onnneton
Olen toiminut väärin erästä rakasta ja hyvin läheistä henkilöä kohtaan. meillä oli ristiriitoja ja ne menivät vähän jo yli, korostan sitä, että nimenomaan minä toimin siis väärin. Otan täysin syyn itselleni. Sen verran sanon, että en ole siis mitään pahoinpidellyt ketään, varastanut enkä edes valehdellut, mutta väärin olen tehnyt.
No tulin uskoon ja tajusin loppupeleissä, millainen olen ollut. Pyysin anteeksi ja selvitimme asian. Olen saanut anteeksi ja meillä on nyt aisat hyvin. Olen myös rukoillut anteeksi antoa Jeesuksen nimeen.
Nyt minä en vaan pääse yli tuost asiasta ja se vainoaa minua kokoajan. Ajattelen, että jos minulle tai jollekin läheiselle käy jotain tms. se on rangaistus toiminnastani....Tosi rskaita ajatuksia. Tiedän,, ettei kukaan ole täydellinen ja ihminen tekee virheitä, mutta silti. tuntuu, etten edes kelpaa Jumalalle, vaikka tiedän, että syntejä vilpittömästi katuvana kelpaa. Mutta ei tunnu siltä
No tulin uskoon ja tajusin loppupeleissä, millainen olen ollut. Pyysin anteeksi ja selvitimme asian. Olen saanut anteeksi ja meillä on nyt aisat hyvin. Olen myös rukoillut anteeksi antoa Jeesuksen nimeen.
Nyt minä en vaan pääse yli tuost asiasta ja se vainoaa minua kokoajan. Ajattelen, että jos minulle tai jollekin läheiselle käy jotain tms. se on rangaistus toiminnastani....Tosi rskaita ajatuksia. Tiedän,, ettei kukaan ole täydellinen ja ihminen tekee virheitä, mutta silti. tuntuu, etten edes kelpaa Jumalalle, vaikka tiedän, että syntejä vilpittömästi katuvana kelpaa. Mutta ei tunnu siltä