Harmittaa, kun lapseni pääsevät niin harvoin matkoille

Matkusteleeko iso osa perheistä paljon (ulkomailla)? Itselläni oli ensimmäistä lasta odottaessa vielä kuvitelma, että matkustaisimme paljon, ja ennen lapsia sitä teimmekin aina niin paljon kuin mahdollista. Sitten tuli miehen haluttomuus lähteä lasten kanssa, taloudelliset vaikeudet, parisuhdeongelmat... Nyt sitten kahden lapsen kanssa kynnys lähteä yksin on aika korkea ja rahaakaan ei hirveästi ole. Lähinnä on käyty vaan Tallinnassa ja Tukholmassa ja vaan kahdessa muussa Euroopan kohteessa, jonne mentiin lentäen (toinen silloin kun oli vaan yksi lapsi). Haluaisin kauheasti matkustella enemmän ja olen kauhean pettynyt siihen, että lapset pääsevät niin harvoin. Tosin nuorempi on vielä vaipoissa ja tarvitsee rattaita, mikä tuokin lisähaasteita matkustamiseen. Toivon kauheasti, että jatkossa pääsisimme matkalle useammin ja kauemmas, siis minä ja lapset. Nimenomaan Euroopan isoista ja pienistä kaupungeista haaveilen, ehkä jostain luontokohteista myös.

Miten muut suhtaudutte asiaan? Itsekin pienituloisena kaipaisin etenkin muiden pienituloisten näkemyksiä. Ja myös siitä, miten yksin matkustaminen kahden kanssa on sujunut. Millä lailla olette saaneet toteutettua matkoja pienemmällä budjetilla?

 

Ollaan käyty 2 kertaa ulkomailla lasten kanssa (2kpl) ja lapset ovat nyt jo täysi-ikäisiä. Eivät ole harmitelleet ollenkaan, enkä ole minäkään koska olen vaan realistisesti yrittänyt suhtautua asiaan: tiedän ettei meillä siihen ole mahdollisuuksia juurikaan ollut. Halua toki olisi riittänyt, mutta kun ei pysty niin ei pysty, sille ei voi mitään.

Tuskin sinun vaippahousukaan pahaa tykkää vaikkei matkailemaan pääsekään...

 

Mikä hinku sinulla on lapsia ulkomaille raahata? Vaippaikäinen ei edes tule muistamaan reissuista mitään. Pienille lapsille on tärkeämpää kodin rauha ja rutiinit.

Meillä lapset ovat 10 v ja 8 v, eikä olla kertaakaan käyty ulkomailla. Ehkä 2-3 vuoden kuluttua lähdetään viikon lomalle etelään. Nähtäväksi jää. Ei ole lapset jääneet mistään merkittävästä asiasta paitsi elämässään.

 

No meillä lapset ei ole käyneet kertaakaan ja vanhin jo 14v. En minäkään ole käynyt eikä mieskään. Mulla ei ole mitään haluja ulkomaille. Lapset saa käydä sitten omillaan ollessa, jos haluavat.

Olen kuitenkin käynyt heidän kanssa kotimaan reissuilla. Itse lapsena en päässyt sellaisillekaan.

 

Meillä on suunnitteilla ajaa Norjaan joskus autolla jahka tyttö kasvaa öpaut kouluikäiseksi, että muistaisi reissusta jotain ja jaksaisi noin pitkää matkaa olla kyydissä.

Imeväisten kuskaamista ulkomaanlennoille en oikein ymmärrä. Onko se sitten vauvallekaan kivaa olla tuhkahduttavissa turistirysissä rannoilla tai jossain museoissa kaupunkilomilla? Isommat lapset sitten jo ymmärrän.

Itse lapsena en päässyt (yhtä tai kahta Tallinnan risteilyä lukuunottamatta) ikinä ulkomaille. Ei ollut varaa. Ei se harmittanut sen enempää kuin vähän pidempien lomien jälkeen, kun kaverit kertoivat käyneensä perheineen ulkomailla. Mutta sitten sekin kateus unohtui aina, kun kaverit kaivoivat tuliaiset kasseistaan.

Mä olen itse aikuisena sitten käynyt kuudessa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa. Ei kaivele yhtään, etten lapsena päässyt. Aikuisenakin ehtii.

Todella ihania lomamuistoja tuli kotimaassakin reissatessa. Joka vuosi käytiin jossain huvipuistossa ja ihan yksinkertaiset kalareissutkin olivat aina kesän kohokohtia. Paremman puutteessa nukuttiin teltassa omalla pihalla ja lystiä oli!

 

Mikä hinku sinulla on lapsia ulkomaille raahata? Vaippaikäinen ei edes tule muistamaan reissuista mitään. Pienille lapsille on tärkeämpää kodin rauha ja rutiinit.

Meillä lapset ovat 10 v ja 8 v, eikä olla kertaakaan käyty ulkomailla. Ehkä 2-3 vuoden kuluttua lähdetään viikon lomalle etelään. Nähtäväksi jää. Ei ole lapset jääneet mistään merkittävästä asiasta paitsi elämässään.

Niin no, yksi syy on se, että itsekin haluaisin matkustella. Ja vaippaikäisen lisäksi minulla on myös tuo isompi lapsi, joka on jo sen ikäinen, että todellakin saa matkoista irti. Ja vaippaikäinenkin varmaan jo vuoden kuluttua (on siis nyt jo 2-vuotias, vaikka käyttääkin vielä vaippaa). Kyllähän matkoillakin voi keksiä kivaa tekemistä lapsille, ja haluaisin myös, että lapset oppivat ja tottuvat matkustamaan. Kun kuitenkinkin toivon, että jatkossa voisi heitä viedä.

Eihän matkustaminen tietenkään mikään välttämättömyys ole, mutta kyllä se minusta on antoisaa ja hauskaa. Itse tykkäsin lapsena matkustaa perheen kanssa.

 

Meillä on suunnitteilla ajaa Norjaan joskus autolla jahka tyttö kasvaa öpaut kouluikäiseksi, että muistaisi reissusta jotain ja jaksaisi noin pitkää matkaa olla kyydissä.

Imeväisten kuskaamista ulkomaanlennoille en oikein ymmärrä. Onko se sitten vauvallekaan kivaa olla tuhkahduttavissa turistirysissä rannoilla tai jossain museoissa kaupunkilomilla? Isommat lapset sitten jo ymmärrän.

Itse lapsena en päässyt (yhtä tai kahta Tallinnan risteilyä lukuunottamatta) ikinä ulkomaille. Ei ollut varaa. Ei se harmittanut sen enempää kuin vähän pidempien lomien jälkeen, kun kaverit kertoivat käyneensä perheineen ulkomailla. Mutta sitten sekin kateus unohtui aina, kun kaverit kaivoivat tuliaiset kasseistaan.

Mä olen itse aikuisena sitten käynyt kuudessa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa. Ei kaivele yhtään, etten lapsena päässyt. Aikuisenakin ehtii.

Todella ihania lomamuistoja tuli kotimaassakin reissatessa. Joka vuosi käytiin jossain huvipuistossa ja ihan yksinkertaiset kalareissutkin olivat aina kesän kohokohtia. Paremman puutteessa nukuttiin teltassa omalla pihalla ja lystiä oli!

En minäkään vauvaa mihinkään kuumiin ruuhkarannoille ole vienyt tai taaperoakaan. Lasten kanssa matkatessa pitää tietysti ottaa heidät huomioon. Itse haaveilen nyt vähän pienemmistä kaupungeista, en ensimmäisenä niistä suurimmista miljoonakaupungeista, enkä uimataidottomien kanssa lähtisi ainakaan yksin mihinkään rantalomalle.

Ja siis tottakai aikuisenakin ehtii, muta itse vaan tykkäisin matkustella lasten kanssa. Haaveilin siitä jo esikoista odottaessa ja siksi olen nyt vähän pettynyt. Ne matkat, mitä on tehty, ovat menneet kuitenkin ihan hyvin, vaikka tietysti Tukholma ja Tallinna ovatkin lasten kanssa tosi helppoja kohteita.

 

Ei siinä oikein sitten auta muu kuin kiristää kukkaron nyöriä ja säästää, jotta on varaa matkalle lähteä jos kerta niin kova hinku on. Varmaan kun lapset on pieniä, niin kannattaa erityisen tarkkaan miettiä että mitä siltä matkalta haluaa ja missä päin maailmaa siihen olisi parhaat mahdollisuudet kahden lapsen kanssa. Menet ensimmäisenä siis sellaiseen paikkaan jossa on helppo liikkua kahden lapsen kanssa - välimatkat lyhyitä tai taksilla kulkeminen halpaa. Eihän se mikään mahdottomuus tietenkään ole.

 

Ei siinä oikein sitten auta muu kuin kiristää kukkaron nyöriä ja säästää, jotta on varaa matkalle lähteä jos kerta niin kova hinku on. Varmaan kun lapset on pieniä, niin kannattaa erityisen tarkkaan miettiä että mitä siltä matkalta haluaa ja missä päin maailmaa siihen olisi parhaat mahdollisuudet kahden lapsen kanssa. Menet ensimmäisenä siis sellaiseen paikkaan jossa on helppo liikkua kahden lapsen kanssa - välimatkat lyhyitä tai taksilla kulkeminen halpaa. Eihän se mikään mahdottomuus tietenkään ole.

Näin se on tehtävä. Jotain tuollaisia suunnitelmia olen kehitellytkin, jos halpalennoilla pääsisi kohtalaisen helpsoti jonnekin. Aikoinaan miehen kanssa reissatessa tehtiin myös budjettimatkoja, joten kai se onnistuisi nytkin.

Nyt tätä ketjua lukiessa on silti toisaalta helpttunutkin olo. Olen koko ajan ajatellut, että KAIKKI MUUT lapset pääsevät koko ajan kaikkialle, paitsi omani. Ja jo perhekahvilassa aikoinaan tuntui aina kurjalta kuunnella, kun muut kertoilivat Aasian matkoistaan vauvan kanssa jne. Ja sitten itselle oli suuri saavutus päästä edes Tukholmaan laivalla... Ja nyt myös isomman lapsen kaverit tuntuvat olevan paristi vuodessa jossain ulkomailla.

 

Jonkin verran on käyty ulkomailla, niin lasten kanssa kuin kaksin ja toisaalta hekin "yksin" (kielimatkat ja vaihto-oppilasvuodet.)
Enempikin kelpaisi, mutta tämä elämäntapa (suurperheellisenä) on tietoinen valinta enkä ole koskaan sitä katunut.
Kaikkea tuskin saa kukaan.

 

No eihän teillä nyt kamalan vähän noita ulkomaanmatkoja ole ollut kun olette Tukholmassa, Tallinnassa ja 2 muussa Euroopan kohteessa ollut, vaikka lapsenne on pieniä vielä.

Ennen matkustelitte kertomasi mukaan"aina niin paljon kuin mahdollista". Mitäpä jos nyt pudotus semmoiseen "normitiheyteen" tuntuukin susta raskaammalta sen takia kun olet tottunut tiiviiseen matkusteluun aikaisemmin?

Mä en kans ymmärrä että 0-2-vuotiaita viedään pitkille reissuille. Ok ne voi olla vanhemmille kivoja reissuja mutta pienet ei muista matkasta mitään, joten voisi jättää heidät vaikka mummolaan matkan ajaksi (jos ei ole pikkuvauvasta kyse).

Meillä on lapset jo aika isoja ja nyt vasta suunnitellaan isompia ulkomaanreissuja (viime vuosina lähinnä pari risteilyä ja yksi Euroopan kohde). On mukava matkata lasten kanssa kun eivät valvota, eivät rähjää lentokoneessa, ymmärtävät jo asioita ja voidaan keskustella eri nähtävyyksistä. Ja muistavat matkasta paljon jälkikäteen.

 

Matkustelin itse jonkin verran lasten ollessa alle kouluikäisiä. Lapset olivat joko sukulaisten luona hoidossa tai lastenvahdin kanssa kotona. Eivätkä edes olleet harmissaan.

 

No eihän teillä nyt kamalan vähän noita ulkomaanmatkoja ole ollut kun olette Tukholmassa, Tallinnassa ja 2 muussa Euroopan kohteessa ollut, vaikka lapsenne on pieniä vielä.

Ennen matkustelitte kertomasi mukaan"aina niin paljon kuin mahdollista". Mitäpä jos nyt pudotus semmoiseen "normitiheyteen" tuntuukin susta raskaammalta sen takia kun olet tottunut tiiviiseen matkusteluun aikaisemmin?

Mä en kans ymmärrä että 0-2-vuotiaita viedään pitkille reissuille. Ok ne voi olla vanhemmille kivoja reissuja mutta pienet ei muista matkasta mitään, joten voisi jättää heidät vaikka mummolaan matkan ajaksi (jos ei ole pikkuvauvasta kyse).

Meillä on lapset jo aika isoja ja nyt vasta suunnitellaan isompia ulkomaanreissuja (viime vuosina lähinnä pari risteilyä ja yksi Euroopan kohde). On mukava matkata lasten kanssa kun eivät valvota, eivät rähjää lentokoneessa, ymmärtävät jo asioita ja voidaan keskustella eri nähtävyyksistä. Ja muistavat matkasta paljon jälkikäteen.

Mun molemmat lapset ovat matkustaneet Kanarialle alle vuoden ikäisenä. Toinen oli 3kk vanha ekalla reissulla ja toinen oli 6kk vanha. Meille nämä reissut eivät ole pelkästään olleet lomareissuja, koska emme ole asuneet hotelleissa, vaan vanhempieni luona, jotka viettävät siellä talvet. Nyt kun lapset ovat vähän vanhempia, niin ovat matkan hieman jääneet kun ei ole juuri ollut varaa ottaa lentoja ja mennä sinne. Tosin jompi kumpi lapsista on joka talvi käynyt siellä, jonkkun kustantamana.

 

Hesarissa oli muutama vuosi sitten juttu perheestä, jotka elävät todella halvasti 10 kuukautta vuodessa, jotta voivat matkustaa ne jäljelle jäävät 2 kuukautta. Ihan lähtien siitä, että asuvat pienesti, syövät kaurapuuroa joka päivä, eivät osta vaatteita uusina, jne, eli pihistäen ihan kaikesta. Perheen lapset olivat täysillä mukana säästämisessä myös.

Matkustamiseen löytyy kyllä rahaa, mutta se on arvokysymys. Suurin osa suomalaisista ei edes kyseenalaista arjen elntasoaan, vaan olettaa, että matkustusrahat löytyvät muulla tavoin kuin laskemalla arjen elintasoa.

 

Meillä on 1v ja 2v lapset. 2v:n kanssa ollaan käyty Ruotsissa (silloin 1,5v), 1v:n kanssa vain 2h päässä maksimissan.

Toinen lapsi tosiaan vietiin Junibackeniin sun muuhun tuolloin 1,5v:nä, tuskin kovin paljoa nautti reissusta noin kokonaisuudessa. Ei viihtynyt hytissä, eikä laivassakaan ole tuon ikäiselle juurikaan hauskaa kun pallomereenkin on liian pieni. Käytäviä käveltiin ees taas. Eipä riemu revennyt merimaisemastakaan, edes kannella.

Matkustellaan lisää myöhemmin kun lapset ovat vähintään yli 4 vuotiaita. Tai siis nuorin.

Nyt käydään hoplopeissa, lintsillä, asukaspuistoissa jne.

 

No eihän teillä nyt kamalan vähän noita ulkomaanmatkoja ole ollut kun olette Tukholmassa, Tallinnassa ja 2 muussa Euroopan kohteessa ollut, vaikka lapsenne on pieniä vielä.

Ennen matkustelitte kertomasi mukaan"aina niin paljon kuin mahdollista". Mitäpä jos nyt pudotus semmoiseen "normitiheyteen" tuntuukin susta raskaammalta sen takia kun olet tottunut tiiviiseen matkusteluun aikaisemmin?

Mä en kans ymmärrä että 0-2-vuotiaita viedään pitkille reissuille. Ok ne voi olla vanhemmille kivoja reissuja mutta pienet ei muista matkasta mitään, joten voisi jättää heidät vaikka mummolaan matkan ajaksi (jos ei ole pikkuvauvasta kyse).

Meillä on lapset jo aika isoja ja nyt vasta suunnitellaan isompia ulkomaanreissuja (viime vuosina lähinnä pari risteilyä ja yksi Euroopan kohde). On mukava matkata lasten kanssa kun eivät valvota, eivät rähjää lentokoneessa, ymmärtävät jo asioita ja voidaan keskustella eri nähtävyyksistä. Ja muistavat matkasta paljon jälkikäteen.

HÖH !? usein olen ollut niin täysillä sun kanssa samoilla linjoilla, mutta nyt en Meidän perhe matkustelee aika paljon. Välillä oli kausi ettei lähdetty Ruotsia kauemmas, mutta kun ollaan lähdetty niin koko perhe on tullut mukaan. Myös ne pienet lapset. Uskon, että ne pienet lapset nauttivat lomasta siinä missä isommatkin lapset. yhdessäolosta ja rennosta tunnelmasta. Ollaan sitten kotona tai matkoilla. Se on toki totta, että lapset, kaiken ikäiset tulee ottaa huomioon matkaa suunniteltaessa. Mutta on meillä pienetkin tulleet mukaan katselemaan museoita, sitten lisäksi enemmän lasten mieleen olevaa puuhaa... esim uimista

Ja olen kyllä ollut lasten kanssa yksinkin liikkeellä... Kolmen pienen uimataidottoman ja myöhemmin neljän (joista osa vähän jo vanhempia...) Ihan hyvin menee rannallakin kun muistaa pitää säännöt selkeinä ja silmät auki.. Mutta ymmärrän kyllä ettei kaikki halua lähteä lasten kanssa yksin reissuun... Onhan siinä enemmän valvomista yksin kuin on kahden aikuisen ollessa paikalla. haastavinta mun mielestä on mennä johonkin huvipuistoon neljän eri ikäisen lakspen kanssa... Siinä on niin paljon erilaisia toiveita ja haluja...

 

HÖH !? usein olen ollut niin täysillä sun kanssa samoilla linjoilla, mutta nyt en Meidän perhe matkustelee aika paljon. Välillä oli kausi ettei lähdetty Ruotsia kauemmas, mutta kun ollaan lähdetty niin koko perhe on tullut mukaan. Myös ne pienet lapset. Uskon, että ne pienet lapset nauttivat lomasta siinä missä isommatkin lapset. yhdessäolosta ja rennosta tunnelmasta. Ollaan sitten kotona tai matkoilla. Se on toki totta, että lapset, kaiken ikäiset tulee ottaa huomioon matkaa suunniteltaessa. Mutta on meillä pienetkin tulleet mukaan katselemaan museoita, sitten lisäksi enemmän lasten mieleen olevaa puuhaa... esim uimista

Ja olen kyllä ollut lasten kanssa yksinkin liikkeellä... Kolmen pienen uimataidottoman ja myöhemmin neljän (joista osa vähän jo vanhempia...) Ihan hyvin menee rannallakin kun muistaa pitää säännöt selkeinä ja silmät auki.. Mutta ymmärrän kyllä ettei kaikki halua lähteä lasten kanssa yksin reissuun... Onhan siinä enemmän valvomista yksin kuin on kahden aikuisen ollessa paikalla. haastavinta mun mielestä on mennä johonkin huvipuistoon neljän eri ikäisen lakspen kanssa... Siinä on niin paljon erilaisia toiveita ja haluja...

Niin ja siis tämän postauksen kirjoitin minä, kaalimaanvartija... En osaa / muista laittaa nimimerkkiä aina... kirjautuneena se tuli itsestään, ilman erityistä muistamista...

 

HÖH !? usein olen ollut niin täysillä sun kanssa samoilla linjoilla, mutta nyt en Meidän perhe matkustelee aika paljon. Välillä oli kausi ettei lähdetty Ruotsia kauemmas, mutta kun ollaan lähdetty niin koko perhe on tullut mukaan. Myös ne pienet lapset. Uskon, että ne pienet lapset nauttivat lomasta siinä missä isommatkin lapset. yhdessäolosta ja rennosta tunnelmasta. Ollaan sitten kotona tai matkoilla. Se on toki totta, että lapset, kaiken ikäiset tulee ottaa huomioon matkaa suunniteltaessa. Mutta on meillä pienetkin tulleet mukaan katselemaan museoita, sitten lisäksi enemmän lasten mieleen olevaa puuhaa... esim uimista

Ja olen kyllä ollut lasten kanssa yksinkin liikkeellä... Kolmen pienen uimataidottoman ja myöhemmin neljän (joista osa vähän jo vanhempia...) Ihan hyvin menee rannallakin kun muistaa pitää säännöt selkeinä ja silmät auki.. Mutta ymmärrän kyllä ettei kaikki halua lähteä lasten kanssa yksin reissuun... Onhan siinä enemmän valvomista yksin kuin on kahden aikuisen ollessa paikalla. haastavinta mun mielestä on mennä johonkin huvipuistoon neljän eri ikäisen lakspen kanssa... Siinä on niin paljon erilaisia toiveita ja haluja...

Tuo on ok jos on rahaa.
Mutta mulla ja muilla semmoisilla joilla on vielä muiden asioiden rahoittamista vaikka kuinka (asunto ja sisustus, tykkään syödä hyvin, lapsilla kunnolliset vaatteet ja tavarat) niin pitää ajoittaa ne harvat reissut tarkemmin.

Meillä ei ole perheenä varaa kuin ehkä pariin etelänmatkaan ennen kuin nuo lapset ovat aikuisia. Siksi ajoitan ne ulkomaanreissut siihen aikaan kun lapset on tarpeeksi isoja ymmärtämään ja muistamaan reissun asiat.

Siis on toisaalta kiva jos ottaa vauvan tai kolmivuotiaan mukaan, ne tykkäävät olla rannalla tai nähdä erinäköisiä ihmisiä ja kulttuureja. Mut sit on vaan surku että alle kolmivuotiaalla tapahtuu sitten reissun jälkeen muistissa se delete, ja saattaa jälkikäteen muistaa korkeintaan jonkun kamelin jossain.

Mutta en mä sitäkään allekirjoita että säkissä pitäisi pitää alle kolmivuotiaita, mutta ehkä kävisin heidänikäisten kanssa Suomessa jossain kotieläinpuistossa, huvipuistoissa, Muumimaailmassa jne.

 

Ehtii sita sitten aikuisenakin. Mina olin ekan kerran ulkomailla 21-vuotiaana ja nyt reipas 10 vuotta myohemmin olen matkustellut laajemmin kuin keskivertosuomalainen koko elamansa aikana. Nytkin olen Unkarissa ollut pari viikkoa ja reissu jatkuu elokuun loppuun saakka.

 

Ei ole pakollista matkustella villinä pitkin maapalloa, mutta jos siihen riittää intoa, niin ei se välttämättä ole kovin kallista. Kannattaa liittyä halpalentoyhtiöiden postituslistoille rai fb-kavereiksi ja seurata tarjouksia sieltä. Varsinkin kaupunkikohteisiin pääsee edullisestikin, jos on joustava lähtöpäivien ja kohteen suhteen. Olemme käyneet Brysselissä kahdestaan ja lennot maksoivat yhteensä alle 70€ (siis meno-paluu molemmat). Edullinen hotelli löytyi netistä. Prahaan lennettiin myös edullisesti viime kesänä, samoin hotelli löydettiin kivalla hinnalla netin kautta. Koko perhe (5 henk.) lomailtiin Gdanskissa. Lennot maksoivat yhteensä 250€. Airb'n'b:n kautta löydettiin kiva huoneisto ihan rannan tuntumasta ja vietettiin tosi kiva loma. Täytyy tietysti nähdä vaivaa itse edullisten matkojen löytymiseen, mutta ihan mahdollista se on.

 

Miuskin viestiin vielä lisäisin että halpislentoyhtiöiden lisäksi on jossain päin Eurooppaa yleistynyt majoittuminen yksityisten henkilöiden kodeissa, en tiedä sen nimeä. Mutta ovat ihan siistejä kämppiä kuulemma ja halpoja, ja omistaja saattaa olla jossain muualla. Ymmärrettävästi hotelliketjut on vastustaneet tätä ilmiötä.

 

Me ollaan käyty 2 kertaa Tukholmassa (esikoinen jo 15v) perheenä. Miehen kanssa ollaan käyty Virossa, samoin minä erikseen kahden lapsen kanssa. Jokainen on päässyt kerran ulkomaille isovanhemman kanssa. Eipä tuo paljon ole, mutta riittävästi meille.

 

Miuskin viestiin vielä lisäisin että halpislentoyhtiöiden lisäksi on jossain päin Eurooppaa yleistynyt majoittuminen yksityisten henkilöiden kodeissa, en tiedä sen nimeä. Mutta ovat ihan siistejä kämppiä kuulemma ja halpoja, ja omistaja saattaa olla jossain muualla. Ymmärrettävästi hotelliketjut on vastustaneet tätä ilmiötä.

Joo, toi on just toi Airb'n'b -juttu. Voi olla jonkun oma koti tai sitten ihmisillä on sijoitushuoneistoja, joita vuokraavat tuota kautta. Sivustolla siis tarjoavat asuntoa. Vuokraaja maksaa airb'n'b:n sivustolle ennen majoittautumista, mutta raha vapautuu vuokraajan tilille vasta, kun vuokraaja toteaa, että kaikki sujui kuten luvattukin. Ollaan vuokrattu sitä kautta myös Pärnussa Virossa. Palautetta voi antaa niin vuokraaja vuokralaiselle ja päinvastoin. Meillä toiminut hyvin ja voin suositella. Lasten kanssa huoneisto on kivempi kuin hotsku, niin on jääkaappi ja pyykkikone käytössä.

 

Lasten kanssa matkustaminen on ihan hirveää. Varsinkin meillä, kun on erityishuomiota vaativa lapsi ja toinen on keliaakikko. Ei voida syödä missä vain, kun edelleenkään keliaakikolle ei välttämättä ole kunnollisia vaihtoehtoja ruokien suhteen.

 

Siis vuokralainen maksaa ja raha vapautuu vuokralaisen tilille...