Haaveena vauva 2022

@Lavender_ Miten teidän eka ultraustutkimus meni?
Halusin sulle IVF hoidoista sanoa et niitä piikkejä ei tartte kyl pelätä, ne on tosi helppo pistää. Ja mulle ei ainakaan mitään ns oireita tullu. Pari päivää ennen punktiota oli tietty turvonnu olo, mut vähä sama ku menkkojen alkamispäivänä.

Tottakai IVF hoidot on rankkoja ja meillä meni viel eka kerta pieleen ja nyt parin viikon päästä me alotetaan toista hoitokiertoa, nii kyl se antaa silti enemmän toivoa kuin mikään muu.

me koitettiin 1 inssi mut syytä lapsettomuudelle ei löydy joten se et vaan yrittää ja yrittää nii alkaa myös tuntumaan niin pahalle. iVF antaa ees sen jonkun toivon et kyl me tässä onnistutaan ❤
 
Nyt sitten @petronella09 peitto heilumaan hyvissä ajoin ennen ovista

paljon tsemppiä @Sinisilmät seuraavaan ivf-hoitoon, toivottavasti tällä kertaa kaikki menee hienosti! Haluatko kertoa mitä lääkkeitä sulla oli edellisellä pieleen mennellä kerralla ja mitä tällä kertaa? Tässä alan jo kartoittamaan mitä kannattaa kysyä sitten ivf-ensikäynnillä, luulen että mulla on myös munarakkulat olleet normikierroissa yleensä tyhjiä koska niin monta kertaa näyttänyt ultrassa kaikki hyvältä mutta mitään ei ole silti tapahtunut yli kahteen vuoteen.
 
  • Tykkää
Reactions: KirJoh89
Kiitos
Ihan silloin alkuraskaudessa kun pääsin naistenpolille ultraan, lääkäri mittasi sen alueen ja se oli paksuuntunut! Mutta sitä on ilmeisesti tosi hankala ultralla katsoa ja arvioida. Joka tapauksessa tämä raskaus oli kaukana siitä, onneksi! Vasta sitten sektion yhteydessä näkee, minkälainen tilanne siellä todellisuudessa on. Toivottavasti kestää sinne asti! Toivon kovasti, että voisivat samalla parsia sitä heikompaa kohtaa. Rakenneultrasta asti minulla on sitten seuranta äitipolilla.
Onneksi on kaukana siitä! Ja toivottavasti kestää! ❤ Ultralla sitä on hankala kyllä kattoa. Mulle lääkäri ei kertonu mitään paksuutta sille kohdun seinämälle siinä kun havaitsi sen istmoseelen. Oli vaan kirjottanu epikriisiin, että pieni istmoseele nähty. Sektiossa sit sen tilanteen näkee. Mulle ne ei edellisessä sektiossa tehny mitään sille heikolle kohdalle, ilmeisesti sille ei oo mitään tehtävissä. Oispa joku kristallipallo, millä vois kurkata tulevaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Minnix
Hei taas, omanapailen jälleen. Pahoittelen kun en aina osaa keskittyä ja muistaa mitä kaikkea piti kenellekin sanoa. :LOL: Kaikille nyt kuitenkin yhteisesti hyvää kohta alkavaa viikonloppua <3

Mä olin tänään vähän kiukkuinen töissä. Sellainen turhautuminen nousi pienistä asioista. Sitten tuli surullinen olo, kun huomasin oman kiukkuni ja tajusin, että menkat ne sieltä varmaan ilmoittaa tulostaan. Hirvee turvotus myös. Hitto jos tää kierto venähtää ihan muuten vaan niin ärsyynnyn entisestään. :D Noh, ei tässä vielä oo toivoa menetetty, vielä on kiertoa jäljellä jne. ♫
 
  • Surullinen
Reactions: Minnix
@Lavender_ Miten teidän eka ultraustutkimus meni?
Halusin sulle IVF hoidoista sanoa et niitä piikkejä ei tartte kyl pelätä, ne on tosi helppo pistää. Ja mulle ei ainakaan mitään ns oireita tullu. Pari päivää ennen punktiota oli tietty turvonnu olo, mut vähä sama ku menkkojen alkamispäivänä.

Tottakai IVF hoidot on rankkoja ja meillä meni viel eka kerta pieleen ja nyt parin viikon päästä me alotetaan toista hoitokiertoa, nii kyl se antaa silti enemmän toivoa kuin mikään muu.

me koitettiin 1 inssi mut syytä lapsettomuudelle ei löydy joten se et vaan yrittää ja yrittää nii alkaa myös tuntumaan niin pahalle. iVF antaa ees sen jonkun toivon et kyl me tässä onnistutaan
Kiitos kysymästä ja kannustamisesta :love: @Sinisilmät tuli hyvä fiilis sun viestistä!

Tutkimukset ja ultra meni ihan hyvin! Kyllä mua nolotti, kun oli pahin menkkojen vuotopäivä ja tunsin oikeen kun verta vaan valui kaikkialle, kun makasin siinä pöydällä ja ultrasivat alakautta...Mut ultrasi ultrausteknikko (asutaan ulkomailla, ymmärtääkseni Suomessa aina lääkäri..), joka lähettää kuvat (+kaikkien verikokeiden tulokset) mun lääkärille, joten tämä teknikko ei mitenkään kommentoinut näkemäänsä, jutteli vaan niitä näitä.. Kaikki sairaanhoitajatkin oli niin ystävällisiä klinikalla. Meinasin pyörtyä kun multa otettiin niin monta verinäytettä ja laittoivat mut heti makaamaan ja toivat mun miehen ja mehua huoneeseen. Kyllä arvostan kun hoitohenkilökunta on ymmärtäväisiä ja tekee itselle uusista jutuista hieman helpompaa.

Kyllä IVF on lääketieteen ihme ja tuo niin paljon toivoa ja toivottuja lapsia monille! Harmi kun teidän eka hoitokerta ei tuonut toivottua tulosta, mutta jospa tämä seuraava olisi onnistunut! Pidän sulle peukkuja:))) Oletteko julkisella vai yksityisellä?
 
Onneksi on kaukana siitä! Ja toivottavasti kestää! Ultralla sitä on hankala kyllä kattoa. Mulle lääkäri ei kertonu mitään paksuutta sille kohdun seinämälle siinä kun havaitsi sen istmoseelen. Oli vaan kirjottanu epikriisiin, että pieni istmoseele nähty. Sektiossa sit sen tilanteen näkee. Mulle ne ei edellisessä sektiossa tehny mitään sille heikolle kohdalle, ilmeisesti sille ei oo mitään tehtävissä. Oispa joku kristallipallo, millä vois kurkata tulevaan.
Mulla huomattiin se istmoseele tosiaan sen tuulimunaraskauden yhteydessä, silloin ei sitäkään mitattu. Mutta sitten kun se raskaus lähti kasvamaan ja kasvoikin lähes kokonaan siinä istmoseelessa venyttäen siitä semmosen pussukan itselleen, niin sitä mittailtiin. Ohuemmillaan oli vaan 3mm. Mutta sitä on kuulema tosiaan hankala ultralla mitata, eikä lääkäreillä ole mitään mittaa, jonka ne voisi sanoa turvalliseksi. Näin minulle kerrottiin ja lupa uuteen raskauteen annettiin.
Ilmeisesti nuita istmoseeleja juuri voi onneksi korjata! Nehän ei välttämättä, eikä yleensä oo kovin suurelle alueella siinä arvessa. Sen voisi siis ommella paremmin uudestaan. Löysin semmosen blogin aihetta tutkiessani, jossa jollain sekundaarisesta lapsettomuudesta kärsivällä oli todettu tämä istmoseele ja hän oli päässyt sen korjausleikkaukseen. Ihan suomalainen henkilö oli kyseessä. Toivoa siis on! :)
 
Mulla huomattiin se istmoseele tosiaan sen tuulimunaraskauden yhteydessä, silloin ei sitäkään mitattu. Mutta sitten kun se raskaus lähti kasvamaan ja kasvoikin lähes kokonaan siinä istmoseelessa venyttäen siitä semmosen pussukan itselleen, niin sitä mittailtiin. Ohuemmillaan oli vaan 3mm. Mutta sitä on kuulema tosiaan hankala ultralla mitata, eikä lääkäreillä ole mitään mittaa, jonka ne voisi sanoa turvalliseksi. Näin minulle kerrottiin ja lupa uuteen raskauteen annettiin.
Ilmeisesti nuita istmoseeleja juuri voi onneksi korjata! Nehän ei välttämättä, eikä yleensä oo kovin suurelle alueella siinä arvessa. Sen voisi siis ommella paremmin uudestaan. Löysin semmosen blogin aihetta tutkiessani, jossa jollain sekundaarisesta lapsettomuudesta kärsivällä oli todettu tämä istmoseele ja hän oli päässyt sen korjausleikkaukseen. Ihan suomalainen henkilö oli kyseessä. Toivoa siis on!
Mä puhuin viime viikolla naistentautien lääkärin kaa puhelimessa ja hän myös mainitsi ton, että mitään mittaria sen kestävyydelle ei ole. Että tuuripeliä. Kaksosraskaudessa rv10 alussa lääkäri mittas sitä kohdun paksuutta ennen keskeytyspäätöstä ja silloin sai mitaksi 2,5mm. Että hyvin ohuthan se oli. Jäi mietityttää, mitähän viikkoa se kohdun koko ois vastannu ykkösraskaudessa, kuinka nopeesti se kohtu sitten siitä oheneekaan. Otin myös puheeksi ton istmoseelen korjauksen, mutta sanoi, ettei sellasia juurikaan tehdä, ettei ne hyödyt oo niin suuret. Se tekee kuitenkin uuden arven sinne kohtuun.
 
VAUVA 2022

Ilmoitathan tietosi listalle ja päivityksesi punaisella, jos väri ei toimi, voit myös @-merkitä listan kyseisen päivän päivittäjän.

Lista päivitetään kerran päivässä. Kuka vain voi päivittää listan, vaihdellaan vuoroa. Päivitä lista vastaamalla edellisen päivän viestiin, poista [ ]-sulut teksteineen alusta ja lopusta, lisää kierto- ja piinapäiviin yksi päivä lisää.

Kiertopäivä- ja piinalistalta voidaan poistaa, jos käyttäjä ei ole ollut aktiivinen vähään aikaan. Takaisin pääsee tottakai heti halutessaan!

★★★★★★★★★★★★★★★★

20.8.2021 Perjantai

Nimi ★ yritys aloitettu ★ monesko lapsi ★

Myytta , 12/17, 2. lapsi
83Keiju, 3/18, 1. lapsi
Aisha87, 12/18, 3. yhteinen lapsi
+Minttuni, 2/19, 1. lapsi
+Alinna86, 6/19, 3. lapsi (miehen 1.)
Kirjoh89, 6/19, 1. lapsi
Eeva650, ya 7/19, 2. lapsi (miehen 1.)
+ Töppönen, 9/19, 4. lapsi
+Irtokehys, 9/19, 1. yhteinen lapsi
Karen99, 10/19, 1. lapsi
Krippis, 11/19, 1. lapsi
Sinisilmät, 1/20, 1. lapsi
Mamtobe, 3/20,
Petronella09, 4/20, 5. lapsi
+Wbä, 4/20, 3. lapsi
Iinanen, 4/20, 2. lapsi
Esikoishaaveita, 4/20, 1. lapsi
Ewa87, 7/20, 2. lapsi (miehen 1.)
+Kuumeilija40, 8/20, 2. lapsi
+Keksi82, 8/20, 1. yhteinen lapsi
+ Meemuli, 9/20, 1. lapsi
Suhveli,9/20, 4. lapsi
Mansikka_maanantai, 10/20, 1. lapsi
+Hulda_84, 10/20, 3. lapsi
SandraB, ya 10/20, 2. lapsi
Mozart, ya 10/20, 4. lapsi
Gisella, 11/20, 2. lapsi
+ Skidi, 11/20, 1. lapsi
Scarletta, 12/20, 1. lapsi
Daisy01, 12/20,1. lapsi
Toiveikas1992, 1/21, 1. lapsi
Charrypie-86, 1/21, 1. lapsi(miehen 2.)
Possu., 1/21, 1. lapsi
+ Bubbu, 2/21, 1. lapsi
+Leonida, 2/21, 1. lapsi
Alocasia, ya 2/2021, 2.lapsi
*Tähtipölyä*, 3/21, 1. lapsi
Pip83, 3/21, 3. lapsi (miehen 1.)
+ Sofialiina, 3/21, 1. lapsi
Heidisofia, 3/21, 2. lapsi
Mannuska, 3/21, 1. lapsi
Pienihme, 3/21, 1. lapsi
+ Skyela, 4/21, 2. lapsi
+ Mirksukka, 4/21, 3. lapsi
Hulda91, 4/21, 2. lapsi
+ Eimy, 4/21, 1. lapsi
Elsa96, 4/21, 1. lapsi
+ Marjusk, 4/21, 2. lapsi
Suikku1, 5/21, 2. lapsi
+Summer21, 5/21, 2. lapsi
Vauvasyliin2022, 5/21, 2. lapsi
Samppa40, 5/21, 3. Lapsi (miehelle 1.)
+ Maija1004, 5/21, 1. lapsi
+ Twix, 05/21, 1. lapsi
Miracle, 5/21 , 1. lapsi
Martta83, 5/21, 2. lapsi
Maria91, 5/21, 3. lapsi
+Jonna_83, 06/21, 3. lapsi (1. yhteinen)
Minnix 6/21, 2. lapsi
Daimiduu, 3. lapsi
Meimierika 6/21, 1. Lapsi
Saaga86, 6/21, 2. lapsi
Innerchild, 6/21, 1. lapsi
Tulejonyyttti, 6/21, 1. lapsi
Bluebelle 7/21, 2. lapsi
Danio 7/21, 2. lapsi
Andune 7/21, 1. lapsi
Mimmimami 8/21 ,5 . lapsi
bb-8 08/21, 3. lapsi

★★★★★★★★★★★★★★★★

Nimi ★ Kiertopäivä ★

Tulejonyyttti...........kp 45/32
Miracle..........................kp 39/?
Maria91...........................kp 30/30
Innerchild...................kp 27/25-30
Suikku1..........................kp 27/26-28
Elsa96............................kp 26/26-28
Pienihme.....................kp 25/26-57
Mozart......................... Kp 24/25-29
Toiveikas1992..........kp 23/28-31
Ewa87.............................kp 23/28-32
Minnix................................kp 21/34
Possu..............................kp 18/24-27
Mamtobe....................kp 17/28
Andune....................kp 13/29
Hulda91...........................kp 9/30
Mansikka_maanantai.....kp 8/31
Petronella09...............kp 8/25-28
Martta83......................kp 7/26-27
SandraB..........................kp6/27
Esikoishaaveita........kp5/29
Iinanen..........................kp4/23-24
Eeva650.....................kp2/28-36
bb-8.............................kp2/26-30

★★★★★★★★★★★★★★★★

Piinailijat:

Tulejonyyttti..............dpo27
Iinanen...........................dpo16
Innerchild............dpo12
Elsa96.......................dpo11
Maria91...................dpo11
Ewa87......................dpo8
Charrypie-86.......dpo6
Alocasia................dpo6
Mamtobe.............dpo5
Possu.......................dpo5
Saaga86..................dpo4
 
Mä puhuin viime viikolla naistentautien lääkärin kaa puhelimessa ja hän myös mainitsi ton, että mitään mittaria sen kestävyydelle ei ole. Että tuuripeliä. Kaksosraskaudessa rv10 alussa lääkäri mittas sitä kohdun paksuutta ennen keskeytyspäätöstä ja silloin sai mitaksi 2,5mm. Että hyvin ohuthan se oli. Jäi mietityttää, mitähän viikkoa se kohdun koko ois vastannu ykkösraskaudessa, kuinka nopeesti se kohtu sitten siitä oheneekaan. Otin myös puheeksi ton istmoseelen korjauksen, mutta sanoi, ettei sellasia juurikaan tehdä, ettei ne hyödyt oo niin suuret. Se tekee kuitenkin uuden arven sinne kohtuun.
Oon kans yrittänyt googlen kautta etsiä kohdun paksuudesta tietoa, mutta ei siitä oikein löydy mitään. Ja tietenkin se on myös jokaisen ihmisen ja raskauden kohdalla eri juttu, toisilla kestää ohutkin kohtu ja toisilla ei paksumpikaan.
Itse ajattelin, jos sektion yhteydessä pystyisivät sen istmoseelen parsimaan, joka tapauksessa uusi arpi tiedossa. :)
 
Omaa napaa dpo8. Tässä kierrossa jo oletetun oviksen aikaan kipeytyi rinnat paljon enemmän kuin yleensä, yleensä olen huomannut oviksen jälkeen vain nännikipua. Alavatsatuntemuksia on ollut muutaman päivän, etenkin iltaisin, vaihtelevat jomottelusta vihlontaan. Viime kierrossa tuli samantyyppisiä kipuja jo 5-6 päivää ennen menkkoja, joten en tästäkään mitenkään innostu.

Sen sijaan tunnepuolella on jotenkin tosi erilainen fiilis, jota en osaa selittää.

Alan kuitenkin ajatuksissani jo valmistautua seuraavaan kiertoon. Päätin alkaa keskittyä taas enemmän elämäntapoihin, erityisesti jaksamiseen ja stressinhallintakeinoihin. Lisään kasvisruoan määrää, syön säännöllisemmin, jätän vähäisenkin alkoholin nyt kokonaan pois loppuvuodeksi, teen kävelylenkkejä säästä välittämättä ja lueskelen vähän lisäravinneasiaa. Nyt syyskuussa aloitan d-vitamiinin, kuten aina ja b-vitamiini + foolihappo koko ajan käytössä. Alkuvuodesta söin rautakuurin keskenmenon jälkeen, hb sinänsä ollut testeissä hyvä, mutta ferritiini oli alkuvuodesta 40. En ole sitä kontrolloinut, mutta ajatuksissa on, että josko sen syksyllä kävisi tsekkauttamassa varuiksi.

Minkälaisia apukeinoja teillä on ollut käytössä? En tuomitse kenenkään tapoja, mutta itse kaipaan valinnoilleni jotain lääketieteellistä pohjaa. Silti olisi kiva kuulla kaikenlaisia erilaisia apukeinoja, on niiden teho todistettua tai ei, kertokaa ihmeessä :)
 
Heipä hei!
Parin kuukauden tauko teki hyvää.
Ihanaa nähdä et täällä tullut sillä aikaa plussia ja vertaistukea kaikille <3 pahoittelut niille joilla ei ole vielä napannut tai mennyt kesken <3
Mulla alkoi oma pää mennä niin sekaisin sillon huti-toukokuussa et oli pakko pitää pieni breikki yrityksestä. Se riittämättömyyden tunne oli hirveä. Kävin gynellä ja siellä todettiin kuitenkin kaikki ok. Mä niin arvostan kaikkia lapsettomuudesta kärsiviä ihmisiä eritavalla nykyään. Mä en edes ole "kauan" joutunut yrittää vielä, niin se tuska on läsnä jo tässä vaiheessa et miksi tää ei nyt vaan onnistu!?

Ferritiini todettiin taaaas erittäin alhaiseksi ja rautaa tankattu nyt isoin määrin.

Tällä hetkellä menossa yk? En oo enää edes laskenut, kai yk8-9 ja kp23/26. Korona rokote jotenkin lyhensi kiertoa mikä on hassua.

Ja tnän uskalsin tehdä parin tunnin pidätyksellä pc testin. Olin nyt pari kuukautta täysin testaamatta ja odottelin menkkoja, koska turruin siihen nega testiin. Mutta nyt ollu kummallisia unia niin ajattelin et negahan sieltä tulee......

Niin sain haamun :O ainakin luulen sen olevan sellainen.

voi että mä niin toivon et tää pysyy mukana.


<3 plussatuulia ja iloa tulin tänne jakamaan
 
Heipä hei!
Parin kuukauden tauko teki hyvää.
Ihanaa nähdä et täällä tullut sillä aikaa plussia ja vertaistukea kaikille <3 pahoittelut niille joilla ei ole vielä napannut tai mennyt kesken <3
Mulla alkoi oma pää mennä niin sekaisin sillon huti-toukokuussa et oli pakko pitää pieni breikki yrityksestä. Se riittämättömyyden tunne oli hirveä. Kävin gynellä ja siellä todettiin kuitenkin kaikki ok. Mä niin arvostan kaikkia lapsettomuudesta kärsiviä ihmisiä eritavalla nykyään. Mä en edes ole "kauan" joutunut yrittää vielä, niin se tuska on läsnä jo tässä vaiheessa et miksi tää ei nyt vaan onnistu!?

Ferritiini todettiin taaaas erittäin alhaiseksi ja rautaa tankattu nyt isoin määrin.

Tällä hetkellä menossa yk? En oo enää edes laskenut, kai yk8-9 ja kp23/26. Korona rokote jotenkin lyhensi kiertoa mikä on hassua.

Ja tnän uskalsin tehdä parin tunnin pidätyksellä pc testin. Olin nyt pari kuukautta täysin testaamatta ja odottelin menkkoja, koska turruin siihen nega testiin. Mutta nyt ollu kummallisia unia niin ajattelin et negahan sieltä tulee......

Niin sain haamun :O ainakin luulen sen olevan sellainen.

voi että mä niin toivon et tää pysyy mukana.


<3 plussatuulia ja iloa tulin tänne jakamaan
Oo, kyllähän tuossa jotain näkyy. Toivottavasti vahvistuu <3
 
  • Rakkaus
Reactions: Gisella
@Gisella kyllä siellä haamulainen on! Paljon paljon tarrasukkia matkaan ❤ Minä olen koko yrityksen ajan käyttänyt noita one stepin testejä, eikä koskaan mitään haamua tai viivanpaikkaa ole antaneet, täysin blankkoja vain. Ja olen muutenkin kuullut, että noissa harvemmin mitään viivaa näkyy ilman todellista raskautta.

Omanapaista avautumista: saamme toistuvasti kyselyitä (lähinnä vanhemmilta ihmisiltä, mutta myös muilta), että eikö se ois aika jo tehdä esikoiselle kaveri. Ja koko ajan papatetaan siitä, että kyllä sisarus pitää olla. Nämä kommentit siis tietenkin ihmisiltä, jotka eivät meidän yrityksestä tiedä. Esikoinen on nyt 3,5v ja mua ärsyttää valtavasti, kun tulee olo, että hän ei voisi olla perheessämme onnellinen ja touhukas ainoana lapsena. Olen itse ainoa lapsi ja kyllä mulla oli lapsena välillä todella tylsää ilman leikkikaveria, mutta huono tai onneton lapsuus mulla ei missään mielessä ollut. Touhutaan esikoisen kanssa todella paljo, käydään kaikkialla, ulkoillaan joka päivä säällä kuin säällä, ja hän osaa leikkiä myös itsekseen pitkiäkin aikoja. Äh, ärsyttää. Ehkä tämä yritysaika voimistaa tunteita ja tulee vähän turhan herkästä nyt vedettyä hernettä nenään... Pitipähän päästä purkamaan :D
 
Oon kans yrittänyt googlen kautta etsiä kohdun paksuudesta tietoa, mutta ei siitä oikein löydy mitään. Ja tietenkin se on myös jokaisen ihmisen ja raskauden kohdalla eri juttu, toisilla kestää ohutkin kohtu ja toisilla ei paksumpikaan.
Itse ajattelin, jos sektion yhteydessä pystyisivät sen istmoseelen parsimaan, joka tapauksessa uusi arpi tiedossa.
Joo, harmillisen vähän mitään löytyy. :( Mulla totes lääkäri, että ainakin mun kohtu niitä rajumpia supistuksia kesti ohuenakin, ettei ihan heikko oo. Tosin, mietin onko siitä edellisestä keskeytyksestä ja niistä supistuksista voinu tulla jonkunlaista heikkoutta arven seutuun. Toivotaan että saavat hyvin sektiossa parsittua vielä. :) Onko sulla ollu mitään puhetta sairaslomalle jäämisestä?
 
<3 kiitos kun annatte mulle varmistusta, mä pelkäsin jo että kuvittelen.. Toisen lapsen halu on niin kova ja ollut vaikeeta tän yrittämisen suhteen, kun oon niin kontrolli friikki ja täydellisyyteen pyrkivä xD vaikka eihän tää haamun alku tae oo mistään, niin edes siitä et jotain yrittää tapahtua.

Tiedä sit oliko tässä se, että oon tän kuukauden ollu nii eri mielellä liikenteessä. Unohtanut koko yrittämisen. Seksiä oli silloin kun teki mieli ja ovis tikut jäi kauppaan! Keskittynyt vaan itseni hoitoon, henkisesti ja fyysisesti.
Tässä kierroksessa oon kyllä ollut flunssassa ja korona oli nega niin se sai epäilemään, unet on todella outoja ja selkeitä, maha meni yhtäkkiä sekaisin keskellä yötä ja samaa aikaa mahaa vihlosi(kiinnittyminen?)


Ei valit.näy mitään. Ei avaa aijaata
Tässä jos ei toi Aijaa aukea

 
Ja sekin ehkä vähän rohkaisee, että joillain on kohdun repeämisen jälkeenkin ollut onnistunut raskaus. Its
Joo, harmillisen vähän mitään löytyy. Mulla totes lääkäri, että ainakin mun kohtu niitä rajumpia supistuksia kesti ohuenakin, ettei ihan heikko oo. Tosin, mietin onko siitä edellisestä keskeytyksestä ja niistä supistuksista voinu tulla jonkunlaista heikkoutta arven seutuun. Toivotaan että saavat hyvin sektiossa parsittua vielä. Onko sulla ollu mitään puhetta sairaslomalle jäämisestä?
No se on hyvä merkki, että sinun kohtu kesti ne keskeytyksestä aiheutuneet supistukset. Tehtiinko se cytoteceilla vai miten? Niistähän tulee kyllä tosi voimakkaat supistukset. Mulla ei voitu normaalisti keskeyttää ja tyhjentää, piti pistää metotreksaattia suoraan vatsan läpi raskauspussiin ja odottaa, että pienen sydän pysähtyy ja raskaus lähtee sieltä pikku hiljaa hajoamaan pois :( Lääkkellisellä tyhjennyksellä olis ollut liian todennäköistä, että arpi repeää kun raskaus siitä irtoaa.
Kävin itseasiassa juuri tänään lääkärissä supistusten vuoksi. Minulla vielä semmoinen tausta, että 2/3 lapsesta on syntyneet keskosena. Supistuksia on ollut kaikissa raskauksissa jo aikaisilta viikoilta. Oon nyt slomalla kaksi viikkoa jonka jälkeen tarkistetaan tilanne taas uudelleen. Epäilen etten voi enää palata töihin.
 
Heippa!
Täällä tuli myös taukoiltua pari kuukautta tuoresiirron jälkeen, joka ei ottanut kiinni. Yksi alkio jäi pakkaseen ja se siirretään tässä kierrossa :) Nyt on KP3 ja ensi viikolla ultra ja sitten noin viikko siitä on pakastealkionsiirto jos hän säilyy sulatuksesta. Kesä oli todella rentouttava ja pääsi nollaantumaan ihan täysin näistä hoidoista. Teki varmasti myös kropalle hyvää jättää hormonit puolen vuoden pumppaamisen jälkeen pois. Josko nyt olisi hyvät olosuhteet alkiolle kiinnittyäkin.

Kovasti täällä on tullut tekstiä ja en kaikkea jaksa lukea läpi, mutta silmiin osui @Alinna86 uutiset <3 Onnea kovasti!! Mikä siellä on tällä hetkellä vointi?
 
vierailija
Omaa napaa dpo8. Tässä kierrossa jo oletetun oviksen aikaan kipeytyi rinnat paljon enemmän kuin yleensä, yleensä olen huomannut oviksen jälkeen vain nännikipua. Alavatsatuntemuksia on ollut muutaman päivän, etenkin iltaisin, vaihtelevat jomottelusta vihlontaan. Viime kierrossa tuli samantyyppisiä kipuja jo 5-6 päivää ennen menkkoja, joten en tästäkään mitenkään innostu.

Sen sijaan tunnepuolella on jotenkin tosi erilainen fiilis, jota en osaa selittää.

Alan kuitenkin ajatuksissani jo valmistautua seuraavaan kiertoon. Päätin alkaa keskittyä taas enemmän elämäntapoihin, erityisesti jaksamiseen ja stressinhallintakeinoihin. Lisään kasvisruoan määrää, syön säännöllisemmin, jätän vähäisenkin alkoholin nyt kokonaan pois loppuvuodeksi, teen kävelylenkkejä säästä välittämättä ja lueskelen vähän lisäravinneasiaa. Nyt syyskuussa aloitan d-vitamiinin, kuten aina ja b-vitamiini + foolihappo koko ajan käytössä. Alkuvuodesta söin rautakuurin keskenmenon jälkeen, hb sinänsä ollut testeissä hyvä, mutta ferritiini oli alkuvuodesta 40. En ole sitä kontrolloinut, mutta ajatuksissa on, että josko sen syksyllä kävisi tsekkauttamassa varuiksi.

Minkälaisia apukeinoja teillä on ollut käytössä? En tuomitse kenenkään tapoja, mutta itse kaipaan valinnoilleni jotain lääketieteellistä pohjaa. Silti olisi kiva kuulla kaikenlaisia erilaisia apukeinoja, on niiden teho todistettua tai ei, kertokaa ihmeessä
Moi!
Taustalla pitkään seuranneena ja itse paljon vertaistukea ja vinkkejä saaneena haluaisin jakaa omani (aikamoinen lista kyllä), jos jollekin olisi tästä apua. Samalla haluaisin antaa toivoa pitkään yrittäneille vanhemmille haaveilijoille. Itselläni ikää 42v ja plussasin eilen. Yritetty on 8/19 lähtien, keskenmeno jouluna -19 rv 10, uusi yritys aloitettiin huhtikuussa -20, ja nyt eka plussa r-testiin. Olen vielä epäuskoinen ja pelottaa kovasti, tuleeko tämä kestämään, koska km-riski on niin suuri. Nyt kuitenkin yritän olla onnellinen jokaisesta hetkestä, kun vielä saan olla raskaana. On tämä ihme tässä iässä, mutta näköjään niitä tapahtuu, älkää menettäkö toivoanne! Viime vuonna marraskuussa kävin tsekkaamassa paikat ultrassa ja testeissä, ultrassa kaikki ok mutta ferritiini 24 ja amh-arvo 0,2. Olen jo jonkin aikaa siis tehnyt luopumistyötä vauvan yrityksestä ja isoimmat itkut jo itketty, ja nyt.... katsotaan, mitä tästö syntyy!

Tässä mun poppaskonstilistaa:
Mamavitamiinit (+foolihappo)
Royal gelée
Rauta (Floradix ja Obsidan + c-vitamiini)
Ubikinoni
Macajauhe
Omega-3 kalaöljykapselit
Vehnänalkioöljy
Omenaviinietikka
Greippi
Maitohappobakteerit
Mini-Asa ovulaatiosta
Kollageeni
Punaviini lasi päivässä
Tumma suklaa + chili verenkiertoa kiihdyttämään
Kikherneet, kidneypavut, tonnikala, parsakaali etenkin luteaalivaiheessa estrogeeniä lisäämään
Ovulaation tikutus, yhdynnät aloitettu muutama päivä ennen pysyvää hymynaamaa ja jatkettu muutama päivä sen jälkeen
Jalat ja lantio ylhäällä seksin jälkeen

Tässähän näitä... naurattaa itseänikin!
Näitä samoja kikkoja olen siis käyttänyt jo ainakin vuoden päivät. En keksi, mitä nyt olisi ollut eri tavalla, kun tärppäsi. Geléetkin loppui kesken kierron... macan vaihdoin kapseleista jauheeseen. Ovulaation aikaan olin ekaa kertaa kahteen vuoteen kunnolla viihteellä. Ehkä tämä raskauden alkaminen on ihan sattuman kauppaa, mutta toivottavasti joku saa tästä vinkkejä. Ja ehkä iäkkäämmät toivoa?

Nyt voi täällä sitten alkaa pelkäämään ja rukoilemaan, että pieni pysyy kyydissä. Jännittää myös 2. koronarokote, joka olisi ensi viikolla. Taidan mennä THL:n suosituksen mukaan.

Onnea ja tsemppiä kaikille upeille ja sinnikkäille haaveilijoille täällä!
 
@Gisella ihanaa, haamu siellä! Toivottavasti pysyy mukana <3

@Ewa87 Mulla on käytössä vähän kaikenlaisia keinoja. :D Shatavari on niistä "kummallisin", sen pitäisi tasoittaa kuukautiskiertoa kun oon taipuvainen epäsäännöllisyyteen (on toiminut kyllä, tai sitten on vain tuuria) ja jotkut sanoo että se helpottaisi raskaaksi tuloa, mutta mene ja tiedä. Ashwagandhaa syön myös, jotta en stressasi niin paljoa, mutta huomaan eron lähinnä jos otan kapselit illalla. Silloin on rauhallisemmat unet. Syön myös rautaa, D-vitamiinia, C-vitamiinia, joskus jotain muita vitamiineja. Yritän hallita stressiä liikunnalla, joskus ohjatuin meditaatioharjoituksin (mitä tahansa youtubesta löytyy) ja aloitin just "puhtaamman" ruokavalion eli mahd. vähän lisäaineita, eineksiä ja pikaruokia yms niin täyttäisin itseäni enemmän terveellisellä ja ravitsevalla ruualla. :) <3 Kaikkia poppakonsteja tekisi mieli kokeilla, mutta mitä näitä juttuja lukee niin useinhan se menee just niin, että plussa tulee kun ei ajattele koko asiaa.. Että liekö liika "panostaminen" vain tuo lopulta turhaa stressiä. Mulla onneks noi vitamiinit sun muut menee ihan automaationa aamulla.

Ruuasta puheenollen, nyt kun on alkanut panostaa enemmän syömiseen ja ruuan laatuun ja siihen että söisin enemmän ja terveellisempää, mulla on koko ajan nälkä. Vähän olin jo varma, että nyt on tärpännyt kun jäätävä nälkä seuraa koko ajan. Mut se on loppukierrosta muutenkin aika perus. Äsken tunsin jotain menkkakipumaista ja pari tuntia on nipistellyt alavatsaa tosi paljon.. Heti kun tulee se menkkakivun tuntuinen, oon aivan maani myynyt. Sit taas toivo nousee hetkeksi. :'D
 
vierailija
Moi!
Taustalla pitkään seuranneena ja itse paljon vertaistukea ja vinkkejä saaneena haluaisin jakaa omani (aikamoinen lista kyllä), jos jollekin olisi tästä apua. Samalla haluaisin antaa toivoa pitkään yrittäneille vanhemmille haaveilijoille. Itselläni ikää 42v ja plussasin eilen. Yritetty on 8/19 lähtien, keskenmeno jouluna -19 rv 10, uusi yritys aloitettiin huhtikuussa -20, ja nyt eka plussa r-testiin. Olen vielä epäuskoinen ja pelottaa kovasti, tuleeko tämä kestämään, koska km-riski on niin suuri. Nyt kuitenkin yritän olla onnellinen jokaisesta hetkestä, kun vielä saan olla raskaana. On tämä ihme tässä iässä, mutta näköjään niitä tapahtuu, älkää menettäkö toivoanne! Viime vuonna marraskuussa kävin tsekkaamassa paikat ultrassa ja testeissä, ultrassa kaikki ok mutta ferritiini 24 ja amh-arvo 0,2. Olen jo jonkin aikaa siis tehnyt luopumistyötä vauvan yrityksestä ja isoimmat itkut jo itketty, ja nyt.... katsotaan, mitä tästö syntyy!

Tässä mun poppaskonstilistaa:
Mamavitamiinit (+foolihappo)
Royal gelée
Rauta (Floradix ja Obsidan + c-vitamiini)
Ubikinoni
Macajauhe
Omega-3 kalaöljykapselit
Vehnänalkioöljy
Omenaviinietikka
Greippi
Maitohappobakteerit
Mini-Asa ovulaatiosta
Kollageeni
Punaviini lasi päivässä
Tumma suklaa + chili verenkiertoa kiihdyttämään
Kikherneet, kidneypavut, tonnikala, parsakaali etenkin luteaalivaiheessa estrogeeniä lisäämään
Ovulaation tikutus, yhdynnät aloitettu muutama päivä ennen pysyvää hymynaamaa ja jatkettu muutama päivä sen jälkeen
Jalat ja lantio ylhäällä seksin jälkeen

Tässähän näitä... naurattaa itseänikin!
Näitä samoja kikkoja olen siis käyttänyt jo ainakin vuoden päivät. En keksi, mitä nyt olisi ollut eri tavalla, kun tärppäsi. Geléetkin loppui kesken kierron... macan vaihdoin kapseleista jauheeseen. Ovulaation aikaan olin ekaa kertaa kahteen vuoteen kunnolla viihteellä. Ehkä tämä raskauden alkaminen on ihan sattuman kauppaa, mutta toivottavasti joku saa tästä vinkkejä. Ja ehkä iäkkäämmät toivoa?

Nyt voi täällä sitten alkaa pelkäämään ja rukoilemaan, että pieni pysyy kyydissä. Jännittää myös 2. koronarokote, joka olisi ensi viikolla. Taidan mennä THL:n suosituksen mukaan.

Onnea ja tsemppiä kaikille upeille ja sinnikkäille haaveilijoille täällä!
Unohdin tietysti vinkkilistasta hyvin tärkeän, eli päivittäisen liikunnan, itselläni reipas kävely n. 10-15 km ja kotijumppa päivittäin. Tämä auttaa myös painonhallinnassa.
 
Heippa!
Täällä tuli myös taukoiltua pari kuukautta tuoresiirron jälkeen, joka ei ottanut kiinni. Yksi alkio jäi pakkaseen ja se siirretään tässä kierrossa Nyt on KP3 ja ensi viikolla ultra ja sitten noin viikko siitä on pakastealkionsiirto jos hän säilyy sulatuksesta. Kesä oli todella rentouttava ja pääsi nollaantumaan ihan täysin näistä hoidoista. Teki varmasti myös kropalle hyvää jättää hormonit puolen vuoden pumppaamisen jälkeen pois. Josko nyt olisi hyvät olosuhteet alkiolle kiinnittyäkin.

Kovasti täällä on tullut tekstiä ja en kaikkea jaksa lukea läpi, mutta silmiin osui @Alinna86 uutiset <3 Onnea kovasti!! Mikä siellä on tällä hetkellä vointi?
Kiitos kysymästä ja kiitos onnitteluista! :love: ❤
Vaihteleva olo on, toiset päivät on sellaisia etten edes muista koko raskautta, tosin onhan tää niin alussakin vasta. Tänään 6.viikko menossa (5+2) Hitaasti päivät kyllä etenee.
Toisina päivinä on tosi paha olo, kaikki hajut käy nenään, unettomuutta, huimausta ja väsymystä sekä pelkoa tietysti tulevasta, huoli siitä päästäänkö tälläkään kerralla maaliin asti. Tai onko meillä ikinä sitä mahdollisuutta kun huono tuuri on niin monesti peräkkäin sattunut.
Mutta päivä kerrallaan mentävä vaan eteenpäin, tulee mitä tulee, siihen ei itse pysty hirveesti vaikuttaa.
Ihanaa että pystyit kesällä rentoutumaan, tekee varmasti hyvää!
Tsemppiä siirtoon, olisi jo teidän vuoro, pidän peukkuja! ❤
 
Moi!
Taustalla pitkään seuranneena ja itse paljon vertaistukea ja vinkkejä saaneena haluaisin jakaa omani (aikamoinen lista kyllä), jos jollekin olisi tästä apua. Samalla haluaisin antaa toivoa pitkään yrittäneille vanhemmille haaveilijoille. Itselläni ikää 42v ja plussasin eilen. Yritetty on 8/19 lähtien, keskenmeno jouluna -19 rv 10, uusi yritys aloitettiin huhtikuussa -20, ja nyt eka plussa r-testiin. Olen vielä epäuskoinen ja pelottaa kovasti, tuleeko tämä kestämään, koska km-riski on niin suuri. Nyt kuitenkin yritän olla onnellinen jokaisesta hetkestä, kun vielä saan olla raskaana. On tämä ihme tässä iässä, mutta näköjään niitä tapahtuu, älkää menettäkö toivoanne! Viime vuonna marraskuussa kävin tsekkaamassa paikat ultrassa ja testeissä, ultrassa kaikki ok mutta ferritiini 24 ja amh-arvo 0,2. Olen jo jonkin aikaa siis tehnyt luopumistyötä vauvan yrityksestä ja isoimmat itkut jo itketty, ja nyt.... katsotaan, mitä tästö syntyy!

Tässä mun poppaskonstilistaa:
Mamavitamiinit (+foolihappo)
Royal gelée
Rauta (Floradix ja Obsidan + c-vitamiini)
Ubikinoni
Macajauhe
Omega-3 kalaöljykapselit
Vehnänalkioöljy
Omenaviinietikka
Greippi
Maitohappobakteerit
Mini-Asa ovulaatiosta
Kollageeni
Punaviini lasi päivässä
Tumma suklaa + chili verenkiertoa kiihdyttämään
Kikherneet, kidneypavut, tonnikala, parsakaali etenkin luteaalivaiheessa estrogeeniä lisäämään
Ovulaation tikutus, yhdynnät aloitettu muutama päivä ennen pysyvää hymynaamaa ja jatkettu muutama päivä sen jälkeen
Jalat ja lantio ylhäällä seksin jälkeen

Tässähän näitä... naurattaa itseänikin!
Näitä samoja kikkoja olen siis käyttänyt jo ainakin vuoden päivät. En keksi, mitä nyt olisi ollut eri tavalla, kun tärppäsi. Geléetkin loppui kesken kierron... macan vaihdoin kapseleista jauheeseen. Ovulaation aikaan olin ekaa kertaa kahteen vuoteen kunnolla viihteellä. Ehkä tämä raskauden alkaminen on ihan sattuman kauppaa, mutta toivottavasti joku saa tästä vinkkejä. Ja ehkä iäkkäämmät toivoa?

Nyt voi täällä sitten alkaa pelkäämään ja rukoilemaan, että pieni pysyy kyydissä. Jännittää myös 2. koronarokote, joka olisi ensi viikolla. Taidan mennä THL:n suosituksen mukaan.

Onnea ja tsemppiä kaikille upeille ja sinnikkäille haaveilijoille täällä!
Oikein paljon onnea ❤
Kiitos kun jaoit tarinasi :) Tsemppaa ainakin minua vielä jatkamaan yrittämistä.
 

Yhteistyössä