Ero just ennen vauvan syntymää :(

Onko täällä muita, joille käynyt näin? Miten selvisitte? Kuinka yleistä tällainen on? Miksi näin tapahtuu..

 

:hug:

 

:hug:

 

surullista koita jaksaa vaikka yksinhuoltajana onkin rankkaa..

 

:hug:

 

Tiedätkö onko kolmatta osapuolta kuvioissa? Minun tuttuni jäi yh:ksi synnärillä, oli neljä pientä lasta, ihan puun takaa tuli ero :/
Voimia sinulle :hug:

 

Paljon voimia sinulle,itsellä ei kokemusta :hug: :heart:

 

En tiedä, onko kolmatta tai onko muita. Mies on ollut kylmä jo monia kuukausia ja puhunut eron paremmuudesta kuukausia sitten. Huomaan kyllä, ettei rakasta minua. On lyönytkin

 

Harvoin ero tulee yllättäin, vaan yleensä sitä ennen on jo ehkä vuosiakin merkkejä siitä ettei homma jatku pitkään tällä tyylillä. Tietysti pettämisseikat on sitten oma lukunsa, mutta usein niitäkin edeltää jotain varoitusmerkkejä.

Monesti on vaan niin, että aletaan lapsia tekemään, vaikka parisuhde ei ole kunnossa. Minkä jälkeen ei tarvi ihmetellä, miksi se suhde ratkeaa sitten vaikka vaikeaan raskausaikaan tai viimeistään siihen kakkavaipparuljanssiin.

Teillä ilmeisesti oli kuitenkin yllätysvauva, koska hän on alunperinkin lähtenyt mukaan lapsiasioihin? Onhan hän varmaan tiennyt, ettei tiedä tulevaisuudesta jo aiemminkin. Ja todella ikävää, jos on antanut erilaisen käsityksen tilanteesta aiemmin.

Jos tuli yllätyksenä, niin ei kait se auta kuin miettiä mielessänsä sitten kun jaksaa, että oliko jotain etukäteismerkkejä jotta voit jatkossa ne välttää sitten. Varmaan se kannattaa mieheltä kysyä, että mikä on eron syy. Ehkä hänellä on uusi kumppani, tai mistä sen tietää.

Nyt tällä hetkellä en kuitenkaan keskittyisi niinkään tuohon eroon ja muuhun, vaan että saat arjen rullaaman vauvan kanssa ja sitten keskity itsesi kanssa sujut olemiseen. Jos miestä ei kiinnosta, niin sillehän ei sitten mahda mitään. Eikö vain? Tsemppiä jatkoon! Yritä saada apua läheisiltä.

 

Soita perheneuvonnan pariterapiaan. Sieltä saat ainakin itsellesi keskusteluapua. JA varmasti myös apua arjessa pärjäämiseen. Pääset varmaan kiireellisenä perutuspaikoille. Ja sehän on vaan plussaa jos miehesikin lähtisi mukaan.

Meillä auttoi, mekin oltiin eron partaalla vuosi sitten mutta rupesin käymään ilman miestä siellä ja niin vaan asiat sit kääntyikin parempaan.

Voimia ja tsemppiä, sieltä saa tukea myös siihen eroon jos se on kuitenkin parempi vaihtoehto..

 

Kyllä on totta, että merkkejä on ollut pitempään ja yllätysvauva. Mies on vain ollut aina meistä se osapuoli, joka on ollut enemmän rakastunut tai riippuvainen minusta. Jotenkin en ole uskonut tuota kylmyyttä todeksi? Kai narsisti voi "kyllästyä" naiseensa niin pian sitten..vaikka olin kuulemma maailman ihanin ja kaunein ja kaikkea.

Vaikeaa uskoa todeksi, että sellainen raju intohimoinen suhde kaikkineen voi kylmetä näin pian??

 

Vaikeaa uskoa todeksi, että sellainen raju intohimoinen suhde kaikkineen voi kylmetä näin pian??

No tosiaan ensimmäisenä tulee sitten mieleen kolmas osapuoli. Onko miehen ensimmäinen lapsi? Kun kuvittelis, että jos on normaali ihminen (varisnkin mies), niin se oma lapsi on aika tärkeä.

 

Hän menetti ensimmäisen perheensä ja ajautui alkoholismiin. Sai siis nyt uuden perheen ja uuden mahdollisuuden(itki kovasti olevansa perheihminen!). Edellisestä liitosta kolme lasta.

Hän halusi alussa kovasti vauvaa ja kaikkea. Nyt on kummasti kelkka kääntynyt, eikä halua edes yhdessä asua. Tulemme kuulemma paremmin toimeen, kun tapaamme vain viikonloppuisin (totta kyllä)..

 

Mun on pakko ihmetellä, että yllätysvauva? Jos ei ole ehkäisyä ja päästetään spermat sisään, niin miten raskaus voi tulla yllärinä?

 

mitä jos hän palaakin entisen perheensä luo? Oliko alkoholisti, kun tapasitte?

 

Kyllä on totta, että merkkejä on ollut pitempään ja yllätysvauva. Mies on vain ollut aina meistä se osapuoli, joka on ollut enemmän rakastunut tai riippuvainen minusta. Jotenkin en ole uskonut tuota kylmyyttä todeksi? Kai narsisti voi "kyllästyä" naiseensa niin pian sitten..vaikka olin kuulemma maailman ihanin ja kaunein ja kaikkea.

Vaikeaa uskoa todeksi, että sellainen raju intohimoinen suhde kaikkineen voi kylmetä näin pian??

Onko hän henkisesti ollut myös väkivaltainen tuon oman riippuvuuden lisäksi?
Suhde kuin suhde voi loppua yhtä pian kuin on alkanu, hyvin rajut ja intohimoiset suhteet voi loppua hyvin äkisti. Itse elin suhteessa joka oli tulta ja tappuraa, ei tosin väkivaltaa, oltiin samalla viivalla henkisestikki mutta sitten minä vaan väsyin siihen tunteiden ääripäihin ja"rakkaus"loppui.
Olen myös ollut suhteessa missä mies pahoinpiteli henkisesti ja murskasi itsetunnon nolliin, se ei loppunu kuin seinään miehen osalta, jouduin hakemaan löhetymiskiellon koska kyttäsi ikkunan alla iltaisin ja öisin.

 

Ei palaa entisen perheen luokse, se on jo antiikkihistoriaa.

On henkisesti väkivaltainen, alistava, kontrolloiva, ilkeä, välinpitämätön, itsekäs, vastuuton ym.

Siinä mielessä ei haittaa, vaikka menisikin. En vain ymmärrä, mitä siellä päässä liikkuu? Hän on saanut kaiken, mitä menetti, eikä se kelpaa.
Onkohan kyseessä joku sellainen, juttu, ettei osaa olla onnellinen. Että pitää aina olla joku kriisi menossa. Tai haluaako alkaa juomaan taas ja siihen pitää olla pätevä syy?

 

Ei palaa entisen perheen luokse, se on jo antiikkihistoriaa.

On henkisesti väkivaltainen, alistava, kontrolloiva, ilkeä, välinpitämätön, itsekäs, vastuuton ym.

Siinä mielessä ei haittaa, vaikka menisikin. En vain ymmärrä, mitä siellä päässä liikkuu? Hän on saanut kaiken, mitä menetti, eikä se kelpaa.
Onkohan kyseessä joku sellainen, juttu, ettei osaa olla onnellinen. Että pitää aina olla joku kriisi menossa. Tai haluaako alkaa juomaan taas ja siihen pitää olla pätevä syy?

Pelko, ahdistus siitä että joku pidättelisi häntä, onhan niitä syitä miljoonia varmasti jos etsimällä etsiny mies on. Varaudu kuiten siihen että itkee jossaki välissä takasi, kun pitkä ryyppyputki takana ja tulee taas se hetki että"haluan perheen". Älä ota takasi, älä missään nimessä.
Ja jos on oikeasti narsisti voi olla vaan keino kahlita sinua enempi, eli tehdä sinusta sen riippuvaisen,mutta luulen että ex miehes on vaan juoppo paskiainen.

 

Tiedän jo etukäteen, että vaikka löytäisikin uuden naisen, ei se kauaa kestä (väkivalta ja empatian puute). Ja jos/kun juomaan alkaa, tulee varmasti hätä!

Tiedän, että tulee katumaan minun menettämistäni hirveästi. Olen yrittänyt puhua järkeä, mutta minkä voit? Tyhmä on tyhmä ja jos haluaa itsensä tuhota, niin ei voi mitään.

 

AP:lle ,

kuulostaa kyll' että lapsesikin - saati sinun - kannnalta on parempi noin , siis kaksin lapsen kanssa.
Jos miehesi on jo lyönytkin - tilanne ei varmaan vastasyntyneen ja valvottavan kanssa parane.

Suojele lastasi ja turvaa hänelle turvallinen lapsuus. Aina isän pitäminen kuviossa hinnalla_millä_hyvänsä ei ole lapsen parhaaksi - voi jopa vaarantaa pahimmassa tapauksessa aika paljonkin.

Ja yksin pärjää - itse elän kohta 3 vuotiaan tyttöni kanssa alaun alkaen kaksin, jo raskuden alkuaikoinan päätin pitäytyä erossa lapseni isästä- taatakseni suht rauhallisen raskausajankin. Tyttö on terve ja ikäisekseen mainiosti kehittynyt, käyn töissä - tosin harrastukset on melko kortilla. Sentään kerran viikkoon joskus pääsee jumpalle tai vaikak golfaamaan.

 

.. vielä AP:lle - ajattele itseäsi ja lastasi !!!
Mies on tiensä valinnut - velvollisuutesi on ensisijaisesti toisaan turvata lapsesi ja oma elämäsi .