Harmi, kun ei pysty auttamaan...

Tahto olisi, mutta nämä pirun geenit ei anna periksi

Muita, jotka edes joskus harkinnut asiaa?

Munasolujen luovutus

 

ei pysty, en haluu menkkoja takas ja kierukalla ne on pysyny 3.5v pois

 

Voisin hyvinkin harkita, kunhan saan tämän nelosen ensin. Nyt siis raskaana

 

En pystyisi siihen, mutta hienoa että niinkin moni pystyy.

 

Olen harkinnut. Parin vuoden päästä kun pitää kierukka ottaa taas pois ja vaihtaa uuteen niin siinä välissä voisin olla kiinnostunut tosissani tuon tekemään. Itse me ei olla enempää lapsia hankkimassa niin mulla piisais noita soluja ylimääräsenä jonkun tarpeeseen kyllä.

 

Olen. Hyvä sauma olisi, KUN pääsen opiskelemaan sellaiselle paikkakunnalle missä tuo on mahdollista ja samaan aikaan kierukkakin on otettava pois.

 

Spermaa voisin luovuttaa litra tolkulla, jos sen pystyisi tekemään täysin anonyymisti.

 

Ajattelin luovuttaa, pitää vaan tutustua asiaan tarkemmin

 

Avaklinikan sivuilla sanotaan muuten, että hormonaalinen ehkäisy ei estä lahjoitusta. Tarkoittaakohan toi siis, että sitä vois mennä nyt jo lahjoittaa eikä vasta seuraavan kierukan vaihdon yhteydessä? Pitääpä selvittää..

 

Joskus oli haaveissa. Mutta nyt tyrmään koko homman. Ihan siksi vaan, kun omatkaan lapset eivät ole terveimmästä päästä.

 

Minä voisin kyllä, mutta eivät taida huolia.
Tiettävästi ainoat 1. tyypin diabeetikot suvussamme ovat velipuoleni ja poikani, joten lienee isän puolelta minulle siirtynyt sukurasite.

Onkohan se este?

 

Olen harkinnut. En kyllä tiedä, kelpaisinko luovuttajaksi ja lisäksi pitäisi jotenkin pääsemään yli pistosfobiasta. Mutta suurin syy luovuttamattomuuteen on se, etten asu Suomessa. En tiedä, kuinka täällä toimii koko toi homma. Ja jos täällä on samat säännöt, niin ei taida olla kovin montaa fyysisesti samanlaista jonottamassa mun munasoluja, niin ei ne ehkä huolisi mua senkään takia.

 

Mä lähdin vihdoinkin toimiin tän asian kanssa ja otin yhteyttä avaklinikalle. Nyt on sitte ens viikoksi varattu aika lääkärille! Ihan mahtavaa!! Hormonikierukka ei tosiaan ole este luovutukselle.

 

Mä olen kerran käynyt tossa haastattelussa mutta en jostain syystä kelvannut. Ei mitään sairauksia (fyysisiä eikä henkisiä), suvussa ei syöpää eikä sydänsairauksia, yksi juoppo eno. En tiedä mitä koetta en läpäissyt ja asia joskus hiukan vaivannut.

 

Olen harkinnut, totesin ettei minusta olisi siihen.

 

Olen harkinnut, totesin ettei minusta olisi siihen.

Mä olen ihan samaa mieltä, en pysty henkisesti enkä fyysisesti. Ja toiseksi haluan pitää kehoni niin lääkkeettömänä ja luomutilassa kuin ikinä mahdollista. Olen lukenut ihan riittävästi uusimpia tutkimuksia hormonien vaikutuksesta syöpien syntyyn yms. joten ei yhtään ylimääräistä hormoniannosta tai -piikkiä tähän kehoon, kiitos.

 

En luovuttaisi munasolujani ikinä.

 

En kykene. Jos olisi täysin anonyymiä niin sitten kyllä. Mutta kun ei ole niin en halua.

 

Mä olen ihan samaa mieltä, en pysty henkisesti enkä fyysisesti. Ja toiseksi haluan pitää kehoni niin lääkkeettömänä ja luomutilassa kuin ikinä mahdollista. Olen lukenut ihan riittävästi uusimpia tutkimuksia hormonien vaikutuksesta syöpien syntyyn yms. joten ei yhtään ylimääräistä hormoniannosta tai -piikkiä tähän kehoon, kiitos.

Jep, en halua mitään sekoittamaan luonnollista kiertoa mikä toimii kuin ajatus, olen oikea oppikirjaesimerkki siitä, miten naisen keho toimii Puhumattakaan siitä henkisestä puolesta... ei, ei.

 

Olen luovuttanut kaksi kertaa, samalle pariskunnalle. Ensimmäisestä hoidosta on syntynyt lapsi, toisen hoidon tulosta en vielä tiedä.

Hormonikierukka mullakin on, että ei tosiaan ole esteenä.

 

Olen harkinnut ja jos homma ois yhtään helpompaa niin olisin varmaan luovuttanutkin. Ei vaan innosta miljoona lääkärikäyntiä (ja lapsenvahdin hankkiminen niitä varten), piikitys (kammo) ja entistä turvonneempi maha.

 

Periaattessa haluaisin auttaa, käytännössä en.
En halua mitään ylimääräsiä piikkejä, hormooneja, lääkärikäyntejä.

 

En pystyisi. Mun munasoluista syntyneet lapset ovat mun lapsia.

 

Olen asiaa harkinnut ja haluaisin luovuttaa, mutta alkaa itselläni tulla ikä vastaan. Jäi tuo omien lasten teko niin myöhäiseen, että nyt alkaa olla jo myöhäistä.

Itse en tajua tuota "omista munasoluistani syntyneet lapset ovat omiani"-ajatusta. Pelkkä munasolu ei ole vielä mikään lapsen alku. Vasta kun se hedelmöittyy jonkun toisen ihmisen siittiöllä, siinä on pieni alku lapselle. Mutta sekin on vain lähtökohta, sillä oikeasti lapsi tulee jonkun omaksi vasta, kun sitä rakastaa, kasvattaa ja sen kanssa elää yhteistä elämää.

 

olen luovuttanu ja enää en saa luovuttaa koska olen luovuttanut niin monta kertaa... ja tällä hetkellä itse raskaana..