En jaksa lähteä ulos 2v lapsen kanssa

Minua ei voisi vähempää kiinnostaa lähteä ulos leikkimään 2v lapseni kanssa. Lapsi edelleen kotihoidossa, ja nyt syksyllä minnuu on alkanut tympiä ulos lähtö... Harmittaa, kun lapsi ei pääse ulos. :(
Miten paljon teidän kotihoidossa oleva 2v on ulkona?
 
Suositus kai on et kaks tuntia päivässä ... en tiedä kenen lapsi on näin paljon ulkona, siis kotihoidossa oleva. Mä yritän ulkoilla lasten kanssa niin paljon kun mahdollista ja uskon että ne pysyy terveempinä kun ovat paljon ulkona. Meillä tosin uloslähtö on helpompaa kun E86:lla, lapset ja itte vaatteisiin, pienempi rattaisiin ja ulos. Mun mielestä lasten kanssa pääsee ulkona helpommalla kun sisällä, siis sen alkurypistyksen jälkeen.
 
En kyllä tiedä mitä ihmettä keksisin sisällä 2,5 vuotiaalle pojalleni tekemistä jos ei mentäisi ulos aina kun sää sallii. Yleensä vähintään päiväunien jälkeen, useimmiten myös aamupäivällä. Meillä kyllä tulisi seinät vastaan sisällä.
Tokikin meillä pienempikin jo kävelee joten ei tarvitse istuttaa rattaissa ulkona.

E86: Mitä tosiaan sitten teette sisällä. Ihan sadepäivien varalta kiinnostaisi...
 
Ohhoh, siis hui kauhistus. :eek: ulkoilua vain kerta viikossa tai joskus menee kuukausi että nokkaa näytetään ulkona. Ei ole tarkoitus olla töykeä mutta täytyy sanoa että minua säälittää kyllä lapsi joka noin harvoin pääsee ulos. Meillä lasten kohokohta taitaa olla juuri se ulkona peuhaaminen.

Meilläkin ulos lähtö on teitä helpompaa, sillä lapset ovat jo 4 ja 2 vuotiaita ja meillä on omakotitalo. Mutta on meilläki lapset joskus olleet pienempiä ja aina ollaan ulos raahauduttu, melkeinpä säällä kuin säällä. Joskus on ollut yksi päivä että ollaan oltu vain sisällä (jaksamisesta, säästä tai sairaudesta johtuen) ja silloin on ollut huono omatunto itsellä ja muutenkin kaikilla ikävää kun seinät kaatuu päälle. Mutta noinakin päivinä ollaan sitten viimeistään illalla käyty ulkona tai edes kaupassa/kylässä jossakin. (paitsi sairaana tietty voi mennä useampi kotipäivä)

Ei muuta kuin potkikaahan vain itseänne pyllyihin ja ulos, jokainen lapsi on ansainnut ulkoilua!
 
En minäkään ole jaksanut joka päivä aamuin ja illoin lapsen kanssa ulkona seisoskella (tyttö reilu 1v). Se kun on jatkuvaa "älä laita suuhun" ja "älä koske autoon" jankuttamista.... Mutta nyt kun työt alkoi ja lapsi on ollu hoidossa muutaman päivän, niin oon huomannu, et ennen niin älyttömän hankala ruoka-aika on helpottunu kummasti. Suu aukeaa ihan käsittämättömän hyvin ja ruoka maistuu. Tosin annokset on keskimäärin pieniä, mutta tytön mittakaavassa jo isoja :) Eli tuntuu siltä, et kyllä sinne ulos varmaan jaksaa viikonloppuisin lähteä useamman kerran, ku tietää et se vaikuttaa niin positiivisesti syömiseenkin. Vaikka neiti touhuaa sisälläkin koko ajan jotakin, niin raitis ilma tuntuu olevan taikalääke ruokahalun herättämiseen. Näinä muutamina hoitopäivinä tyttö on ollu hoitajan kanssa ulkona 3-4h.
 
me ulkoillaan 1v2kk pojan kanssa joka päivä 2h,mutta meillä on helppo lähtö.ovesta ulos ja kohta ollaankin leikkipuistossa =) ja mikä parasta siellä on mulle kavereita (en mä sinne varmaan muuten meniskään)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Teputi:
Ohhoh, siis hui kauhistus. :eek: ulkoilua vain kerta viikossa tai joskus menee kuukausi että nokkaa näytetään ulkona. Ei ole tarkoitus olla töykeä mutta täytyy sanoa että minua säälittää kyllä lapsi joka noin harvoin pääsee ulos.
Kuin myös. Pistäisi sitten vaikka päivähoitoon, jos ei itse jaksa hoitaa. Säännöllinen ulkoilu on kyllä yksi päiväkodin paremmista puolista.

 
Mulla oli aikoinaan kaks poikaa puolentoista vuoden ikäerolla ja ulos mentiin mahdollisimman usein, vaikka kahden pukeminen tuntu työläältä ja sit ulkona ei aina oikeen sujunut...Vähän isompana tuntu, että kaikesta tapellaan, ulkonakin...
nyt on yks tyttö, pojat isoja...niin kiinni äidissä, että sisällä välillä aivan mahdotonta. Parhaimmillaan on oltu 3-4t ulkona (saatettu pikaseen piipahtaa syömässä/juomassa sisällä) on ajettu rattailla, kolmipyörällä, touhuttu pihassa hiekkalaatikossa, nurmella, katsottu koiraa....jne.
Kyllä se vaan päivä kuluu paremmin ja itte jaksaa taas!!!
En jaksas olla aamusta iltaan sisällä, ellei niin kurja sää pakota. Terveenä on ollut koko kesän, joten se ei este =)
 
Mä yritän joka päivä käydä 1v 7kk ikäisen kanssa ulkona kerran. Joka päivä en jaksa millään (pistän sen raskauden syyksi niinku kaiken nykyään), mutta oon huomannu et lapsi nukahtaa paremmin ku on ulkona ja sisällä on siistimpää ku ei olla koko ajan sotkemassa :p Ja vaikka ei oikeestaan koskaa huvittais lähtä ulos niin aina se silti on ihan kivaa. Odotan sitä, että vauva syntyy niin voidaan mennä puistoon, siellä aika kuluu paljon nopeampaa. Nyt en viitsi sinne lähtä ku vähän väliä pitää päästä vessaan...
 
Kyllä Mainiomamma saisi nyt vähän alkaa ajattelemaan muuta kuin omaa napaansa! Olen koko ikäni ollut lasten kanssa tekemisissä, töissä ja kotona. Olen ollut koulutuksissa ja kokemuksen kautta oppinut että lasten ulkoilu ja liikunta varsinkin vaikuttaa lapseen monella tavalla.
Miten voit turvata lapsen vähintään parin tunnin aktiivisen liikunnantarpeen päivittäin? Pelaatteko pallopelejä, juoksetteko, kiipeilettekö, voiko lapsi saada tasapainoa kehittävää liikkumista.. sisätiloissa????? Oletko tietoinen että lapsen hermosto kehittyy eniten kolmeen ikävuoteen mennessä, siihen mennessä lapsen olisi saatava riittävästi liikuntaa jossa harjoitellaan liikkeiden säätelyä ja ohjausta? Oletko tietoinen että lapsen oppimisen ja liikunnan välillä on tutkittu yhteys?Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.
Entä sitten lapsen riittävä ulkoilman, hapen saanti, miten on ruokahalun laita, auringosta saatava D-vitamiini?
Olisiko hyvä ajatella asuntoa lasten kannalta jo ennen lasten tuloa? Tuttuni valittaa myös hissitöntä taloa lasten kanssa mutta ei tee mitään asian hyväksi, asuntoja täällä kyllä löytyy.
Eihän se pienten ja isompien kanssakaan ulkoilu ole aina herkkua mutta palkitsevaa kun lapsen silmät loistaa ja ruoka ja uni maistuu. Meillä pienin 2v4kk ja menee itse ulos jos en heti aamulla hoksaa. huutaa kuin leijona jos tarvis olla vaan sisällä.
Oletko ajatellut kysyä joltain toiselta äidiltä, voisiko hän olla myös lapsesi kanssa ulkona ja sinä voisit vuorostasi hoitaa sisällä hänen lastaan? Tai mieti ihan oikeesti lapsen osapäivähoitoa! Tsemppiä vaan!
 
Me kanssa ulkoillaan paljon. Nuorin on 1 ½ v. Aamulla 1 ½ h ja nukkuu vielä päikkärin ulkona. Lisäksi iltapäivällä tunti ja mahdollisesti vielä illallakin ollaan ulkona... Meillä ainakin tulee raivarit jos ei pääse ulos. Taapero kantaa kengät ja haalarin kaapista jo heti aamupuuron jälkeen ja haluaa ulos. Ulkona aika kuluu kävelyllä, hiekkiksellä ja pallokentällä palloa potkien. Meillä ei kyllä onnistuisi sisällä olo montaa päivää...
 
Pakko sotkeutua tähänkin keskusteluun, kun ihan pahaa tekee, etteivät kaikki lapset pääse ulos raittiiseen ilmaan riehumaan joka päivä. Se on lapsen hyvinvoinnille ja terveydelle elintärkeää. Kun itse olin pojan kanssa vielä kotona ja kesälläkin kesälomalla lähdettiin kaksi kertaa päivässä ulos, satoi tai paistoi. Koirakin siihen jo "pakotti". Minä en olisi kestänyt olla sisällä, oli pakko päästä ulos. Ja lapsikin sai siinä samalla purettua ylimääräiset energiat ja ruoka ja uni maistuivat.

E86, ymmärrän hyvin, että voimasi ovat vähissä, jos yksin joudut kahden lapsen huushollia pyörittämään. Ei se väsymys kenellekään äidille ole vieras olotila. Väsymyksesi ja yleiskuntosi vaan pahenevat, jos et saa raitista ilmaa ja liikuntaa, siitä tulee paha kierre. Voi myös olla, että jos olosi on nuupahtanut ja saamaton, niin kärsit jonkinasteista (synnytyksenjälkeisestä?) masennuksesta ja siihen pitäisi puuttua. Kerro ihmeessä jaksamisongelmistasi vaikka neuvolassa, ehkä apua on saatavilla!
 
Tyttiliini
E86, luulen että arkipäivää voisi helpottaakin, jos jaksaisit vielä lapset ulos ainakin kerran päivässä. Meidän 2v poika on päiväkodissa, joten siellähän tulee ulkoiltua, mutta olen kyllä huomannut että jos ei viikonloppusin ja lomilla käydä ulkona ainakin kerran päivässä, niin lapsi on kauhean rauhaton. Sen sijaan jos saa itsensä hinattua sinne puistoon pariksi tunniksi, niin loppupäivän lapsi jaksaa ehkä olla kotonakin.

En minäkään sitä hiekkalaatikon reunalla istumista rakasta, ja olen aikamoisen laiska luonnoltani, mutta olen kyllä huomannut että paitsi pojalle, myös äidille tekee hyvää päästä tuulettamaan aivojaan. Niin ja ei aina tartte mennä hiekkikselle! Me tehdään välillä retkiä, esim. kesällä käytiin museoissa tms., käveltiin niihin pitkät matkat ja poika sai ulkoilmaa ja liikuntaa siinä matkalla. Ja on sitä muitakin kohteita, jos pihat ja puistot alkaa tympiä, vaikka tietysti talvella niitä on vaikeampi keksiä kuin kesällä. Jos ilmat sallivat, on ainakin Helsingissä kiva lähteä lapsen kanssa vaikka retkelle saareen tms., ja uskoisin että jos retkeily onnistuu Helsingin keskustassa, se onnistuu muuallakin Suomessa ;) Tsemppiä!
 
Tyttiliini
minulla on tosin vain yksi lapsi, joten tilanteeni on tietysti siltä osin vähemmän väsyttävä. Toisaalta minulla on kuitenkin myös aika vaativa työ, joten väsymys ei tosiaankaan ole vieras tunne :)
 
FSS
Me ollaan oltu kesä maalla ja siellä ulkoilu on sekä lapsesta että äidistä kivaa. On tilaa muksun touhuta ja mulle itelle aina jotain enemmän tai vähemmän hyödyllistä tekemistä siinä samalla. Hirvittääkin siis miten pakkopullaa ulkoilusta tulee kun talvi ja kaupunkiaika alkaa.. Mua kun tylsistyttää ihan hulluna muksun kans seistä hiekkalaatikolla, siltikin vaikka oon aika lapsenmielinen ja hiekkakakkujen teko on ihan kivaa.. ;)

Onneksi lähellä asuu yksi samanhenkinen kaveri jolla suunnilleen samanikäinen muksu, on sovittu että kerran viikossa nähdään ulkona. Ja oon myös koittanu kokeilla sellasia puistoja, mitkä on vähän kauempana, että saan ite kävellä reipasta vauhtia ees vähän aikaa, eikä kaikki aika mee seisoskeluun.

E86, ymmärrän hyvin, mulla oli kans semmonen aika vaikea vaihe, ja vaikka tiesi että ulkoilu muksun kans tekis muksulle hyvää, ei vaan omat paukut riittäny siihen että oltais päästy pihalle. Inhimillistä, luulen ma! =)
 
Meillä lapsista tosiaan huomaa jos ei ole päässyt ulos koko päivänä. Parhaiten sujuu kun ollaan aamupäivällä 1,5-2h ja päiväunien jälkeen säistä ja isin työajoista riippuen 1,5-4 tuntia. Kesäaikaan ennätys on kuusi tuntia pihalla.

Jos on todella huonot kelit niin lapset kärryihin ja sadesuojat ja muut, ja äiti kävelyttää joko kauppaan tai muuten vain lenkille. Ulkoilmaa on pakko saada joka ikinen päivä.

Kerrostalossa asutaan (hissi tosin on), lapsia 3 ja vanhin täyttää kohta kolme.
 
meillä ulkoillaan yleensä joka päivä vähintään 1-2h. Yleensä enemmänkin, mutta osan ajasta poika rattaissa. (käydään kävelyllä)Kotihoidossa on. Muutamana päivänä viikossa hoitaja kotona. Puisto on heti kodin vieressä. ja poika melkein 2v.
 
Myö ulkoillaan pojan 1v 7kk kanssa 3-4h päivässä melkein joka päivä,joskus jos kaatamalla sataa vettä niin käydään vaan vähän lätäköissä läiskyttämässä,mutta joka päivä kuitenkin ulkoillaan.Itse en jaksaisi olla sisällä ja alkavaa uhmaikää on joten ulkona se on huomattavasti helpompaa vaikka kieltämään sielläkin toki joutuu ja raivareita tulee mutta ääntä mahtuu maailmaan =)
Pukeminen on kyllä ihan kamalaa useimmiten,poika huutaa kurkku suorana hiki päässä mutta kyllä ne vaattet päälle menee vaikka aikaa meneekin,varsinkin jos jaksan esittää sirkuspelleä ja laulaa ja lällättää samalla kun puen niin ei itkua tule vaan nauraa hekottaa.Mutta kyllä se ulos meneminen palkitsee sen pukemis ruljanssin,on ihanaa katsoa kun pieni mies ihmettelee kaikkea ulkona ja puhua pölpöttää,tutkii sieniä,kukkia ja lehtiä ym.ja juoksentelee iloisena tai istuu rattaissa ja katselee,ulos vaan =)
 
Me ulkoillaan lähes joka päivä (ei kyl missään myrskyssä tms.). Aamusella yleensä ollaan ulkona n.2tuntia ja mulla on koira ja 1vee 10kk topakka neiti matkassa. Kyllä muakin välillä rasittaa tuo uloslähtö, mut siellä aika menee paljon nopeammin kuin sisällä ja sit ruoka ja päikkärit maistuu hyvin ulkona reippailun jälkeen. Me joko kävellään (neiti työntää omia nuken rattaitaan ja mä talutan koiraa) jossain joku lenkki tai sit mennään puistoon leikkimään. Illalla saatetaan vielä kans käydä ulkona, jos sää sallii ja itse jaksaa vielä pihalle lähteä.
 
pripel
Mekin pyritään menemään joka päivä vähintään kerran ulos. Minulla 1-v ja 3-v lapset. Kyllä monesti tekis mieli jättää väliin, kun etenkin vauva on ihan mahdoton puettava. Huutaa ja rimpuilee jo vaippaa vaihdettaessa, saati kun nyt syksyä myöten tarttee pukea paljon päälle... Avustan ensin isompaa pukemisessa, joka hänkin temppuilee välillä viimesen päälle. Sitten puen vauvan ja lopuksi revin itselleni jotain niskaan. Tuli vain sellainen ajatus mieleen, jonka takia oikeastaan lähdinkin tähän vastaamaan, kun jotkut valitteli pukemisen hankaluutta. Tuttua siis minullekin. Mutta ajattelen aina, että lasten takiahan mä kotona olen ja tämä pukeminen kuuluu lastenhoitoon. Ja uloshan mennään, sekin kuuluu lastenhoitoon. Koska olen kotona ja hoidan lapsiani kotona, minun pitää tehdä myös nämä joskus ikäviltäkin tuntuvat asiat. Itse saan tuosta ajatuksesta voimaa ja taas on selvitty tänäänkin ulos puolen tunnin tappelun jälkeen :)
 
Mekin käydään jokapäivä kaks kertaa ulkona lenkillä ja puistossa. Mun muksut on 7kk ja 1v 9kk ja raijaan ne rappusia ylös ja alas kauppakassien ja hoitolaukun lisäks, eikä tunnu yhtään vaikeelta kun se on jokapäivänen rutiini. Nuorempi nukkuu vielä lenkkien ajat, joten voidaan vanhemman kanssa pelata palloo ja tehä kakkuja sen aikaa. Ruoka ja uni maistuu ihan erilailla, kun ulkoilee.
Ei tulis kyllä mieleenikään jäädä sisälle istumaan, jossei taivaalta tuu kaatamalla vettä tai rakeita. Kyllä huomaan muksuistakin kun ei oo ulos päästy.
 
Mikä ulkoilussa tuntuu niin vaivalloiselta ettet jaksa lähteä ulos? Ainakin itsellä mieli oikein virkistyy kun pääsee hetkeksi lelu- ja pyykkivuorten keskeltä tuulettumaan.. Jos lapsi ei keksi ulkona tekemistä niin auttaisko jotkut ulkolelut leikin alkuun. Leikkipuistossa lapsi saisi seuraa ja oppisi toisten kanssa leikkimistaitoja, itsekin saisit muista äideistä juttuseuraa ja ulkoilu voisi tuntua mielekkäämmältä. Jos puistoon meno ei onnistu niin entä jos hankkisit itsellesi vaikka sellasen pienen radion ja kuulokkeet ja kuuntelisit sitten ulkoilun ajan hiljaisella musiikkia tai uutisia. Itse olen vaunulenkeille ottanut joskus cd-soittimen mukaan ja matka on tuntunut puolet lyhyemmältä musiikin tahtiin kävellessä. Keitä vaikka etukäteen kahvit termospulloon ja juo pihalla, osta hyvä ulkoilupuku niin sää ei ole koskaan esteenä. Tai tee jotain jumppaliikkeitä, jotain tyyliin hiekkalaatikon reunalle astumista eri tavoilla tms.
 
Ymmärrän tavallaan sen pointin, minäkään en kauheasti tykkää siitä "ulkoilusta", eli pihalla seisoskelusta ja lasten touhuilun tuijottamisesta. ja se lähteminen on kans aika rumba, etenkin nyt syksyä kohden (lapset 4-v, 2-v ja 3kk).

Meillä ulkoillaan yleensä aamupäivästä tunnin verran ja iltapäivällä sitten pari tuntia. Sen kyllä huomaa noista muksuista jos jää ulkoilu väliin, hyppivät seinille, uni ja ruoka ei meinaa maistua...

Olisi NIIN paljon kivempaa ulkoilla, jos olisi joku ulkoilukaveri. Kaikki kaverit on automatkan päässä ja auto on päivisin miehen mukana töissä...
 

Yhteistyössä