G: Omat parisuhdevinkkisi, miten liittonne kestää? Entä mitä sudenkuoppia neuvoisit välttämään?

:heart:
1) Parisuhde tarvitsee aikaa (vaikka hotelliöitä tms. extremeä), ja sitä että tehdään molempia miellyttäviä asioita. Esim. tänään teatteriin (minä haluan), huomenna jääkiekkoon (mies haluaa).
2) Molemmat tarvitsevat omaakin aikaa. Maailma ei kaadu vaikka mies haluaa saunailtaan.
3) Mies on tasavertainen parisuhteessa ja vanhempana. Esim. jos mies laittaa lapselle housut väärinpäin päälle tai haluaa nukuttaa lapsen eritavalla, ei minulla ole oikeutta sanoa että se olisi väärin.
* parisuhteessa 15v, lapsi kohta 3v*

:kieh:
Sitä juoppoa renttua, joka työtä ja velvollisuuksia välttelee, ei saa hyväksi muuttumaan. Pakene siis hyvän sään aikana.
* nuoruuden ihastus kesti 3v*

 

meillä on hyvä onni,kun kumpikin osataan laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. ei tapella tai vedellä herneitä ns.turhista.
perusarvot on samat,kunnioitusta on puolin ja toisin ,emmekä ota toisiamme itsestäänselvyytenä

 

Samaa mieltä 2 kohdasta. Ykkönen ihan bulshittiä ja kolmonenkin melkein.
Ei tässä mitään vinkkejä tarvita. Normaalia elämää eletään .

 

Hyväksy, että parisuhteessa on parempia ja huonompia aikoja.

 

Kunnioittakaa ja arvostakaa toisianne.

 

Tässä yksi vinkki:

Jos olet mykkäkouluilija ja mököttäjä, hankkiudu äkkiä tavasta eroon ennen kuin mies/vaimo hankkiutuu eroon sinusta.

(Ei varmaan tarvitse perustella.)

 

Hyväksy, että parisuhteessa on parempia ja huonompia aikoja.

Peesi!
Kyllä se aina hyvä aika huonomman perästä tulee...

 

mun vinkkini on tämä: Muista, että kumpikaan ei osaa ajatustenlukua.

 

Kuuden vuoden yhdessä olon ja lasten saamisen jälkeen päätimme viime vuonna erota (mies nimenomaa tuo juopporenttu). Kun päätimme erosta asuimme vielä kuukauden yhdessä. Se oli melkein parasta aikaa! Upeaa seksiä ja hyviä juttutuokioita. Rakastuin uudelleen ja ymmärsin etteivät kuusi kuukautta olleet menneet hukkaan.

 

Kuuden vuoden yhdessä olon ja lasten saamisen jälkeen päätimme viime vuonna erota (mies nimenomaa tuo juopporenttu). Kun päätimme erosta asuimme vielä kuukauden yhdessä. Se oli melkein parasta aikaa! Upeaa seksiä ja hyviä juttutuokioita. Rakastuin uudelleen ja ymmärsin etteivät kuusi vuotta olleet menneet hukkaan.

 

Mun mielestä suhde tarvitsee kahdenkeskistä aikaa, mutta ei sen tarvitse olla koko viikonloppu tai viikko etelässä.

Meillä on se hyvää, meissä molemmissa, että me kuuntelemme toisiamme ja ymmärrämme toista. Ei ole mitään "koska säkään et tee niin mäkään en tee"-lapsellisuuksia.

 

meillä se on kestänyt 23.v, satsataan rauhalliseen ja sujuvaan arkeen. en edes yritä muuttaa miestäni enkä hänen luonnettaan vaan olen tyytyväinen siihen että hän on kuitenkin kiltti ja kunnollinen mies. molemminpuolinen kunnioitus ja avunantosopimus.
ja se että teen mahdollissimman paljon itse mitä eteen tulee meinaan mun menee hermot jos joudun pyytämään apua mieheltäni eikä se apu tule heti. hän on rauhallinen ja minä heti-tyyppi

 

Suosi: Tahto, kunnioitus, tahto, kunnioitus, tahto, kunnioitus ja tahto.

Vältä: Luottamuksen menetys, epäkunnioitus, toisen itsestäänselvänä pitäminen, halveksunta ja vähättely.

 

Toisen huomioon ottaminen arjessa aina. Ettei odoteta sitä yhteistä aikaa ja silloin vasta. Halauksia ja pusuja ym. läheisyyttä aina kun mahdollista. Se pitää yhdessäolon tunteen vahvana. Tosin huono olen vielä sanomaan. Yhdessä oltu vasta 6v ja tämä vielä alkuhuumaa.

 

opetelkaa ilmaisemaan itseänne, puhukaa asioista, niistä pienistäkin.

Vältä satuttamasta/loukkaamasta toista, niissä riitatilanteissakin. Äläkä anna kenenkään satuttaa/loukata sinua

ja vielä (tärkeimpänä?) opetelkaa antamaan anteeksi toisillenne.

 

Toisen kunnioittaminen ja rakastaminen kantaa pitkälle. Meillä rakkautta on riittänyt jo 23 vuotta.

 

mun vinkkini on tämä: Muista, että kumpikaan ei osaa ajatustenlukua.

Tää on hyvä! Naiset ehkä olettaa et mies tietää mitä nainen haluaa. Miehet ehkä unohtaa kertoa mitä suunnittelee "niin tänään on se saunailta, enkö mä oo kertonut?"

 

Tarpeeksi yhteistä aikaa - ja tarpeeksi omaa aikaa.

Älä nalkuta, ei se mitään auta.

Älä huuda, vaan keskustele.

Ennen kun huomautat esim. sukista lattialla, mieti oletko itsekään täydellinen? Kumpi on vaivattomampaa: viedä ne sukat itse pyykkikoriin, tai mäkättää asiasta miehelle, riidellä ja suuttua?

Puhu. Älä oleta että toinen jo tietää.

 

Tässä yksi vinkki:

Jos olet mykkäkouluilija ja mököttäjä, hankkiudu äkkiä tavasta eroon ennen kuin mies/vaimo hankkiutuu eroon sinusta.

(Ei varmaan tarvitse perustella.)

Itse olen tuon mykkäkouluilun lopettanut kun siitä kerran mies mainitsi ettet enää viittis. Vaati se vähän aikaa opettelua että siitä taidosta eroon pääsi.

 

Itse olen tuon mykkäkouluilun lopettanut kun siitä kerran mies mainitsi ettet enää viittis. Vaati se vähän aikaa opettelua että siitä taidosta eroon pääsi.

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rajua-tilitysta-armeijasta-kaveria-ei-jateta-paitsi-jos-olet-nainen/806133/
OT?