en voi ymmärtää

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Meistä tehtiin alkuvuodesta kiusaamismielessä lastensuojeluilmoitus (siis eräs entinen ystäväni ahdisteli puhelinsoitoilla ja kirjoitteluilla), kun "käräytin" hänet poliisille hänen laittomasta toiminnastaan, sainkin sitten niskaani kuraa oikein roppakaupalla. Uhkailuja, miten meidän perhe-elämästä tehdään helvettiä jne, että hän tekee vaikka satoja lastensuojeluilmoituksia tai muuta vastaavaa, vain jotta saa kostettua, onneksi jäi kuitenkin vain siihen yhteen, joka todettiin samantien aiheettomaksi. Nyt hänen nimi on kuitenkin poliisilla tiedossa, toivottavasti saavat hänet kiinni tekosistaan.

Nyt sitten neuvolalääkäri teki meistä lastensuojeluilmoituksen, koskien minun jaksamistani vanhempana koska mieheni on tällä hetkellä vankilassa (vielä reilu 6 kk), muutimme hiljattain ja lapsellamme todettiin syndrooma.

(Lisättäköön, että lastensuojelussa siis jo tiedetään että mieheni on vankilassa ja miksi hän on vankilassa, eikä se johtanut aiemminkaan lastensuojelun asiakkuuteen tai muihinkaan toimenpiteisiin).


Neuvolassa ja kaikkialla muualla minulle on tolkutettu, miten hyvin hoidan lapsia ja miten hyvä tukiverkosto meiltä löytyy. Tänään sitten soitin lastensuojeluun, ihmetellen sitä että lääkäri oli tehnyt ilmoituksen vain nuoremmasta tytöstä, jolla siis hiljattain todettiin syndrooma. Vaadin vastauksia siihen, että miksei meidän vanhempaa tytärtä oltu mainittu, koska kyllähän oleellisesti nämä kaikki em. asiat vaikuttavat häneenkin. Vai kuvittelevatko he ettei vanhempi tytär olekaan muuttanut kanssamme, tai ettei toisen vanhemman poissaolo vaikuta häneen mitenkään?

Kysyin myös, että onko oikeasti lapsella todettu sairaus / vamma joku syy tehdä lastensuojeluilmoitus? Ei se kuulemma ole, vaikka sen jo tiesinkin, piti vaan kysyä.

Ihmettelen syvästi mikä syy neuvolalääkärillä oikeasti oli tehdä meistä lastensuojeluilmoitus, jos lastensuojelussa kuitenkin on jo tiedossa meidän perhetaustat? Eihän kenenkään muutto tai lapsen sairaus voi itsessään olla syy jos perheessä muuten on asiat kunnossa.

Meillä käy perhetyöntekijäkin, jonka olen tuntenut jo muutaman vuoden ajan. Todella mukava, kehuu aina miten meillä menee hyvin. Tänään soitin hänellekin ja kysyin että miten tämä voi olla mahdollista että lastensuojeluilmoitus koskee vain toista tytärtä, vaikka nämä asiat vaikuttavat yhtälailla vanhempaan lapseenkin, jos ilmoituksessa todella oli kyse jostakin muustakin kuin vain nuoremmalla tyttärellä todetusta oireyhtymästä.

Onko kenelläkään mielipiteitä? Olen jo harkinnut, että vien asian eteenpäin. Koska lääkäri toimi mielestäni väärin, ei ole oikein "leimata" koko perhettä sen vuoksi erityisesti lastensuojelullista apua tarvitsevaksi jos lapsi ei olekaan täysin terve.

Mainittakoon loppuun vielä, että kyseessä on siis syndrooma, joka ei vaikuta lapsen älylliseen kehitykseen, vaan aiheuttaa pienikokoisuutta ja lapsettomuutta. Lääkäri vielä silloisella käynnillä mainitsi, ettei voi kommentoida lapsellani todettua syndroomaa sen liiemmin, kun ei asiasta tiedä tarpeeksi. Mutta nähtävästi kuitenkin tarpeeksi voidakseen otaksua että minulle aiheutuu tästä huomattavaa harmia / stressiä.
Nähtävästi se ei ole tarpeeksi, jos sanon ettei meidän arki ole muuttunut siitä, mitä se aiemmin oli ennen diagnoosia. Lapsi on minulle se sama rakas lapsi kuin aiemminkin! Nähtävästi kaikki eivät ole yhtä suvaitsevaisia, jos heti kuvitellaan ettei näin voi olla.

P.s. en tarvitse spekulointia mieheni vankilatuomiossta, olen sitä jo kuullut aivan tarpeeksi. Koska onhan se tabu joutua vankilaan, muttei se tarkoita että ihminen olisi läpeensä paha tai kykenemätön vanhemmaksi.

:flower:


*muoks*

Tänään siis kun soitin lastensuojelun työntekijälle, hän meni melko vaikeaksi kysymyksieni vuoksi. Koska siis periaatteessahan he ovat syyllistyneet virkavelvollisuutensa laiminlyömiseen, koska olen ollut yksin jo pidemmän aikaa. Eli siis toisinsanoen, he ovat jo tienneet useamman kuukauden ajan mikä meidän perheen tilanne on, mutteivät kokeneet tarpeelliseksi tuolloin mitään toimenpiteitä tehtäväksi / aloittaa lastensuojelun asiakkuutta, koska meillä jo perhetyöntekijä on ja laaja tukiverkosto.

Niin ja selvennökseksi, me muutimme siis kaupungin sisäisesti, eli asumme edelleen samassa kaupungissa (erillinen kunta aikoinaan, muttei enää), n. 20 min matka varsinaisesta kaupungin keskustasta, maaseudulla. Onko tällainen kaupungin sisäinen muutto oikeasti mikään syy lastensuojeluilmoitukselle? Tai onko siinä järkeä, että sama asia ilmoitetaan toistamiseen lastensuojeluun? Tai se, ilmeisesti koko ilmoituksen pääasiallinen pointti, lapseni syndrooma.


Ja ihan loppuun, hauskaa kesän jatkoa kaikille :wave:

 

Jospa lääkäri ajatteli, että sinun jaksamisessa voi olla ongelmia. Ehkei ajatellut kuin juuri kyseisen lapsen kohdalla asiaa. Kun kyseessä on lapsi, joka ei ole aivan normaali, siihen pitää puuttua joka taholta. Tämä on vain nykyaikaa.
Jos itse lähdet asiaa viemään eteenpäin, ei siitä ole apua. Ilmoituksen voi tehdä nykyisin kuka tahansa ja riittää syyksi huoli. Aina kun on perheessä jollakin tavalla ei ns. terve lapsi, se riittää syyksi.
Yritä nyt vaan jaksaa ja unohtaa koko juttu.=)

 

Lastensuojelusta itsekin sanoi, ettei itse sairaus ole syy tehdä ilmoitusta.

Ymmärtäisin toki, että lääkäri olisi huolissaan vaikkapa sellaisessa tilanteessa, jossa lapsella olisi todettu vaikealuonteinen kehitysvamma joka vaatisi erityishoitoa. Muttei meidän tilanteessa ole kyse sellaisesta, ei laisinkaan.

No, tuskinpa he kovin auttavat. Samassa kaupungissa asuu toinenkin perhe, joilla kaksostytöillä tämä syndrooma. Olivat omatoimisesti hakeneet apua lastensuojelulta, tukea ja apua, eivät saaneet mitään. Koko perhe kävi läpi masennuksen, vanhemmat menettivät työnsä, muttei apua herunut.

Yritänkin olla ajattelematta asiaa, koska meillähän on kaikki ihan OK Lapset voi mainiosti ja mieskin pian tulee kotiin :heart:

P.s Toki olen valmis ottamaan heiltäkin apua vastaan, jos sitä on tarjolla. En vain oikein ymmärrä voivatko he paljoa enempää apua tarjota, kuin mitä meillä jo on perhetyöntekijän puolesta. Hänkin ikävä kyllä jää pois joksikin aikaa tästä syksystä lähtien, meillä on vielä yksi tapaaminen ennen sitä. Mutta toki häneltä löytyy sijainen siksi aikaa

Mutta kiitos vastauksestasi ja hauskaa kesän jatkoa!

 

Eihän miehen oleminen vankilassa tai lapsen sairastuminen ole vielä syitä tehdä lastensuojeluun ilmoitusta. Vain epäily ettei kaikki ole kotona hyvin tai lapsille on jokin vaarallista. Outoa mielestäni.

Mieti itse tietysti, mutta kyllä tuosta voisi jonkun valituksen tehdä. Mielestäni lääkärin olisi pitänyt neuvoa sinua esim. hankkimaan enemmän apua tai kysellä tilanteestasi paremmin, jos epäilee jaksamistasi. Siis auttaa, eikä tehdä ilmoitusta jos mitään vaaratilannetta lapsilla ei kuitenkaan ole.

 

Niin no minustakin tämä on hyvin outo tilanne. Koska mietitään, että perhetyöntekijä jonka olen tuntenut jo yli 3 v, ei ole koskaan havainnut mitään mikä voisi haitata lapsen normaalia kehitystä tai muutoinkaan vaatia lastensuojelullisia toimenpiteitä. Sanoin tästä lääkärille (joka siis tosiaan ensimmäisen ja viimeisen kerran meidät näki, kun muutettiin), muttei hän ottanut asiaa kuuleviin korviinsakaan ja sivuutti lauseeni täysin aivan kuin en olisi mitään sanonutkaan.

Eivät nämä olekaan syitä millekään toimenpiteille, kumpikaan näistä. Ei lapsen sairaus, eikä miehen vankilassaolo. Kuitenkin edelleen askarruttaa tämä ihan kaikin puolin. Mutta ensi viikolla se sitten selviää.

Mietin vain, että millaistakohan apua lastensuojelu voi tarjota, mikä olisi niin paljon parempaa kuin perhetyöntekijä? Eikö tuttu henkilö ja tutut tapaamiset ole tärkeintä. Tosin tietysti meidän nykyinen perhetyöntekijä jää vähäksi aikaa pois, mutta onhan hänellä sijainen. Katsotaan nyt. Toisaalta ihan mielenkiinnolla odotan mitä sieltä voitaisiin tarjota, vaikka toisaalta taas kun käyn asioita mielessäni läpi, en koe että olisimme mitenkään erityisesti avun tarpeessa.

 

Kyllähän se aiheettomaksi todettiin tänään juuri kun siellä käytiin.

Lastensuojelun työntekijöiden mukaan lääkärin tekemässä ilmoituksessa oli hyvin väljästi tietoa, eikä lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ollut tarvetta.

Olihan lääkäri toki maininnut ilmoituksessa, että vuorovaikutus ja toimintani lapsen kanssa on normaalia eikä lasten huonosta kohtelusta ole pelkoa. En tiedä sitten mikä tämän ilmoituksen pointti oli alunperinkään, jos pohjimmainen syy kuitenkin oli se että minun jaksamiseni huolettaa lääkärin omien sanojen mukaan. Kuitenkin hän ilmoituksessa siis mainitsi ettei ole havainnut mitään siihen viittaavaa. No, oli miten oli on nyt keskustelu lastensuojelun työntekijöiden kanssa käyty ja hyvä näin.