HELMIKUUN HELMET 2013 *elokuu*

Hellou!
täällä huutelee malttamaton mamma! Kävin nimittäin just hakee turvakaukalon ja asettelin sitä noihin rattaisiin Tulis jo vauvakin! Autosta kun kannoin turvaistuinta niin oli vähän jännä olo, kohta sitäkin saa tehdä ihan tarpeekseen asti! Nyt ei puutenää kun hoitoalusta, kylpyamme ja itkuhälytin. Kenties muutamia vaatteita sit kun tiedetään sukupuoli. Onko vinkkejä itkuhälyttimestä millainen olis hyvä? Niitäkin tuntuu olevan miljoonaa eri sorttia, niin vinkkejä kyselen teiltä viisaammilta. Neuvolasta kävin hakee verensokeri mittarin ja tykötarpeita siihen hommaan... Pari kolme kertaa viikossa pitää mittailla neljästi päivässä ennen ja jälkeen ruokailujen. Ei siis paha, luulin että joka päivä pitää sen mittarin kanssa heilua... Ja sitten taidetaan olla miehen kaa jotennii tyhmiä, ollaan koko ajan laskettu meidän viikot väärin Nyt alkaa siis jo 16 viikko eli tänään 15+0, mä elelin jotain 14+3 viikkoa :ashamed: Joka kerta oppii siis jotain uutta...

Heidukka ja huomattavasti "vanhempi" Mytty 15+0 (POKS!)

 

Poks 17+0 olisi sitten tänään!

Migreeni vaivaa taas, aamulla nappasin tuntia ennen ylös nousua 1g Panadolin, mutta ei sekään kokonaan kipua ja outoa olotilaa helpottanut. Panacodia en uskalla ottaa päivisin, se tainnuttaa niin totaalisesti. Kurkkukipukin on rantautunut vieraaksi, saas nähdä saanko tuon lasten flunssan minäkin, todennäköisesti. Ei siis voinnin kannalta mikään paras päivä, mutta selvitty se on taas tästäkin, pian tulee mieskin kotiin.

Kukas se täällä ahdistuikaan yllätysvieraista? Minä en myöskään pidä yhtään yllärivierailuista, enkä niitä harrasta itsekään. Jotenkin kaipaan saada rauhassa valmistella kodin (ja oman mielentilanikin kenties?) vieraita varten, miettiä mitä tarjoan jne. Rakastan leipomista ja minusta on mukavaa kun vieraita käy, mutta tosiaan, ei yllärinä, muuten vain ahdistun sekasotkusta ympärilläni (sitä on 3 lapsisessa perheessä - ainakin meillä - valitettavasti lähes aina).

Vartalon muutokset eivät ole mullekaan se kaikkein helpoin asia raskaudessa, en pidä isoa vatsaa rumana, mutta se kömpelöittää olon niin totaalisesti. Tuntuu, kuin kaikki kotitöistä lähtien on opeteltava vatsan kanssa uusiksi. Huoh. Zara, mä muistan hyvin, kuinka kakkosta aika loppumetreillä odottaessani säikähdin omaa vatsaani suihkussa. Että sen lajin tyttöjä täällä, raskausmahan kanssa vaan en osaa olla sinut koskaan ja silti tähän neljättä kertaa ryhtynyt. Onnekseni mies jaksaa kehua kauniiksi ja osoittaa sanansa vielä todeksikin. <3

Täällä muuten myös "vanhempi" odottaja, reilu viikko sitten pamahti täyteen 37v. Pitkä parisuhde takana, 22. vuosi menossa jo loppua kohden, mutta vain 5 vuotta siitä oltu naimisissa. Teinipari siis olemme alkujaan olleet ja hienosti sujuu edelleen. <3

Elsiliini meillä myös kolmosen ja tämän tulevan ikäeroksi tulossa 2v 9kk, nykyinen kuopuksemme syntyi 4/2010. Tuplat meinaan nyt kyllä hommata, esikoisella ja kakkosella sama ikäero, silloin emme hankkineet tuplia, vain seisomalaudan. Aika usein olisi ollut kiva saada isompikin istumaan, vaikka reipas olikin. Kakkosen ja kolmosen välillä olikin sitten 3,5v, joten silloin en enää viitsinyt tuplia hommata. Nyt kun lapsia on sitte usein mukana koko nelikko, en uskalla ajatellakaan, ettei tuota nykyistä kuopusta saisi välillä istumaankin ja päivittäin on kuitenkin eskarilainen vietävä ja haettava eskarista... Kauppakeskuksessa (joka on lähikauppamme) vierailukaan ei taatusti tule olemaan helppo homma ilman tuplia.

Nyt hiukan meikkiä naamaan ja kunhan mies saapuu töistä, lähden tuulettamaan migreenistä päätäni ystävän Me&I-kutsuille. Saapa nähdä mitä sieltä tällä kertaa tarttuu mukaan, toivottavasti en saa aikaiseksi aivan tolkutonta laskua.

Bliss ja pikkutyyppi 17+0 (Saas nähdä keksinkö tulokkaalle "kunnon tekonimeä" missään vaiheessa.)

 

Heipähei,

terveisiä vapaapäiväläiseltä! Tosin kohta on tarhan vanhempainilta edessä, eli juoruamista ja kahvittelua vaikken kahvia kyllä juokaan... siinä toisessa olen taas hyväntahtoisesti erittäin hyvä

Eilisilta meni aivan harakoille: olin yksin aamun töissä ja oli vaihteeksi aika lailla jengiä; mistä ne haistaa, että olen yksin? No, pääsin kotiin, alkoi jomottaa nivusiin ja viiltämään alaselkääkin ja oli erittäin epämukava olo. Jossain kohtaa jo mietin, että pitääkö tässä lähteä päivystykseen oikein, kun ei oikein kyennyt edes ylös nousemaan, mutta sitten kurmaisin kupillisen kamomillateetä ja avot, johan olo parani heti sitten sainkin hyvin nukuttua ja aamulla olo oli ihan toinen Käytiin ystäväni luona kylässä hänen pariviikkoista vauvaansa ihailemassa ja sain kivoja äitiyshousuja sekä anitan tukivyön, joten taidan unohtaa ne mammakalsariostosasiat toistaiseksi. Yhdet siis ehdin ostaa, mutta kun ne olivat niin kalliita. Ja nyt mulla on kuudet äippähousut ja se vyö, enpä taida muuta tarvita. Ja mikä parasta: häneltä löytyivät minun 6 vuotta vanhat äitiyshousuni, jotka olivat niiiiin ihanat ja ne olivat vieläkin hyvässä kunnossa :heart: kyllä nyt kelpaa odotella vaavia

Päätä särkenyt täälläkin nyt iltapäivästä, mutta kai se tästä asettuu Nyt on joku Me&I -kutsu -sesonki ilmeisesti, olen jo yksillä käynyt ja toisille menossa ensi viikolla! Ja ajattelin syssymmällä itsekin järkätä, jos vaan jaksan... ostin sen siilipipan tytölle (hän oli mukana valitsemassa) ja pojalle autopipan, kaivinkonepaidan ja molemmille niitä jarrusukkia Kallis lasku, mutta enpä ole niille ennen mitään ostellut, joten päätin, että nytpä ostan. Ja hetihän se lähti käsistä eilen menin töiden jälkeen henkkamaukkaan hakemaan tytölle pitkiksiä ja ostelin sitten farkkuleggarit ja hellokittysormikkaatkin

Voikaahan paksusti

Viivi+Tiiti 16+6

 

Bliss, juu minä se täällä ahdistun yllärivieraista, ja huomasin että onhan meitä muitakin jotka niistä ei pidä. Muuten kyllä tykkään todella paljon että meillä käy vieraita ja on sosiaalista elämää, mutta on kiva laittaa koti ja tarjottavat kuntoon, ja myös itseä vähän ehostaa.

Äitiyspakkaus otetaan, ihan senkin takia että jää lapselle sitten muistoks oma makuupussi, haalarit, kynsisakset ja harja meidän äiti säästi meille lapsille juuri nuo ja mielestäni se oli oikein kiva saada omat vauvakamat itselle. Käytin vanhaa haalariani esikoisellakin muutaman kerran.

Viivi76 , minä myös kärsin ajoittain kovasta päänsärystä. Se on niin kamalaa... mikään muu ei auta kun istua pimeessä huoneessa ja oksentaa ämpäriin :/

Tuplarattaiden osto meillä on edessä, kun ikäeroa ei tule meidän lapsukaisille kun vähän päälle puolitoista vuotta. Olen tutkinu netistä eri malleja, ja en osaa päättää ainakaan vielä olisko vierekkäiset vai päällekkäiset paikat paremmat... Pitää mennä johonkin liikkeseen tutustuu paremmin ja kyselemään.

Maha on jotenki kauheen arka ja vähän kipee.. pitää varmaan mennä pötköttää sohvalle että menee ohi.

Ainii piti vielä kysyä onko teillä tyttö vai poikaolo? itsellä on vahvasti tyttöolo, mutta välillä taas poika. Ota sit selvää.... =)

 

Keskiviikkoa mammat!

Huomasin tänään töissä pesupaikalla ollessani, ettei kohta kyllä kärsi sitäkään liikoja tehdä - siis pestä tukkaa värimassasta ja sitä rataa. Pitää siis ottaa työtuoli avuks, muuten posahtaa selkä ennen aikojaan. Not good.

Vaan olipahan aamuherätys... olin jo kyllä hereillä, mutta makailin vielä sängyssä ja mies oli unessa, kun tuon viereisen tietyömaan joku pässi työntekijä tuli rimputtamaan ovikelloa (siis sillee kunnolla rimputtamaan, painoi sitä varmaan kymmenkunta kertaa) klo 7.10... Ja asiahan oli sellainen, että "mites te ny sitte haluatte tuon teidän risteyksen laitettavan?" - se, mikä tuossa korpeaa eniten, on se, että tää asia käytiin läpi jo eilen aamuna, mutta ilmeisesti ei menny jakeluun. Ja joo, ei muuten ees pyytäny anteeks aikaista häiriötä. Voi vinetto ja villahousut, kun meinasin huutaa sängystä (mies siis meni ovelle) "tokko äitis oo sulle käytöstapoja opettanu vai onko vaan päässy unohtuu?" Mur.

Ai kauhia, kun on olevinaan kylymä. Täysi vaatetus ja eiku peittoa vaan päälle. Huomenna ois eessä taas vapaa, kun ei oo työmaalla mitään ihmeellistä - tänään oli pari asiakasta ja sit värjäsin äiteen harmaat piiloon, kun oli luppoaikaa. Lähdin sit muutenkin vähän aiemmin töistä, kun menin treffaa kaveria kaffelle - rotta lähtee Ruotsiin opiskelee. Nyyh.

Flunssainen olo on itelläkin, muttei vielä ite flunssaa kuulu. Tää päänsärky ja ni-ha särky on just sitä lenssua tulollaan... viime vuonna kyllä sain siirrettyä mun flunssan puhtaasti tahdonvoimalla, olin kans jostain elokuun puolivälistä asti samanmoisessa "siirtymävaiheessa", mutta se iski sitten vasta lokakuussa - en tahtonu flunssaa Washingtonin reissulle niin sitä ei sitten tullut. Jos tuloo niin tulis ny eikä ens viikolla. Nih.

Bliss ihanan pitkään olette yhtä pitäneet. Meillä tulee miehen kanssa 14 vuotta yhteiseloa täyteen marraskuussa eli tarkalleen puolet mun elämästä. Vihkimisestä tuli heinäkuussa 5v. :heart:

Tyttöololla mennään täälläkin edelleen - vielä pitää odottaa liian pitkään, että saa tietää, onko yhtään perillä tilanteesta. Jos siellä kellotteleekin poika niin saattaa tälle mammalle tulla isohko kriisi, kun oon niin mieltäny lapseni tytöks.

Ihanata, kun meidän pikkukunnan leffateatteri uusittiin kesän aikana - uusi, nouseva katsomo ja täysin digitalisoitu. Perjantaina luvassa eka leffa ja testaavat samalla 3D-teknologian siinä - Madagascar 3. Aivan huippua, kun saadaan ensi-iltojakin sitten. Niin ja onhan siellä kaikki popcorn-koneet, limsa-automaatit, nettivaraus ja kännykkälippumahdollisuuskin. Aijai, nyt meitä kerrankin hemmotellaan. Onneks on nuoria puuhamiehiä ja -naisia tässä kylässä.

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 15+6

 

Tulin taas kurkkimaan, miten muilla odottajilla menee. Huhhuh kun on tullut paljon viestejä parissa päivässä, tässähän meinasi mennä koko ilta näitä lukiessa.
Oma vointi on ollut vähän 50/50, sairaslomalla tällä hetkelläkin kun ei lonkat kestä töissä istumista ollenkaan. Fysioterapeutti antoi ohjeita, toivottavasti olisi apua kun en jaksaisi kotonakaan maleksia tammikuuhun saakka. Hemmetin liitoskivut! Supistuksiakin tulee silloin tällöin jos menee eteenpäin turhan kovaa kyytiä, ei onneksi olleet aiheuttaneet mitään muuta kuin itselleni epämukavuutta. Vuodelevolla kovasti lekuri uhkaili, ehkäpä otan nyt sitten suosiolla vähän iisimmin.

 

:wave: Tervetuloa kaikille uusille, meitähän on jo paljon tässä ketjussa. =)
Vihdoin mä onnistuin kirjautumaan sisään..päivitti jatkuvasti tätä sivua eikä hyväksyny tunnuskia. Mur!! On se hyvä että on olemassa näitä keskustelupalstoja..tässä ilolla lukenut teidän juttuja ja oppinut uutta. Silloin kun on jotain mielessä niin neuvolan soittoajat on jo menneet ohi. Ja yks kaks mä löyrän sen asian täältä. Tuo muistikin huononi heti kun raskaus alkoi..eli aina saisi olla kynä ja paperia mukana. Tai sitten se on tarttuvaa työn puolesta. Onko teillä muilla vielä muisti tallella? Töissä joutuu oikein ponnistelemaan sen eteen että muistaa kaikki kirjoittamattomat työt tehdä.

Sokerirasituksesta: Mites paljon siinä joutuu tänä päivänä juomaan sitä litkua? Kauhulla jo ootan sitä.. joskus kakarana se tehty ja vieläkin muistan miten ilosesti laatta lensi.

Bumble: Onnittelut rouvalle!! :flower:

Rinnat: Mulla tuli jo 8vklla nänneistä jotain..en tierä mitä mutta liiveissä/valkoisessa paidassa näkyi jäljet. Kesti viikon verran ja loppui siihen. Kivut jatkui alusta asti 11vklle asti. Nyt ei ole muuta kuin kasvupyrähdys..enkä tykkää yhtään!! Mä niin inhoan olla rintaliiviostoksilla kun en taho löytää sopivia.
Liikkuminen: On kyllä jäänyt, vattassa alkaa möyrimään ja perään tulee oksennus jos liian lujaa sattuu kävelemään. Ja tuo allergia vaivaa vielä tähän aikaan tuola ulkona. Jumppaliikkeitä on ollut turha teherä, vatta kipuillut senkin eestä ja vieläkin. Eikö sen nyt jo luulisi olevan venynyt toistaseksi ihan riittämiin..
Päänsärky: löytyy täältä, tuli pahoinvoinnin loputtua eikä mikään taharo auttaa. Ja se on jatkuvaa. Paitsi nukkuminen mutta senkin jälkeen 10min niin avot – se tuli takaisin.

Äitx2: Tsemppiä työtilanteeseen. Aina yhtä harmittavia.

Marikki-74: Pakko udella että oletko synnyttänyt aikaisemmin Kokkolassa? Millaisena pidit paikkaa? Kuullut niin monenlaista mutta sinne päin kyllä ite ajattelin lähtiä synnyttämään.

Pilkku_: Pidä vain tiukasti kiinni omasta asenteestasi!:hug: Ehkä sun miehes on hidas lämpenemään ajatukselle että se kropan muuttuminen kuuluu asiaan. Jospa se siitä kun potkut alkaa tuntumaan. Aluksi meilläkin oli vähän nihkeä suhtautuminen kun ei koe oireita tai tunne mitään mutta ensimmäinen ultran jälkeen se muuttui kovasti. Välillä tuntuu että se olis jatkuvasti käsi mahan päällä enkä voi vielä sietää ylim. kosketusta kun vatta ahdistaa. Ja se paasaaminen terveellisestä ruokavaliosta..siitä se kyllä jaksaa muistuttaa. Tosin hän on potenut vauvakuumetta jo kohta 5v. Muuta ahdistusta ei ole ollut mutta turvotuksen jälkeen tuli olo olevan kuin sotanorsulla aavikolla.

J+: Höh..Jaksamisia teille!

(.) Ensviikon ti pääsee vasta neuvolaan..tuntunut niin pitkältä ajalta viimeisestä.Nyt vaihtuu neuvolantäti ja mielenkiinnolla odotan mites yhteistyö sujuu. Taas tullut parin viikon tauon jälkeen halailtua pönttöä, luulen tosin että johtui ruskiasta kastikkeesta..vaikka se on niin hyvää niin ei tee hyvää. Ruokavaliokin on vielä niukka, välillä miettii pakostakin saako Papu tarpeeksi energiaa..itellä niin voimat vähissä ja väsymys vie 6-0. Ja apua, mun kasvot/kaula tuli eilen taas täyteen punaisia/violetteja pisteitä, pieniä ja isompia..mitään muuta en keksi kuin hormooninäpyt. Finneiksi näitä ei kyllä kukaan luule. Onko teillä muilla tullut? Alussa niitä oli mutta lähti sitte pahoinvoinnin myötä..ja taas tuli takaisin kuin ennenkin..en muuten välitä mutten töissä halua vielä pomon tietävän asiasta. :kieh:

Jos nyt piakkoin nukkumaan, sauna teki niin ihanasti tehtävänsä pitkästä aikaa.|O Voikaa hyvin ja nauttikaa raikkaasta syksyn ilmasta!

Nauris86 & Papu 13+6

 

heipat

itsellä kanssa vaivaa tuo päänsärky ja se että kaikki hajut tuntuu todella voimakkailta. Lähinnä tuo tupakanhaju on ihan hirveä. itse en ole koskaan polttanut mutta haju on ollut ihan siedettävä mutta nyt päänsärky alkaa melkein heti kun joku röökaa jossain lähellä. alakerran mamma polttaa partsilla ja haju nousee meille. oma kämppä haisee ihan hirveälle ja tuntuu jo siltä että tuo haju on jäänyt omaan nenään

olosta: ihan on poikaolo. jotenkin vaan tuntuu siltä että poika on tulossa. mitää vaatteita en ole hommannut kun en tiedä kumpi on tulossa. vielä ei oikein muutenkaan ole sellainen olo että odottaa. ei oikein tunnu miltään.

äitiysvaatteita olen katsellut mutta tulin siihen tulokseen että jo valmiiksi isokokoiselle ei kohtuu hintaan äitiysvaatteita löydy. en rupee 90€ maksamaan housuista joita käyttää hetken. capreja sun muita sortseja löytyy mutta en ajatellut talvella kulkea capreissa tää ei yhtään kohota jo valmiiksi alhaista itsetuntoa. henkisesti ahdistaa pyöristyvä vatsa kun on aina ollut pyöreä ja lihava ja vieläpä saanut kuulla siitä.

neuvola aika ensi tiistaille. se onkin sitten "ensimmäinen" käynti. olin kesän toisella paikkakunnalla ja oma neuvolan täti oli sitä mieltä että ei tarvitse lähteä ajamaan ja niin hoidettiin eka käynti puhelimitse

 

Lemmuliini Oletko huomannut, että Elloksella on paljon äitiysvaatteita ja jopa vielä kohtuuhintaankin, kokovalikoimaakin näyttäisi olevan varsin runsaasti! Itse meinaan tilata sieltä uimapuvun, ei ole oikein muualla vastaan sellaista tullutkaan ja kolmen viikon päästä taitais olla tarpeen, kun lähdetään Turkkiin. Toki sille on sitten toivottavasti käyttöä pitkin syksyä/talvea, jos vaan uimahalliin kykenee.

 

Rinnoista nestettä mulla on nyt viime päivinä tullut runsaamminkin. Finnejä on tullut kaikkialle, rinnoihinkin ja kun tissejä tutkin niin olivatnännit märät. Yksi yö ukko oli päättänyt laittaa kätensä tissieni yli ja hittoviekööt. Siitäkin "painosta" oli märät. Pitää syksymmällä varoa ettei ne sais kylmää. Pelkään tissitulehdusta!

Häntäluu särkee, tuntuu siltä kun se olisi liian pitkä! Ehkä tässä kasvaa tiikeriemoksi muutenkin selkä väsyy heti.

Painon tunne alavatsassa onko se ihan ok? Välillä tuntuu painavammaltakin. Sellainen tunne kun joku vetäis vatsaa kohti lattiaa? Kasvukipuja vai pitäiskö huolestua? : /

 

Hm:llä ja juurikin elloksella on ihan ok hintaisia.

Ja huomentavainen

Itkuhälytin Monet meinaa, et se on täysturhake. Juu, voihan se heidän kohdallaan toki olla, mutta meillä se on ollut elintärkeä. Kaikki 3 on nukkuneet ulkona mutta vaunuja ei saa mihinkään ikkunan alle niin, että kuulisi koska pieni herää. Meillä oli perus phillipsi semmonen keltavalkoinen ja hyvin kesti lapsilla niin ulkona kun sisälläkin. Mutta ei kannata sitä vissiin suihkutiloihin ottaa siitä se ei vissiin tykkää.. Meillä on siis sauna kellarikerroksessa ja lapset nukkuu kolmannessa kerroksessa. Usein oli häläri mukana kun illalla kaksin mentiin saunaan sillon kun lapset oli paljon pienempiä. Nyt uskaltaa jo luottaa, et esikoinen osaa meidät hakea jos jotain tulee. Ja ollaan niin nopeita saunojiakin, et mitään kovin ihmeitä ei kerkiä tapahtuun.

MrsR Huh huijaa, koska ne meinaa sen saada vallan valmiiksi? Ompa kyllä ärsyttävää.

Viivi Meillä on tänään eskarilaisten vanhempainilta. Jotenkin tuntuu niin aikuiselta ihan on ensimmäinen laatuaan meillä

MyDream Ensin oli vahva tyttöolo. Nyt ei oo enää havaintoakaan siitä. Mies on varma pojasta En tiiä, en ollenkaan tiiä. Ton tulevan tripaisoveikan puolesta toivon poikaa, mutta tytölle olisi niin niin paljon enemmän ihania vaatteita vielä No, oikeesti se on ihan sama kumpi tulee, kunhan tulee ja on terve.

Mun ei oo tissit heränny vielä, onneks. En todellakaan kaipaa vielä liivinsuojia


(.) Mahassa on suht hiljaista, mikä sekin sitten viittaisi poikaan, meillä on tytöt potkinu paljon enemmän. Tokihan se pieni pääsee potkimaan paljon niin etten mä ees tajua Onneksi nyt sain dopleriin patterit ja syke ainakin kuuluu hienosti, aamulla tarvi heti koettaa. Kohta tarvii taas lähtee eskaria viemään ja taistelen tässä itseni kans, et autolla vai kävellen. Kun ei ole kun kilometrin matka.. :kieh: Laiska ämmä hittovie.. No ainakin iltapäivällä mennään kävellen. :saint:

Äiti maa & Usko 17+5

 

Nauris86: Kiitos! Mielelläänhän sitä töitä tekis jos vaan löytyis sellane työpaikka johon raskaana oleva palkattais! kotona kyllä riittäny myös hommaa(200 neliön talos mm. ikkunan pesua yms. riittää) mut siit ei vaan makseta niin hyvin

Täällä näköjään muitakin jotka olleet pitkässä suhteessa=) Meillä tuli viime lauantaina miehen kanssa 16v yhteistä taivalta ja päivääkään en vaihtais pois...tai ehkä muutaman joulukuussa tulee 13v siitä kun mentiin kihloihin ja naimisiin ei vielä olla menty...pitää tarkkaan harkita

Liikunnasta: kesällä en jaksanut tehä juurikaan mitään mutta nyt esim. toissapäivänä tuli käveltyä reippaasti yli 10km=) Ja nyt käyn joka päivä vähintään 2x30min lenkillä=) Kiva kun jaksaa taas!

Mut nyt pesemään viimeset kaks tuvan ikkunaa ja sit ois ikkunat pesty=) Imurin kanssa pitäis myös tanssia. Ja pojan open kans tänään keskustelu ja nautitaanhan myös auringosta=)

äitx2 ja riesa rv 16+2.

 

Mun piti kans tuohon suhde juttuun kommentoida, mutta alkoi tulla niin kiire, et unohdin, nyt on poikanen viety, niin eipä ole kiire minnekkään hetkeen aikaan

Juu, siis meille tuli tällä viikolla 8v siitä kun on naimisiin menty. Minä olin 22v ja mies 20v. Nuoria siis. 10v ollaan noin niinku muuten oltu yhdessä. Tässä kai aikuisiksikin kasvettu yhdessä. Kaippa sitä tässä kohtaa voi, sanoa, pitkässä suhteessa, ainakin sitä kohden koko ajan mentäessä. Enkä kyllä ihan heti vaihtais

äitix2 Noin innokas kun oot, niin tuutko meidänkin ikkunat pesemään? Ei niitä ole kun 18, tokihan se määrä tuplaantuu kun molemmin puolin pesee ja tuplalasitkin kyllä.. Mä inhoan ikkunoitten pesua ylikaiken.. Imuroidakkaan en voi kun imuroin juur ne tuhkat ja nyt koko pussi haisee ja sitä kautta koko imuri haisee ja uudet pussit tulee ehkä huomiseksi. Toivottavasti =)

 

Äiti maa: Itse inhoan myös ikkunan pesua...yläkerran ikkunoita pestessä ja ikkunan avatessa mietin jo et hyppäänkö alas Eli en tuu tein ikkunoita pesemään Meillä ikkunoita 16 joista osa pieniä ja osa jättisuuria et hommaa siinäkin...nyt enää yksi jäljellä ja koht ei sitäkään=) Tosta pitkästä suhteesta viel sen verran et meil mies ryösti miut melkein kehdosta tai siis aloitin juuri silloin ysiluokan ja mies oli 18v ku ruvettiin seurustelemaan=)

 

Aamupäivää! Ruoka on uunissa ja kuopus jo simahti päiväunille. Tänään olis tiedossa neuvolaa, jännittää! Olen ollut tuntevinani ensimmäisiä liikkeitä ja toivottavasti olen tuntenut oikein ja masussa on yhä elämää..

Itkuhälyttimistä, meillä on Cobran radiopuhelimet ja hyvät on! Ne on herkkiä ja kantavuus riittää takuulla. Ja niitä on käytetty metsälläkin jne, kätevät ovat. Hintaa en muista, onhan ne arvokkaammat kuin esim perusitkuhälyttimet.

Minä näin viime yönä unta että tissit alkoi ihan tolkuttomasti vuotaa maitoa.. ja koska vauvaa ei vielä ollut niin mies sitten imi sitä maitoa ettei menis hukkaan Ihan ihme unia mulla kyllä...

Poikaolo vain vahvistuu ja mieskin (joka tähän saakka on kovasti veikannut tyttöä) on alkanut taipua siihen suuntaan että poika täältä tulee Mun olot perustuu siihen kun kaikki on mennyt ihan samallai kuin edellisissä raskauksissa. Meillä siis kaksi poikaa. Ikäeroa kuopukselle ja vauvalle tulee peräti 1v 6kk.. Esikoisella ja kuopuksella on 1v 7kk.

Me ei olla oltu yhdessä vielä niin kauaa, vasta neljä vuotta Hyvältä tuntuu ja mikäs tässä elellessä. Naimisissa ollaan ja aiotaan myös olla jatkossa

Tänään poksuu siis viikot, huikeat 16 tuli täyteen!

Lassu ja nuppunen, rv 16

 

elloksen äitiysvaatteista niillähän on koko ajan kampanja et saa yhdestä tuotteesta -40% tai -50% alennusta niin kannattaa käyttää ne hyväks jos tuolta tilaa

 

Selis mäkin oon miettinyt sitä lumessa ja loskassa kulkemista, mutta jotenkin en kyllä viittis laittaa rahaa tupliin kun isoveli on sitten kesällä jo 3v. ja nytkin jo jaksaa kävellä aika pitkiä matkoja, ja usein ei haluakaan istua. Kyllä me sit jotenkin pärjätään. Tää on vähän sellanen aihe, mistä taas monilla on hyvinkin eriäviä mielipiteitä. Jokainenhan sen ite sit päättää mikä omalle porukalle sopii parhaiten. Meidän poitsu on melkoisen vilkas kaveri eikä aina tottele, vaan juoksee minne sattuu. Siks ajattelin, et voisin käyttää sellasia valjaita joilla sit laitan hänet kiinni rattaisiin ettei karkaile. Samoja valjaita käytettiin syöttötuolissa kun pojalla oli pienempänä paha tapa karkailla tuolista pöydälle ja ties minne. Jotkut ehkä nyt kauhistuu "lapsen kiinni sitomista" mut aion silti kokeilla kaverilta saatua vinkkiä.

Mulle vois muuten päivittää tyttöolon. Jotenkin on erilaiset oireet kun pojasta, mut eihän se tietysti mitään tarvii tarkoittaa. Kumpikin on aivan yhtä tervetullut kumminkin.

Joku täällä valitteli närästystä, ja valitettavasti myös minä kärsin siitä. Lähinnä sitä esiintyy iltaisin. Jotenkin se vaan tuntuu kummalliselta kun en mielestäni oo syöny mitään närästystä erityisesti aiheuttavaa ja sitten se vielä että monesti rupee närästää siinä vaiheessa kun iltapalasta on jo aikaa. Parina iltana oon ottanu Rennietä koska se auttaa mulla. Esikoisesta alkoi närästää kunnolla ja usein vasta kun vatsa oli kunnolla kasvanut ja ahdisti palleaa.

Mä ostin esikoisen aikaan kirpputorilta Philipsin itkuhälyttimen joka on toiminut ihan moitteettomasti. Se on sellanen kelta-valkoinen jossa on pistokejohto molemmissa vastaanottimissa. Hyvin on toiminut. Sitä ollaan käytetty lähinnä mummulassa ja mummilassa jossa poika välillä nukkui ulkona sellasessa paikassa ettei häntä nähnyt ikkunasta. Talvella käytin sitä myös kotona parvekkeella nukuttaessa, koska ei voinut pitää ikkunaa auki et ois kuullut milloin itkee/herää. Eli oli ihan tarpeellinen vekotin.

Me ollaan suht nuoria miehen kanssa molemmat, -85 syntyneitä ja yhdessä ollaan oltu pian 9 vuotta josta 4 naimisissa. Eli oltiin 23-vuotiaita kun mentiin naimisiin. Monet sitä varmaan ihmetteli, mut eipä olla kaduttu. =) Eka lapsi syntyi vähän ennen kuin täytin 25 ja nyt toka syntyy niin että olen vielä 27. Monesti ollaan puhuttu, että mielummin tehdään/saadaan lapset suht. nuorina kun niitä töitä ehtii tehdä sitten vaikka kuinka ja kauan, mutta lapsia ei välttämättä voikaan sitten myöhemmällä iällä enää saada. Vaikka onhan täällä palstallakin monia yli 35-vuotiaita äitejä, mutta ite henk.koht haluaisin saada "paketin kasaan" ennen sitä. Tästä voitaiskin tehdä pieni galluppi. Eli mitä mieltä olet, milloin on omasta mielestäsi paras aika tehdä/saada lapsia?

Nyt ajattelin pitkästä aikaa lähteä kirpputorille. Jos vaikka löytyis jotain kivaa pojalle (ja ehkä myös itselle )

Elsiliini 14+4

 

Äitx2, ihan sama tarina meilläkin, minä olin 15 v. ysiluokkalainen ja mies abi, juuri 18 v. täyttänyt kun toisemme tapasimme. Hurjan pitkältä ajalta kuulostaa yhdessäolomme itsestäkin, mutta mahtavaa on ollut ja on edelleen. Pitkään ehdittiin olla ihan kaksinkin, ennen kuin tuli mieleenkään hommata koirien lisäksi muutakin huollettavaa. Meille oikea aika koitti ollessani 27, vauvan syntyessä 28. Esikoistyttäremme 8,5 v. on nyt toisella luokalla ja vasta toisen tyttäremme (kohta 6 v. eskarilainen) syntymän jälkeen päätimme mennä naimisiin. Nyt luulen, että tämä tuleva vauva on meille se viimeinen lapsukainen ja että perheemme on tämän jälkeen valmis. Vauvakuume tulee taatusti iskemään taas siinä vaiheessa, kun tuleva tapaus oppii kävelemään, mutta aion taltuttaa sen tunteen keinolla millä hyvänsä, tai vaihtoehtoisesti hoidella asian sille mallille, että se on sitten jo mahdotonta.

Elsiliini kyllä kahden lapsen kanssa vielä yleensä pärjääkin tuolla ikäerolla pelkällä seisomalaudalla, ellei sitten harrasta pitkiä kävelyjä/shoppausreissuja lasten kanssa (niin kuin mulla toisinaan on tapana), meillä asia ratkaistiin esikoisen ja kakkosen aikaan sillä, että pidemmille shoppailuille otettiin mukaan myös joko isi, tai joku muu aikuinen ja toiset rattaat. Nyt kun näitä lapsia on useampi, en enää rohkene moiseen, usein varmasti ollaan liikkeellä lasten kanssa ilman isiä. Kyllä seisomalaudan kanssa pääsee loskassakin eteenpäin, tosin jos lunta on valtavasti, on ehkä kätevämpää ottaa isommalle pulkka ja työntää vain pienempää vaunuissa.

Bliss ja nelonen 17+1

 

Elsiliinin galluppiin: Tääkin on niin ihmiskohtasta. Joku pystyy ottamaan vastuun jo nuorena, joku tarvii kypsyäkseen moniakin vuosi ja kaikistahan ei vanhemmiksi ole ikinä.
Minä ehdin täyttää 24v 3 päivää ennen kun esikoinen syntyi. Mies täytti 22v taas 4 päivää ennen esikoista . Enkä todellakaan sanoisi, että oltiin liian nuoria. Kaikki on menny ihan oppikirjojen mukaan, meillä ei ole ollut mitään kriisiä lastensaamisen suhteen, muutenhan toki on omat ylä ja ala-mäkensä. Kakkonen syntyi kesällä kun keväällä olin täyttäny 25v. Kolmosen aikaan olin 27 ja nyt en ehdi ihan 31v täyttämään tän nelosen kanssa Parempaa ikää en meidän kohdalla voisi keksiä.

ainut mikä "harmittaa" et olisi hoitsun paperit ehkä pitäny lukea jo aiemmin, nyt se on vielä edessä. Toki mikäpä kiire tässä on? Ei kai mikään.

 

Äiti maa voi tää tietyömaa jatkuu vielä ensi kesänä - sitten luvassa tuo risteyksemme (asutaan siis just risteyksessä) toinen tie ja tän tällä hetkellä korjauksessa olevan tien asfaltointi. Can't wait. :kieh:

Parisuhteesta vielä mä siis olin 14 ja mies 15, kun aloitimme seurustelun. Välillä toki oltiin pieniä aikoja erossa (teini-ikä, huoh), muttei koskaan niin merkittäviä aikoja, että olisin uutta merkkipäivää laittanut. Olin myös 23, kun mentiin naimisiin ja mies sit sen vuoden vanhempi. Vaikeita aikoja on ollut, muttei ne meitä koskaan erottaneet - hitsanneet yhteen enempikin. Mies on mun sielunkumppani, paras ystävä ja rakastaja. Mitä muuta sitä voi nainen rinnalleen toivoa? :heart:

Liekö olemassakaan parasta aikaa lapsille, jokainen parihan sen määrittää, milloin on jälkikasvu tervetullutta vai onko ollenkaan. Eikä se tosiaan kaikille ole niin yksiselitteistä, vaaditaan hoitoja ym. että hartain toive toteutuu. Mulle oli aina päivänselvää, että tahtoisin lapset vasta "aikuisena" eli iässä 30 plusmiinus 2. Tässä suunnitelmassa ollaan siis hyvin mukana. Lähipiirissä on mm.kaksostyttöserkut, mua 4v nuorempia, joilla on molemmilla jo kaksi lasta ja ollaan naurettu sitä, että mun suunnitelma suorastaan estää iltatähtösen, kun taas serkkujen tilanne on se, että nelikymppisenä pian tulee se tyhjän pesän syndrooma ja "voi ku pikkuinen ois vielä kiva". Mutta oikeasti siis halusin, että on ammatti ja työpaikka - meillä molemmilla sekä vakituinen asunto ennen kuin lasta voisi edes harkita. Se oli mulle ideaalia, jollekin toiselle sitten ei välttämättä sama kaava toimi.

Ikkunanpesu ei oikein maistu täälläkään. Jännä juttu. Meilläkin tässä näitä ikkunoita piisaa, jokaisessa neljä pintaa pestävänä ja kahdella pinnalla noi hiivatin ristikot. Olen hyvillä mielin vältellyt sitä puuhaa hyvällä syyllä - enhän mä voi mitään pestä (tai no kaikki muut paitsi ulkopinnan) kun toi työmaa tuossa pöllyttää koko ajan. Itsensä huijaaminen on hienoa, suorastaan taitolaji.
Just puunasin meidän vessat, ne kaksi käytössä olevaa. Kolmanteen en ole koskenut, vasta sitten kun saadaan tuo erillinen siipi kunnolla käyttövalmiiksi. Siitä olikin aikaa, kun edellisen kerran tuli vessat pestyä - varmaan keväällä. Ei ole ikinä ollut näin pitkää väliä, mutta nyt venyi pakosti - ei vaan voinut ajatella koko hommaa ilman, ettei oksennus tee tuloaan. Ugh.

Lassun kanssa poksutaan ihanasti samaan aikaan, sillä täälläkin tänään

MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 16+0 POKS!

 

J+ Mulla on kans ollu tota painon tunnetta alavatsalla välillä joutuu ihan kannattelemaan masua kun liikkuu. Varsinki portaissa. Ihan 24/7 on tuota tunnetta ja voimistuu rakon täyttyessä. Kysyin neuvolasta, ei kuulema tarvii huolestua jos ei muutu kovaksi kivuksi vuodon kera. Tukivyöstä voi olla apua. Johtuu vaan kun kohtu kasvaa ja suolet etsii uutta tilaa ja vatsalihakset venyy ja paukkuu samoin iho ja ihonalaiskudokset sekä kohdun kiinnikkeet.


Paras aika tehdä lapsia on mun mielestä sitten kun on itse siihen henkisesti valmis. Samoin isä.

 

Parisuhteesta:
Mä sain esikoiseni juuri täytettyäni 22vuotta (04), toisen 23 vuotiaana (05), silloisen miehen kanssa oltiin seurusteltu v. 2002 lähtien, ja hän valmistui merimieheksi.
07 mentiin naimisiin (en oikein edes tiedä miksi..? sukulaiset kärttivät sitä) , olin aika väsynyt kun silloin kun hoidin lapsiarjen ja vuorotyön, mies oli merillä 1-3kk kerrallaan.
09 liitto natisi liitoksistaan, ja törmäsin yhteen "tuttuun " baarissa , mua "vuoden" nuorempi (2 vkoa todellisuudessa kun olen 28.12 syntynyt) mies, jonka kanssa olio aina jotain läppää, tyyliin mee kotiis kasvamaan no lähdin kahville:ashamed: ja sillä tiellä ollaan...:heart: (ei me taidettu sitä kahvia sillon juoda...)
3/10 muutin lasten kanssa pois aviomiehen luota omaan kotiin, ja laitoin eron vireille, 06/10 nykyinen mieheni muutti minun ja lasten luo, 10/10 ero astui voimaan ja minut vihittiin nykyisen kanssa 15.10. 2010 maistraatissa, ja 21.10.2011 syntyi meille ensimmäinen yhteinen lapsi:heart:
Olen niin onnellinen että uskalsin lähteä, elämäni paras ratkaisu! en tiennyt miten onnellinen ihminen voikaan olla, eikä liiton kuulu olla yksipuolinen taival, vaan yhteinen seikkailu.
Exän kanssa hyvät välit, joten lasten tapaamiset yms sujuu ok, lapset tykkäävät sekä isästään että uudesta kumppanistani. heidän oli helppo tietty ottaa uusi ihminen arkeen kun heidän isä ei siinä varsinaisesti mukana ollut.
Nykyiselle miehelleni myös mun aikaisemmasta liitosta olevat lapset ovat kuin omia :heart::heart:

ÄIDIKSItuloikä, mä olen iloinen että mulla on 2 lasta jo "nuorena tehty", mutta etunsa nyt tässäkin, näin 30 vuotiaana Toisaalta olen oppinut et aina se äidiksi tulo ikä ei ole omavalinta: meillä nykyisen kanssa, ehti tulla jo ajatus ettemme saa ehkä koskaan lapsia yhdessä, mulla kun oli niitä keskenmenoja paljon.

Mutta toisaalta ajattelin minäkin että töitä ehtii kyllä tehdä, lapsien kohdalla tulee ikä vastaan. mulla varsinkin kun on jo ollut vaikeuksia sen suhteen.

(.)

Täällä ei mitään ihmeellistä. kiirettä pidelly ja tänään taas huonompi olokin ollut...

T:Neiti + MasuMussut 14+6

 

MrsR, katoppas meillähän onkin laskettu aika samana päivänä

Neuvolassa käyty. Syke löytyi heti ja olikin varsin napakka.. Se kuulostaa niin ihanalta joka kerta <3 Kaikki siis hyvin

Paras aika lastentekoon, mekin haluttiin lapset nuorina. Minä 20 mies 22 kun mentiin naimisiin, olin 21 kun esikoinen syntyi ja 23 kun kuopus syntyi. Nyt ehdin ennen plussausta täyttää 24 Mulla on välilevyrappeuma eli se omalta osaltaan vaikutti päätökseen tehdä lapset nuorena. Mun selkä on nyt jo tiukilla enkä edes uskalla ajatella mitä se olisi sitten 3kymppisenä. Tämä on just passeli näin ja olen onnellinen että kaikki on sujunut näin hyvin

Tuplarattaista, minä ostin nyt meille tuplat kuopusta ja tätä tulevaa vauvaa varten. Tai lähinnä ehkä esikoista ja kuopusta varten, niin kauan kun vauva on vaunuissa. Esikoinen ehtii täyttää 3 muutama kk ennen vauvantuloa eikä vielä jaksa esim kaupungilla käydessä kävellä koko aikaa. Kun meitä on vain me kaksi, minä ja mies, rattaita työntämässä niin tuplat on kätevät kun niihin menee jo kaksi mukulaa Elsiliini, minä olen kans käyttänyt noita valjaita esim juuri kun oltiin huvipuistossa kesällä käymässä, tosi kätevät kun muksu saa itse kävellä mut ei tartte pelätä että karkaa tai hukkuu väkijoukkoon!

 

Monella onkin pitkiä parisuhteita tästä porukasta =) Me taidetaan mieheni kanssa olla tuoreimmasta päästä: Meidän suhde sai alkunsa keväällä 2010. Ja lapsihaaveet tulivat kuvioihin mukaan vuoden 2011 kesällä. Olemme kumpikin jo kolmenkympin paremmalla puolella, minä 31v. ja mies 35v. Kummallakin meistä on ollut useita parisuhteita takana, mutta meidän parisuhde herätti kumpaisenkin lapsihaaveet eloon =) Itselleni oli tärkeää, että minulla olisi vakituinen työsuhde ennen kuin edes haaveilin lapsista ja nyt se vakituinen työ onneksi on.

Omaa napaa: Mulle on tullut joku ihmeen sisustusvimma päälle. Joka päivä yritän saada jonkun paikan ns. lyöntiin. Tänään sai kyytiä makuuhuone, kun vaihdoin verhot ja lisäilin pieniä sisustusjuttuja Matot menee makkarista vaihtoon ja taidan huomenna käydä hakemassa uudet matot. Vauvojen huone on myös suunnitteluasteella, vaikka en mitään ole vielä hankkinutkaan Näin sairaslomalla on aikaa suunnitella ties mitä, mutta toteutus on vaan vähän hitaan puoleista, kun ei uskalla siirrellä huonekaluja, eikä se ole järkevääkään näiden ennenaikaisten supistusten ja issias-kipujen kanssa. Huono olo on pysynyt poissa, närästys vaivaa edelleen päivittäin. Ja miten musta tuntuu, että vatsan kasvu on pysähtynyt?? Vai onko se ollut tähän saakka vain turvotusta?

FlowerBy + Tiuhti & Viuhti 16+3 :heart:

 

parisuhteesta...
Vedänköhän pohjat...
Seurustelu aloitettu 11/2010. Kihloihin 2/2012, minä 30-vee, mies 24-vee.

Vissyliini 15+0 poks