Heinäkuun Hurmaajat 2010

Jos et Jaka vielä ole hankkinut reppua, niin suosittelen minä ainakin kantoreppua. Mut rintareppua en ehkä niinkään. Reppua on kiva pitää mukana vaunuretkilä siltä varalta, että vauva haluaa syliin ja itse haluaa kädet vapaaksi. Sillä voi tehdä lyhyempiä reissuja vaikka lähikauppaan tosi kätevästi ja sitä voi käyttää myös kotona, jos vauva on levoton ja itse pitää tehdä jotain. Luulen, ett' varsinkin jos vauvalla on isompia huomiota vaativia sisaruksia, niin toi reppu on kotonakin kätevä. Meillä on Pikkolo kantoreppu, jossa voi myös kantaa heti vastasyntynyttä, kuten tossa Solnushkan Manducassakin. Toi Pikkolo on siitä hyvä, että on aika viileä, ja menee pieneen tilaan, et on helppo ottaa mukaan. Sen saa myös helposti yksinkin laitettua. Niin ja jos nyt mietit mikä on kantorepun ja rintarepun ero, niin se on siinä, että rintarepussa kannetaan vaan rinnalla ja vauvan jalat roikkuu alaspäin, mikä ei ole vauvan jaloille ergonominen asento. Kantorepussa voi yleensä kantaa sekä rinnalla, selässä että lonkalla ja vauvan jalat on sammakkoasennossa. Missään näissä ei tulisi kantaa vauvaa selkä itseä vasten, vaikka osassa siitä mahdollisuudesta mainitaankin. Naama menosuuntaan kannettaessa vauvan selkään kohdistuu liikaa painetta, kun vauvan paino ei ole pepun päällä.

Kiitos muuten kovasti synnytyskertomuksista Jaka, Millanen ja Fanni-Maria.

Kardemummmalle onnittelut loistavasti päivästä Sulon kanssa :)

Ai niin ja mua kans aina hymyilyttää, kun meidän poju esittää vapauden patsasta. Hirmu usein sillä on toi oikea käsi yläviistoon, ja just siinä asennossa, et siihen sopis se soihtu. Ja se on kans hauskaa ku tosi usein nukutaan ihan voittajana molemmat kädet pään vierellä suorina :)

Saga ja poika 3 vko+4vrk
 
Joo nyt heti vähän viisampana tajusin että tarkoitin itsekin kantoreppua,enkä rintareppua.. kiitokset vaan viisaammille =)
varmaan lastentarvikeliikkeet myyvät noita, että ehkä suuntaan sinne ensi viikolla viimeistään. itsellä kipeytyy selkä koska kuulemma jännitän tietämättäni niska-hartiaseutua vauvaa kantaessani,ja kivun takia imettämisen sijaan joudun turvautumaan pulloon ja nanniin. jospa reppu toisi ainakin hetkellisen helpotuksen päiviini. ilmeisesti ei ole suositeltavaa kovin kauan pitää vauvaa yhtäjaksoisesti repussa..
 
Huomenta,

Täällä takana ihanan rauhallinen yö! Vauva nukahti klo 23 jälkeen ja nukkui kuin tukki 3.30 asti ja siitä taas puoli kasiin. Ja edelleen koisii. En tiedä, toimiiko Cuplaton vai johtuuko tää mun ab-kuurin loppumisesta vai onko pelkkää sattumaa. Ihanan rentouttavaa kuitenkin. =)

Meillä on rintareppu lyhyitä kantamisia varten, lähinnä koirien pissalenkkejä varten, ja kantoliina pidempiin kanniskeluihin. Liina on aivan loistava! Reppua kokeillaan kun pieni vielä vähän kasvaa.

Koettiin muuten jännittäviä hetkiä täällä Kainuussa mökillä eilen kun iski ihan järjetön ukkosmyrsky. Mua on harvoin pelottanut niin paljon! Puut meni ihan vaakatasoon tuulesta, satoi isoja rakeita ja salamoi koko ajan. Ja meidän pikkuneiti vaan nukkui koko ajan. :heart: Sähkötkin oli poikki tuntikausia sen jälkeen. Tänään palataan takas Ouluun sivistyksen pariin.

Makkarista kuuluu nyt "rääyyh", mikä meidän vauvan kielellä tarkoittaa "MAITOAAA!!".
 
Minä menen huomenna sairaalaan aamulla,ja toivon ettei enää kotiin pistetä :ashamed:
Eli jos minusta ei sitten enää mitään kuulu,olen jäänyt sille tielleni,mutta voi olla että eivät rupea vielä käynnistämään ja iltapäivällä sitä katkerana täällä sitten puran =)
Mutta kiva on saada edes jonkinlainen koko arvio tästä vauvasta..tehdään ultra,ja ei koko raskautena edes vauvan painoa kukaan kommentoinut :ashamed:
Kohdunsuunkin tilanne on kiva tietää,viimeksi katottu vko 23..joten ois kiva tietää onko tämä ylipäätänsä yhtään tulossa täältä.
Hirveesti hommaa tänään,kun täytyy laitella kaikki valmiiksi että mies ja lapset pärjää,jos äiti joutuu sairaalaan jäämään =)
hipsu
 
Minä oon nuo disflatylit laittanut maidon sekaan pulloon tai sit oon tiristäny lusikkaan maitoo tissistä ja tipat siihen.

Maidosta puheenollen, oon nyt syöny 2 tablettia tuota lääkettä mikä auttaa ehkä maidon tuloon ja tuloksena 10 ml enemmän pumpattuna tunti imetyksestä kuin eilen :)

Ihan perse yö taas takana.. Pisin putki mitä sain nukuttua oli ehkä tunti kun poika öhisi ja kitisi koko ajan.. "Vähän" väsyttää..
 
tsemppiä matkaan Hipsu, pidän peukkuja=) meillä oli muuten koko arvio 3780g taisin unohtaa laittaa sen..viikol 36 arvio olis 3300 syntymäpainoksi ja samaa käyrää menee lääkärin mukaan yhä.
enpä muuten tiennyt minäkää mikä ero kantorepulla ja rintarepulla...mul on baby dan merkkinen, kirppislöytö. rintareppu se sit ainakin taitaapi olla...täytyy kattoo kun pääsee käyttään et jos innostuu niin hankkii sit kunnollisen kantorepun...

mä laitoin esikoisen kohdal disflatyl taikka cuplatonit niin lusikkaan ja tissimaitoa puristin päälle myös...
 
Miekin laitoin ekaksi nuita Cuplatoneja lusikkaan ja puristin maitoa päälle, mutta sitten hoksasin, että paljon helpompi vain puottaa vaavin suuhun ja maitoa päälle heti sitten rinnasta. Näin toimi ihan hyvin ja paljon helpommin esim. yöllä. Meillä nuo tipat on tosi lopetettu, ja tuntuu että neiti on rauhallisempi lopulta kuitenkin nyt, vaikka ensin uskoin tippojen auttavan vatsaan. Vähemmän kuuluu nyt lorinoita masusta.

Muuten meillä arki rullaa hienosti. D-tipat meilläkin vielä tauolla. Pari viikkoa niitä annoin ja nyt olen kohta pari viikkoa ollut antamatta. Varmaan tässä pikkuhiljaa taas aloittelen joko D-tipoilla tai noilla Gefiluksilla.

reissattu on kovasti miehen loman aikana. Tyttö nukkuu kuin enkeli kaukalossa. Vetelisi vaikka viiden tunnin unet siinä jos vain annettaisi. Automatkailu siis sujuu tosi helposti meillä. Muutenkin neiti on tosi rauhallinen. Yöllä joskus saattaa kyllä herätä kahdesti syömään, mutta yleensä mennään yhdellä yösyötöllä ja sitten aamun tunteina (noin 7-8 maissa) toinen syöttö. Nukkumaan menee yleensä 21-23 välillä. Päivällä melko rauhallista eikä oikestaan itke muuta kuin nälkää.

Imetys sujuu, mutta kuten monella muullakin, ei tunnu omalta jutulta. Rintaraivarit onneks nyt helpottanut jonkun verran. Olen suunnitellut imettäväni tonne 3kk tai 4 kk ikään asti..se tuntuis itselle sopivimmalta. Maksimi on kyllä 6 kk, mutta luulen, että ehkä ennen sitä jo lopetellaan.

Ärsyttääkö muita imetykseen liittyvät kyselyt?? Tuntuu, että melkein tuntemattomat kyselevät maidon tulosta, riittämisestä yms.. Raivostuttavaa!! Melko henk.koht asioita minusta ja muutenkin koko imetyshomma. Jokainen tavallaan ja sen aikaa kuin haluaa/pystyy!! siihen vaan tuntuu jos sun vaikka kellä olevan sanomista!!! :kieh: :kieh:

Vielä ensi viikon on mies kotosalla ja sitten alkaa pitämään isyyslomia syyskuussa. Ottaa silloin yhden viikon. Eli siis pehmeä lasku, kun aluksi kotona pienen kans kahdestaan vain 3 viikkoa!! =) Hassulta tuntuu kyllä että meidän pikkunen on jo 6 viikon ikäinen!! Ristiäisetkin jo lauantaina!! Niin se aika rientää. Muistan, kun vasta synnytyksen jälkeisessä tokkurassa varailin pappia ristiäisiin ja se tuntu jotenkin niin kaukaiselta!!

Kaikenkaikkiaan siis hienosti sujuu ja alakuloisuus on onneksi hävinnyt kokonaan. Eikä tarvitse öitä enää heräilyn puolesta pelätä!! On alettu jopa suunnittelemaan jouluksi ulkomaan reissu perheellä!! ois niin ihanaa, jos pikkunen pysyy yhtä helppona tapauksena kuin tähän asti!!

Niin ja sitteristä ollut täällä puhetta..ihan loistava kapistus nyt kun meilläkin on alettu siinä nukkumaan päikkäreitä!!!

Zeenah ja 6 viikkoinen pikkuneiti!! :heart:
 
Täällä elo muuttunut hieman seesteisemmäksi.. ilmeisesti jo se, että saa nukkua kaksi kertaa 2,5 h unet, tekee elämän paljon helpommaksi. :) Mies oli eilen ja tänää jo ittensä, ja jopa niin ihana, että lähti esikoisen ja koiran kanssa aamulla lenkille ja mä sain jäädä nukkumaan vauvan kanssa. :heart:

Luinko oikein, että joku oli jo käynyt uimassa?? :eek: Saako uimaan mennä ennenkuin jälkivuoto on kokonaan loppunut? Vähänkö tekisi mieli mennä, kun viikonlopuksi on jälleen tarjolla enemmän kuin riittävästi lämmintä!

Meillä esikoisen jäljiltä on kans rintareppu, mut se jäi lähes käyttämättä, kun koin sen hankalaksi tossa edessä, en ylettynyt tekemään mitään. Sit sain kantopussin, mut siinä taas toinen ei tykänny olla ollenkaan ja nyt haaveilen tälle toiselle kantoliinasta. Te jotka jo käytätte liinaa, kestääkö niiden sidosten tekeminen kauan, jos niitä tekee yksin?

Meillä poitsu on alkanut saamaan hirmusia rintaraivareita tai jotain. Ottaa kyllä rinnasta kiinni, mut irrottaa heti ja kauhee huuto ja melskaus ja huitoo ja potkii, ettei meinaa sylissä pysyä! Ja sit jättää syömingit kesken. Ilmeisesti osaltaan alkaa vaikuttaa, että pulloa saa ohella, ja se on niin paljon helpompaa, mutta onko kellään hyviä kikkoja, miten rauhoittaa raivarit alkuunsa?

Ja Zeenah, kyllä, ärsyttää, multakin kyselee puolitutut ja muut maidonnoususta ja riittävyydestä, koen jotenkin turhan henkilökohtaisiksi sellaiset kyselyt. Pitäis varmaan kehitellä joku vähintään yhtä henkilökohtainen kysymys vastineeksi... B)
 
Tralalaa, tää neito on nettishoppailukoukussaaaa... Jos äitiysrahat polttelee taskussa, niin suosittelen visiittiä osoitteeseen www.sisukas.net. Ihaniiiiia tuotteita, ja alennuksessa paljon mahtikamaa! Hyi, kuulostan ihan mainosmieheltä.. Mutta ihastuin ite kun tänään surffailin tonne. Varmasti Suomikin on pullollaan muitakin ihania nettikauppoja, ei sillä.

En ehi kirjottaan enempiä, herra sitterissä vaatii huomiota.. Onneksi mun äiti tulee tänään yökylään niin Sulokki Sultsina saa ekstraviihdyttäjän..
 
Hei kaikille!

Tässä kirjoittelee siis vatsakasilmanvauvaa, jonka nimimerkki ei ole ollut viiteen päivään ajantasalla :D

Sylissä tuhisee pieni poika, jonka syntymästä ajattelin kertoa teille:

Perjantaina olin oudon levoton ja kaupassa tuntui sille, että isommille lapsille kannattaisi varata herkkuja aamupalaa varten, koska ei ehkä oltaisi miehen kanssa kotona silloin.

Illan keikuin jumppapallon päällä niin kuin jo niin monena iltana aiemminkin. Supisteli ja taas ne hiipuivat. Pääsin kuitenkin ihan ihmisten aikaan nukkumaan. Yöllä havahduin selkäkipuun. Jatkoin kuitenkin unta. Hetken kuluttua selkään koski taas. Näitä tuli muutamia, kunnes en voinutkaan enää nukkua. Koitin katsoa kellosta supistusten väliä, mutta myrskyn aiheuttama sähkökatkos oli päällä, joten kello ei toiminut. Vinkkasin miehelle viereen, että tänään kyllä tulee lähtö. Mies pompasi sängystä heti ja yritin rauhoitella, että vielä ei ole mitään kiirettä. Mies jäi nukkumaan. Itse kipitin alakertaan ja rupesin katsomaan kellon kanssa supistuksia. Niitä tuli 4 min, 3min, 2 min, 5 min välein ja silloin iski pieni paniikki. Lääkäri oli lupaillut torstaina nopeaa loppua. Herätin miehen ja keitettiin kahvit, jonka jälkeen lähdettiin ajelemaan sairaalaan.
Supistukset olivat samanlaisia, kuin ne mitkä valvottivat muutaman viikon, joten en ollut ihan varma oliko koko synnytys edes käynnissä.

Sairaalaan saavuttiin klo 6:30. Sairaalassa odottikin tuttu mukava kätilö ovella. Hän ohjasi meidät suoraan saliin. Kohdunsuuntilanne ei ollut edennyt torstain lääkärikäynnistä oikeastaan ollenkaan: kanavaa 2 cm jäljellä ja 3 cm auki. Alussa istuskelin kiikkutuolissa.
Kätilön vuoron vaihtuessa halusin tutun ja turvallisen jumppapallon käyttöön ja kerroin myös toiveeni ammeesta. Huvittavaa, kun salissa laitettiin radio päälle ja siellä alkoi Paula Koivuniemen "Aikuinen nainen" :D
(oma musiikki unohtui autoon)

Jumppapalolla keikuin tunnin ja mies painoi aina kämmenillä selkääni supistusten ollessa päällä.
Palloilun jälkeen pääsin ammeeseen. Huone oli ihanan hämärä ja vesi ihanan lämmintä. Ammeessa huomasin, kuinka yritin jännittää jalat aina supistuksen alkaessa. Oli aika työlästä yrittää rentouttaa itsensä niissä kivuissa. Roikuin kaksin käsin altaan reunassa ja mies painoi kämmenillä selkääni. Pystyin kuitenkin juttelemaan supistusten välissä. Radiossa kuului Kirkan "Kahden hullun matka" :D
Ammeessa olemiseen oli varattu aikaa 1 tunti. 45 minuutin kohdalla ymmärsin, etten voisi olla siinä enää yhtään kauempaa. Harmitti, kun tiuskaisin miehelle:"v***u PAINA SITÄ SELKÄÄ!!!". Ja lopulta yhdessätuumin painettiin kutsunappia.

Palattiin takaisin synnytyssaliin ja supistukset kovenivat ihan kerralla sietämättömiksi. Sisätutkimusta tehdessä ei mitään edistystä ollut tapahtunut tulohetkestä :/

Sain ilokaasua, joka puudutti suun ympäryksen ja sai puheen sammaltamaan. Se ei auttanut ollenkaan. Supistusten välillä sain vedettyä kerran happea ja heti perään alkoi uusi supistus. Taukoa ei ollut oikeastaan ollenkaan supistusten välissä. Lopulta sain jotenkin soperrettua, että haluan epiduraalin.
Minua alettiin valmistella sitä varten. Selkä pestiin (ja sen jälkeen mies ei saanutkaan nykiä selkääni), tippa laitettiin käteen jne.
Oli ihan kamala tunne kestää supistukset ilman miehen kosketusta selässä. Samalla kätilö opasti minua löytämään asennon, jossa puudutus laitetaan. Taukoamattomien suppareiden kourassa se tuntui kidutukselta.
15 min. odottelun jälkeen huusin anestesiarenttua paikalle, rukoilin kuolemaa ja muuta kivaa, joita mies on minulle kertonut. Lopulta anestesialääkäri tuli paikalle. Muistan, kun radiossa soi Jenni Vartiaisen "Mä en haluu kuolla tänä yönä..." :D . Sain soperrettua:"hyvä biisi".
Epiduraali oli pian laitettu ja olikin tosi hyvä lääkäri, joka sen laittoi. Samassa, kun anestesialääkäri oli lähtemäisillään alkoi minua ponnistuttamaan kovasti. Luulin aluksi, että kakkoshätä tuli, mutta kätilö varmisti, että oli todellakin tunnissa avautunut täysin siitä lähtötilanteesta. Hän rupesi kutsumaan toista kätilöä apuun ja samalla minä läähätin kuin koira yrittäen pidättää sitä ponnistamista. Käännyin kyljelleen ja supistuksen tullessa en enää pystynyt pidättämään. Sikiökalvot olivat vielä täysin ehjät ja poika puhkaisi ne päällään syntyessä. Ohimoille jäi kalvoja, joista kätilöt kertoivatkin pienokaisemme syntyneen "onnenhuntu ohimoillaan". Sain heti pienen rakkauslapsen rinnalle ja onnenkyyneleet täyttivät silmät. Miten niin pientä ihmistä voi rakastaa niin paljon?
Radiossa alkoi soida Johanna Kurkelan "Rakkauslaulu" :heart:

Kätilöä lainatakseni: mentiin juuri ajoissa sairaalaan- loppu sujui syöksyllä. Viimeisen tunnin aikana tapahtui...

Osastolla:

Jopa minä sain hirveän stressin osastolla, kun imetys ei ihan heti ottanut onnistuakseen. Onneksi on isompia lapsia, joita olen imettänyt, niin en ihan niin pahasti lannistunut ensimmäisen vuorokauden jälkeen. Vauva oli kovin pahoinvoiva, kun oli nieleskellyt lapsivettä.
Imetyksestä innokkaat hoitajat rutistelivat nännejäni vuorotellen vauvan suuhun, toivat rintakumia, tuttipulloa jne. Itse olin ehdottomasti ajatellut hörppyytystä pullon asemasta, mutta sitä ei tainnut kukaan kuulla :/
Vauvalta paineltiin akupunktiopisteitä:ruokapistettä ja mielihyväpistettä ja maito äidin hanasta ei siltikään alkanut maistumaan.
Lopulta aivan ihana lastenhoitaja tuli hätiin. Hän oli samoilla linjoilla kun itsekin: kyllä vauva ilmottaa, kun sillä on nälkä. Meidänkin poitsu on sen verran iso, että ei painon puolesta ollut hätää.
Imetys lähti onnistumaan "vauvantahtisesti". Pienet propellikädet vaan eksyvät turhan usein tissin ja suun väliin. Ja haavat nänneissä...auts

Luputupuna kutsuu, joten vauva-arkea myöhemmin lisää

Kaikille vielä kasassa oleville isosti voimia synnytykseen!

T: ex-vatsakas
 
Alkuperäinen kirjoittaja rouva saga:
Onks sulla tai muilla, esim. Kepsukalla, mielipidettä tencelistä. Se on ainakin ohutta, että siinä mielessä mahtuis reilusti sitä lisäimuksi. En vaan ole jaksanut tehdä testejä, et tietäis käytännössä mikä on eri materiaalien imukyky verrattuna toisiinsa.
Meillä on tenceliä vasta yhdessä sisätaskussa, ihoa vasten. Imukykyvertailua en ole tehnyt, enkä osaa sanoa, onko merkittävästi parempaa kuin joku muu, mutta niin siitä väitetään. Hyvä puoli tuossa on, et tuntuu pysyvän pehmeänä narukuivatuksessakin, eikä oo kovin märän oloinen kastuessaan. Tosin toinen vastaava on bambu, ite oon ihastunu bambufleeceen (saa mm. myllymuksuilta). Kumpikin kangas tuntuu kuivuvankin suht nopsaa. Että ei mulla ainakaan pahaa sanottavaa tencelistä ole ;)

Kantovälineistä. Meillä on tyttö liinassa mulla ja isäntä on kantanu nyt muutaman kerran tuota reilu 2veetä kantorepussa, joku ei niin merkkireppu, mut malliltaan melko sama ku Manduca.

Nukkumisista.. Hävettä ihan, mut tyttö nukku viimeyönä suunnilleen 21.15-5.15 :eek: , edellisyönä 24-08. Nukkuu "sivuvaunussa" josta otan herätessään ekan kerran viereen syömään ja jatketaan siitä saman tien unia molemmat, eli ruokailujen pituudesta en tiedä. Tänään heräs tuon 5 jälkeen seuraavan kerran n klo 8 ja ylös noustiin 10.30. Vasta puol kolme nukahti uudestaan kunnolla, tuntui olevan vatsavaivaa ihan pidemmänkin aikaa, eikä nukkuminen maittanu oikeen ku sylissä.. Huominen vähän jännittää, pitäis ajella mun isovanhempien luo. Kilometrejä kertyy n 300 suuntaansa. Ei niinkään tuon neidin autossa jaksamisen takia, vaan noiden poikien. Yritetään ajottaa lähtö siten, et nuorempi noista viikareista nukkus päikkärit autossa, olis edes osa matkasta helpompaa. Sit olis lauantaina mun serkun häät ja niistä tullaan illalla kotiin.. Että voi olla vähän väsynyttä matkalaista lauantai-iltana kyydissä.

Muutoin arki sujuu vaihtelevasti. Tyttö nukkuu toisina päivinä melkein koko päivän ja toisina on pirteenä hereillä useamman tunnin. Mitään kovin selkeää rytmiä ei ole, paitsi nuo yöt nukkuu luvattoman hyvin. Ite on silti vähän väsy, mutta osittain ainakin ihan omaa tyhmyyttä, kun ei saa mentyä ajoissa nukkumaan. Josko se siitä sit ens viikolla, kun mies palaa töihin? Tuo pikkasen jännittää, nyt on huolehtinu enempi noista pojista kuin minä, joten oma vastuu kasvaa reippaasti..

Ristiäiset olis sovittuna, kuun vikana viikonloppuna on pippalot. Ihan vieras pappi, kun tutumpi ei ollu saatavilla. No, eipä se varmaankaan haittaa.

Nyt pakkauspuuhiin!
Kepsukka ja Unna (melkein 3vko)
 
luputupunalle paljon paljon onnea!!! (ei kai tässä välissä muut vielä ehtineet lisääntyä? ;))

Menia, minä oon käynyt uimassa. Uskaltauduin, kun kotiutusinfoa sairaalassa pitänyt varmaan lähemmäs 40 vuotta työuraa takana omaava kätilö sanoi, että hän ei näe mitään syytä, miksei voisi käydä - eihän se vesi sinne sisään nyt mitenkään imeydy :) toki jos on likaista uimavettä tai jotain levää ja itse allerginen, niin sitten jättäisen menemättä. Kävin äidin mökillä järvessä ja peseydyin sen jälkeen puhtaalla lähdevedellä. Nyt kun oltiin saaristossa, niin kävin uimassa joka päivä monta kertaa ja se oli ihanaa. Uimahalliin en sen sijaan menisi.

rouva saga on mahtava asiantuntija! nyt on termit hallussa. mäkään en tiennyt, mitä eroa on rinta- ja kantorepulla. Manducasta sen verran, että meidän pikkumies alkaa olla sen verran pitkä, että on ehkä jo vähän turhan iso siihen vastasyntyneiden lisätaskuun. Ei olla nyt varmaan reiluun viikkoon yritetty, mutta pitää kokeilla taas uudestaan. Ei ole ehkä ihan kaikki säädöt vielä itselläkään hallussa. Hyvä tietää, että vauva tulee pitää repussa kantajan kanssa mahat vastakkain. Kuinka paljon vähemmän sitä tietäisikään, jos ei lukisi tätä palstaa :)

Oltiin tänään pojan kanssa ensimmäistä kertaa kahdestaan kaupungilla hummailemassa. Ollaan oltu niin paljon pois kaupungista, että ehdittiin vasta nyt :) Kävin ystävän luona antamassa mittoja mekkoa varten, mitä pitäisi pitää kaksissa häissä ja pojan ristiäisissä. Mittojen mukaan tehdystä tulee onneksi sopiva. Mulla on ainakin tullut ihan hirveä vaatekriisi - mikään ei sovi päälle ja ainoastaan alasti ollessa ei tule hiki, paitsi silloinkin tulee joskus. Tunnen itseni hirveäksi norsuksi, vaikka 16 raskauskilosta on jo kymmenen lähtenyt pois.

Käytiin mukavassa uudessa kahvilassa lounaalla, jonka omistaja tyrkytti kaikenmaailman maistiaisia. Keittolounaan lisäksi maisteltiin kreikkalaista jugurttia lisukkeilla, espressoa ja punaviiniä :) naureskelin kun ystävä lähti jatkamaan töitä, että tänne tämä äiti jää herättämään pahennusta: vauva vaunuissa ja äidillä punkkulasi kädessä. Tässä vaiheessa mainittakoon, että kyse oli todellakin maistiaisista (ehkä noin 4 cl).

Kun käveltiin keskustasta kotiin tuli aivan tajuton hiki. Kun päästiin alaovesta sisään, totesin, että hissi on rikki. Kymmenen kerrosta ylöspäin rappuja pitkin ei tuntunut kovin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Onneksi korjaaja tuli ovesta sisään juuri kun olin soittamassa huoltoyhtiöön. Kerrankin ajoitus kohdallaan. Hissi oli taas kunnossa alta vartin :)

Olen elänyt koko päivän perjantaissa, mutta tänään onkin vasta torstai. Ihan kuin sillä olisi mun kannalta mitään merkitystä...

Voikaahan hyvin kaikki!

Solnushka & pikkumies
 
Hip hei, I`m back!!!!! (vai miten se kirjotetaan :LOL: )

Meillä oli siis eilen illalla ihan järkyttävä myrksy ja sen seurauksena lähti sähköt, jotka palasivat vasta tänään... Eli melkein vuorokausi oltiin ilman sähköjä. Voin sanoo, että tylsää oli :/

Tänään käytiin neuvolassa pienoisen kanssa ja kovasti sai kehuja.. Ja miun on taas toistaiseksi turha huolehtia tissimaidon riittävyydestä SILLÄ meidän pieni painoi viime ti 4230g ja tänään painoa oli jo 4730g... Eli viikossa kivat 500g painoa tullut ja syntympaino saavutettu kirkkaasti :LOL: Hormoninäppyjä on täälläkin, mutta ei onneksi hirmu pahasti...

Eilinen ilta meni taas pienellä tississä roikkuessa ja missään ei ollut hyvä olla..masuvaivoja tuntuu olevan ihan reilusti.. Vielä en ole mitään lääkettä kokeillut, mutta pitää huomenissa katella... Mutta lopulta kun pieni nukahti ni nukkui sit 4,5h, syötiin 15min ja valvottiin 1h 15 min vielä sen jälkeen..sitten lopulta nukahti tuossa kuuden maita ja ylös noustiin sitten tuolla puol 10 aikoihin...Että kyllä siinä itte sai levätä jo hyvin... Ja tänään on sitten pienellä miehellä ollut nukkumapäivä..koko päivän oikeestaan koisinut. Yritän nyt pitää hereillä ettei sitten yöllä valvois..katotaan miten onnistuu....

Huh heijaa..mitäs vielä..Niin ja kaiken hyvän lisäksi mies ilmoitti, että on myös lauantain töissä..v*tun kiva :kieh: :kieh:

Joo vaan josko mie huomenissa kirjottelisin jotain järkevääkin..nyt on aivot vähän narikassa

Rae ja rutiseva vaavi 16vrk
 
Heeiiii te viisaammat mammat, pitääkö lapsilisän saamiseksi tehdä nyt vauvan synnyttyä jotain erikoista?

Hain sen siis samalla kuin äitiyspäivärahan ja Kelan sivuilla ei ainakaan vielä näy, että tässä kuussa olisi tulossa mitään maksuun. Ja ymmärtääkseni eka maksu tulee syntymää seuraavassa kuussa. Pitääkö Kelalle ilmoittaa syntymästä vielä erikseen?
 
Onkos täällä muita mammoja jotka antavat tissin lisäksi korvikkeen lisämaitona? jos on niin sellaista vain kyselen että paljonko annatte teidän vaaville kerralla korviketta?

Ja kiitokset rinta/kantoreppu valistuksesta, sen innoittaman päädyin tilamaan tuon manducan repun =)
 
Olivia mie käsitin, että jos oot hakenut sen lapsilisän samaan aikaan ku äippärahat yms ni ei tarttteet tehdä enää mitään erikoista..ku synnäriltä pitäs lähtee ilmotus ainakin kelalle ja onko maistraattiin vai väestörekisteriin tai sit kirkolle..mut siis miun käsittääkseni ei tarttee tehdä mitään...
 
JaKa korviketta menee 20-150 ml kerralla, vaihtelee tosi paljon, mut kaikkein keskimääräsin määrä on 80 ml.. 20 ml on tainnu riittää kerran ja kerran on syöny ton 150ml. Öisin menee ihme kyllä vähiten yleensä.
Nyt yritänkin päästä eroon lisämaidosta lääkkeen (primperan) avulla. Kannattaa tuota kysästä neuvolasta jos vaan uskallat/haluat kokeilla.

Nyt äkkiä nukkumaan kun poika nukkuu niin ehtii ehkä sen 2 tuntii just just nukkuu..

Laura ja poju 5 vko 5 pv
 
Laura kiitokset vastauksesta! tuon halusinkin kuulla että määrät saattaa vaihdella.. meillä 20ml-50ml syötyään ensin tissin/tissit tyhjiksi. vaavi onkin vasta 10päivää vanha ja lisämaitoa annetaan siksi kun oli pieni syntyessään,kotiutuspaino 2,800 ja nyt eka neuvola käynnillä noussut 3,010. Joten kyllä jotain on oikein tehty kun paino nousuu ja vaavi vaikuttaa tyytyväiseltä muutenkin,vaikkakin neuvolatädit yrittävät jotenkin varovasti tuputtaa sitä täysimetystä. Ihana kätilö sairaalassa sanoi minulle että korvike vaan käyttöön imettämisen ohella niin ei mamin pää hajoo, ja miehelle hän oli vielä kahdenkesken sanonut ettei mitää stressiä jos annatte korvikettakin että se on joskus äidille ja lapselle parasta. Pysyy äiti ja lapsi tyytyväisenä.. Joten näillä neuvoilla mennään hyvällä omatunnolla :D
 
Josko vihdoin ja viimein sitä synnytyskertomusta kirjoittelisin:

Menkkakipuilut oli kovia 27-28.7 välisenä yönä, kävin lämmittämässä kaurapussin joka auttoikin kipuun ja sain jopa aamuyön nukuttua kun koko alkuyö meni valvoessa. Varoittelin jopa miestä että lähtö saattaa tulla. Aamulla kun huomasin että olin jopa nukahtanut ja kipuilu loppunut niin ajattelin että se siitä. Mutta klo 7.20 esikoinen heräsi ja kömpi viereen katsomaan lastenohjelmia niin tunsin kun housuun lirahti vähän jotain. Nousin äkkiä ylös ja menin wc:hen, siellä pissasin, mutta lorahtelu vain jatkui. Huutelin siinä sitten pöntöllä istuen esikoiselle että toisitko äidin puhelimen yöpäöydältä, ja kilttinä tyttönä sen toi. Soitin sitten miehelle joka oli vasta töihin ehtinyt että tulepas kotiin ja lähdetään synnyttämään. Mies sitten soitti vanhemmillensa että tulevat esikoista vahtimaan. Tällä välin minä pakkailin viimeisiä tavaroita sairaalakassiin joka oli jo onneksi melkein valmiina. Menkkakipu oli palannut touhuillessa. Lähdimme klo8.30 ajamaan sairaalaan päin heti kun appivanhemmat oli tulleet, koska vauva oli perätilassa joten ei tarvinut jäädä odottelemaan. Autossa alkoi supistelemaan 8min välein. Sairaalassa pääsimme heti valmisteluhuoneeseen,jolloin olin 2 sormelle auki ja kanava hävinnyt. Lääkäri tarkisti vielä ultralla vauvan asennon. Siitä synnärin puolelle perhehuoneeseen koska pärjäsin vielä supistusten kanssa. Käyrien ottamisen jälkeen meitä kehoitettiin lähtemään kävelylle että supistukset yltyisi. Kävimme siis pariin kertaan kävelyllä käyrien ottamisen jälkeen. Toisella kävelylenkillä supistukset yltyikin 3-5min välein tulemaan, mutta kun rauhottui paikalleen välillä lepäämään supistukset hiipui 8min väleiksi. Sitten klo15 ilokaasulle kun alkoi supistukset olemaan kipeitä. Klo15.30 Petidin piikki kun kätilö sitä suositteli. Ilokaasulla pärjäsin klo18.23 asti sitten sain epiduraalipuudutuksen, tällöin olin 4cm auki. Puuudutus auttoi hyvin. Alkoi tuntumaan kova paine alapäässä, mutta kätilö ja lääkäri kielsi vielä ponnistamisen. Hetken kuluttua sanoin että pakko ponnistaa. klo19.33 syntyi tyttäremme peppu edellä 3min ponnistuksella. Tyttö sai pisteet 9/9 ja pääsi rinnalleni köllimään.
 
Tässä imetyksen ohessa kännykällä pikasesti... Miten usein muut Cuplatonin käyttäjät antavat tippoja? Joka aterian yhteydessä vai vaan pari kertaa päivässä? Kun koliikin hoidossa ohjeen mukaan annettais joka aterian yhteydessä, mut tää nyt on lähinnä sitä et pikkunen vetää syödessään ihan hirveästi ilmaa ja potee sit mahavaivoja... Enkä nyt tiiä et voiko noita Rela-tippoja antaa yhtäaikaa?
 

Yhteistyössä