emännäksi pyydettiin...

Tulin sitten tänään kosituksi, emännän paikkaa tarjottiin. Olen työasioissa tavannut erään (itseäni pari vuotta nuoremman) miehen, meillä ei ole suhdetta, kerrottakoon se nyt heti alkuunsa. Olemme keskustelleet asioista maan ja taivaan väliltä, nykyisistä elämästämme, toiveistamme jne. Mukava mies, ja ihan kivan näköinenkin, en ole koskaan sen enempää hänestä ajatellut. Tänään sitten yllätti kun rupattelun lopuksi hän toi varsin selvästi julki, että emännän paikka olisi minulle varattu, minun vaan pitäisi tehdä päätös. Herttaista tähän asti, mutta mutta. Olen naimisissa (ja mies tietää sen), pienen lapsen äiti. Lapsi on kuulemma ok, ja lisääkin hän toivoisi. Olen ollut lapseni isän kanssa suhteessa jo pidempään, meillä on ihan hyvä suhde ja elämä menossa. Villein huuma on laantunut, mutta tasaisen turvallinen suhde. Uuden miehen kanssa ei tulisi olemaan mitään miettimistä taloudellisesssa tilanteessa, hän on erittäin varakas ja haluaisi että jäisin kotiin emännöimään. Talonpaikka on maista katsottuna jo, emäntä saa sitten päättää millaisen talon haluaa... Mahdollistaisi minulle lähes rajattomat harrastusmahdollisuudet. Velvollisuuksiakin on, pitäisi asettua ns. maalaisemännän muottiin, ja elää melko lähellä appivanhempia, jotka ovat ns hienompaa ja vanhoillisempaa väkeä. (Voin vain kuvitella mitä mieltä olisivat jos poika ottaisi eronneen naisen, jolla lapsikin valmiina...)

Miksiköhän mä tätä edes mietin?!

 

Voisi varmaan olla herttainen mies.
Elämän muutokset silti jännittää. Mutta jos rakastat miestäsi niin ei kannata alkaa muutoksiin. Ja jos suhde toimii.

 

En suosittelisi hyppäämään suoraan uuteen suhteeseen ylipäätään ja nyt kyllä uusi kuulostaa hieman liian hyvältä ollakseen totta...

 

Miksiköhän edes mietit moista,jos varattu olet?

 

Ei taida avioliitto kunnossa olla jos tuollaista tarvitsee edes pohtia.

 

Kyllä sinä taidat ap nyt puhua läpiä päähäsi....

 

Voi hyvänen aika :\|

 

Mielenkiintoisia vastauksia... Enkä puhu läpiä päähäni, vaikka välillä tuntuukin että tämä elämä on kuin jostain eteläamerikkalaisesta saippuasarjasta... Asioita olen nyt pyöritellyt yksin sekä luottoystävän kanssa, ja kyllä se lopputulos on se että ei minusta ole lähtemään. Ehkä sitten jos ei olisi lasta, ja suhteessa olisi pahasti jotain vialla, voisi sitä tämän kortin katsoakin. Mutta ei nyt.


Täälläpäin tuntuu olevan tapana nämä järjestetyt/sovitut avioliitot. Itse asiassa, kautta rantain kun asiaa eräiltä ihmisiltä tiedustelin, niin kuulinpa sen että tämän minua kosineen miehen vanhemmat ovat aikanaan menneet järjestettyyn avioliittoon.

 

Saako kysäistä oletkos asustelemassa Suomen maassa vai jossain muualla? Pisti silmään nuo järjestetyt avioliitot. Kylläpä on omituinen tilanne. Sinuna en edes harkitsisi miehen mukaan lähtemistä. Miksi menisit? Rahan takia? En taida ymmärtää...

 

Pulmunen : kyllä ihan Suomesta kirjoittelen, mutta en tosiaan ihan pääkaupunkiseudulta enkä edes suuremmasta kaupungista...

Niin, ja miksi lähtisin jos olisin lähdössä. Uusi mies tarjoaisi minulle (ja lapselleni myös, sekä lapsillemme) taloudellisesti huolettoman loppuelämän. Ikinä en tässä nykyisessä suhteessani pysty vastaavaan "elintasoon". Mutta kuten sanottua, lapseni ja nykysuhteeni ovat minulle tärkeämmät...

 

\

Pulmunen : kyllä ihan Suomesta kirjoittelen, mutta en tosiaan ihan pääkaupunkiseudulta enkä edes suuremmasta kaupungista...

Niin, ja miksi lähtisin jos olisin lähdössä. Uusi mies tarjoaisi minulle (ja lapselleni myös, sekä lapsillemme) taloudellisesti huolettoman loppuelämän. Ikinä en tässä nykyisessä suhteessani pysty vastaavaan "elintasoon". Mutta kuten sanottua, lapseni ja nykysuhteeni ovat minulle tärkeämmät...

Taloudellisesti huoleton loppuelämä ei takaa yhtään mitään.
Mielestäni osoittaa kummallista (huumorin?)tajua mieheltä tehdä tuollaista "tarjousta" naimisissa olevalle naiselle. Ellet sitten ole vähän antanut ymmärtää jotain muuta nykyisestä suhteestasi.
Minusta tuo kuvaus rikkaasta miehestä maineen mantuineen ja"hienoine" sukuineen on ihan p.erseestä. Mielummin oikeaa lempeä tavismiehen kanssa kuin taloudellista turvaa jonkun h.emmetin kuivahkon kartanonherran kanssa. Sillä kuivahkolta tuo "tarjous" saa miehen kuulostamaan.

 

Heh, ei sentään kartanonherra Ehkä hän on tosiaan sitten ymmärtänyt minut väärin, kun olemme tosiaan jutelleet paljon kaikista asioista ja olen tullut joskus myös maininneeksi esim riidasta mieheni kanssa yms. Ja joskus hän on maininnut, että ei pidä kanamaisista tällätyistä naisista, ja minä olen kyllä ihan jotain muuta. (Onkohan mies sittenkin piilohåmå )

 

Ei voi kun ihmetellä :headwall: Ihmiset ovat valmiita ryntäämään sinne tänne kun joku houkuttelee.Niin että raha ratkasee-mitäs niillä henkisillä puolilla tai nykysellä liitolla on arvoa kun joku sattuu lupailemaan jotain ihmeellistä.Ja arki kun astuu kuvioon,mies kyllästyy sun lapsiin-niin mitäs sit?