Mies nukkui tänään tunnin pidempään ku me ja sai herätä valmiiseen aamiaispöytään. Aamupalan jälkee kolme tuntia vaan hengaili oikeastaa tekemättä mitään. Sit syötti ja laitto tytön nukkumaan ja käväs kaupassa. Sen jälkee rupes katsomaan jotain leffaa. Sen katsottuaan sai seksiä ja kävi nukkumaan. Nukkui kolme tuntia. Taas häntä odotti ruoka pöydässä. Olin myös tiskannut ja pessyt pari koneellista pyykkiä. Ruuan jälkeen hän vei pyykit ulos kuivumaan ja oli tytön kanssa pihalla. Näihin meni yhteensä vajaa tunti. Kun he tulivat sisälle, aloin laittamaan paikkoja kuntoon kun huomenna meidän äiti tulee meille lapsen vahdiksi. Mies tuli koneelle ja minä pyysin häneltä pieniä apuja, kuten et laittaa likan herätyskelloon patterit, alusvaatteita parvekkeelle kuivumaan ja maton lattialle. Tässä vaiheessa hän alkoi valittaa kun ei saa olla rauhassa netissä vaan minä keksin koko ajan jotain tekemistä hänelle!!! Että meni hermot!!! Rupesin räyhäämään siitä kuinka hänellä ei ole tänään ollut mitään muuta kuin omaa aikaa, olis ollut netissä vaik silloin ku nukku. Vai pitääkö mun saatana yksin tehdä kaikki?!?!? |O Otetaan kuitenkin huomioon et eilen olin koko päivän likan kanssa kun hän halusi mennä töihin, imuroin, pesin lattiat, järjestelin paikkoja. Hän joutui käymään vain tytön kanssa kioskilla ja hakemaan pyykit ulkoa! Ja vielä 12 aikaa yöllä rupesin tekemään hänelle iltapalaa kun hänelle tuli nälkä.... Mikä ihme siinä on et kaikki jää aina mun tehtäväksi?!?!?