Ex oli tehnyt abortin enkä tiennyt että musta olisi tullut isä

  • Viestiketjun aloittaja "Masa"
  • Ensimmäinen viesti
Posketonta esittääkään, että miehellä tulisi olla juridista sananvaltaa raskauden jatkamisen suhteen. Kumman sana sitten painaisi enemmän jos äiti tahtoisi ehdottomasti keskeyttää raskauden ja isä ehdottomasti jatkaa raskautta? Kompromissejahan tässä ei ole.
Niinpä, minkä vuoksi on hyvin kyseenalaista huutaa "isän" automaattista oikeutta sanella ehtojaan tilanteessa jossa EI olla edes parisuhteessa, se on nimittäin aikasta herkkä paikka naiselle ja jos mies siinä vaiheessa lupaa umpilammet ja maat taivaalta ja nainen sen takia jättää tekemättä abortin, voipi olla aika ikävä yllätys edessä jos mies päättääkin muuttaa mielensä matkalla..

Toki voi olla että nainen on tyytyväinen että on pitänyt lapsen, toisaalta ehkä ei. Ja toisaalta vaikka jokaisella on oikeus elää ja blaa blaa, yksi isätön lapsi lisää kuulostaa ei ehkä siltä kaikkein parhaalta mahdolliselta vaihtoehdolta. Ainakaan jos äiti on täysin totaali yh vailla tukiverkkoja ja palaa loppuun (kuten tapahtuu "hyvissäkin" perheissä).
 
"vieras"
On oikeutettua, mutta se ei liitykään naisen vastuuseen lapsen kantamisesta, synnyttämisestä ja itse elättämisestä. Miksi nainen saa kieltää isältä lapsen ja ennen kaikkea lapselta isän? Tehdä abortin isän tietämättä? Synnyttää lapsen miehen suostumuksesta huolimatta, ja on sitten oikeutettu saamaan siitä vielä rahaa? Joo, lapsen elättämistä varten, eli loppuuko se naisen vastuu lapsen syntymään? Jos menee isäksi kelvottoman miehen kanssa sänkyyn, eikö vastuu ole silloin itsellä?
Näissä asioissa ei ole Suomessa tasa-arvoa. Minusta sekä miehellä että naisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta tai pakottaa toinen vanhemmuuteen. Minusta vanhemmuuteen pakottaminen on näistä kahdesta huonompi vaihtoehto, joten miehellä pitäisi olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta, eli tehdä eräänlainen abortti. Näin ollen mies ei olisi missään vastuussa lapsesta (jos nainen päättäisi sen pitää) eikä hänellä olisi myöskään lapseen mitään oikeuksia.
 
Milläköhän sopimuksella taataan se, että mies myös ottaa heti synnytyksen jälkeen 100% vastuun lapsesta ja korvaa, millä tavalla, äidille henkisen ja fyysisen kärsimyksen raskaudesta, mahdolliset pysyvät vaivat ja haitat joita siitä seuraa, sekä ansionmenetykset ajalta joita tulee määrä x?
Niinpä no näistä sitten pitäisi keskustella siittä sen toisen osapuolen kanssa YHDESSÄ ennen kuin tekee mitään.. Ja ihan samanlailla tuon voisi kääntää toisin päin että kuka korvaa isälle tuon kaiken - menetetyn lapsen, mahdolliset pysyvät haitat ja ongelmat jne.. ? FYYSISET ongelmat on USEIN korjattavissa varsinkin ne jotka liittyy raskaudentuomiin ULKONÄKÖ muutoksiin..

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmaa mutta ei tuokaan ole reilua että toiselta asianomaiselta RIISTETÄÄN yksi elämän isoimmista asioista kysymättäkään/puhumattakaan hänelle siitä.. Ajattele jos sinä olisit se osapuoli joka et pysty kantamaan sitä lasta ja puolisosi päättää sinunkin puolestasi että ei halua ja abortoi sen lapsen välittämättä sinun haluuista/toiveista eikä edes kysy sinulta. Sinä olisit se joka menettää asian joka olisi tärkeä/haluttu, reilua sinusta?
 
Niinpä no näistä sitten pitäisi keskustella siittä sen toisen osapuolen kanssa YHDESSÄ ennen kuin tekee mitään.. Ja ihan samanlailla tuon voisi kääntää toisin päin että kuka korvaa isälle tuon kaiken - menetetyn lapsen, mahdolliset pysyvät haitat ja ongelmat jne.. ? FYYSISET ongelmat on USEIN korjattavissa varsinkin ne jotka liittyy raskaudentuomiin ULKONÄKÖ muutoksiin..

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmaa mutta ei tuokaan ole reilua että toiselta asianomaiselta RIISTETÄÄN yksi elämän isoimmista asioista kysymättäkään/puhumattakaan hänelle siitä.. Ajattele jos sinä olisit se osapuoli joka et pysty kantamaan sitä lasta ja puolisosi päättää sinunkin puolestasi että ei halua ja abortoi sen lapsen välittämättä sinun haluuista/toiveista eikä edes kysy sinulta. Sinä olisit se joka menettää asian joka olisi tärkeä/haluttu, reilua sinusta?
Tässä tilanteessa nyt huom ei käytetä sanaa puoliso, koska mies ja abortin tehnyt ex eivät olleet tapahtumahetkellä edes yhdessä.
 
nooh
[QUOTE="vieras";28257876]Näissä asioissa ei ole Suomessa tasa-arvoa. Minusta sekä miehellä että naisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta tai pakottaa toinen vanhemmuuteen. Minusta vanhemmuuteen pakottaminen on näistä kahdesta huonompi vaihtoehto, joten miehellä pitäisi olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta, eli tehdä eräänlainen abortti. Näin ollen mies ei olisi missään vastuussa lapsesta (jos nainen päättäisi sen pitää) eikä hänellä olisi myöskään lapseen mitään oikeuksia.[/QUOTE]

Näissä asioissa ei ole missään tasa-arvoa, koska näissä ei sitä tasa-arvoa voi olla. Sen keinotekoinen hakeminen johtaa käytännössä vielä suurempaan epätasa-arvoon, niinkuin näistä esityksistä näkyy. Lapsi ei ole lelu, ja jos keskitytään vanhempien välisen asetelman reiluuskysymyksiin, on jo lähdössä unohdettu, että tarkoitus oli turvata jälkeläisten reilu kohtelu. Elämä pohjimmiltaan sisältää sen epäreiluuden, että jälkeläisten elämä jatkuu silloinkin kun vääryyttä kärsineet vanhemmat ovat muisto vain - ai niin, isä ei ollut edes muisto.
 
Tässä tilanteessa nyt huom ei käytetä sanaa puoliso, koska mies ja abortin tehnyt ex eivät olleet tapahtumahetkellä edes yhdessä.
No eikös ap kirjoittanut jossain kohtaa että silloin pidettiin taukoo tai jotain sinne päin eli ei ihan erottu.. jotenkin näin ymmärsin.. mutta silti minusta kummankin oikeus/velvollisuus MIETTIÄ asiaa.. Ja minusta niin miehellä kuin naisella on myös oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta.. Mutta mun pointti on se että kyllä sillä miehellä pitäisi olla OIKEUS edes saada kuulla mahdollisesta lapsesta ennen kuin lapsi abortoidaan ja MIETTIÄ YHDESSÄ ja ERIKSEEN mahdolisuuksia toimia asian suhteen..
 
"vieras"
Näissä asioissa ei ole missään tasa-arvoa, koska näissä ei sitä tasa-arvoa voi olla. Sen keinotekoinen hakeminen johtaa käytännössä vielä suurempaan epätasa-arvoon, niinkuin näistä esityksistä näkyy. Lapsi ei ole lelu, ja jos keskitytään vanhempien välisen asetelman reiluuskysymyksiin, on jo lähdössä unohdettu, että tarkoitus oli turvata jälkeläisten reilu kohtelu. Elämä pohjimmiltaan sisältää sen epäreiluuden, että jälkeläisten elämä jatkuu silloinkin kun vääryyttä kärsineet vanhemmat ovat muisto vain - ai niin, isä ei ollut edes muisto.
Höpöhöpö. Näissä asioissa ei ole tasa-arvoa, koska sitä ei ole pidetty tarpeeksi tärkeänä. Kerrotko millä tavalla epätasa-arvo lisääntyy jos miehellä on oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta, kuten naisella on jo? Millä tavalla se, että nainen voi pakottaa miehen vastuuuseen lapsesta, mutta mies ei voi pakottaa naista edistää tasa-arvoa? Tai millä tavalla se on jotenkin niin perustavanlaatuisesti lapsen edun vastaista, että sellaista ei voi sallia?

Ihan näin hypoteettisesti ajatellen... Jos lapsi ei ole lelu ja lapsen etu on tärkeintä, niin miksi naisella on ylipäätään oikeus tehdä abortti (eli kieltäytyä vanhemmuudesta)? Voisi olettaa, että lapsen etu ei ole kuolla. Vai mitä?
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";28257876]Näissä asioissa ei ole Suomessa tasa-arvoa. Minusta sekä miehellä että naisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta tai pakottaa toinen vanhemmuuteen. Minusta vanhemmuuteen pakottaminen on näistä kahdesta huonompi vaihtoehto, joten miehellä pitäisi olla oikeus kieltäytyä vanhemmuudesta, eli tehdä eräänlainen abortti. Näin ollen mies ei olisi missään vastuussa lapsesta (jos nainen päättäisi sen pitää) eikä hänellä olisi myöskään lapseen mitään oikeuksia.[/QUOTE]

Tapahtunee heti kun mies voi tulla raskaaksi ja synnyttää. Tätä ihmettä odotellessa naisella on oikeus päättää mitä alkaneelle raskaudelle tekee, ja yhteiskunnalla on oikeus olettaa että syntyneen lapsen kustannuksista huolehtivat molemmat vanhemmat. Jos mies ei sitten millään halua maksaa ikinä elareita, kannattaa vetää käteen ja jättää naisten paneminen sikseen. Täydellisen varmaa ehkäisykeinoa kun ei ole.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";28257845]Tämä on täyttä paskaa. Yhdysvalloissa on korkein oikeus päättänyt, että tällainen olisi perustuslain vastaista. Nainen ei tarvitse täällä vanhempien eikä puolison lupaa aborttiin.[/QUOTE]

Eikö just tänään ollut uutisissa, että jossain osavaltiossa on mennyt läpi lakialoite, jonka mukaan aborttia ei saa tehdä kun sydänäänet kuuluvat (tais olla viikko 6)? Ja samassa osavaltiossa aletaan seuraavaksi pyrkiä lakiin, jonka mukaan täydet ihmisoikeudet alkavat sikiämishetkellä ja aborttia ei saa tehdä ollenkaan. Tässä tosin on se pieni ongelma jota nämä ko. jenkit eivät näe, että pakottamalla nainen raskauteen ja synnyttämiseen rikotaan hänen ihmisoikeuksiaan. Mutta eihän naisilla ja syntyneillä lapsilla ole väliä.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";28257952]Tapahtunee heti kun mies voi tulla raskaaksi ja synnyttää. Tätä ihmettä odotellessa naisella on oikeus päättää mitä alkaneelle raskaudelle tekee, ja yhteiskunnalla on oikeus olettaa että syntyneen lapsen kustannuksista huolehtivat molemmat vanhemmat. Jos mies ei sitten millään halua maksaa ikinä elareita, kannattaa vetää käteen ja jättää naisten paneminen sikseen. Täydellisen varmaa ehkäisykeinoa kun ei ole.[/QUOTE]

Kerrotko vielä miksi naisella on oikeus päättää haluaako hän vanhemmaksi vai ei, mutta miehellä ei?

Ajatellaan, että nainen tulee ehkäisystä huolimatta vahingossa raskaaksi vaikkapa yhden yön jutulle tai satunnaisesti tapailemalleen miehelle. Hän miettii pitkään ja päättää pitää lapsen. Mies tulee isäksi ja lapsesta vastuulliseksi. Mielipidettä ei häneltä tässä asiassa kysellä.

Ajatellaan, että nainen päättääkin tehdä abortin. Tällöin hän ei tule äidiksi. Kukaan ei tule pakottamaan häntä vastuuseen lapsesta, jota hän ei halua. Ei edes siinä tapauksessa, että lapsen isä todella olisi halunnut lapsen.

Mikä siinä on niin paha, että miehellä olisi oikeus kieltäytyä isyydestä? Asiasta tehtäisiin sopimus. Sanotaan, että miehellä olisi esimerkiksi raskauden alusta 8 viikkoa aikaa päättää (edellyttäen, että hän tietää). Päätöstä ei voisi sitten enää myöhemmin muuttaa. Jos mies päättäisi tulla isäksi, hän olisi lapsesta vastuussa, vaikka myöhemmin alkaisikin kaduttaa (samalla tavalla kuin nainenkin). Jos mies päättäisi, että hän ei halua isäksi, menettäisi hän kaikki oikeudet lapseen. Millä tavalla tällainen aiheuttaisi epätasa-arvoa?
 
"..."
[QUOTE="vieras";28257845]Tämä on täyttä paskaa. Yhdysvalloissa on korkein oikeus päättänyt, että tällainen olisi perustuslain vastaista. Nainen ei tarvitse täällä vanhempien eikä puolison lupaa aborttiin.[/QUOTE]On jäänyt mieleen joku jenkki oisko ollut Tennesseestä joka tällaisesta mainitsi Huffington Postin kommenttiosiossa, mutta jos olet oikeassa niin sitten ymmärsin väärin että mistä siinä oli kyse.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";28257962]Eikö just tänään ollut uutisissa, että jossain osavaltiossa on mennyt läpi lakialoite, jonka mukaan aborttia ei saa tehdä kun sydänäänet kuuluvat (tais olla viikko 6)? Ja samassa osavaltiossa aletaan seuraavaksi pyrkiä lakiin, jonka mukaan täydet ihmisoikeudet alkavat sikiämishetkellä ja aborttia ei saa tehdä ollenkaan. Tässä tosin on se pieni ongelma jota nämä ko. jenkit eivät näe, että pakottamalla nainen raskauteen ja synnyttämiseen rikotaan hänen ihmisoikeuksiaan. Mutta eihän naisilla ja syntyneillä lapsilla ole väliä.[/QUOTE]

Ei ainakaan oikeissa uutisissa. Yhdysvalloissa naisella on perustuslaillinen oikeus aborttiin 24. raskausviikolle asti. Perustuslaki on osavaltioiden omien lakien yläpuolella, joten osavaltio ei voi omilla laillaan kieltää aborttia tai rajoittaa sitä.

Ja, please, älä aloita tuota paskaa siitä, mitä "jenkit" (ihan näin 300 miljoonaa ihmistä yhteen sumppuun yleistettynä) ymmärtävät tai eivät. Et taida tietää tästä maasta mitään? Ihan vain vinkkinä, silloin on parasta pitää suu kiinni.
 
[QUOTE="vieras";28257986]Kerrotko vielä miksi naisella on oikeus päättää haluaako hän vanhemmaksi vai ei, mutta miehellä ei?

Ajatellaan, että nainen tulee ehkäisystä huolimatta vahingossa raskaaksi vaikkapa yhden yön jutulle tai satunnaisesti tapailemalleen miehelle. Hän miettii pitkään ja päättää pitää lapsen. Mies tulee isäksi ja lapsesta vastuulliseksi. Mielipidettä ei häneltä tässä asiassa kysellä.

Ajatellaan, että nainen päättääkin tehdä abortin. Tällöin hän ei tule äidiksi. Kukaan ei tule pakottamaan häntä vastuuseen lapsesta, jota hän ei halua. Ei edes siinä tapauksessa, että lapsen isä todella olisi halunnut lapsen.

Mikä siinä on niin paha, että miehellä olisi oikeus kieltäytyä isyydestä? Asiasta tehtäisiin sopimus. Sanotaan, että miehellä olisi esimerkiksi raskauden alusta 8 viikkoa aikaa päättää (edellyttäen, että hän tietää). Päätöstä ei voisi sitten enää myöhemmin muuttaa. Jos mies päättäisi tulla isäksi, hän olisi lapsesta vastuussa, vaikka myöhemmin alkaisikin kaduttaa (samalla tavalla kuin nainenkin). Jos mies päättäisi, että hän ei halua isäksi, menettäisi hän kaikki oikeudet lapseen. Millä tavalla tällainen aiheuttaisi epätasa-arvoa?[/QUOTE]

Tämä vaatisi melkoisia muutoksia isyyslakiin ja epäilen, ettei lakejä säätävä elin ole innostunut lisäämään kustannuksia yhteiskunnalle. Jos siis oletetaan, että isyydestään kieltäytyneen miehen puolesta lapsen elatuksesta huolehtisi yhteiskunta kuten se nytkin tekee tapauksissa, joissa isä on elatuskyvytön tai isää ei ole ilmoitettu lainkaan.
 
[QUOTE="...";28258025]Tämä on kyllä sellaista vihoviimeistä, harhaista miesasiamiesten keksimää sontaa millä voidaan oikeuttaa aika paljon paskoja asioita koska nainenhan nyt on aina kieputtelemassa miehiä seksuaalisella vallallaan, manipuloiva "vamppi" kun on. *naamapalmu*[/QUOTE]

No jaa, en näkisi tätä näin. Minkäänlaiseksi "laasaslaiseksi" en tunnustaudu, se tähdennettäköön heti alkuun, mutta onhan biologinen tosiasia, että naisilla on huomattavasti enemmän valinnanvaraa seksikumppaneiden suhteen verrattuna miehiin. Miehet ovat tavoittelijan asemassa ja naiset valikoijan asemassa. Tässä tosiasiassa ei mielestäni ole mitään epäselvää, kutsuttiin tätä ilmiötä sitten millä nimellä hyvänsä. Ei ole kyse harhoista vaan tosiasioista, me olemme nisäkkäitä ja valtaosa nisäkkäistä toimii samalla tavalla parinvalinnassaan.
 
"vieras"
Tämä vaatisi melkoisia muutoksia isyyslakiin ja epäilen, ettei lakejä säätävä elin ole innostunut lisäämään kustannuksia yhteiskunnalle. Jos siis oletetaan, että isyydestään kieltäytyneen miehen puolesta lapsen elatuksesta huolehtisi yhteiskunta kuten se nytkin tekee tapauksissa, joissa isä on elatuskyvytön tai isää ei ole ilmoitettu lainkaan.
Naisten tasa-arvoa edistävät lakimuutokset ovat myös aiheuttaneet aikanaan kustannuksia yhteiskunnalle (ajattele esim. miten paljon edullisemmaksi vaalien järjestäminen tulisi jos naisilla ei olisi äänioikeutta). Ovatko taloudelliset syyt ihan kelpo syy estää tasa-arvoa edistävät lakimuutokset? Minusta eivät.

(Näytät muuten olettavan, että yksinhuoltajien lapset ovat pääsääntöisesti yhteiskunnan elätettäviä, mikä ei pitäne paikkaansa. Yhteiskunnalliset lisäkustannukset olisivat luultavasti kaiken kaikkiaan melko marginaalisia.)

Noin ylesesti ajatellen, minusta Suomessa miehet ovat vanhemmuusasioissa epätasa-arvoisessa asemassa. Ja minusta on hyvin erikoista, miten monet naiset vastustavat muutoksia, jotka asettaisivat miehet tasa-arvoisempaan asemaan kun samalla naiset ovat viime vuosikymmeninä (ja mielestäni siis aiheesta) kritisoineet miehiä. Vallasta on kai vaikea luopua. Minä toivoisin, että miehet itse lähtisivät rohkeasti ajamaan tätä asiaa, samalla tavalla kuin naiset ovat ajaneet tasa-arvoa itselleen.
 
Niinpä no näistä sitten pitäisi keskustella siittä sen toisen osapuolen kanssa YHDESSÄ ennen kuin tekee mitään.. Ja ihan samanlailla tuon voisi kääntää toisin päin että kuka korvaa isälle tuon kaiken - menetetyn lapsen, mahdolliset pysyvät haitat ja ongelmat jne.. ? FYYSISET ongelmat on USEIN korjattavissa varsinkin ne jotka liittyy raskaudentuomiin ULKONÄKÖ muutoksiin..

Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmaa mutta ei tuokaan ole reilua että toiselta asianomaiselta RIISTETÄÄN yksi elämän isoimmista asioista kysymättäkään/puhumattakaan hänelle siitä.. Ajattele jos sinä olisit se osapuoli joka et pysty kantamaan sitä lasta ja puolisosi päättää sinunkin puolestasi että ei halua ja abortoi sen lapsen välittämättä sinun haluuista/toiveista eikä edes kysy sinulta. Sinä olisit se joka menettää asian joka olisi tärkeä/haluttu, reilua sinusta?
En puhu ulkonäkömuutoksista vaan ongelmista joita jää harvoille-monille riippuen ihan vaivasta, esim. peräpukamat, laskeumat, huonosti ommellut tikkaukset jotka haittaavat seksielämää myöhemminkin, virtsankarkailu, sektiosta johtuvat komplikaatiot ja vaivat mm. kiinnikkeet jotka tuottavat kipua kauan jälkeenpäin. Ja puhuttiin sitten "oikeista" vaivoista tai ulkonäkömuutoksista, ei ole mikään kevyt juttu mennä veitsen alle "korjattavaksi" jos sä sellaista tarkoitat. Vai lähtisitkö sinä tuosta noin vain leikkauttamaan rintoja, vatsaa, alapäätä? Never been there mutta voin vain kuvitella ne siitä seuraavat kivut ja riskit.

Tässä tapauksessa kyseessä ei ole puoliso. Kyseessä on ihminen jonka kanssa on oltu suhteessa, on harrastettu seksiä, on saatu alulle raskaus, mutta jonka kanssa ei olla parisuhteessa. Jos nyt oletamme että tarinan tapahtuma on tosi. Minä en voi tietää miten tuossa tilanteessa suhtautuisin, mutta en voisi KOSKAAN kuvitellakaan pakottavani ketään pitämään lasta tai tekemään aborttia vain koska minä haluan.

Tiedätkö että näistä asioista todella usein keskustellaan, mutta silti, syystä tai toisesta, mies muuttaa mielensä matkalla. Usein juuri siihen suuntaan ettei haluakaan vaikka on aluksi ollut niin ihquna isi. Miksi näin? Ei se keskustelu paljon auta kun tositilanne on silti aina eri ja miehellä erihelppo vapaus muuttaa mieltään.

Miksi et vastaa yhteenkään kysymykseen? Mä vastaan sun kysymykseesi: jos minä olisin se joka menettää asian joka on tärkeä/haluttu, ei se ole reilua. Mutta elämä ei ole reilua. Etkä sinä tai kukaan muukaan voi yhdestäkään tapauksesta sanoa että se vahinkolapsi olisi miehelle jotenkin tärkeä tai haluttu. Hyvässä lykyssä siitä tulee sellainen, huonossa tapauksessa ei, vaan se pysyy yhtä vastenmielisenä ajatuksena tai hälläväliä-juttuna kuin se alunperinkin oli.

Isä ei joudu kokemaan raskautta, erityisesti jos ei ole edes naisen elämässä puolisona mukana. Tähdennän edelleenkin että tilanne on aika eri tällaisessa ap:n kaltaisessa "tilanteessa" jossa ei ole sellaisia kuin puolisot, vaan epämääräiset ex-seurustelukumppanit. Isä ei joudu synnyttämään, isä ei myöskään koskaan joudu ottamaan samanlaista vastuuta lapsesta kuin äiti mikäli tilanne siihen valinnanpaikkaan tulee. Näin se vaan on. Ikävä kyllä. Voi kun homma olisikin tasa-arvoisempi, ihan kaikin puolin. Jos isät ensin opettelisi ottamaan sen vastuun, voisi luottamustakin sitä kautta syntyä?
 
dfsdf
Kustannuksia tulisi kyllä aika reippaasti, sillä elarit eivät ole mitään "marginaalisia". Lisäksi tulee ottaa huomioon tuen väärinkäyttö, jota ehkä hyvin pienituloiset hyödyntäisivät.

Ja tottahan ne miehet, jotka päättäisivät naisen puolesta lapsen pitää, hoitaisivat itse lapsen yksin vai mitä? Ei naista voida silloin olettaa lapsen huoltajaksi enää.

Keskustelu on kuitenkin sinänsä turha, että asialle ei voi mitään. Meillä on kaksi erilaista sukupuolta joista toinen kantaa ja synnyttää lapsen. Niin kauan kun asia on näin, ei tasa-arvoa tule.

Minusta olisi kivaa kun olisi täydellinen tasa-arvo. Miehetkin synnyttäisivät niin minun ei olisi pakko, koska raskaus ja synnytys on kamalia asioita. Täynnä huolta, ongelmaa, kipua, vaivaa ja pelkoa. Ei ketään voi pakottaa kokemaan tälläistä ilman omaa suostumusta.

Puhuttaisiin mielummin siitä mikä on lapsen oikeus. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin kun jokaisella sellaiset todistetusti on. Osallistua ei tarvi, koska siihenkään ei voi pakottaa, mikä on aika sääli.
 
[QUOTE="vieras";28258130]Naisten tasa-arvoa edistävät lakimuutokset ovat myös aiheuttaneet aikanaan kustannuksia yhteiskunnalle (ajattele esim. miten paljon edullisemmaksi vaalien järjestäminen tulisi jos naisilla ei olisi äänioikeutta). Ovatko taloudelliset syyt ihan kelpo syy estää tasa-arvoa edistävät lakimuutokset? Minusta eivät.

(Näytät muuten olettavan, että yksinhuoltajien lapset ovat pääsääntöisesti yhteiskunnan elätettäviä, mikä ei pitäne paikkaansa. Yhteiskunnalliset lisäkustannukset olisivat luultavasti kaiken kaikkiaan melko marginaalisia.)

Noin ylesesti ajatellen, minusta Suomessa miehet ovat vanhemmuusasioissa epätasa-arvoisessa asemassa. Ja minusta on hyvin erikoista, miten monet naiset vastustavat muutoksia, jotka asettaisivat miehet tasa-arvoisempaan asemaan kun samalla naiset ovat viime vuosikymmeninä (ja mielestäni siis aiheesta) kritisoineet miehiä. Vallasta on kai vaikea luopua. Minä toivoisin, että miehet itse lähtisivät rohkeasti ajamaan tätä asiaa, samalla tavalla kuin naiset ovat ajaneet tasa-arvoa itselleen.[/QUOTE]

Eihän tämä ajatuksesi aivan mahdottomalta kuulosta teoriassa. Voihan tuota lähteä ajamaan, tärkeintä on tietysti se ettei isättömäksi jäävä lapsi jää ilman elatustukea. Isät todella ovat äiteihin nähden heikommassa asemassa vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Millaisia konkreettisia muutoksia tekisit näihin asioihin?
 
"vieras"
Kustannuksia tulisi kyllä aika reippaasti, sillä elarit eivät ole mitään "marginaalisia". Lisäksi tulee ottaa huomioon tuen väärinkäyttö, jota ehkä hyvin pienituloiset hyödyntäisivät.

Ja tottahan ne miehet, jotka päättäisivät naisen puolesta lapsen pitää, hoitaisivat itse lapsen yksin vai mitä? Ei naista voida silloin olettaa lapsen huoltajaksi enää.
Minä en ainakaan ole argumentoinut, että mies saisi päättää naisen puolesta pitää lapsen. Minä olen vain esittänyt näkökulman, että miehillä ei ole mitään sananvaltaa sen suhteen, että haluavatko he ottaa vahinkoraskaudesta vastuun vai eivät (toisin kuin naisilla).
 
"vieras"
Eihän tämä ajatuksesi aivan mahdottomalta kuulosta teoriassa. Voihan tuota lähteä ajamaan, tärkeintä on tietysti se ettei isättömäksi jäävä lapsi jää ilman elatustukea. Isät todella ovat äiteihin nähden heikommassa asemassa vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Millaisia konkreettisia muutoksia tekisit näihin asioihin?
Yksi konkreettinen muutos voisi olla esim. tämä, että miehellä on oikeus kieltäytyä isyydestä. Siihen pitää tietysti olla rajat, viralliset paperit ja selkeät käytännöt, kuten abortinkin kohdalla. Kuten ehdotin, se voisi olla vaikkapa 8 viikkoa. Siinä ajassa ehtii miettimään haluaako osallistua lapsen elämään ja ottaa siitä vastuun. Sen jälkeen isyydestä ei voisi enää kieltäytyä, vaikka mieltään muuttaisi (vähän samaan tapaan kuin abortissakin on viikkoraja, jonka jälkeen aborttia ei enää myönnetä).

Maailma on muuttunut ja itse ainakin tunnen useita nuoria isejä, jotka ovat todella aktiivisesti mukana lastensa elämässä. Ja voin kuvitella, että heille olisi todella kova paikka nähdä lapsiaan vain joka toinen viikonloppu jos suhde lasten äidin kanssa päättyisi eroon. Niinpä toinen asia olisi isien huomioiminen paremmin huoltajuudesta päätettäessä. Minulla ei ole mitään henkilökohtaista kokemusta asiasta, mutta tunnen tapauksia, joissa isä on kokenut jääneensä huoltajuudesta täysin ulkopuolelle, melkein kuin hän olisi yksi lapsista. En tiedä miten sitä voisi konkreettisesti muuttaa, koska minulla ei ole tosiaan asiasta mitään kokemusta, mutta ainakin asenteita voisi parantaa, sillä aika usein kai oletetaan, että äidistä tulee automaattisesti lähihuoltaja.

Kolmas todella konkreettinen muutos olisi laittaa miesten vessoihin hoitopöydät! Joissain paikoissa niitä on, mutta ei suinkaan kaikkialla.

Nyt mun pitää lähteä siirtämään auto, mutta tässä pari ajatusta!
 
nooh
Jos vieras ei olisi miesasiamies vaan ihmisasiamies, häntä saattaisi mietityttää se, että moni sellainen pöljäke joka nykyisin hymistelee naiselle ja kärvistelee salaa sitten jättäisi varmuuden vuoksi sitoutumatta lapseensa, kun ei ole oikein varma, mutta tulisi kuukausien kuluessa katumapäälle. Naispöljäke taas suuttuisi ja katkoisi välit pysyvästi, ja pöljäkkeiden onneton lapsi jäisi isättä proseduraalisista syistä.

Mutta miesasiamiehet todellakaan eivät välitä mitään mistään muusta kuin muutaman miehen asiasta, oli se miten asiatonta tahansa. Lakia kuitenkin on kaikeksi onneksi tarkoitus kirjoittaa ja soveltaa lapsen suojelemiseksi. Ylipäätään tämä tasa-arvon kaipuuksi naamioituva epäreiluusvinkuna taitaa eri ilmenemismuodoissaan olla se suurin syy kapitalismin kriisiinkin. Yrityksiäkin syrjitään ja ne pahoittavat mielensä, jos eivät saa tulla kilpailutuksen reiluuden nimeen kuskaamaan vieraan mummon eläkerahat caymansaarelaisten hellään huomaan.

Oikeasti tuo loputon epäreiluuden metsästys on vain ja ainoastaan kateuteen pohjautuvaa kyltymätöntä saalistusviettiä. Onko se ihme sitten, jos lapsen etu ei kiinnosta, ja reiluuden voi määritellä juuri niin että se kohdistuu itseen muttei muihin.
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";28258001]Ei ainakaan oikeissa uutisissa. Yhdysvalloissa naisella on perustuslaillinen oikeus aborttiin 24. raskausviikolle asti. Perustuslaki on osavaltioiden omien lakien yläpuolella, joten osavaltio ei voi omilla laillaan kieltää aborttia tai rajoittaa sitä.

Ja, please, älä aloita tuota paskaa siitä, mitä "jenkit" (ihan näin 300 miljoonaa ihmistä yhteen sumppuun yleistettynä) ymmärtävät tai eivät. Et taida tietää tästä maasta mitään? Ihan vain vinkkinä, silloin on parasta pitää suu kiinni.[/QUOTE]

Pohjois-Dakotaan USA:n tiukin aborttilaki - poikkeuksia ei sallita

Keskiviikko 27.3.2013 klo 08.37 (päivitetty klo 08.41)

Laki ei salli poikkeuksia.

Yhdysvalloissa Pohjois-Dakotan osavaltio on hyväksynyt maan tiukimman aborttilain. Laki kieltää sikiön abortoinnin heti, kun sen sydänäänet voidaan havaita.

Tämä tapahtuu tyypillisesti noin kuusi viikkoa hedelmöityksestä.

Laki ei salli poikkeuksia raiskaus- tai insestitapauksissa tai äidin hengen ollessa vaarassa.

Lisäksi osavaltion parlamentti hyväksyi lakiesityksen, joka määrittää elämän alkavan hedelmöityksessä. Jos esitys vahvistetaan ensi marraskuun vaaleissa, se antaa lain takaaman täyden suojan alkioille ja sikiöille. Se saattaa myös kieltää eräät ehkäisymenetelmät, kantasolututkimuksen ja mahdollisesti keinohedelmöityksen.
STT-AFP

Nyt hyväksyttiin USA:n tiukin aborttilaki - poikkeuksia ei sallita | Ulkomaan uutiset | Iltalehti.fi
 

Yhteistyössä