Heinäkuun Hellemasut 2012 - TAMMIKUU

Hei kaikki masukit!

Täällä on jännät paikat. 5 vkon saikun jälkeen lähden huomenna töihin, on kyllä kiva=) Työkaverit on kuulema odottaneet "organisaattoria" =)
(.)
Pahaolo on hävinnyt. Parempi olo on ollut jo melkein viikon, eli kyllä se ohi menee, vaikka ei siihen usko huonon olon kourissa.
JA MINÄ TUNNEN JO POTKUT! Juuri äsken varmistuin, ja ne ei ole mahan murinoita. Kotidoplerilla on sykkeitä joka päivä metsästetty. Joka kerta ei ole syke kuulunut, mutta potkut kuuluu ja tuntuu. Tää on niin happy!

Jaana ja vauvanalku 12+5?
 
unista Minä olen kanssa nähnyt synnytyksestä unia. Olin juuri synnyttänyt, avopuoliso seisoi vieressäni ja nousin seisomaan vaivalloisesti myös sängyn viereen. Minulla oli marjapuuron värinen sairaala asu päällä. Selkää pidellen nousin sängyn viereen seisomaan ja iloisesti katselimme miehenikanssa kun kätilö hämmensi ISOA kattilaa ISOLLA puisella kauhalla. Kattilassa oli pieniä vauvoja ja jotain ruskeita glönttejä. Näytti ihan makaroni jauheliha mössöltä (jota meillä ei unen jälkeen enää syödä IKINÄ)

Avopuolisoni on kanssa nähnyt unen jossa hän pitää illalla nukkumaan mennessämme kättä mahan päällä ja tuntee vauvan jalkapahjon kättä vasten. Ottaa käden pois ja iloisesti katsomme kun, vauvan jalka painautuu mahaa vasten ja laskemme 7 ihanaa pientä varvasta. Toinenkin jalka painautuu, jossa on 6 pientä varvasta. Tuolloinkin olemme oikein onnellisia ja aivan myytyjä ihanasta näystä..
 
Hellou!

Pikakuulumisia täältä kiireen keskeltä ;) Ei näemmä ole aikaa, kun öisin lueskella näitä juttuja ja aina menee pikapäivityksen puolelle..

Harrastuksista: olimme kaksosten kanssa vauvauinnissa (peruskussi&jatko) ja meillä oli todella aktiivinen mammaporukka, joiden kanssa tavattiin vähintään kerran viikossa (jos sitä harrastukseksi voi sanoa :)) Muuhun ei aika, eivätkä voimat riittäneet. Tällä hetkellä meillä on toisella noita pakollisia fysioterapeutti ym. käyntejä, joten ei muita harrastuksia juuri kaivata ja toinen taas on niin hitaasti syttyvä tapaus&ujo, että en näe mitään hyötyä mennä mihinkään, jossa on paljon uusia ihmisiä. Istuisi äidin sylissä, kunnes homma olisi lopuillaan ja sitten ehkä uskaltautuisi mukaan. Tosin lapset ovat vielä niin pieniä, että ehkä muuuutaman vuoden sisällä, jos itse haluavat. Vauvauintiin mennään kyllä nytkin, jos siltä tilanne silloin näyttää. Suosittelen! Perheemme myös harrastaa aika paljon matkustelua ja se tuntuu olevan myös lasten mieleen. On kiva mennä lentsikalla, junalla, linja-autolla ja nähdä norsuja, apinoita ja leikkiä isolla hiekkalaatikolla, joten sillä linjalla jatketaan.

Yrittämisestä: ne kenellä tärppää heti ei kannata tuntea huonoa omaa tuntoa, mutta on hienoa, jos tunnistaa sen, että olet onnellisessa asemassa tuossa asiassa ja osaat huomioida ystäväsi joka mahdollisesti painii ongelman vuoksi. Silloin kun yritimme lasta, tunsin toki kateutta ja "miksei meille" -tyylistä oloa, kun kaiken maailman narkkareillekin se lapsi suotiin tuosta vain. Kateutta saa ja voi tuntea (myös ystävää kohtaa), mutta se on asia, joka katoaa kyllä tärpin myötä eikä ole olemassa ns. vääränlaisia tunteita. Hoidot ovat kuitenkin rankkoja ja aihe hyvin arka ja henkilökohtainen. Keneltäkää onnistumiset eivät toki ole poissa ja sen varmasti jokainen lapsetonkin ymmärtää.

Elintapojen osalta olin itse tupakoimaton absolutisti noihin aikoihin ja aina aktiivisesti urheilua harrastanut, vain kasvisruokaa nauttiva, terve nainen, eikä minusta mitään vikaa löytynytkään. Päin vastoin. Omaan kuulemma harvinaisen paksun kohdun limakalvon, joka on ihanteellinen alkion kiinnittyä ja kasvaa. Tiedän myös muita pareja, joilla ongelma ei todellakaan tule elintavoista. Toisaalta taas olen kuullut ystävältäni narkomaaniäideistä, jotka raskautuvat ja joita koitetaan sitten hoitaa mahdollisuuksien mukaan. Eli toivon, ettei kukaan ajattele niin, että lasta ei tule, jos ei ole elänyt terveellisesti. Joskus kuulee myös näitä, että pari ei oikeasti sovi yhteen ja siksi lasta ei kuulu.. Typerä ajatus, koska tuskinpa eroja sitten tulisi juurikaan kuin lapsettomiin perheisiin ;) Sama asia on erityislapsen saannin suhteen: siitäkin elää vielä sellaisia legendoja, että välillä on ihan oksat pois. Yksi tuttavani (silloinen "ystäväni") totesi kerran minulle, että hän on miettinyt, että on sen verran hetiheti -ihminen, ettei jaksaisi odottaa näin kauaa lasta vaan haluaa etukäteen suunnitella koska seuraava tulee... Joo, niin olen minäkin hetiheti -ihminen, mutta elämässä on asioita, joille me ihmisetkään emme voi mitään. Vaikka kuinka haluaisimme, toivoisimme, noituisimme. Piste.

Joka tapauksessa itse uskon, että jokaisella on elämässään ne omat haasteensa, kriisinsä jne. Toisella se on lapsettomuus ja toisella jokin muu asia. Aina se oma kriisi kuitenkin tuntuu maailman pahimmalta, ainakin ennen kuin asian on saanut jollain tasolla prosessoitua.

Rintakivuista: itsellänikin on tuntunut rinnoissa välillä kipuja, jotka varmaan johtuvat niiden kasvamisesta(kin). Näin olen ainakin ajatellut. Hedelmöityshoitojen aikana syötävät hormonit saattavat kasvattaa rintojen kokoa, niin sopisi särky myös siihen. Itse tarkistutan kuitenkin rinnat säännöllisesti, niin ei tarvitse asiaa niin stressata. Muutamalla ystävälläni on ollut rintasyöpä ja toisella se todettiin juuri raskauden jälkeen.. Raskaus saattaa sen kyllä laukaista, koska silloin hormonitoiminta on suurimmillaan. MUTTA, ystävällänikin löytyi patti ja en muista, että olisi mistään kivusta maininnut mitään.

4D-ultrasta
: olemme jälleen menossa 4D-ultraan ja mietin, että jos sen ajoittaisin nyt esim. viikolle 22. Olisikohan vauva silloin jo liian iso ultrattavaksi...? En enää muista, joten pitääpä tarkistaa. Viimeksi olimme samalla viikolla kuin oli rakenneultra ja se oli sillä tavoin hieman tylsä vaikka tokikin kuvan laatu on ihan erilainen ja nyt tiedän, että vauva tosiaan näyttää samalta kuin ko. ultrassa näkyy.

Vitamiineista: Lady Vitan "Mamaa" on syöty jo monta viikkoa, oikeastaan testistä lähtien.

Mistä THE tunne tulee: ihan intuitiolla minulla. Jotenkin kun ajattelen vauvaa, näen vain tytön. Viimeksi oli samanlainen tunne, että kyseessä on tyttö ja poika.

Unista: en ole nähnyt lainkaan synnytys tms. unia, en vielä. Tai sitten eivät ole vain jääneet mieleen. Stressaan syntymää kuitenkin sen verran, että uskon unien kyllä tulevan lähempänä h-hetkeä ja luultavasti ne ovat lähinnä painajaisia ;/

Omatunto: joo, voin kyllä myöntää tuntevani huonoa omaa tuntoa syömisistäni jne. mutta se on varmaan myös yksi hormonien tuotos. Viime raskaudessa huomasin himoitsevani kaikkea, minkä tiesin terveelliseksi. Huono omatunto minulla kyllä jatkui aika pitkään myös lasten synnyttyä, kun en ehtinyt tarpeeksi sitä tai tuota. Mutta silleen ihan terveellä tavalla tuohan on varmasti normaalia ja vain hyväksi lapselle/lapsille.

Jees, muuten täällä voidaan loistavasti - ei väsymystä, kuvotusta, närästystä, pahemmin mitään kipuja, ei finnejä tms :) Kyllä toinen kolmannes rules! Koitan itse nyt tarkkailla hieman painoani, jotta voisin hieman paremmin loppuvaiheessa kuin viimeksi. Tämä alun mässäily meni nyt hieman jännityksen piikkiin ;) Nyt on virallisesti siirrytty raskausviikolle 14!

Mirella_36&Mussu
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: katza78
NyttyKitty, 27, esikoinen, NKL, poikaolo

Vielä punaisella jos päivittäjä jaksaa päivittää :)

Mulla olo on selkeesti parempi viikonloppuisin jolloin saa nukkua niin paljon kuin haluaa ja milloin vaan haluaa. Tänään on kumman hyvä olo, mutta väsyttää niin pirkaleesti!

Ai niin! Kävin viikko sitten maanataina siellä np-ultrassa ja verikokeissa ja vastaus tuli jo perjantaina, että Down-tulos on normaali ja ei kohonnutta riskiä tai syytä jatkotutkimuksiin. Mua harmitti kun siinä ei ollu niitä suhdelukuja joita jotkut on saanu... hieman utelias oon juu. Täytynee vielä ensi viikolla neuvolassa kysyä jos ne näkee ne jostain :) Mutta en tiää mitä muita juttuja ne siitä verikokeesta kattoo? Tietääkö muut? Olihan siihen se lähete, mutta en yhtään kattonu/muista mitä ne tutkii muuta kuin downin sydroomaa?

Tänään rv14 alkoi! Jee! Soitan tänään Femedaan ja kysyn hinnan 4D-ultralle ja varaan ajan jos hinta ok. Sivuilla luki että paras aika tehä 4d-ultra on viikolla 25-26, se menisi just kivasti kuukauden päähän rakenneultrasta ettei ne ole ihan peräkkäin.

Tänä aamuna tuntu että masu jo vähän näkyy... jos vaikka ensi viikolla kertois töissä...alkaa kyllästyttämään tää samojen löysien vaatteiden käyttö...|O
 
Viimeksi muokattu:
Huomenta hellemasulit!!!!

Harrastuksista esikoisesta kävimme muskarissa 6kk-1v1kk ajan, sen jälkeen menin töihin niin jäi sitten muskari, nykyisin kun poika on perhepäivähoitajalla, he käyvät keskiviikkoisin kerhossa, kiva että käyvät jossain :)
Seuraavasta ois kiinnostus vauvauintiin, mutta katsotaan nyt, se on mietinnässä, ryhmät täyttyvät aika nopeasti täällä tampereella.. Muskariin en välttämättä lähtis enää noin "pienen" kanssa.. ei jaksanut esikoinen lopussa ainakaan enää sitä että istuttiin sylissä koko ajan, kun ois halunnut liikkua paikasta toiseen.

Unista ei ole näkynyt minkäänlaisia raskauteen liittyviä unia, toisaalta hyvä, etten saa mitään paniikkia :D jos näkisin jotain ennen unia, pahoja sellaisia, olisin varmaan tarkistuttamassa itseäni jossain neukus tjn.. :D

Keskiviikkona ois Eka neuvolalääkäri, josko jo pääsisi sydänääniä kuulemaan! niitä kovasti jo odotellut, kun nyt on nähnyt ultrassa pariin otteeseen että sydän lyö, mutta kun ei vielä olla kuultu, niin keskiviikkona toivottavasti kuulis <3

Dopplerilla en ainakaan kuule vieläkään mitään selkeetä vauvan sykettä, vain omani, ja se rupee jo kyllästyttämään kun suttaa ittensä siihen geeliin, ja sitten lopuks ei saa kuitenkaan siitä mitään irti.. harmittaa.. taidan kokeilla parin viikon päästä, turhaudun kun ei kuulu.. :/

jaana25 ihanaa kun tunnet jo liikkeet!!! täälläkin niitä odotellessa, tosin esikoisesta tajusin vasta noi pienet liikkeet joskus viikol 18 ja kunnon potkut tuntui 22 viikon tienoilla. :p

Miten muilla on liikkeet tuntunut muista vauvoista, kysymys siis niille joilla jo noita vauvoja on ennestää siunautunut :)

Mirkelo & Nyytti 12+5 <3
 
Heippa pitkästä aikaa! Täällä on jo yli 100 heinäkuista hellemasua....wau! En ole itse kirjoitellut pitkään aikaan mutta olen kyllä päivittäin aktiivisesti seurannut teidän kirjoituksia.

Itsellä ei mitään ihmeempiä tuntemuksia. Neuvolassa reilu viikko sitten kuulin sydänäänet..oli aika ihanaa ja 12.1 olisi sitten nt-ultra. Ultraan meneminen jännittää aikas paljon. Nyt olen kuitenkin aika varma että jotain elämää tuolla masussa on koska vessakäynnit ovat lisääntyneet ja turvotusta on niin paljon että pakko mennä ostamaan jonkinlaiset mammahousut tänään.

Kauheasti täällä jo jutellaan tulevista jutuista mutta itse en kyllä vielä uskalla niihin vielä yhtyä..olen vähän sellainen päivä kerrallaan tyyppi. Sen verran kuitenkin että mies tulee ehdottomasti synnytykseen mukaan, ei luopuisi siitä mahdollisuudesta mistään hinnasta. Sanoin kuitenkin että saa pysyä pääpuolella..ihan kaikkea ei tarvitse nähdä :D.

Joku kyseli siitä magneettikuvauksesta. Itse röntgenhoitajana sanon sen verran että suositus on ettei ensimmäisen kolmanneksen aikana mentäisi magneettitutkimukseen koska ei tiedetä miten magneettikentät vaikuttavat solujen jakautumiseen. Itse en menisi ellei olisi ihan pakko. Ja toiseksi jos ei ole ensiaputilanne niin esim. polvelle tai lonkalle ei kuitenkaan tehtäisi mitään raskauden aikana.

Tuntuu että olette kaikki niin pitkällä jo raskaudessa että välillä tuntuu että lasketutu ajat eroaisivat paljonkin. Onhan meitä täällä loppukuisiakin että perästä tullaan....

penni3 & leppis 11+1
 
Kirpakkaa pakkaspäivää masuilijat!

liikkeistä luulen että se pieni hento kutina on liikehdintää,mutta en toki joka päivä edes tunne sitä,vielä sen verran hentoa.mutta kyllä se sitä on tainnut olla,eli joskus n.viikko sit tunsin ekan kerran. En kyllä usko että ennen rv15 voisi ainakaan tuntea mitn.potkuja tai suurempaa:|

Täällä on tänään mammalla synttärit,ja mittariin tulee 27v,eilen oli porukat ja sisko perheineen kakku kahveella,tnä tulee miehen sisko lapsineen,kun kakkua jäi yli niin paljon,ei viitsi itte syödä kaikkea....
kiloista mulla tosiaan ylipainoa jo entuudestaan joten en kauheemmin toivo ylimääräisiä kiloja...etten aivan turpoisi:( ja maha juu kyllä näkyy ja pitkälle:D

Huoh,vielä olisi 7 viikkoa rakenne ultraan,ennen sitä on yksi neuvola käynti.
PTT 13+5
 
  • Tykkää
Reactions: MySweetBaby
Mirella,en tarkoittanut että lapsettomuus olisi oma vika,mutta elintavatkin voi vaikuttaa joissakin tapauksissa.On todettu että tupakointi ja ylipaino viivästyttää raskautumista.Ja terveellisestä ravinnosta on varmasti hyötyä.Toki jos lisääntymiselimissä on joku vika,niin ei siinä elintavat auta.Todettiinko sulla joku vika? Oletko ollut lapsettomuushoidoissa? Hip hei,täälläkin tuntuu jo liikkeet! Ne on aika heikkoja vielä mut uskon että ne on lapsen liikkeitä. :heart: Tosta vauvauinnista..rupesi kiinnostamaan.Niin onko siellä jotain ohjausta? Ja ryhmä vauvoja äiteineen? Voiko vauvaa "uittaa" myös ihan omin päin??
 
Kyselisin onko kenelläkään kokemusta noista kohdun hematoomista? Että miten ne ovat vuotaneet ja mistä ne ovat tulleet?
Minulla oli taas viikonloppuna pari päivää vuotoa ja sitten se sunnuntaina loppui. Ja raskausoireet jatkuvat edelleen. ei siis pahoinvointia edelleenkän vaan sitä vatsan alueen nippailua ja väsymystä.
Olen jättänyt kyllä neuvolaan soittopyynnön mutta jos joillain olisi niistä kokemusta nin haluaisin kyllä kuulla vertaistukena...
 
Pakko tulla purkamaan tänne nyt vain oman navan kuulumisia...

Äitini sai tänään tietää raskaudestani. Kirjoitin hänelle pitkän kirjeen, missä kerroin tilanteesta ja ajatuksistani. Taustatietona tähän väliin, että äitini on aika,noh, vaikea ihminen, haluaa toki parasta mahdollista elämää minulle, mutta tekee sen joskus väärin keinoin. Pelkäsin hänen reaktiotaan tähän asiaan, siksi kirjoitin kirjeen.
Helpotus oli valtaisi, kun en suoranaista tuomitsemista häneltä saanutkaan. Kertoi miten ei ollut odottanut tätä ja että olisi toivonut paremman elämän minulle, olen valinnut vaikean tien ja hän tietää sen kokemuksesta. Rahallisesta pärjäämisestä hän on huolissaan, eikä pidä siitä että keskeytän opintoni nyt ainakin vuodeksi tämän takia.

Kaikenkaikkiaan, vaikka vastaanotto ei mitenkään ilahtunut ollutkaan, olen helpottunut. Niin helpottunut, että itkin pitkään tuon viestin luettuani. Nyt voin jatkaa eteenpäin ja suunnitella tulevaa ihan eri tavalla, kun ei tarvitse enää piilotella asiaa ja pelätä reaktiota.

Kai se tästä, kestää varmaan itse kullakin sopeutua tähän uuteen tilanteeseen. Nyt voin taas hengittää vapaammin, kun ei tarvitse pelätä miten muut reagoivat.
 
Kuurupiilo Itse kirjoitin isälleni eilen piiitkän sähköpostiviestin, kuulostaa karulta mutta KYLLÄ. :D niin paljon mua pelotti isän reaktio ja kun olen itse alustasaakka raskaudesta tiennyt ja iloinnut, niin mitä pidemmälle venytin kertomista, sitä vaikeampaa se oli. kuitenkin hyvä vastaanotto , jokseen ei samanlainen kuin äidilläni, joka ei muusta enää puhukaan ! ;) täällä siis myös hieman "vaikea" tapaus tuo isä. Niin erilailla ajattelee asioita, ehkä hieman "vanhanaikainen". Mutta eikös oo ihana tunne kun on saanut kerrottua ? itsellä tuntu eilen että satakiloa tipahti harteilta, ja oon ollut niin hyvällä tuulella siitä lähtien, tääkin aamu lähti käyntiin niin mukavasti :) !!

Liikkeistä täällä ei vielä mitään tuntemuksia liikkeistä :/ Rv 14+3 tänään. Dopplerilla kuulee kyllä liikkeet ja sykkeen kuullut rv 12 asti hienosti ! aivan mahtava laite kyllä :) odottelen vaan että liikkeet alkaisi tuntumaan niin voisi jättää tuon dopplerin rauhaan ! :D
 
Moikka,

Aluksi BRITA : Laitatko mut listaan Pepi / 27 / ensimmäinen / NKL / tyttöolo / LA 9.7.2012

Meillähän tämä yllätysraskaus kävi ilmi vasta joulukuussa, joten ensimmäinen ultra oli vasta nyt viikolla 14+0, eli nästä np mittaukset eivät ole luotettavia. Toki hoitaja minulle arvon antoi (otti korkeimman mittaamansa tuloksen mukaan), joka oli 1,7, tässä vaiheessa raja-arvo on 2,7. Olen siis ensi viikolla menossa verikokeisiin yms, jotka eivät kuulemma myöskään ole täysin luotettavat. En jotenkaan tiedä miten suhtautua, turha kaiketi stressata asiaa liikaa.

\Pepi & Pikkune 14 + 0
 
Kuurupiilo, minulla oli äidille kertominen kanssa se kaikista vaikein asia.
On aina ollut sitä mieltä että koulu ensin ja myöhemmin ehtii. Ja painottanut että älä tee samoja virheitä kuin minä.
Noh kerroin kyllä äidilleni kasvotusten. Minua nauratti niin hermostuneesti ja sitten vain paukautin sen. Äidin hymy hyytyi ja ensimmäinen asia oli että: entäs koulu?
Noh, siinä itkettiin ja hieman ehkä syyteltiin toinen toisiamme. Vetosin siihen että minulla on kuitenkin se ammatti jo, että nyt on kyse vain jatko-opinnoista.
Mutta heti kun sain sanottua äidilleni vauva-uutiset, niin olo keveni ja vaikka siitä vielä keskusteltiin niin silti tuntui hyvältä että sain sanottua. Joten tiedän todellakin tunteen kun omalle äidille/isälle kertominen tuntuu jopa pelottavalta...

Onneksi sait kerrottua! Samoin Aubrey, hyvä että sait kerrottua.

Nyt tuleva mummo on jo tottunut ajatukseen ja jopa kertonut omassa työpaikassaan asiasta (myös minun entinen työpaikkani... =) )
 
Kiitos kannustavista viesteistä:heart: Onko kamalaa kun sanon näin, mutta jotenkin helpottavaa,että muillakin on ollut vaikeuksia kertomisen ja muiden suhtautumisen kanssa.

Nyt äidiltä tulee vähän ikävämmän sävyisiä viestejä, sanoo ettei voi olla iloinen puolestani eikä toivonut minulle tällaista elämää. Kuitenkin, vaikka se pahalta tuntuukin ettei se itselle hyvin läheinen ja tärkeä henkilö voi asiaa hyväksyä, tuntuu helpottavalta että se on nyt kerrottu. Koetan ajatella, että hän haluaa parastani, olisi halunnut ensin ammatin ja työn, vakaan toimeentulon yms. ja minä teinkin kaiken ihan "väärin".

Vastasin ehkä tylystikin, että toivon hänen luottavan siihen, että tiedän mitä olen tekemässä ja tulen pärjäämään, ja että jos hänellä ei nyt muuta kuin pahaa sanottavaa ole, niin parempi ettei sano nyt enempää.

Huh. Taidan painua kauppaan ja koettaa ajatella jotain muuta, onneksi illaksi pääsee töihin niin ajatukset eivät pyöri koko aikaa tässä äiti-asiassa.
 
Hei,

Täällä uskaltanee ehkä kuitenkin ilmoittautua. Kamalista vuodoista kärsitään edelleen, mutta viikkoja kuitenkin on jo 13+4... Ollut hematooma diagnoosia, vuoto-alueita kohdussa ja nyt viimeisimmällä rajuimmilla keikoilla syytä ei enää löytynytkään. Sairaalaan seuraavan kerran kun huulet sinertää... Ei vaan selviä niin ei selviä... Mikäli jollain tällaisesta kokemusta niin mielelläni vaihtaisin pari sanaa. En ole lukenutkaan tätä ketjua vielä kokonaisuudessaan, joten kohtalotovereita voi jo löytyäkin.

Tässä ylläpitäjälle tiedot josko tämä kaveri nyt kuitenkin pysyisi kyydissä ja ilmoittautuisin iloisten odottajien joukkoon!!

Pikku-Hilkka/33/2/K-SKS/miehellä tyttöolo, odottajalla poikaolo!

Ja siis LA 12.7
 
Viimeksi muokattu:
Ohhoh, tännehän oikein sataa tekstiä! :) Itse olen ollut lueskelulinjalla, mutta nyt päätin, että otan aikaa kirjoittelemiseen.

Tervetuloa uudet! :wave:

Harrastuksia emme vielä ole ehtineet miettiä, mutta tuo muskari kuulostaisi ainakin mukavalta. Olemme molemmat miehen kanssa musikaalisia, ja olisikin mukava saada siirrettyä sitä pienestä pitäen lapsellekkin.

Täällä selkäkipuja tulee selällään makaamisesta. Luen paljon, ja nyt onkin joutunut siirtymään istuma-asennossa lukemiseen, kun selkä ei jostain syystä kestä makaamista. Nukun kyljellään tai mahallaan, joten siinä se ei ole ongelmana.

Meillä molemmilla oli aluksi intuitio tytöstä, mutta nyt se on hiukan lieventynyt. Mies sanoo nyt ettei enää olee kumpaakaan oloa, ja minulla ehkä hieman enemmän edelleen tyttöolo.

Oma napa.Eilen alkoi sitten kauhea päänsärkyily. Koko illan ja yön särki, unet meni ihan pipariksi ja tietysti juuri nyt kun olisi pitänyt mennä kouluun ensimmäistä päivää joululoman jälkeen. Aamulla kuudeltakin vielä särki, yöllä otetusta lääkkeestä huolimatta. Päätin sitten jäädä kotiin, ja nukuin vielä pari tuntia. Vielä niidenkin jälkeen herättyäni särki. Hiukan on pikkuhiljaa helpottanut, mutta on tämä kyllä outoa sinänsä, kun ei ole tämmösiä näin pitkäkestoisia päänsärkyjä ikinä ollut. Toivottavasti ei nyt kauhean kauaa jatku, että jaksaa aloittaa lukukauden reippaana.

Muuten kaikki onneksi ok. Kohdun kasvu/nousukipuiluja ollut jonkun verran, mutta ei onneksi vaivaksi asti. Ja maha hiukan näkyy jo!

Oltiin viime viikolla viiden päivän Ruotsin reissulla mieheni tädin luona, ja siellä oltiin oikein onnellisen yllättyneitä uutisistamme. :heart: Ja alennusmyynneistä tuli tietenkin shoppailtua ihania pieniä vaatteita. ;)

A & Minityyppi 12+0 (POKS!)
 
  • Tykkää
Reactions: MySweetBaby
Moikka masuilijat! Meitä onkin jo paljon!! :O


Neuvolalääkäristä kotiuduttu. Papan ja muut tulehdus-jutut otti. Muuten näytti limakalvot hyvältä ja nätiltä. Kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Kohdunpohjan mitan kohdalla lukee norm. tai 11cm vaikea selkonen käsiala..Lapsiveden kohdalla kirjain n.
Seulojen tulos 1:17000 huh.
Dopplerilla ei sydänäänet kuulunu eikä ihme, oli niin aataminaikaset vehkeet siellä. Heti kyllä iski epäluottamus omaan laitteseen. Entäs jos syke on ns. ohjelmoitu valmiiksi laitteeseen,eikä pienen sydänääniä oikeesti kuulekaan..Enempi luottaa ammattilaisten vehkeisiin vaikkakin aataminaikasiin :) Mulla siis angel saoudsin korvalappu-stereo versio. Kaippa siihen voi luottaa..?
Samalla lähti lähete rakenneultraan,vissiin jossain helmikuun puolessa välissä luulis olevan hoitsun mukaan. Haluisin kyllä käydä kattomassa Ykää vielä ennen tuota.. Noh,rahallahan saa ja hevosella pääsee..


Eipä tässä muuta. :) Paitsi, Milloin sen äippäloman virallinen alkamis ajankohta varmistuu?? Kuka viisas tietää?


Tipetsu rv 15+2
 
  • Tykkää
Reactions: MySweetBaby
esikoisesta tunsinliikkeet joskus 17-18 viikoilla ja kuopuksesta joskus samoihin aikoihin, toki kuopuksen odotuksessa tais toi istukka vaikuttaa tuntemuksiin. Enpä siis vielä hetkeen usko liikkeitä tuntevani (vaikkakin mielikuvitus on niitä tuntemuksia kehitellyt).

Lääkärinevola on vasta 26.1. sitä siis odotellessa.

Maijamehi ja katkarapu rv 13+4
 
Paljon tulee tekstiä tänne, käyn päivittäin lukemassa mutta aina ei "keksi" kirjoitettavaa =)

Tervetuloa taas uusille hellemasuille minunkin puolesta ja onnittelut taas niille jotka ovat saaneet hyviä uutisia ultrasta tai neuvolalääkäristä.

Selkäkivuista: täällä myös kipuja on selässä ollut, mutta tähän syynä varmaan huonon olon takia hyvin vähäiselle jäänyt liikunta, tuntuu että muutkin paikat kuin selkä on ihan jumissa. Menis tää tukkoisuus ohi, niin uskaltais taas mennä uimaan.

tyttönen87 + salamatkustaja 13+6

Minityyppi Minulla alkoi myös hillittömät päänsäryt noin rv 12, samoihin aikoihin kuin pahoinvoinnit väistivät. Olivat todella pitkäkestoisia, eikä nukkuminen tai panadol auttanut. Nyt jo helpottaneet (kesti siis reilu viikon säännöllisinä) nyt vaan ajottaisia. Onneksi! =)
 
Morning Butterfly: joo, se on tosiaan totta, että ei liika laihuus/lihavuus ole hyväksi ja saattaa haitata raskautumista. Itse olin indeksien mukaan tuolloin ns. alipainoinen ja siksi aloinkin itseäni lihottamaan ja koska alkion siirron jälkeen ei suositella pariin viikkoon urheilua, niin kierre+hormonit tekivät sen, että kiloja tuli ja tuli ;/ Olemme siis saaneet kaksi aiempaa lasta ICSI-hoidoilla ja samoin on nyt tämä tuleva, joka on aiempien kaksosten the kolmonen (eli hedelmöittynyt samana päivänä). Niin joo, ja tupakointi on tosiaan hyvä lopettaa jo monia kuukausia ennen hoitojen alkua. Miehillä saatetaan nähdä kovakin siittiöiden määrän ja laadun parannus.
Vauvauinnista: meillä oli vauvoille ohjattu "tunti" (noin max puolituntinen) kylpylässä, ennen muita asiakkaita, jolloin vesi on puhtaimmillaan ja lisäksi säädetty normaalia lämpimämmäksi. Siinä oli lauluja ja leikkejä sekä ihan oikeaa toimintaa, eli sukeltamisen harjoittelua. On se uskomatonta laittaa pieni natiainen veden alle kunnolla ja huomata, että niin vaan paikat menevät automaattisesti "käskystä" (opetellaan sellainen "komento") lukkoon. Meillä pojalla menivät paikat lukkoon vielä tyyliin pari vuotiaanakin ja ihan suihkussa ja hän toki itse säikähti kun ei saanutkaan yhtäkkiä henkeä.
Vauvauinnin pointti on siinä, että jos lapsi tipahtaisi ojaan tai vajoaisi ammeeseen, niin ei hörppää vettä, koska kohdussa syntynyt lukkomekanismi pysyy muistissa ja lisäksi vauva ei panikoidu pulahduksesta. Ja onhan vesi kaikille vauvoille hyvin tuttu ja varmaan turvallinenkin elementti :)

Terkuin, Mirella_36&Mussu
 
Hurjasti tänne tulee tekstiä koko ajan! Ei tahdo perässä pysyä. Luin pitkät pätkät tekstiä eikä millään muista kaikkea mitä piti kommentoida..

Esikoisesta tunsin liikkeet puolen välin tienoilla. Tai silloin tuntemukset vahvistuivat liikkeiksi. Nyt olen jonkin aikaa ollut tuntevinani liikkeitä. Tosin harvakseltaan. Minulla on nyt jotenkin oireeton ja "mitäänsanomaton" olo. Mitään tuntemuksia ei ole mihinkään suuntaan. Onneksi on doppleri. Maha tosin pyöristyy. Muuten on olo niin kuin ei raskaana oliskaan. Jospa ne liikkeet kohta voimistuu ja sen myötä tulee taas varmempi olo.
Rakenneultra on minulla ystävänpäivänä. Viikkoja on silloin jo 20+6 eli aika myöhään. No, ehkäpä tuolloin rakenteet ovat selvemmin näkyvissä. Täytyy vaan malttaa sinne asti. Ennen sitä on toki neuvolakin tammikuun lopussa.
Me harrastettiin esikoisen kanssa jonkin aikaa muskaria. Se oli kivaa. Meillä loppui muskarissa käynti muuttoon ja töihin paluuseen. Aika näyttää harrastammeko jotain lapsen synnyttyä vai ei.
Eikös äitiysloman alkamispäivän voi laskea kelan sivuilla? Sehän alkaa tavallisesti 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Tai viimeistään silloin on jäätävä lomalle. Aikaisintaan äitiysloman voi aloittaa 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Tämä kuitenkin lyhentää lomaa toisesta päästä käsittääkseni. Minulla alkaisi äitiysloma joskus toukokuun loppupuolella ja jos vielä pidän kesäloman ennen sitä, jään pois töistä jo huhtikuussa! Sehän on jo ihan kohta! :)

puppa 15+5
 
Kiitos vaan puppa ja mirella. Tiesin kyl ton 30 pvää ja 50pvää kuvion,mutta ajoin takaa sitä,että varmistuuko se päivämäärä esim. rakenneultrassa kun siellähän voi vielä LA:kin muuttua..Siis kun mulla eka LA on 6.7.2012. Pieni vastasikin nt-ultrassa viikkoa vanhempaa,jolloin LA siirty 30.6.2012 niin voiko se vielä siirtyä esim. tuonne heinäkuun puolelle uudestaan rakenneultrassa?
Tietystikään tuolla viikolla ei ole loman kannalta merkitystä eli vaikka siirtäisin lomani vkolta 15 vkolle 17 ja kesälomia 18-20 ja vkon 21 lopulla äippälomalle (jonka kelan laskuri näyttää alkavaksi 25.5.12),niin eipä kai sillä ole väliä syntyykö vauva jussina vai jussin jälkeen tai peräti heinäkuussa...?? Kun olen joka tapauksessa lomalla tai mammalomalla jo..
En osaa selostaa tarkemmin.

Entä jo siirrän lomaa tuon 2 vkoa ja olenkin saikulla esim. vkot 17-20 niin miten noiden lomien käy? Työkaveri sanoikin ettei ehkä vielä kannata ilmoittaa esimiehelle halusta pitää kesälomia ennen äippälomaa..Mut mun ymmärtääkseni saikkupäivät eivät mene lomapäivistä.

Mikähän ois fiksuinta? Koitan kovasti keksiä keinoja päästä pois pian töistä..:vampire: Ja itseasiassa,miellä on yhteensä 4vkoa kesälomia,eli 3 pätkä eka ja vika viikko syksymmällä..eli periaatteessa vkolla 16 voisin jo jäädä pois töistä jee!!!!! :D
 

Yhteistyössä