Eronneet, kuinka usein etävanhempi tapaa lastaan/lapsiaan?

[QUOTE="neith";22444796]onko tuollaisessa tilanteessa mahdollista vaatia tapaamisoikeuden poistoa, jos siis isä ei lastansa tapaa sopimuksen mukaisesti ja jos isän ja lapsen suhde on jo heikentynyt niin ettei lapsi itse halua tavata isää ilman äidin läsnäoloa?
tuntuu jotenkin todella oudolta että joku jota ei kiinnosta voi milloin tahansa tupsahtaa lapsen elämään ja poistua siitä kuin siltä tuntuu, vain siksi että sattuu olemaan isä/äiti[/QUOTE]

On mahdollisuus poistaa tapaamisoikeudet.Ystäväni teki näin kun lapsen isä oli tuurikävijä,eli tapaili lastaan silloin kun kulloisellekkin naiskaverille sattui sopimaan.Välillä tapasi kaksi kolme kuukautta säännöllisesti,sitten saattoikin olla puolen vuoden - vuoden tauko.
Lapsi kärsi tilanteesta ja oireili sen verran että tapaamisoikeudet poistettiin kokonaan.Lapsella oli silloin ikää 7 vuotta.

 

Lastenvalvojalla käytiin kaikki sopimassa. Lapsi on joka viikonloppu isällään 1-2yötä riippuen vähän kaikesta. Emme pidä kynsin hampain kiinni tapaamissopimuksesta kunhan viikottainen tapaaminen tapahtuu.
Kai olisi ok kerran kuussakin jos isä niin haluaa, mutta minä asetin ehdon, että joka viikko lasta on tavattava, koska on niin nuori että varmasti unohtaa.
Exä hakee ja tuo.

 

Lapset tapaavat isäänsä kerran kuussa tai kahdessa kuussa. Keskenämme sovitaan lasten isän aikataulun mukaan. Kuljetuksista sovitaan myös joustavasti. Ihan toimiva systeemi, mutta lapset haluaisivat tavata isäänsä useammin.

 

Vastaanpa minäkin, vaikkei meillä käytännössä ole etä- ja lähivanhemaa (virallisesti minä olen se lähi). Lapset ovat meillä vuoroviikoin. Asumme niin lähekkäin, että ekaluokkalainen pystyy kulkemaan koulussa molemmista kodeista. Ja näemme yleensä muutenkin lapsia aina toisen viikolla, minä esim. kuskaan isompia jumppaan kun ovat isällään. Molemmissa kodeissa pidetään suunnilleen samat säännöt ja sama rytmi, joten tämä on toiminut ihan mukavasti.

 

Mä varmaan unohdan tuon lastenvalvojan ja yritän saada puhuttua miehelle sitten joskus myöhemmin tilanteen rauhoituttua. Itselläni on se ajatus, että mitä enemmän isä ja poika näkevät, sen parempi, enkä aio estää tapaamisia vaan päinvastoin kannustaa.

Tietysti itselle sopisi paljon paremmin se, että tapaamiset olisi etukäteen sovittu, mutta minkäs teet. Parempi laiha sopu kuin lihava riita, ja näiden viestien perusteella voisin kuvitella, että mies tuosta vielä muuttaa mielensä.

 

Mä varmaan unohdan tuon lastenvalvojan ja yritän saada puhuttua miehelle sitten joskus myöhemmin tilanteen rauhoituttua. Itselläni on se ajatus, että mitä enemmän isä ja poika näkevät, sen parempi, enkä aio estää tapaamisia vaan päinvastoin kannustaa.

Tietysti itselle sopisi paljon paremmin se, että tapaamiset olisi etukäteen sovittu, mutta minkäs teet. Parempi laiha sopu kuin lihava riita, ja näiden viestien perusteella voisin kuvitella, että mies tuosta vielä muuttaa mielensä.

kannattaa se sopimus silti käydä tekemässä lastenvalvojalla, samalla kun sovitte elareist ym käytännön jutuista.
tsemppiä tilanteeseen, toivotaan että lopulta saatte kaikkia osapuolia tyydyttävän sovun

 

Ovat joka toisen viikon isällään.. Vaihdot päivähoidon kautta. Lastenvalvojan kanssa sovittu ja EN tykkää.

 

[QUOTE="Neith";22445371]kannattaa se sopimus silti käydä tekemässä lastenvalvojalla, samalla kun sovitte elareist ym käytännön jutuista.
tsemppiä tilanteeseen, toivotaan että lopulta saatte kaikkia osapuolia tyydyttävän sovun [/QUOTE]

Mitä sitten kun mies ei halua? Luulen, että suuttuisi tästä vain lisää. Elarit on 4,5 vuotta sitten sovittu minimiksi. Tämä tehtiin isyydentunnustuksen yhteydessä, koska jäin yksinhuoltajaksi tuolloin. Mies ei varmasti halua maksaa nyt yhtään enempää, vaikka mulla ei käytännössä ole tuloja tällä hetkellä ollenkaan, koska olen opiskelija.

 

Mitä sitten kun mies ei halua? Luulen, että suuttuisi tästä vain lisää. Elarit on 4,5 vuotta sitten sovittu minimiksi. Tämä tehtiin isyydentunnustuksen yhteydessä, koska jäin yksinhuoltajaksi tuolloin. Mies ei varmasti halua maksaa nyt yhtään enempää, vaikka mulla ei käytännössä ole tuloja tällä hetkellä ollenkaan, koska olen opiskelija.

sitten tilanne on hankala, toki tässäkin aika on ehkä se mikä auttaa
eli jos saatte tapaamiset toimimaan aluksi keskenänne niin josko sitten jonkun ajan kuluttua ne saisi ihan paperillekkin.
tuossa on kaksi puolta, toisaalta on turhaa lähteä väkipakolla tilannetta enempää riitauttamaan mutta toisaalta on kaikkien edun mukaista että nuo tietyt asiat olisi paperilla sovittuna.

 

joka toinen viikonloppu on yhden yön isänsä luona. Ollaan sovittu keskenämme ja toivoisin että isä ottais pidemmäksi aikaa, mutta ei kuulemma pysty. Ottaa kyllä tarvittaessa viikollakin, jos itelle tulee jotain menoja

 

[QUOTE="akka";22445061]On mahdollisuus poistaa tapaamisoikeudet.Ystäväni teki näin kun lapsen isä oli tuurikävijä,eli tapaili lastaan silloin kun kulloisellekkin naiskaverille sattui sopimaan.Välillä tapasi kaksi kolme kuukautta säännöllisesti,sitten saattoikin olla puolen vuoden - vuoden tauko.
Lapsi kärsi tilanteesta ja oireili sen verran että tapaamisoikeudet poistettiin kokonaan.Lapsella oli silloin ikää 7 vuotta.[/QUOTE]

Millähän tavalla lapsen tulee oireilla jotta tollaset sais pois? Olen kyllä monestakin asiasta lastenvalvojalle soittanu, mutta kun aina kuunnellaan molempien kannat asiaan niin aika hyödytöntä mun mitään sinne selittää, kun isä peittoo kaikki mun puheet :kieh:

Mulle on ihan se ja sama jos isä ei käy lasta tapaamassa, eikä mikään allekirjotus tätä tilannetta varmaan muuttais. Onhan tuo tyttö jo niin isokin että osaa itse sanoa isälleen ettei tahdo nähdä tmv. Enkä minä anna isän tupsahtaa meidän elämäämme silloin kun se haluaa, tyttö tekee päätöksen ihan itse jos se vaikka sattuis samalle paikkakunnalle takasin muuttamaan.

 

Ovat joka toisen viikon isällään.. Vaihdot päivähoidon kautta. Lastenvalvojan kanssa sovittu ja EN tykkää.

Miksi et tykkää?
Ilmeiseseti sen vuoksi että päivähoidon kautta vaihdetaan?

 

Meillä sovittiin keskenämme. Ennen lapset tapasivat isäänsä 2-3krt/vuosi, mutta nyt ei enää ikinä. Tämä on lasten oma päätös ja he ovat tyytyväisiä, kun isä ei enää edes soita. Taustat samantapaiset kuin ap:lla.

Voimia ap! Teet oikean ratkaisun lapsen kannalta.

 

Ei ole mitään merkitystä haluaako isä maksaa vai ei. Se on vain maksettava! Sulla on onneksi oikeus mennä laskettamaan elarit uudelleen, koska tuloissanne on varmastikin tapahtunut suuria muutoksia 4,5 vuoden aikana. Rohkeasti vain otat sen mikä LAPSELLE kuuluu.

Mitä sitten kun mies ei halua? Luulen, että suuttuisi tästä vain lisää. Elarit on 4,5 vuotta sitten sovittu minimiksi. Tämä tehtiin isyydentunnustuksen yhteydessä, koska jäin yksinhuoltajaksi tuolloin. Mies ei varmasti halua maksaa nyt yhtään enempää, vaikka mulla ei käytännössä ole tuloja tällä hetkellä ollenkaan, koska olen opiskelija.

 

n. 1,5 vuotiaasta eskarin alkuun n. joka toinen kuukausi kolme viikkoa kerrallaan. Tämä järjestely sovittiin äidin kanssa mutta se piti käydä vahvistamassa oikeudessa kun ei suostunut allekirjoittamaan sitä paperille.

Eskarivuonna kävi vain syys-, joulu- ja hiihtolomalla viikon, toukokuussa viikon ja kesälomalla. Vaikka olisimme saaneet järjestettyä eskarin täälläkin ja sama tapaamisjärjestely olisi voinut olla vielä vuoden.

Nyt koulun alkaessa piti taas käydä sopimassa oikeudessa saakka uusi sopimus. Sopimus tehtiin äidin kanssa ja sen oikeus vahvisti. Tyttö on täällä syysloman aikaan kaksi viikkoa, joka toisen joululoman, joka toisen joululoman jälkeen n. viikon, hiihtoloman aikaan kaksi viikkoa ja puolet kesälomasta.

Näin harvat tapaamiset siksi että välimatkaa on satoja kilometrejä.

Vaihto noin puolimatkassa, molemmat vastaa omista kuluistaan tapaamispaikkaan.

Yhtään ylimääräistä tapaamisaikaa ei heru, ei edes vaikka tyttö itse pyytäisi.

 

Suomessa on valitettavasti vähän se mentaliteetti että niitä isiä jotka eivät halua tavata, niitä pakotetaan, kiristetään ja lahjotaan ja aikaa käytetään valtavasti suostutteluun.

Kun taas isät ja lapset, jotka haluavat tavata toisiaan, eivät sitä saa tehdä eikä kukaan tue tai kannusta näkemään mahdollisimman paljon...

 

Lapset ovat isällään joka toinen vkonloppu pe-su (mikäli isällä ei suunnitelmat muutu...) Minun puolestani saisivat olla isällään miten paljon vain, ja muutenkin aina joustan ja vaihdan viikonloppuja/päiviä tms jos isä ehdottaa. Kertaakaan isä ei ole lapsia pitänyt pidempään esim. loma-aikoina, tai nyt valehtelin, olivat he toissakesänä 3 yötä putkeen isällään.

Kolmesta lapsestamme kaksi on erityislapsia ja kieltämättä heidän kanssaan ei kovin helpolla pääse, josko tuossa syy miksi isä ei halua pidempiä aikoja lapsia luonaan pitää. No, ehkä vielä joskus... olisihan se lasten kannalta mukava että joskus saisivat isänsäkin kanssa olla enemmän kuin reilun vuorokauden kerrallaan.

lisäys: yleensä toinen hoitaa perjantain ja toinen sunnuntain kuskauksen, ihan sovussa nämä hoituvat.

 

Minusta on kauhean surullista kuulla, että isä ei tahdo tavata lapsiaan. Mikähän siinä on, että mies muuttuu niin paljon kun ero tulee. Eikö siinä haeta erota puolisoistaan, ei koko perheestä. Meni kyllä nyt vähän ohi aiheen, mutta tätä olen kovasti miettinyt.
Meillä sen verran "onnellinen ero" että mies tahtoo edelleen kuulua lasten elämään. Asutaan naapuri kunnissa, joten pystytään aika paljon näkemään. Mies ottaa lapset yleensä joka toinen viikonloppu ja viikolla käy joko meillä olemassa lasten kanssa (minä pääsen silloin lenkille tmv) tai käy heitä hakemassa jonnekin. Viikolla ei isälleen mene yökylään, ovat sen verran pieniä kuitenkin, että jonkimoista arjen rutiinia yritetään yllä pitää.

 

Mun oli pakko palata tähän ketjuun, koska koin melkoisen yllätyksen jo tänään

Mies oli jo päättänyt ettei ota lasta isäinpäivänä eikä lähitulevaisuudessa, mutta lähestyi meitä jo tänä iltana. Tuli pari viestiä joissa kyseli tulisiko poika sittenkin hänen luokseen ja poika pienen suostuttelun jälkeen suostui. Eli isä kävi reilu puoli tuntia sitten hakemassa lapsensa ja viettää hänen kanssaan huomenna isäinpäivän

Olen tosi tyytyväinen.

 

Joka toinen vkl Isällä, joulut puoliksi ja kesällä viikko. Enemmänkin vois olla, varsinkin kesällä, talvella ei pitkän välimatkan vuoksi onnistu.
Sovittu kahdestaan tapaamiset, jousto toimii molemmin puolin.

 

Käytännössä ei tapaa lainkaan. Suht koht säännölliset tapaamiset loppuivat kesällä 2008 kun isä erosi uudesta vaimostaan. Uusi elämä nro 2 vei mennessään ja kaikki lapset siinä unohtui. Viime keväänä tapasi vahingossa isän kun oli vierailemassa tämän toisen vaimon luona sisaruksiaan tapaamassa. Tuli kaupungilla vastaan ja vietti sitten pari tuntia näiden lasten seurassa. Seuraavaa tapaamista ei ole suunniteltu. Tuskin tapahtuu ihan pian.

 

Ei liity päivähoidon kautta vaihto mun kantaani mitenkään, se lienee ainut järkevä asia koko sopimuksessa. Minusta lapsilla vaan tulisi olla yksi pysyvä koti eikä muuttoa paikasta A paikkaan B viikon välein. Ainakaan näin pienten lasten kanssa minusta ei ole hyvä ratkaisu... Lapset siis 2v8kk, 3v8kk ja 5v11kk.

 

Ei liity päivähoidon kautta vaihto mun kantaani mitenkään, se lienee ainut järkevä asia koko sopimuksessa. Minusta lapsilla vaan tulisi olla yksi pysyvä koti eikä muuttoa paikasta A paikkaan B viikon välein. Ainakaan näin pienten lasten kanssa minusta ei ole hyvä ratkaisu... Lapset siis 2v8kk, 3v8kk ja 5v11kk.

Jari Sinkkonen oli kanssasi samoilla linjoilla tällä viikolla 45 minuuttia-ohjelmassa. Lapsella, varsinkin pienellä, tulisi olla vain yksi koti.

 

Joka toinen viikonloppu pe - su ja kuskataan puolin ja toisin. Lastenvalvojalla asiat sovittu.

 

Meillä isä tapaa varmaan kerran vuodessa.. viimeeksi kävi kesäkuussa 3h tapaamassa. Hällä uusi elämä ja uudet lapset. Tosin erottiin jo raskausaikana, joten ei hän tuota lasta tunnekkaan.. ei siis varmaan niin tunnu edes omalta. Olen tyytyväinen tilanteeseen kuitenkin meillä on ihana perhe ja pikkuveli ja isä lapsille, vaikka ei olekkaan kuin toisen biologinen Ehkä joskus isompana saattaa välillä tavatakkin.. meillä nyt niin pitkä välimatka, että sekin varmaan on ongelma tapaamisissa..