Entä jos ei pidä unikoulua

Meillä 9kk poika on ihan pikkuisesta lähtien syönyt öisin parin tunnin välein, ja n. 5kk iästä saakka ollut muutenkin levoton nukkuja. Kiinteitä menee tällä hetkellä tosi tosi huonosti, ja tämä näkyy yösyönneissä: viime yönä nukkui yhden kahden tunnin pätkän, muuten söi tunnin välein! Ja päivälläkin tankkasi ihan hyvin rintaa.

Ja hän syö ahnaasti joka kerta öisin, nälän erotta muusta levottomuudesta nälkäöhinä ja -itku jos ei sapuskaa ala kuulua. Koska alan olla aika sippi, tarjoan rintaa enkä ole ryhtynyt vielä harventamaan noita yösyöntejä, sillä se tietäisi vielä hankalampia öitä.

Monet konstit on kokeiltu noiden kiinteiden kanssa: olen yrittänyt tarjota soseita/puuroja ennen imetystä (hirveä nälkäraivo, ei suostu syömään), jälkeen imetyksen (maha täynnä), imetysten välissä (tämä toimii parhaiten, etenkin n. tunti imetyksen jälkeen, mutta nykyään sekin huonosti).

Hampaita on tullut jo monta, ja nyt on rytinällä tullut uusia taitoja (ryömiminen, konttaus, tukea vasten seisominen). Eroahdistustakin on ilmassa. Tuntuu siis hankalalta tähän syssyyn vielä jotain unikoulua yrittää, eikä aikomuksenakaan ole mihinkään huudattamisiin ryhtyä. Tassuhoitoa kokeiltiin pari kuukautta sitten, mutta ehkä luovutettiin liian aikaisin, ja huudattamiselta sekin tuntui. Ei poika rauhoittunut muualle kuin syliin.

Olenkin miettinyt, että jos mennään vain lapsentahtisesti syöttäen tuonne vuoden ikään asti jolloin aion aloittaa vähittäisen vieroittamisen.

Tiedän, että moni on sitä mieltä, että näin iso vauva ei tarvitse yösyöntejä. Onko muita jotka eivät pidä/ole pitäneet unikouluja vaikka vauva valvottaakin ja syö usein? Vertaistukea! Kiitos!

 

Esikoisella kokeiltiin tuota unikoulua, mutta sydän ei kestänyt huudattamista joten kaikki kuusi lasta on ihan ilman unikouluja saatu loppujen lopuksi nukkumaan. Yösyönnit ja tutit ovat jättäneet omia aikojaan pois ja niin pitkään kun on niitä halunneet niin oon kyllä antanut. Viitonenkin on nyt 1,5 vuotiaana alkanut nukkumaan yöt hyvin ja ilman iltamaitoa, vaikka välillä tuntui että ei tuo nuku ollenkaan kokonaisia öitä.

 

Meinaatko oikeasti että jaksat tota tahtia?

Mietityttää vaan, kun meillä on samanlaista, tosin paljon pienempi vauva 4,5kk joka on nyt ehkä 6 viikkoa nukkunut noin tunnin, max kahden pätkissä ja vaikea saada nukkumaan uudestaan (paitsi rinnalle yleensä nukahtaa) ja olen jo nyt ihan sippi ja itkeskelen itse välillä öisin..

Itse aloitin tämän yösyönnin takia kiinteät heti 4kk iässä ja niitä menee jo jonkin verran joka päivä. Itse olen vaan jo nyt ajatellut, että tätä en jaksa kovin kauaa ja viimeistään 6kk iässä ajattelin sitä unikoulua.. Mietityttää kyllä voisko sen unikoulun toteuttaa niin että syöttäisi kuitenkin esim. kerran tai kaksi yössä - jos vauvalla oikeasti onkin nälkä ja tarvitsee yölläkin ruokaa. Mutta esim. 5 kertaa yössä syömistä on kyllä mielestäni vaan paha tapa, mutta mites voit toisaalta olla ihan varma.

 

Kiitos vastauksista,

onneksi tilanne on vähän rauhoittunut eli enää ei ihan tunnin välein heräillä, olisiko ollut jokin vaihe taas päällä tai maidon tilausta tms. Silti meillä heräillään ja syödään usein, syöttöjä tällä hetkellä n. 3 yössä. Kiinteitä on onneksi alkanut upota enemmän, nyt menee jo n. desi kerralla. Selvästi näkyy öissä, jos päivällä on tankattu tarpeeksi.

Jos ihan joka yö joutuisi tunnin välein heräillä, en ehkä jaksaisi, nytkin itkeskelen usein päivällä väsymystä. Mutta onneksi väliin mahduu parempiakin öitä, välillä poika on syömättä 3-4 tuntia (tosin tällöinkin joutuu välillä rauhoittelemaan levotonta pyöriskelijää). Olen ajatellut, että meidän tapauksessa 1-2 syöttöä yössä olisi alle vuoden vanhalle vielä ok, meillä tosiaan taitaa olla vain paha tapa tuo yösyöpöttely.

 

Itsekin juuri päätin olla pitämättä unikoulua vielä, vaikka poika 8,5 kk sitä selvästi kaipaisikin.

Yöt menee tissitellessä 0,5-2 tunnin välein, eikä ruoka sitten päivällä meinaa maistua millään. Kaiken lisäks poika taitaa olla suuttunut siihen, kun vähän väliä oon ruokaa suuhun tökkimässä, ja nipistää nyt suun kiinni aina lusikan nähdessään. Ollaan siis siirrytty sormiruokailuun...

Neuvolassakin suosittelivat unikoulua ja yösyöttöjen lopettamista, mutta parin kokeilun jälkeen totesin, että en pysty sitä ainakaan vielä toteuttamaan, koska en kestä huudattaa lasta. Tassuttelu ei tuonut mitään helpotusta lapselle, eikä loppujen lopuks sylikään rauhoittanut häntä. Itki vaan ihan tikahtuakseen.

Oma väsymys on välillä ihan mahotonta, mutta päiväunet helpottaa jaksamista.

Esikoisen kanssa tassu-unikoulu onnistui ihan mainiosti. Olin sillon kyllä jo ihan yliväsynyt (poika silloin 10kk) ja sain apua neuvolan kautta - joku "unikoulutäti" soitteli miulle joka viikko, antoi neuvoja unikouluun ja kyseli omaa vointia ja jaksamista. Siitä oli tosi iso apu silloin.

Esikoisen kanssa jatkoin kyllä yöimetyksiä vuoden ikään asti unikoulusta huolimatta. Eikä sillon edes neuvottukaan kokonaan lopettamaan yösyöttöjä. Ne vaan harveni siedettävään n. 2 kertaan yössä jo sillä, että poitsu ei nukahtanut enää tissille, vaan omaan sänkyyn.

 

Unikoulun voi pitää ilman huudatustakin

 

Unikoulun voi pitää ilman huudatustakin

En vain ymmärrä, että miten? Meillä alkoi huuto heti jos yritti nukuttaa meidän sänkyyn/omaan sänkyynsä eli nukahtaminen tapahtuu aina syliin tai tissille. Edes äidin kainaloon nukuttaminen ei auta, nukahtamiseen vaaditaan aina tissi tai kanniskelu.

Yhteen aikaan yritimme tosissaan nukuttaa omaan sänkyynsä, eli nostimme melkein nukuksissa olevan pojan sänkyyn, jossa tapahtui ihmevirkistyminen ja hyöri sängyssänsä niin kauan kunnes hermostui ja pärähti kovaan itkuun. Ja vaikka nostimme heti kun kitinä alkoi syliin, niin jotenkin oli jo ehtinyt hätääntyä niin että pari kertaa on huutanut niin että oksensi.

Jos hänet nostaa nukkuvana omaan sänkyynsä, havahtuu hän välittömästi ja alkaa itku. Tassuttelusta ei ole mitään apua, sillä itku alkaa heti ja yltyy vain koko ajan vaikka kuinka rauhoittelisi ja tassuttelisi.

Pantley ja Unihiekkaa etsimässä on luettu, netistä on katseltu vaikka mitä lempeää unikouluohjetta, mutta tarjonta on niin suurta, että väsyneen pää vain menee sekaisin. Tuntuu, että kaikki lempeätkin konstit menevät meillä vain huutamiseksi.

Jos siis tarjolla on oikeasti sellainen unikoulu jossa ei lapsen tarvitse hätääntyä ja itkeä, niin neuvoja otetaan vastaan. Siihen toki olen varautunut, että yösyöttöjen harventaminen varmasti tietää itkuisia öitä, mutta tissin perään itkeminen vaikkapa iskän sylissä on mielestäni erilaista itkua kuin hätääntynyt huuto.

Niin ja mitään tarvetta meillä ei siis ole omaan sänkyyn nukuttaa vaan saa nukkua äidin vieressä niin kauan kuin hyvältä tuntuu, pahimman väsymyksen aikaan vain yritimme myös tuota omaan sänkyyn nukuttamista.

 

Minnuukin kovasti kiinnostaa, että miten huudoton unikoulu toteutetaan...???

Oon kovasti yrittänyt olla tuntosarvet pystyssä, että millon menen käninää tai myöhemmin itkua tyynnyttelemään, mutta aina se vaan lopulta huudoksi yltyy.

 

Omaan kommenttiini lisään siis, että mä olen unikouluttanut lapsistani kaksi ja ilman huudatusta. Ilman itkua ei tietysti mekään päästy, se on vain kestettävä, mutta varsinaista huudatusta ei ollut. Lapsi ei siis missään vaiheessa huutanut hysteerisenä vaan itku oli siedettävää protesti-itkua lähinnä.

Mä luulen, että lapsen luonne vaikuttaa paljon siihen, kuinka reagoi unikoulutukseen. Toisilla se tie on raskaampi ja toisilla helpompi. Me kuulumme vissiin siihen helpompaan ryhmään. Mutta voin suositella kaikille unikoulua jotka kärsivät risaisista öistä. Meidän vajaa 1v4kk tyttö nukkuu 12-13h unta putkeen yössä joten en kadu hetkeäkään unikoulutusta

 

Tuolla alussa joku kysyi että voiko unikoulua pitää mutta silti syöttää yöllä 1-2kertaa, vastaus on ei voi. Pienelle vauvalle pitää selkeästi olla aika koska sitä tissiä/puuroa sitten saa. Jos annat yöllä tissiä ja heti takasin nukkumaan niin se raja hämärtyy ja lapsi menee vain enemmän sekaisin kun välillä sitä tissiä saa ja välillä ei. Eli kun sitä tissiä annetaan pitää ihan selkeästi nousta sieltä sängystä ja herätä tämä voi tarkoittaa että välillä jopa viideltä pitää herätä mutta ei se jakso loputtomia kestä. Me oltiin aina aamupuuron jälkeen tunti hereillä ja sit mentiin takas nukkumaan eli vauva tajusi että kun herätään niin saa ruokaa.

 

Ja tuo 6kk unikoulun aloitukseen ei ole mikään haamuraja. Unikoulun voi aloittaa kun lapsella on 4-5 säännöllistä ateriaa päivässä ollut kuukauden ajan, oli lapsi sitten 5kk taikka 9kk. Näin minulle vauvanuni asiantuntija sanoi.

 

Ja jos vielä jotain lisään niin sen, että lapselle pitää myös tehdä selkeäksi se paikka missä hän nukkuu. Jos pitää välillä vieressä ja taas välillä koitetaan omaan sänkyyn, lapsi menee sekaisin, että missäs hänen kuuluukaan nukkua. Minusta se on paljon helpompaa silloin kun on ne tietyt jutut mistä pidetään kiinni. Jokainen tietysti tekee parhaaksi katsomallaan tavalla ja tilanteet on toki erilaisia. Mutta se on ennen kaikkea sille lapselle turvallista tietää missä on ns.hänen oma paikkansa=)

 

Täysin samaa mieltä lillimenninkäisen kanssa.