Itse olen "se köyhä vanhempi", jonka lapset puolisoineen tienaavat suht hyvin. Minun näkökannaltani katsoen ruhtinaallisesti. Ja tunnen suurta mielihyvää kun he voivat ostaa itselleen kaikkea "kivaa" ja matkustella eikä elämän perusasioissa tarvitse pihistellä niinkuin heidän lapsuudenkodissaan.
Enkä toivottavasti koskaan ole olemuksellani mitenkään antanut heille aihetta hävetä rahankäyttöään. Ihan vilpittömästi olen onnellinen ettei heidän tarvitse köyhyydessä elää, ja työtä tehden hekin rahansa ansaitsevat.
Auttamisesta... Aina kun he tulevat viikonlopuksi, tuovat tullessan runsaasti syötävää ja juotavaa. Lisäksi usein ollaan saatu kallita lahjoja. Enkä ole niistä pahastunut, joskus vaan kauhistunut kuinka paljon he omia rahojaan meihin vanhuksiin laittavat.
Ja kun lähdemme shoppailemaan, monesti on kassalla käynyt niin, etten ole saanut omia ostoksiani maksaa, kun määrätietoisesti joku lapsistani on minut sivuun tyrkäten tullut maksun suorittamaan.
Kiitän aina sydämestäni, ja kivaa ja hyvä olo meillä kaikilla on