan rv38 on 23.7 :)

Tänään 24+0! Hui, 14viikkoa niin meidän vauvat on täällä <3

Mmaria
 
Fiinaliina, ei sitä episiotomiaa kannata etukäteen murehtia. "Ennen vanhaan" se tehtiin melkeinpä jokaiselle rutiininomaisesti, mutta nykyään tietenkin vain tarvittaessa. Parempi on leikata kuin se, että se repeää itsestään. Pelkästä episiotomiasta toipuminen kestää ehkä viikon, ja se yleensä parantuu tosi hyvin. Tietysti olisi ihanteellista, jos yhtään mitään repeämiä ei tule, mutta niitä on turha etukäteen pelätä, kun eipä niihin paljon voi vaikuttaa... Paitsi itse aion vaikuttaa sillä tavalla, että en mielelläni puuduta itseäni ihan tunnottomaksi, jotta osaisin ponnistaa oikein. Niin tämänhän jo kerroinkin yllä :)
 
Fiinaliina, mäkin sanon ettei tuota episiotomiaa kannata oikeasti murehtia! Ihan oikeesti, siinä kun oot synnytystuskissa ja haluat vaan saada putkautettua sen pienen pihalle, niin oot valmis about MIHIN VAAN, eikä tuommoiset pienet viillot tunnu missään. Ainakaan mulla ei tuntunut, vaikka mäkin vähän pelkäsin sitä. Se on semmoinen pieni kuuma viilto, ei muistaakseni sattunut yhtään :)

Mun edellinen synnytys oli...Hmm. Oli se aika kammottava kokemus. Pitkä nyt ainakin. Synnytyssalissa olin 23h ennen ku poika oli maailmassa. Ponnistusvaihe oli ihan mahdoton kun olin ilmeisesti menettänyt kaiken tunnon synnytyskanavasta pudendiaalipuudutuksen takia. EI ollut kivaa!b Sain myös epiduraalin, kaks kipupiikkiä ja ilokaasua. Pojalla laski sydänäänet pahasti ponnistusvaiheessa ja melkein päädyttiin imukuppiin, mut sit ne palasikin takaisin. Hapenpuute oli lähellä yms... Tämän takia käyn pelkopolilla. Pelkään hirveesti että tämäkin synnytys on pitkä ja raskas ja vaikea.

Pinsuli ja himpula 24+6 <3
 
Hei vaan! :) Täällä on rakenneultra ohi! :heart: Pieni oli oikein vilkkaalla tuulella, eikä hetkeä aiemmin nautituilla namuilla ollu varmaan osuutta asiaan. ;) Istukka on edessä, mutta sopivan etäisyyden päässä kohdunsuusta, joten sen suhteen ei huolta. Vauva majaili yksiössään pää alaspäin ja selkä vasemmalla, joten se selittää sen, etten ole tuntenut ehkä yhden yhtä liikettä vasemmalla puolella, vaan kaikki tuntuu tuolla oikealla alhaalla. Niin söpösti siellä jumppaili ja otti varpaistaankin välillä kiinni. :) :heart: Rakenteet oli kaikki niinkuin pitää, pään mitat vastasi viikkoja 20+2, kroppa 20+4 ja sääret mallin mitoissa 21+0! Keskiarvo siis 20+4 ja laskettu pysyy samana. Niin ja painoarvio 370g. Vauva majaili siellä poski istukkaa vasten, joten hyvää sivuprofiilikuvaa ei meinattu millään saada.. Miun piti välillä kääntyä kyljelleenkin, että vauvakin vaihtais asentoa, mut sitkeesti se pysyi samassa asennossa. Saatiin me kuitenkin loppujen lopuksi kerran vilkaistua sivuprofiiliakin. :) Lopulta vilkuiltiin jalkoväliinkin ja en ihan kerennyt ensin, vaan kätilö ehti sanomaan, että tytöltähän se tämäkin näyttää! Itse olin siis samaa mieltä, samanlaiset kolme viivaa näkyi, niinkun kuopuksenkin ru:ssa. ;) Jos veikkaus siis pitää paikkaansa, niin meillä on syksyllä tyttötrio kasassa! :heart:

Niiiin hyvä fiilis jäi! :heart: tosin itse ultraus oli hieman epämukavaa, kun vauvan päätä tutkiessa kätilö painoi koko ajan miun pissarakkoa ja olin jo hetken varma, et pissaan housuuni. :D Sen lisäksi puolen tunnin ultrauksen aikana tuli kolme supistusta.. kivuttomia ne oli, mut pisti irvistämään, kun kätilö painoi sillä ultrausvekottimella samalla kyljestä.. :| No vielä huominen ja sitten neljän päivän vapaat!

mammuttisi ja Helmi (ex-Heikki :D) 20+6
 
  • Tykkää
Reactions: Pinsuli ja luna_82
Fiinaliina, ei sitä episiotomiaa kannata etukäteen murehtia. "Ennen vanhaan" se tehtiin melkeinpä jokaiselle rutiininomaisesti, mutta nykyään tietenkin vain tarvittaessa. Parempi on leikata kuin se, että se repeää itsestään. Pelkästä episiotomiasta toipuminen kestää ehkä viikon, ja se yleensä parantuu tosi hyvin. Tietysti olisi ihanteellista, jos yhtään mitään repeämiä ei tule, mutta niitä on turha etukäteen pelätä, kun eipä niihin paljon voi vaikuttaa... Paitsi itse aion vaikuttaa sillä tavalla, että en mielelläni puuduta itseäni ihan tunnottomaksi, jotta osaisin ponnistaa oikein. Niin tämänhän jo kerroinkin yllä :)
Itseasiassa, tilastojen valossa repeämistä toipuu nopeammin kuin epparista, ja useinmiten ovat pinnallisempia kuin eppari, tämän vuoksi niitä ei enää rutiinisti tehdä. Mutta oikeassa olet, että ei sitä silti kannata pelätä. Mulle tehtiin eppari ekassa synnytyksessä koska vauva piti auttaa imukupilla ulos, eikä se siinä konkurssissa tuntunut miltään ja paranikin kyllä melko nopeasti, 2-3 viikon kuluttua pystyn istumaan.
 
Onnea hyvistä ultrakuulumisista mammuttisi! :heart: Mäkin näin vilaukselta ne kolme viivaa meidän rakenneultrassa, joten aika varmasti tyttö tosiaan tulossa ;)

Kaisa-Tuulikki, oho, ihmeen kauan kestänyt epparin jälkeen tuo että voit istua :O Mä istuin vähän yli viikon päästä, eikä sattunut edes enää. Tosin ne päivät siinä välissä oli yhtä itkua, kun usko meinasi loppua siihen että alakerta ikinä paranisi :'( Mutta kyllä siitä selvisi! Ja kyllähän se tietty riippuu omasta kudoksestakin, että miten nopeasti noi haavat paranee.

(.) Omaan napaan ei kuulu vieläkään mitään erikoista. Ehkä se johtuu siitä kun odottaa toista, niin kaikki on aikalailla tuttua :D Närästystä on lähes päivittäin, supistelee päivittäin (mutta ei kivuliaasti), ja liikkeitä tuntuu päivittäin ympäri vatsaa vaihdellen pienestä hipsutuksesta potkusarjojen kautta isoihin muljahteluihin. Selkeästi vilkkaampi yksilö kuin isoveljensä!
Rautalääkettä yritän muistaa ottaa, mutta se on niin vaikeeta kun pitää ottaa puoli tuntia ennen ruokailua, eikä kahteen tuntiin saa käyttää maitotuotteita sen jälkeen, ja se pitää vielä tehdä kaks kertaa päivässä! Otan siis Floradixin nestemäistä rautaa, ja se on ollut mun herkälle mahalleni tosi hyvä! Suosittelen, se vaan on tosi kallista :s

Nyt pääsiäisen aikaan on varmaan vähän rauhallisempaa, joten toivotan kaikille oikein rentouttavaa pääsiäistä! :) <3

Pinsuli ja Himpula 25+0 !! *poks* :heart: Puolet kakskymppisistä takana... :O
 
Neuvola tältä päivältä ohi. Hyvin samoissa mennään mittojen suhteen kuin esikoistakin odottaessa. Painoa tullut 7kg. Tarvis jotenkin saada hillittyä tuota hillitöntä herkkuhimoa! Mä syön paaaaljon suklaata päivittäin! Ja koska liikuntakin on nyt vähemmällä mm. flunssan takia, niin niin...

Tissit ovat kasvaneet ja isommat rintsikat olen saanut jo ottaa käyttöön. Maitotippoja tulee jo myös päivisin rintsikoihin. Rinnat ovat muutenkin melko raskaan ja aran tuntuiset. Ja nännit ovat herkät.

Neuvolassa puhuttiin, oisko tarvetta pelkopolille. Esikoisen synnytys oli pitkä, raskas ja kamala. Mutta tällä hetkellä en usko olevan tarvetta pelkopolille. Viime kerralla ehkä se oli kurjinta synnytyksessä, etten pystynyt mitenkään hillitsemään kipua, eikä kukaan osannut arvioida kestoa. Kova nälkä ja väsymys vaivasivat. Ja lopulta epiduraali kipupumpun kautta jouduttiin lopettamaan, koska synnytys ei edennyt. Ja sitten vielä viimeksi kuvittelin, että nyt kun vauva on rinnalla, niin kivut loppuvat tähän. Mutta siitä alkoikin toinen vaihe erilaisia kipuja: tikkaus, jälkisupparit, jälkivuodot (tai eihän se kipua ole), haavojen kirvely mm. pissatessa, nännien/tissien kivut... Nyt vähän tiedän, mihin olen ryhtymässä ja ymmärrän paremmin, etten pysty synnytystä mitenkään hallitsemaan, niin uskon selviytyväni ja toipuvani siitä paremmin.
Sen aiemmin jakamani ponnistusvinkin lisäksi muistakaa Mammakollegat: mitään arvomerkkejä ei jaeta, oli synnytys luomu tai lääkkeillä höystetty. Kipuja on, varmasti, mutta niitä voi jotenkin hillitä erilaisilla kivunlievityskeinoilla. Olkaa avoinna kaikelle!

Pääsiäissuunnitelmia erityisempiä ei ole: ulkoilua varmasti paljon, kun on luvattu kivaa keliä. Ja yksi yövuorokin pitäisi jaksaa töissä viettää.

sushen 22+4
 
Heippa kaikki!
Oon ollut hetken poissa palstalta kun tuli reissattua ja oli muuta kiirettä :)
Ihanaa kun olette saaneet hyviä ultrakuulumisia :)

Mulla oli neuvola tällä viikolla ja tietenkin alkoi hoitaja naputtaan painosta, että on kuulemma vähän turhan reippaasti noussut. Ja edelleenkään en ahmi pullaa ja kakkua ja liikun päivittäin. Suurinta herkkua on porkkanat! Että näin... Ei tunnu reilulta.

SF mitta oli tasan 20 ja meni just ihan viikkoihin :) Eli kaikki meni tosi hyvin ja todistus lähti mukaan!

Mä oon nyt hetkellisesti päässyt yli synnytyspeloista, joten en pyytänyt pääsyä pelkopolille. Mä päätän nyt sitkeästi olla ajattelematta koko asiaa kun en voi siihen vaikuttaa. Ja en edes tiedä päädynkö vielä sektioon ton istukan sijainnin takia, joten panikoinnin voi aloittaa tosissaan sitten siinä vaiheessa :D

Mullakin on sokerirasitus tuloillaan. Eniten hirvittää vaan sen 12h syömättä ja juomatta oleminen. Ei se litku mua varmaan kaada mutta ajatus järkyttävässä nälässä istumisesta siellä labran tiloissa 2 tunnin ajan vähän ahdistaa. Ilmeisesti teillä on ollut ihan hyviä kokemuksia? Niin voin hyvillä mielin mennä :) Mäkin luulin että litkua pitää vetää litratolkulla :D Mutta neuvolassa kerrottiin että se on just joku pari desiä.

Mulla magneettikuvattiin vatsa aikanaan. Mun piti juoda sellaista varjoainetta järkyttävä määrä ja siinä oli aikataulu miten sitä juodaan. Yksi muki joka 5. minuutti. Ja kivana jälkivaikutuksena oli sitten pari tuntia litkimisen jälkeen totaalinen suolen tyhjentyminen. Kuvauksen jälkeen todettiin, että onhan sulla kyyti? Voi tulla kiire vessaan. Asuttiin sairaalan lähellä ja kiire tuli! Että tuskin toi voi pahempi homma olla :)

Ja lisätään vielä, että oonhan mä useinkin sen 12h syömättä ilman vaikeuksia kun ei sitä yöllä tuu syöytä ja aamulla harvemmin on heti nälkä. MUTTA kun tiedän, etten saa syödä niin nälkähän alkaa sillä hetkellä kun menee nukkuun. Ja sit mä aivan varmasti valvon koko yön nälissäni.
 
Viimeksi muokattu:
Huomenta kaikille:)

Semmosta ajattelin kysellä että onko kellään kokemusta brion smile-yhdistelmävaunuista tai siitä uudesta go-mallista jossa voi vaihtaa eturenkaat "talvirenkaisiin"? Tai onko kukaan harkinnu niitä? Tuntuu että valinnan varaa on niin paljon että vaikea päättää millaiset olisi hyvät ja järkevän hintaiset:) Gesleinn, bugaboo, brio, ora jne jne:)

Kivaa pääsiäistä kaikille!

luna 22+4
 
Lukemassa olen kerinnyt välillä käydä, mutta juuri sillä hetkellä ei ole aivot leikanneet tarpeeksi jotta osaisi kirjoittaa kuulumisia. :D Heh. Paljon onnea prinssi ja prinsessa lupauksista <3 Meillä siis poikaa odotellaan jo kovasti. Ennestään tyttö synt. 02.10.2006 ja poika synt. 03.02.2011.
Omaa jaksamista ja toimintaa hankaloittaa nuo jäätävät liitoskivt joille en ole löytänyt helpottavaa keinoa. Pojan kanssa ulkoilemaan kun lähtee ja viipyy leikkikentälläkin sen 1-2 tuntia niin loppu ilta menee kovissa kivuissa. Löytyyykö muita samoista kärsiviä??

Hankinnoista sen verta että vauvalle on vaunut, korisänky, joitakin vaatteita, tuttipulloja on tullut ostettua kaappiin, pinnasänkykin on. Turvakaukaloa etsiskelen ja tutkin paljon erilaisia ennen ostoa. :)

Ja sitten lopuksi tuo viimeisin neuvolakäynti, kaikki hyvin hemppa oli normaali, mutta sf mitta 22cm. :O Neuvola sanoi että vähän yläkäyrällä mennään, mutta ei hätää. Edellisissä raskauksissa näillä viikoilla mitta ollut 19cm.
 
Taas vierahtanyt tovi viime vierailusta...
Laakarissa ja kontrolliultrassa kayty pari paivaa sitten rv 24+3 ja poikalupaus pysyy :)
Poju kasvaa kuulema hyvin keskikayran mukaan ja kaikki vaikutti muutenkin olevan kunnossa edelleen. Painoarvio 751- 785g, huh miten omituista, etta se painaa muka jo niin paljon! :D

Vointi edelleen aivan loistava, niin kun on ollut koko raskauden ajan. Oon jo aika varma, etta synnytyksen taytyy olla sitten aivan kamala kokemus....eihan kaikki voi vaan millaan menna nain hyvin :D Hankintoja en ole vielakaan saanut tehtya, ehka nyt uskaltaisi jo ruveta ostamaan vaatteitakin, kun poikalupauskin nayttaa pysyvan...

Taalla tanaan viela normaali tyopaiva, mutta onneksi otin koko ensi viikon lomaa.
Enaa muutama hassu tunti ja nokka kohti Keski-Italiaa miehen mokille lomaa viettamaan :)


Hyvaa paasiaista kaikille elomammoille! :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Pinsuli
Terveiset Lapista! Kaksi n. 6km hiihtolenkkiä onnistuneesti takana ja ihanaa oleilua siihen päälle :)

LUNA82 Meillä ei ole kokemusta vaunuista, mutta harkittiin myös noita Brio Smileja, jotka vaikutti hyviltä. Ollaan kuitenkin molemmat pitkiä ja uskotaan, että junioristakaan ei tule mikään lyhyin tyyppi ja kun käytiin katsomassa vaunuja oli koppa aika lyhyt. Sen vuoksi ja myös siksi, että brioihin ei sovi kuin heidän oma turvakaukalonsa, ja saadaan toisen merkkinen, päädyttiin sitten Bugaboon Buffaloihin. Buffaloissa on pidempi vaunukoppa ja turvakaukalonkin saa runkoon kiinni. Lisäksi Buffaloissa on renkaat sen kokoiset, että menee varmasti monessa maastossa ja kelissä :)

Elythia + juniori 23+4
 

Yhteistyössä