*Helmikuun Hehkeät 2011, LOKAKUU*

Nyt on vaunut tilattu ja puolet maksettu...saadaan ne kyllä vasta joulukuun alussa kun silloin pystyn loput maksamaan :)

Painoa on alkanu kertymään viikko arvio oli noin 430g, hemppari alkanu nousemaan nyt oli 117, liikeet kahella plussalla ja sydänäänet ok :) Ja sf-mitta oli jo 21cm.

Pojan liikkeet vahvistuu päivittäin :heart:

Happynow ja pikkumies 23+3
 
Onnittelut Siniziin perheelle täältäkin. :) Positiiviselta kuulosti, toivotaan, että jatkuu samaa rataa. :flower:

Mä en tuota sf-mittaani muista edes, mitä oli, mutta yläkäyrillä minäkin viime mittauksessa. Sanon suoraan, että so what, kun edellinenkin pomppi käyrältä ylä- ja taas alakäyrälle ja sitten vähän ylikäyrien. Vaihtui joka kerta mittaaja ja se, miten mitta näytti, meni sen mukaan... On niin kiinni mittaajasta että olkoon mun puolesta koko juttu. =) Jos ultrassa jotain on, niin sit "huolestun", mutta sf-mittaa en edes ajattele.

Sokerirasitustulokset mulla on aina joka neuvolassa pitäny soittaa itse ja kysyä. :)
 
Moikka, tammikuisista tulin kurkkaamaan teidän pinoa ja joku mietiskeli miten pitää kissan pois rattaista (ja sängystäkin mut siihen joku toinen jo vastasikin), mutta on olemassa sellainen kissaverkko rattaisiin, vaikka googlettamalla kissaverkko löytyy ja sai vissiin tilattuakin netistä. Itse hankin sellaisen esikoisen rattaisiin kun meidän pihapiiri oli oravia täynnä. Mukavaa odotusta kaikille ja tietysti suuret onnittelut pikkuprinsessan saaneelle <3
 
Kiitos kaikille onnitteluista!

Eilen pääsin itse kotiin ja voin hyvin. Tyttö oli niin pieni, ettei mitään synnytysvaivoja tokikaan juuri tullut. Mitä nyt jälkisupistuksia jonkun verran, ja pientä särkyä alavatsassa, mutta siihen auttaa ihan burana.

Vauva on lastenklinikalla ja ollut itseasiassa hengityskoneessa, kun ei sitten jaksanut hengittää kuitenkaan ihan itse. Suuri on huoli koko ajan, eikä oikein meinaa ymmärtää itse, että ei ole enää raskaana vaan et se vauva on siel sairaalassa. Välillä olen jopa tuntevinani sen liikkeitä. En osaa tunnetasolla yhdistää sitä "sairaalan" vauvaa siihen joka mun sisällä oli, joten väkisin suren sitä, että en ole enää raskaana. Se on kuin olisin jo menettänyt kaiken..
Vauva voi nyt vakaasti, mutta sillä on aivoissa verenvuotoa molemmilla puolilla. Toisella puolella sitä on aivokammiossa ja toisella puolella myös aivomassassa, joka on vaurioittanut niitä. Jos tilanne pysyy samana, on mahdollista että muut aivojen osat huolehtii tuhoutuneista osista tai että tulee esimerkiksi jotain liikunnallista vammaa. Jos se pienempi vuoto taas laajenee entisestään harkitsevat lääkärit hoidon mielekkyyttä. Kuulostaa kamalalta, mutta on myös helpottava tieto, että oikeesti ei hoideta vaikka tiedettäisiin että lapsella ei ole mahdollisuutta elää ihmisen elämää. Ja on helpottavaa, että ei itse tarvitse päättää sellaisista asioista.

On todella rankkaa tämä. Jotain mitä en osannut ikinä elämässäni odottaa. Yritän pysyä sillä mielen tyynellä linjalla, joka auttaa selviämään tavallisista asioista, mutta se on kuin veitsenterä. Yksikin ajatus, kosketus, ilme, muisto, ääni, tuoksu.. Epätoivo,suru, pettymys,pelko, voimattomuus.. Kaikki samaan aikaan. Ja pahinta on nähdä että mun miehellä on pahamieli ja että ku mulla on ni sillä on entisestään.

Mä toivon sydämeni pohjasta jokaiselle onnellista odotusta!!!
 
Voi kamala sinizii. Kyyneleet kyllä nousi silmiin ton sun tekstin luettuani. Se epätoivo, epäusko ja pelko on varmasti todellakin lamauttavia asioita ja ei niitä osaa edes kuvitella jos ei omakohtaista kokemusta aiheesta ole. Toivotaan, että pieni on kova taistelija ja jaksaa jatkaa elämäänsä. Olisi ukava teidän voinnista sillon tällön kuulla, jos vaan jaksat tänne kirjotella.

Paljon halauksia teidän perheelle!
 
Voisinizii... :'( :hug: Paljon paljon voimia teidän perheelle! Oon miettinyt teitä tosi paljon... Ei vaan voi uskoa todeksi. Tuo, kun kirjoitit että vaikea uskoa ettet ole enää raskaana etkä osaa ns. yhdistää että se masuvauva onkin nyt siellä sairaalassa... tuolta se varmasti todellakin tuntuu, voin vain kuvitella. Toivotaan, että tyttö on sinnittelijä ja tilanne ei muuttuis enää ainakaan pahemmaksi... Jaksamista sinne! Ja tosiaan olisi ihanaa jos jaksaisit välillä käydä kirjoittamassa kuulumisia, ootte mielessä!

Piti kirjoittaa vaikka mitä, mutta nuo Siniziin asiat vetää ihan hiljaiseksi...

Muuten, onkohan kukaan tekemässä uutta pinoa marraskuulle?

~ Merve ja masupoika 25+0
 
Hei kaikille, erityisesti sinizii!

Olen vakoillut teidän ketjua alusta alkaen, hassua vaikka en ole "suutani aukaissut" täällä, tunnutte kaikki melkein jo tutuilta ihmisiltä :) Itsellä LA 7.2 ja paljon vertaistukea olen saanut teiltä täältä taustalta.

Hätkähdin kun luin siniziin uutisen ja halusin tulla onnittelemaan. Onneksi olkoon pienen pienestä tytöntylleröstä! :flower: Olet varmasti ylpeä äiti! Ihailen rohkeuttasi ja voimaasi, kirjoitit kovin kauniita ja herkkiä sanoja viimeksi. Et suinkaan ole menettänyt mitään, olet saanut maailman ihanimman lahjan!

Voimia ja pidä huoli itsestäsi ja toinen toisistanne. Lähetän lämpimän ajatuksen pikku tytöllesi.

T. Taustalla hiipivä Mystikko
 

Yhteistyössä