Hei naiset, miksi kierrätte YH-isät kaukaa..?

miksi naiset pelästyy ja poistuvat heti kun mainitsen olevani YH-isä..? (en nyt mitenkään kehuskele että olisin niin komea tai jtn mutta niin on käynyt myös monelle muulle YH-isä kaverilleni) Onko siitä jotain haittaa kun tietää että miehen pitää olla yhteydessä loppuelämä pojan äitiin vai onko se vaan sitä että miehellä ei riitä tarpeeksi aikaa teille..? kertokaahan joku niin tiedän että lopetanko turhat yritykset..

lapset tuon huoran kanssa ei ole! Näin...ja jätkät osaa olla niin exään perässä että! ei kiitos!

 

Jos olisin sinkku, en varmasti kiertäisi yh-isää kaukaa. Se tuo miehestä kuvan vastuullisuudesta, ja välittävästä. Ihmeellistä, että naiset niin tekee... No ehkä niillä ei itsellä ole lapsia, jos vaikka pelkäävät sitä puolta, olla äitipuolena.

Tai sitten lapseton sinkkunainen ei HALUA aloittaa mitään lapsiperhe-elämää :attn:

 

Jotenkin miehen menneisyys kummittelee jokapäiväisessä elämässä. Jokainen nainen haluaa olla miehelleen numero 1. Tärkein, ja se jolle on aikaa. Jos siinä on lapsia ja ex kuvioissa, niin naisen asema ei ole ykkönen. Harva nainen haluaa olla tärkeysjärjestyksessä siellä jossain alempana.

 

Yh-isät on ok juttu niin kauan kun exät ovat päässeet miehestä yli ja mies exästään. En tiedä mitään muuta rasittavampaa kuin sen että ex roikkuu kolmantena pyöränä suhteessa. Uskoisin että ihminen kuitenkin rakastuu ihmiseen kuin ihmiseen lapsista ja tilanteesta huolimatta, mikäli kolahtaa ja kunnolla.
Itsellä teinit lapset ja erosta jo 10 vuotta, miehellä perässä roikkuva ex (eli just sitä mitä EN halua- mutta tässä nyt vaan on prkl) ja pienet lapset, jotka mielestäni huippuja tyyppejä.
Tämä nyt vaan kolahti niin kunnolla, että pikkujutut ei tässä haittaa... sellasta se rakkaus on.

... mut tuossa jotain syitä =) Onnea tulevaan!!

 

En ole kovin äidillinen tyyppi. Omat lapset on, ja heitä rakastan tietysti yli kaiken, mutta en ikinä halunnut mitään suurperhettä. Seurustelin eroni jälkeen jonkun aikaa yh-isän kanssa, jolla oli kaksi kouluikäistä lasta. Lapset olivat suunnilleen samanikäisiä, mutta aivan erilaisia, eivätkä sen vuoksi tulleen toimeen. Oli liian stressaavaa yrittää saada hommaa toimimaan, joten päätimme erota. Kukaan lapsi ei halua vieraita ihmisiä kotiinsa, ja oman vanhempansa lähelle. Kukaan ei halua isäpuolta tai äitipuolta, vaan omat vanhempansa takaisin yhteen, tai sitten se yh-perhe sellaisena kuin se on. Ja koska ne lapset ovat aina tärkeimpiä eronneelle vanhemmalle, joka haluaa hyvittää eron aiheuttaman stressin lapselleen, se uusi suhde ja vieraat lapset jäävät toisarvoisiksi. On hienoa, jos jotkut saavat sen toimimaan, mutta ei se helppoa ole. Vain todella hyvin yhteen sopivat ja rakastavat ihmiset saavat sen aikaan, ja minusta ei siihen ollut.

 

Mä olen parisuhteessa, mutta jos nyt kuvitteellisesti olisin yh-äiti.
Ei se isyys mikään poissuljettu asia ole. Mulla on miehelle ne tietyt kriteerit, jotka "pitää" täyttää ja aika usein ne täyttyy helpommin ei yh-isällä. Mutta jos muuten paketti on kunnossa, niin ei se yksi lapsi nyt niin haittaa.

 

mut sitähän voi miettiä miksi isä on yh isä,eikä yhdessä lapsen äidin kanssa!

meillä on sellanen tilanne että mies jätti mut täysin epäreiluista syistä, ottais kuulemma lapsen itselleen jos antaisin.

joo hän on hyvä isä,mutta parisuhdeasioissa täys tollo! (en siis ottais ihmistä jonka ajattelisin olevan samanlainen kuin ex mieheni!)

siis mies jätti mut koska olin häntä kohtaan kamala(nalkutin ja haukuin), no joo mutt ahetkeksikään mies ei pysähtynyt miettimään että mistähän tämä johtuu, miksi sillä vaimolla on pahaolla. niin olin todella stressaantunut ja väsynyt. mutta miehessäkin oli vikaa! nimittäin jos mä 2vuotta yritin saada keskustelua aikaiseksi siitä mikä muss aon vialla kun mies ei halua mua. mies tiesi mitä mä tarvitsen ja mitä mä tunnen. hän olis voinut tehdä asioille paljonkin mutta sen sijaan valitsi sen että vaan VAIKENI,istui tuppisuuna,ikäänkuin asia ei häntä olsi koskenutkaan,millään tavalla. joku ihme että olin raivona. en kuitenkaan vaatinut kovin paljon.
-suhteessa pitää keskustella
-seksi ei voi mennä täysin tosien ehdoilla, se ei voi mennä niin että se on vaan miehen tyydytystä,silloin kun miestä huvittaa, kyllä naisellakin on toiveet ja tarpeet
-jos aiheuttaa tosielle pahanmielen niin siitä pitää ottaa vastuu,eikä paeta vaikenemalla

mä en siis koskisi mihinkään yh isukkiin koska sille on syy miksi hän ei ole lapsen äidin kanssa yhdessä niinku kuuluis.

 

[QUOTE="hellu";28135545]mut sitähän voi miettiä miksi isä on yh isä,eikä yhdessä lapsen äidin kanssa!

mä en siis koskisi mihinkään yh isukkiin koska sille on syy miksi hän ei ole lapsen äidin kanssa yhdessä niinku kuuluis.[/QUOTE]

No sama pätee varmaan yh-äiteihin, kaipa siinäkin on syynsä miksei he enää ole lapsensa isän kanssa. Ei kaikki yh-äidit ole niitä uhreja, jotka mies on kylmästi lempannut. Eli jos yh-isukit on kaikki ihan kamalia, niin pitäiskö sitten samaan hengenvetoon tehdä sama päätelmä yh-äideistä? Eiköhän tuo kaikki ole ihan ihmiskohtaista...

 

Mä en kierrä. Ei ole tullut vastaan yh-isiä.

 

Sillon kun olin sinkku, en todellakaan olisi halunnut miehen eksää mukaan meidän elämään, monesti sai ystäviltä ja tutuilta kuulla valituksia miten eksät hankaloittaa elämää (varsinkin kun on se lapsi). Plus mä halusin lapsen sellaisen miehen kanssa joka kokee sen myös ensimmäistä kertaa

 

että olen totaali yh kahdelle lapselle mutta isä ottaa lapsiaan lomillaan noin. 4 viikkoa vuodessa. Yh isä olisi mulle liian raskas pesti. En tosiaan jaksa pestä ja silittää lisää pyykkiä ja huoltaa esim kahta lasta lisää ja niiden harrastuksia. Uusperhe kuviot on niin rankkoja ja mä haluaisin nyt vaan vähän helpompaa elämää eron jälkeen. eli lapsetonta joka ei halua omia lapsia olen etsimässä ja mielellään saisi olla 33-35 vuotias eli nuorempi kuin minä

 

että olen totaali yh kahdelle lapselle mutta isä ottaa lapsiaan lomillaan noin. 4 viikkoa vuodessa. Yh isä olisi mulle liian raskas pesti. En tosiaan jaksa pestä ja silittää lisää pyykkiä ja huoltaa esim kahta lasta lisää ja niiden harrastuksia. Uusperhe kuviot on niin rankkoja ja mä haluaisin nyt vaan vähän helpompaa elämää eron jälkeen. eli lapsetonta joka ei halua omia lapsia olen etsimässä ja mielellään saisi olla 33-35 vuotias eli nuorempi kuin minä

Samaa mieltä sillä erolla että en edes etsi varsinaisesti parisuhdetta vaan jotain miestä jota voisi satunnaisesti tapailla silloin muutaman kerran vuodessa kun lapset on isovanhemmillaan. Ei taida onnistua tuollainen

 

no jos sitä tästälähtien ennenkuin edes nimensä kertoo niin kysyis että "olen yh-isä, haittaakse?" niin eipähän sit tulis niitä turhia yrityksiä..