mä kirjoitan, vaikkei mulla omiin lapsiin liittyviä kokemuksia ookkaan oppimisen / epilepsian suhteesta. Mut mulla on veli-mies(nyt 24v), jolla ala-aste iässä (muistaakseni 9v) todettiin epilepsia. Kohtaukset pysyneet lääkityksellä jollai lailla kurissa. Peruskoulun kävi normaalisti, ei mukautettu mitään. Tietyt urheilulajit "kiellettiin" mm.laskettelu ja yleensäkkin raju liikunta. Koulumenestys oli ehkä keskimääräistä heikompaa, mut kunnialla selvitti kuitenkin peruskoulun. jatko-opinnot olivatkin sitten vaikeampi "valinta", kun on niin monta ammattia, mihin epilepsia on rajoittavana tekijänä. Montaa erilaista kokeilua on veljeni ammatinvalinnan suhteen ollut ja tällä hetkellä työskentelee vanhusten parissa vuodeosastolla sairaanhoitajien "apuna" nostelussa ja vanhuksille sauraa pitämässä. Sosiaaliset taidot/suhteet veljelläni ovat normaalit. Itse jonkin verran tietty "kärsii" epilepsian tuomista rajoitteista.
Tuota jäin tässä miettimään, että onko kukaan koskaan lukenut tai kuullut mistään, että onko epilepsialla / oppimisvaikeuksilla yhteyttä mitenkää siihen, kun sanotaan, että joka kohtaus tuhoaa aivoista aina jotain? Olis mielenkiintoista tietää, onko noilla asioilla yhteyttä toisiinsa..