Gallup: luomuna synnyttäneet

Olen synnyttänyt ensimmäisen lapseni puoli vuotta sitten, "luomuna". Syynä ihan yksinkertaisesti se, ettei kivunlievitystä ehditty antaa. Minut vietiin käytännössä katsoen sairaalan ovelta suoraan synnytyssaliin. Tähän asti kivut olivat siedettävät, en osannut edes kaivata mitään.. Ponnistusvaihe kesti reilu puoli tuntia. Juuri ennen tätä, ja ponnistusten välillä kivut olivat kyllä uskomattoman kovat. Mutta ah sitä helpotusta, kun vauva laskettiin vatsalle! Maailman ihanin tunne, ja kyllä siinä tunsi itsena "superihmiseksi" niin kovaa työtä synnyttäminen oli. Muisto koko tapahtumasta on kuitenkin niin positiivinen, etten usko seuraavalla kerrallakaan -jos minulle vielä lapsia siunaantuu- turvautuvani lääkkelliseen lievitykseen.

 

Enpä voi kyllä puhua kivuttomasta synnytyksestä, sillä ne kivut oli aika infernaaliset.
Enkä synnyttänyt luomuna, vaa kyllä oli koko arsenaliini käytössä epiduraalista kohdunkaulan puudutukseen. Mistään ei ollut apua. Eka epiduraali vei kivut, mutta synnytys pysähtyi. Siihen laitettiin vauhtia puhkaisemalla kalvot ja sitten ei enää auttanut mikään.

Eli kun nyt ilmeisesti pääsen taas synnytyspuuhiin tulevana kesänä, haluaisin synnyttää luomuna: kokemukset kivunlievityksistä kun on niin huonot.
Parhaiten viimeksi auttoi huutaminen ja se kun mies hieroi lämpimällä viljapussilla selkää. Nyt käydään vyöhyketerapeutin luona synnytysvalmennuksessa, että josko sieltä löytyisi sitten uusia apuja

 

Täällä synnyttänyt neljästä lapsesta 3 luomuna vaikka viiminen oli yli 5kg painonen "pikkunen".Kivut ollu todella siedettäviä ja musta on kivaa synnyttää vaikka ainahan se kuitenkin vähän pelottaakin vaikka olis kuinka kokenu synnyttäjä.

 

Kaksi luomuna "helposti", eteenkin toinen tuli ettei meinannut huomatakaan)

 

Mulla on 6 7:stä lapsesta syntynyt ilman kivunlievitystä ja oikeestaan voin sanoo,että kaikki 7...
Esikolta meinaan sain sillon 9v sitten Petidiini-kipulääkkeen,mutta siitä ei ollut mitään hyötyä,teki vaan pään pökkyrälle..

Koskaan en oo ollu sitä vastaan ettenkö kipulääkettä ottais ja varsin kun viimeks nuita meidän kaksoslikkoja lähdin synnyttämään,olin aivan varma,että sit ainakin tarvii kaik mahdolliset.. :ashamed:
Mutta ei...
Mä en tiiä onko mussa jotain masokistin vikaa.. :ashamed: ..mut mä en siinä tilanteessa oo tarvinnu mitään lääkettä..
Mulla ei ne synnytyssupparit tunnu niin ylivoimaselta ettenkö jaksais niitä,pahinta on aina ollu ponnistusvaiheen kipu,mutta sitäkään ei oo kestäny kun max.23min.(tuntui kyllä yli tunnilta) ja se oli nyt kaksosilta yhteensä..
Ehkä siinä se mulla onkin että näitä lapsiakin on "siunaantunu" pari,kun synnytykset ollu aikas helppoja ja kohtalaisen nopeita..

 

Neljä ensimmäistä syntyivät luomuna koska tunsin pärjääväni ilman lääkkeitä. viides syntyikin sit hätäsektiolla. Ja leikkauksen jälkeinen viikko oli kyllä tuskaa kiristävien tikkien kanssa ja sänkyyn meno ja poistulo oli järkkyä. Mutta lopputulos on silti tärkein..... :wave:

 

Kolme ekaa sain lievitystä.Kolmannesta olis ehkä mennyt ilmankin kun aika viime tipassa epiduraali laitettiin,jälkiviisautta =)
Neljäs ja viides oli sitten niin nopeita ettei mitään ehtinyt saada
Hurjaa menoa ja kovaa supistelua alusta loppuun mutta kestin kuitenkin.
Neljäs kesti 1h30min ja viides kokonaisuudessaan 55 min =)

Jos lähtee tämäkin käyntiin yhtä reippaasti jää varmaan lievitykset mutta nämä ovatkin asioita johon ei voi ennalta asettaa vaatimuksia..

 

kaksi synnytystä menty luomuna=) Molemmilla tytöillä ollut sen verran kiire maailmaan, ettei ole kivunlievityksiä ehditty järkeilemään...