G:Mitä rangaistuksia käytätte?

mita tarkoitat haasteellisella luonteella? ei nyt ekana mieleen etta lapsia tulis aina rangaista koska olen huomanut etta lapsille pitaa aika monta kertaa ja usein muistuttaa miten vastaavanlaisissa tilanteissa jatkossa lapsen kannattais toimia ja miksi.

yleensa tilanteet menee ohi kun rauhotutaan ja muistutetaan taas miks ei noin voi tehda. "pahin rangaistus" on tyyliin mene omaan huoneeseen ja laita ovi perassas kiinni tai uhkaus jonkun lelun, pleikkarin tai kaverivierailun kieltamiseen.
 
Haasteellinen luonne= muutaman kerran yrittänyt kuristaa veljeään,nyt siis raapinut, menee pikkusiskon päälle koko voimallaan, Hyppää toisen ihmisen päälle varoittamatta,esim isonveljen mahan päälle. Rikkoo tahalleen toisten tavaroita...perheneuvolas ollaan asiakkaana nyt tämän vuoksi,odotellen toista käyntiä.
Ja saman kasvatuksen on saanut kuin muutkin lapset
 
auttaako jos lisaa tekemista? meinaan jos pystyy keskittymaan johonkin mika kiinnostaisi poikaa eika jais aikaa pahan tekoon vaan sais sen energian purettua jonkin muualle.
jaksamista sinulle toivon koska ymmarran etta kun pitaa hoitaa kotia ja muitakin lapsia niin ei sita voi kaiken aikaa yhdelle olla kehittavaa tekemista keksimassa ja katsomassa peraan.

mutta jos on jokin synnynnainen sairaus tai kaytoshairio niin ei rangaistuksista ehka ole sitten apua. helpottaako tilanne jos poika on kahdenkesken sinun kanssa?
 
Huh, huh aika rajua käytöstä. Kannattaisikohan neuvolassa puhua???

Meillä on laitettu jäähylle tuo hyvin lennokas tyttö. Riittää jos sanoo että nyt menet miettimään niin menee itse istumaan kodinhoitohuoneen lattialla ja tulee pois kun on rauhoittuntu (yleensä)
 
Meillä käytetään rangaistuksia lapsen iän ja persoonan mukaan. Vanhimmalle lapselle tavarat ovat tärkeitä, toimiva rangaistus on esim. puhelimen "karenssiin" laitto. Toinen kouluikäisemme on sellainen luonnon lapsi, joka viisveisaa tavaroista, vaikka veisin kaikki, hän ei ole moksiskaan. Hänelle pahin rangaistus on kotiaresti... eli ei kavereita koulun jälkeen. Pienille rangaistukset mielestäni tulee olla lyhytkestoisia, heti tapahtuvia. Nuorimmainen istuu mietintänurkassa jos hän kiellosta huolimatta esim. lyö toisia, viisivuotiaamme joutuu omaan huoneeseen miettimään.
Minun mielestä väärästä teosta, josta on jo kielletty sekä neuvottu tekemään oikeen, täytyy tulla seuraamus. Lyöminen on väärin, minä äitinä sanon ettei saa lyödä, kiellän lyömästä, jos lapseni siitä huolimatta lyö, hän saa rangaistuksen. Tällä tavalla opetan lapsilleni ne rajat joiden sisällä toimitaan. Mutta tiedän että lapset ovat yksilöitä, eikä toisen äidin teoriat toimi muilla, joten tsemppiä lastesi kanssa, ja rohkeutta olla vahva. =)
 
No en laita jokaisen lasten tappelun jälkeen arestiin, jutellaan siitä että miten tulee käyttäytyä jne. Mutta jos sama meno jatkuu niin sitten pitää mennä arestiin rauhottuu.
Oon huomannu että jos ei olla huomioitu tarpeeks lapsia päivän aikana, niin lapsille tulee enemmän riitaa keskenään.
 
Mulla oli sellainen veli kuin aapeen raapijalapsi. Mulla edelleen arvet .. hmm nopeesti laskettuna 13 kämmenselissä. Siihen ei tehonnut mitkään rangaistukset, lahjonta ( tehosi hetkeksi ) eikä ees ammatilaisen ohjeet, eikä äidinrakkaus. Sitten joskus täysikäisenä se oppi itse väkivallattomaksi varmaan äidin rakkauden turvin.
Zemppiä vaan sinne! Toiset lapset saattaa syntyä hieman erilaisiksi... Toivotaan ettei kyse ole nyt siitä.
 
Niin ja voit arvata että mua ketutti lapsena kun veli sai kalliita lahjoja että se jättäisi mut rauhaan ja meidän taloudessa mulle ei ollu varaa ostaa vastalahjaa :kieh:
Tietty oli kiva että mopo, syntikka ja sähköjunarata, isompi huone, parvisänky jne sai mun veljen joskus olemaan rääkkäämättä mua.
Mulla itselläni oli suunnilleen 1 lelu.. ja sekin patterin välissä. Ja en saanu lyödä kun niin oli opetettu. Oli vaikea laittaa vastaan.
 
meillä ei tehdä pahoja..joten ainut millä saan jotkut ärsy-ärsy vaiheet ohitse, on että läväytän esm ulkovaatteet maahan ja sanon, että nyt riitti ja rupean pukemaan itseäni..johan tulee neidillä kiire ojennella vaatteita maasta..

mutta,kun tukiperhelapset tulee meille, niin sisaruksilla saattaa olla just jotain kahnausta leikkikentällä..poitsu on n. 2,5v ja tyttö 5v..ja useissa tilanteissa tyttö on se, joka provosoi..joten otan kädestä kiinni ja istutan penkille ja sanon, että siitä ei nousta ennen kuin rangaistusaika on ummessa..hyvin tehoaa :)
 
Meillä käytetään pikkukiukutteluun uhkauksia tavaroiden eväämisestä tai esim. et karkkipäivä tai iltasatu menee. Mutta jos tuollaista oikeasti vakavaa sattuis, kiusais muita lapsia tai ois muuten agressiivinen, niin vaisto sanoo että silloin lapsi tarvitsee ymmärrystä ja apua, ei rangaistuksia. Toivottavasti saatte hyviä vinkkejä perheneuvolasta! :)
 
Perheneuvolas käyty nyt kaksi kertaa ja aletaan suunnittelemaan apukeinoja meidän "hankalan" lapsen kasvatukeen.
Eskarissa on kiltteyden perikuva.Pari kertaa syksyllä kokeili jotain velmua,mutta eskariope kertoi sanovansa heti tiukasti mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Nyt istuu eskariopen syliin satuhetkessä (kotona TOSI harvoin tulee pyydettäessä syliin,tunkee vaan varpaitansa naamaani tai esim yrittää työntää sormia mun nenään tai muuta ällöä,mistä joudun sanomaan)
Perheneuvolassa oli ihan ok.Teki mitä pyydettiin,paitsi silloin kun hänen piti kuvan kautta kertoa itsestään,niin meni mykäksi. (itsetunto oikeasti huono,kun saanut koko ikänsä niin paljon rangaistuksia ja toruja) Kun meni mykäksi,niin yritin auttaa häntä kertomaan,niin painoi käden minun suulleni ja sanoi hiljaa äiti,nyt hiljaa (ja minä kehuin häntä,en puhunut neg asioita)
Meillä on aina maanantaisin naapurin mummo näitä hoitamassa,kun mulla on viikon ainut työpäivä. Ja melkeinpä joka kerta hän on käyttäytynyt täällä niin rumasti (satuttanut pikkusisaruksia,varastanut karkkeja,paiskonut ovia,rikkonut jonkun tavaran,tiuskinut mummolle jne),että me joudutaan keskustelemaan ja miettimään seurauksia.
Eilen taas.Sitten sovittiin että pyysivät mummolta anteeksi ja sitten meillä kotona joku hyvitystyö.Hänelle keksittiin,että kerää kylppäristä kylpylelut ja shamppoot hyllyynn,kun pikkusisko oli ne levittänyt. Meni hyvällä mielellä keräämään ne,mut tuli itku kurkussa pois ja sanoi,ettei osaa kerätä....Enkä sitten ehtinyt selvittää,kun olin takaisin töihin menossa.Eli meillä vielä sovitustyö tekemättä....
Mulla ihan pää kipeä,kun olen taas pohtinut ja miettinyt mitä tekisin...
 
Jette
Meidän lapset ovat 4 ja 8 v ja varmaankin kuuluvat ap:n lapsen kanssa samaan haastavaan kategoriaan.

Meillä on tapana sanoa lapsille kahdesti (tai kolmesti max) samasta asiasta ja sitten rangaistus kolahtaa! Rangaistuksilla ei uhkailla tyylii "jos raavit, niin sitten .....".

8v:lle pahin rangaistus on tv ja/tai Nintendo-kielto. Nykyään lyhin aika on viikko, päivä tai kaksi ei tunnu missään.

4v on ehkä vähän helpompi tapaus ja häntä surettaa se että äiti on surullinen. Näytän siis reilusti miten paljon minua riepoo lasten huono käytös. Ja tämä tapaus tekee jotain aivan mahdotonsa, jää harrasteet ja muut kivat jutut kuten kyläilyt väliin.
 
Miten miehesi kasvattaa lastasi ja minkälainen esikuva hän on jokapäiväisessä elämässä? Pitäisikö teidän tehdä työnjako, että hän ottaa aktiivisemman roolin (en kertomuksessasi kyennyt näkemään miten hän osallistuu tähän hankalan lapsen kasvatukseen). Toisille lapsille on turvattava väkivallaton ja turvallinen koti. Hienoa, että olet lähtenyt hakemaan apua asiaan. Toivottavasti penessä saat ihan konkreettisia apuja myös ja nopeasti.

Ilmeisesti ongelma on ollut teillä jo kauan, kun kerroit, että pojalla on huono itseluottamus (eri asia kuin itsetunto) kun häntä on toruttu ja käytöstä moitittu.

Neuvoksi antaisin, että sano aina, mikä TEKO on väärin, älä että poika on huono vaan että teko on huono. Että "en pidä siitä, miten sinä käyttäydyt" muista myös sanoa, että rakastat lastasi (ja näin varmaan olet sanonutkin). Laittaisin mietiskelemään heti kun jotain tällaista on sattunut, toisten satuttamisesta ilman mitään varoituksia. Ensin teet säännöt selviksi ja sitten tulee joka kerta heti seuraus.
 
Olen myös huomannut, että jos sanoo useammin kuin kerran, lapset alkavat sitten jo odottaa sitä, että sanotaan monasti, tietävät, että vielä saa jatkaa kun on vasta kerta tai kaksi sanottu....

Eli varoitan itse aina vain yhden kerran ja sitten jos jatkuu, joutuu mietiskelemään minuutti/ikävuosi, sitten käydään asiat läpi, SuperNanny JoJo:n tapaan.
 
Kyllä meillä lapset laitetaan miettimään omaan sänkyynsä tekosiaan, jos jostain on kielletty ja sanottu jo muutamaan kertaan eikä kielloista huolimatta olla uskottu..
Yleensä muksiivat toisiaan tai heittelee tavaroita yms. josta joutuu meittimään. Jos satuttaavat toisiaan, pyydetään heti anteeksi ja halataan ja keskustellaan asiasta...ja istutaan tarvittaessa jäähyllä.
 
Ihan kuin "tappelisi" äidin huomiosta hyvällä tai pahalla...Jos niin pääsisitkö irtaantumaan pojan kanssa kahden. Kävisitte kerran viikossa metsäretkellä, kahvilassa, kirjastossa tai jossain missä saa äidin jakamattoman huomion hetkeksi.Poika kuulostaa erittäin älykkäältä ja voisi nauttia ihan keskustelusta äidin kanssa jossain kivassa ympäristössä.
 
Meillä rangaistuksena on jäähypenkki, tv-kielto, karkkilakko tai "kotiaresti" eli siäpäivä. Jäähylle mennään vain silloin kun tyttö lyö tai yrittää käydä kiinni. Jäähyn lisäksi tulee joku toinen rangaistus, se on yleensä tv-kielto. Pelikoneita meillä ei ole, eikä tyttöä kiinnosta pelata tietokoneella. Karkkilakko, tv-kielto ja sisäpäivä toimii jos on kiukutellut esim kaupassa yms paikassa, tai tarhamatkalla. Hyvästä käytöksestä taas tietysti palkitaan. Harvoin tytöä edes tarvitsee rangaista mistään, on niin kiltti lapsi.
 

Yhteistyössä