HELMIKUUN HELMET 2013 *joulukuu*

Talvistä päivää tänne!

Miehen tuki on ollut täällä myös erittäin tärkeää ja ilman sitä en olisi pärjännyt! Voin kuvitella miten pyllystä yksin odottaminen voikaan olla ;O Kaveri sai jo pikkuisen nyyttinsä syliin tässä viikonlopun aikana, en ole nähnyt vielä mutta kuvat ovat syötävän ihania! Ei ole pitkä aika OMAAN !!!!

Töissä oli eilen puhetta mammaloman viettämisestä erään jo kahden lapsen äidin kanssa. Hänellä on 2 ja 4 vuotiaat lapset. Sanoin hänelle, että jos olen vaikka 2 vuotta poissa niin toivottavasti minut otetaan vielä hyvin vastaan eikä pistetä heti pellolle, kun voi olla että on aluksi vähän hidas ja jotkut asiat vähän "jäässä"
Arvatkaas... sitten tämä työkavari tokaisi; " Aiotko sä olla KAKSI VUOTTA poissa???"... Mitä sitten vaikka olisinkin ? Sehän on minun/meidän perheen asia. Ja aika näyttää, miltä sitten tuntuu.... !!

Omaa napaa taas; Hyvin on mennyt, mutta reväytin eilen selkäni. Ei kiva Huomenna pitäs mennä kokeilemaan työntekoa... Saas nähdä.

Kaikille mammoille ihanaa joulun odotusta ja vuodepotilaille tsemppiä ja haleja !!!!!

_Pikku Pallo

 

Äh, nyt vuodatan omaa napaa neuvolasta.

Virstasta löyty sokeria ja sen vuoksi saan nyt sitten huomenna ravata antamaan uudet näytteet. Lisäksi neuvolatäti kuunteli mun kuulumisia voinnista ja oli sitä mieltä, että voi kuulostaa raskausmyrkytykseltä. Ja tästä syystä otetaan sitten huomenna samalla jotain maksa-arvoja verestä. Sf-mitta oli nyt 31 ja huiteli siellä yläkäyrillä. Oli näytteiden lopputulokset mitä tahansa, niin tarkkaan saa nyt katsoa mitä suuhunsa laittaa. Jotensaki masentavaa.

Keltakukka 32+2

 

Väsyttää laiskottaa tylsistyttää, todella rauhaton olo kun ei saa aikaan mitään puuhaa. Eilen tosin olikin hommaa, kaadettiin kuusi ja koristeltiin se (ja siivottiin niitä neulasia joka paikasta) ja paistettiin kinkkukin. Ja liitoskivut julistivat liikkumisen iloa :kieh:

Aavistus synnytysajankohdasta. Jotenkin koko ajan tuntunut että menee kaksi viikkoa yli ja käynnistetään, niinkuin viimeksikin, mutta nyt tuntus et syntyisi jopa etuajassa. En tiiä miksi niin yhtäkkiä. Tuntuupa vaan

Liikkeet. Hikka useasti päivässä. Ollut melkee alusta asti jo, mutta nyt vasta tunnistan sen hikaksi. Liikkuu paljon ja koko ajan edelleen. Jos nää liikkeet jossai vaiheessa loppuu tai vaimenenee, mie meen varmaan ihan paniikkiin siitä muutoksesta. Ja potkut tuntuvat kovempaa, nyt kylkiin ja ylös eli kääntynyt on. Sf-mitta on tainnut ottaa kasvupyrähdyksen kun nyt esim kenkien laitto on nii hankalaa, tuntuu vauva kurkussa asti kun pitää kumarrella..

Neuvolakäyntejä takana puhtaasti vain kolme. Lisäksi kaksi th+lääkärikäyntiä, nopea opastus sokerimittaukseen, kromosomitutkimus ja rakenneultra äitipolilla. Lopussa odottaa vielä äitipolilla painoarvio.

Miehen tuki 100%.

Mie oon jo miettiny sitäkin, että kuinka ikävä tulee kun tää vauvamaha ei enää ookkaa tässä eessä :'( Varmaan se ikävä loppuu piankin, mutta hetken aikaa tuntuu varmaan taas surulliselle.

Halibut+Oljo 30+2

 

Meikäläinen tuli tänne huhuilemaan jotta mitenkäs Piia-Liisa ja poika jakselevat? Ei oo hetkeen kuulunut. Olisi kiva kuulla miten poika voi ja kasvaa.

Keltakukka: kurja tilanne. Toivotaan kuitenkin ettei olis mitään raskausmyrkytystä! Mut hyvä kuitenkin että tutkitaan. :hug:

Aavistus synnytysjankohdasta: pian.

Sit omaa napaa (jota on vielä vähän jäljellä!): lonkat on ihan finaalissa tästä makuusta. Itkien kutsuin viimeyönä yöhoitajaa tuomaan särkylääkettä kun koski niin hirveesti lonkkiin, alaselkään ja jalkoihin. Päivisin makaaminen on vielä suht ok, sillä hereilläollessa voi vaihtaa asentoa helposti. Yöllä on pakko herätä vaihtamaan asentoa (alle 30min välein tai kivut yltyy melkein sietämättömiksi), koska ensinnäkin asento on pakko tukea tyynyillä ettei lonkkaan kohdistu niin hirveä paine. Toisekseen tää sairaasasänky on niin kapea että oon jo kahdesti meinannut pudota tästä kun oon vaan huoleti kääntynyt. Sänkyyn sais kyllä laidat ja toisella puolella mulla onkin laita ylhäällä, mut toinen puoli on pakko pitää vapaana vessareissuja varten. Laitaa ei siis pysty itse laskemaan.

No, tänään lääärikierrolla tuli sitten semmosta kommenttia että keskiviikkona voisin nousta pikkuhiljaa liikkumaan. Alkuperäinen tarkoitus oli odotella rv 32 asti (torstaina poksuu 31) mutta koska mulla on niin pahoja kipuja tän makaamisen takia ja rv 31 on jo turvallinen ajankohta ottaa riski että syntyy niin saan ylihuomenna tuon liikkumisen sit aloittaa. Ristiriitaisin fiiliksin, tuntuu että mun pitäis voida vielä maata vauvan takia, mutta kun kivut on oikeesti jo todella kovat niin makaaminen on hirvittävän vaikeeta. Ja enhän minä tätä liikkumispäätöstä tee vaan lääkäri. Ja olenhan mä jo 7 viikkoa maannutkin. Mut silti! Sekavat on fiilikset kertakaikkiaan.

Mutta katellaan, saattaapi tulla jouluvauva meille. Aika näyttää.

Adii ja pikku prinsessa 30+4

 

( . ) Lääkäri tutki kohdunsuun tilanteen ja oli onneksi pysyny samana. Yön yli oon vielä tarkkailtavana jos rupee supistelee sen ronkkimisen takia. Toivon niin että yöllä ei tuu mitään ja pääsen kotiin lepäilee. Lueskelin omia potilastietojani ja esikoisen aikaan on tilanne ollu aivan sama näillä viikoilla! Meni kuitenki täysiaikaiseksi. Toivoa siis on.

Vauva oli pari päivää vähän rauhallisempi, oiskohan kortisonit vaikuttanu unettavasti. Kaks kertaa päivässä on kuunneltu sydänääniä ja ne on ollu hyvät. Tänään on sit vauhtia piisannu masussa.

Pink 32+4

 

Voi Adii, kyllä sinä olet sitkeä sissi siellä! Varmasti ihan hirveitä ne kivut, kun tuntuu, että on tällaisella liikkuvallakin mammalla jo työn ja tuskan takana kaikki Mutta jos lääkärit ovat sitä mieltä, että on jo turvallista syntyä, niin onhan se sitten sinullekin sellainen Hyvää Joulua :heart: paketti tulossa Tsemppiä!

Pikku_Pallo olipas ikävä kommentti työkaveriltasi! Itse olin 5 vuotta kotona lasten kanssa, sitten vuoden töissä ja kylläpä ajattelin ainakin sen 3 vuotta olla kotona. Tosin mullahan on jo se uusikin vauvakuume, että tästä voi tulla pitkäkin rasti Jokainen toki tyylillään, ei mulla olisi varaa rahallisesti ehkä olla himassa, mutta elämä on täynnä valintoja. Meillä on eletty suu säkkiä myöten niin kauan kuin muistan ja silti asutaan pankin omassa ok-talossa, en ole edes koskaan maksellut pelkkiä korkoja. Kyllä sitä aina jotain keksii... Ja kyllä niitä töitä ehtii tehdä vielä vuosikymmenet! Lapset vaan eivät ole pieniä vuosikymmeniä Eli se on ihan sun oma asiasi, kauanko haluat lapsen kanssa olla himassa, jätä omaan arvoonsa noi kommentit. Ja ei kaikki ole äiti-ihmisiä sillä lailla kuin minä (joka muuten vielä 16 vuotta sitten vihasin lapsia ja ilmoitin, etten ikinä koskaan, milloinkaan, tule tekemään ainuttakaan 'tällaiseen maailmaan' ja mihinkä ne sitten laitan, kun on jotain menoa, häh?), joka olen ns. myöhäisherännäinen. Sisarpuoleni rakastaa lastaan varmasti ihan yhtä paljon kuin minä omiani, mutta hän ei ole koskaan viihtynyt kotona lapsen kanssa, vaan meni heti töihin ja isä jäi lapsen kanssa kotiin. Kaikkia meitä tarvitaan

Diabeteslääkäriltä terveisiä rohkaisin aamulla mieleni ja mailasin verensokeriseurannan Taysiin tunnustukseni kera. Vastaus tulikin yllättävän nopeasti jo iltapäivällä ja lääkäri kuulemma suosittelee insuliineja, mutta hoitajan mielestä voisin kyllä jatkaa vielä tällä mallilla eli synninpäästö saatu
Tässä siis vastaus: Näytin verensokeriseurantaasi lääkärille. Hän suositteli insuliinia, mutta voit toki kokeilla ilmankin. Syö vielä ennen nukkumaanmenoa jotain (kuten olet tehnytkin), ettei paastoajasta tule liian pitkä. Jos aamulla syöt puuroa, laita siihen "margariinisilmä". Jos puuroa nostaa, ota vähemmän ja lisäksi ruisleipäpala. Mikäli paastoarvosi ovat useasti koholla, aloita sitten Protaphane iltaan.

Sen kunniaksi juhlitaan eli lämmitetään sauna ja syödään päälle kanaa ranskiksilla (itsetehdyillä )

Hauskaa iltaa

Viivi+Tiiti 32+4

 

No niin, olen hieman rauhoittunut neuvolan jäljiltä, joten omat ongelmat tuntuu taas varsin pieniltä, varsinkin kun lukaisin Adiin ja Pink89:n kuulumiset.

Adii nuo sinun "makuukivut" (en tiedä oikeaa nimeä) on varmaan ihan kamalat, kun itse tuhisee yöllä puutunutta ahteria, vaikka päivän saakin liikkua. Toivottavasti nyt tämä sinun tuleva liikuntalupa ei ihan välittömästi johtaisi syntymään, jos niitä arvokkaita päiviä tulisi vielä lisää. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että omat hermot olisi jo aivan riekaileina tuon sinun 7 viikon pestin jälkeen. Oikein paljon voimia sinne!

Ja Pink89 myös sinulle toivotan voimia, ei se sairaalassa makoilu ikinä kivaa ole, vaikka uutiset olivatkin hyviä.

Pikainen (.) tähän loppuun vielä, että neuvolatäti soitti mulle vielä perään, että hän varasi mulle huomiseksi vielä ylimääräisen lääkäriajan. Mahtoiko jäädä miettimään mun arvoja ja ei halua säilyttää koko vastuuta itsellään. Hän kun ei ole meidän vakituinen neuvolatäti vaan sijainen.

Keltakukka 32+2

 

Adii, voimia kovin ja toivotaan, että vauva jaksaa vielä hetken aikaa olla kohdun suojissa, vaikka liikkumislupa nyt heltiääkin.

Pink89, hienoa, että ei ole tilanne pahentunut! Toivottavasti sielläkin vauveli jaksaa vielä hetkisen aikaa olla masussa!

Keltakukka, sinullekin tsempit, mitä oireita sulla sitten oli, että epäilevät raskausmyrkytystä? Mulla muuten viime neuvolassa (rv. 32+1) SF-mitta samaiset 31 cm, mutta silti terveydenhoitajan mielestä vauva vaikuttaa sirolle. Katsotaan kuinka käy, viimeisimmät kaksi lapsostammehan (tyttöjä molemmat) ovat kuitenkin olleet melko hyvänkokoisia syntyessään; 2. 54cm/3865g ja 3. 53,5cm/3860g, miltei samankokoisia siis.

Bliss ja Poikanen 32+5

 

(.) Tänään oli äitipolilla aika: kohdunsuulla oli kaikki hyvin eli ei ollut lyhentynyt, vaavilla oli kaikki mainiosti ja painoarvio oli 1940g kuulemma ihan soppeli =) Pää oli pysynyt alhaalla, jei! =) Uusiaika vasta 14.1.13 Näillä mennään!

Pipsa4 32+4

 

Huomenta
Mie pääsin illalla ääneen sanomasta että jos vaikka 6 aamulla heräis niin aamulla ilman kelloa heräsin 6 eikä tietenkään enää väsyttänyt...

keltakukka toivottavasti sinäkin säästyisit raskausmyrkytykseltä. Se ei ole kyllä yhtään mukavaa . Itse kävin hommailee oman verenpainemittarin ja paineet ei ainakaan ole koholla.päinvastoin semmoista 100/61

Ei kannata ainakaan pikku_pallo tuollaisten tylsien kommenttien antaa vaikuttaa siihen kauan kotona aikoo olla. Itse ainakin toivoisin että pystyisin taloudellisesti tällä kertaa olemaan enemmän kuin vain sen 9kk kotona.

Vieläkään ei ole kuulunut kelan päätöstä :/ Eli en ole päässyt pakettia hypistelemään..

Joulusiivouksen jos jaksais tehdä keskiviikkona niin hyvä ois. paljon aikaisemmin ei kannata joku sotkee kuitenkin

Koittakaas Adii ja Pink89 jaksaa siellä :/ ei ole varmastikkaan helppoa kun joulukin on ovella.

oma vointi on ehkä hieman parantunut kävin ostamassa lisärautaa ja tuntuu kuin se olisi hiukan piristänyt to olisikin taas neuvola ja tulisi 30+0 täyteen toivottavasti ei ole tullut taas kamalasti painoa lisää

Aamuterveisin Syysvuokko 29+5

 

näin aamusta vaan pikapoksuminen, kirjoittelen illemmalla lisää

33+0!!!! POKS!!!!!

hiippis ja minimuru

 

Omaa napaa hui kun voi jännittää. En tiedä miksi. Luultavasti paineet taivaissa kun lääkärille pääsee. Ei jännitäniinkään verenpaine vaan kohdunkaulan tilanne! Ja toivon myös ettei kyseinen lääkäri ole minua ottamassa vastaan. Jäi hieman, noh huono äiti leima sydämeen.

Kätilöopiston lääkärit olen kuullut etteivät mitään lämpimiä ihmisiä ole. Ei oikein ota huomioon äitiä vaan menevät junan tavoin eteenpäin. Sanovat mitä sylki suuhun tuo. En tiedä lieneekö syy kiire vai ihan käytös. Kun usein sitä nähdään kerran, kiitos hei ja näkemiin. Kätilöt taas ovat lämpimiä ja työhönsä tyytyväisiä. En ole kyllä pahaa tai mitään negatiivistä kuullut heistä. Ja totuushan on ettei kaikista ole kätilöiksi...

Mies on turhankin huolissaan. En kyllä tiedä kummasta , oli jo lähes pakkaamassa sairaalakassin mukaan jos sattuneesta syystä joudun sisään pidemmäksi aikaa. Laturikin pitää kassiin laittaa, ettei akku lopu kesken. Huh, no söpöähän se kun toinen huolehtii. Lisäksi hän miettii kuinka selvitä kotona, kun ruokaakin pitäisi saada. Olen tainut hemmotella hieman piloille :heart: Sillä eiköhän mies murkinaa masuun saa. Elihän se 3 vuotta ainakin yksin ennen suhdettaan minuun.

Taksilla vaan ovelta ovelle, jaiks että voi jännittää... :ashamed:

PT vauva on sitten perätilassa. Raivotarjonnalla mentiin viikolle 32 asti. Vatsakin valahtanut hieman ja muuttanut muotoaan. Se mikä tässä perätilassa on ikävin on ne jämerät kivuliaan potkut virtsarakkoon. Lähtisikö lekuri kääntämään veijaria jo nyt? Viikkoja se 34..?

 

Adii: Tsemppiä sinulle ja paljon! Olet kyllä sitkeä sissi!

Voimia myös muille sitä tarvitseville!

Kelan äitiysraha päätöstä odotellaan kovasti...äippäloma alkaa 1.1. Onko kellekkään tullu tänään tai eilen?

Miulla jostain syystä sellainen olo et tää vaaveli syntyy jo tammikuussa vaik laskettuaika vast 12.2 mut saas nähä. Eka synty rv 39+5 ja toka rv 39+0. Tää menee sit tietty kuitenkin 2 viikkoa yli

Pääsen tänään kampaajalle...luxusta =)

Eilen oli muuten meidän 13v kihlajaispäivä...naimisiin ei olla siis viel saatu aikaseks mennä Mut toi merkkipäivä ei aiheuttanu meillä minkäänlaisia toimenpiteitä Mie kävin vaan eilen lasten kans kattomas Robinin leffan.

Heräsin muuten tänään ajatukseen et ompas miun tissit hellät, oonkohan mie raskaana ja sit ku vähän heräilin siinä ni tajusin et oonha mie ja ollu jo jonkin aikaa


äitx2 ja riesa rv 32+0.

 

Huomenta ihanaiset!

Bliss Mulla on ollut turvotusta, päänsärkyä ja pahoinvointia. Joku muukin asia siihen vielä liittyi, mutten enää muista mikä. Kävin nyt antamassa näytteet, joten iltapäivällä pitäisi olla viisaampi asian suhteen.

Syysvuokko Kiitos, toivotaan tosiaan, että itse kukin meistä säästyisi siltä raskausmyrkytykseltä. Tuosta sinun kelan päätöksestä, niin tiedätkö mikä siinä oikein kestää? Kun musta tuntuu, että meille muille se päätös siitä paketista tuli kyllä melko nopeasti.

äitx2 Ei ollut tullut vielä tuota kelan päätöstä rahoista.

 

J+ Ei näillä meidän viikoilla (33+) yleensä vielä kääntöjä tehdä. Vasta 36+ niin vauvalla on vähemmän tilaa kääntyä takasin.
Huono äiti fiilis? Miksi?

Täälä oli ihan hullun huono yö. Jotain ihmeen levottomat jalat oiretta ja sitten alkoi todella kipeä aaltomainen jomotus oikeaan nivuseen. Mitään mahan kovettumista ei ollut, joten ei ollut supistuksia, tiiä sitten mitä mutta tosi kipeää otti ja kummallisesti niin, että kipu alkoi, laantui, nousi piikki, laantui taas ja taas nousi kunnes taas meni hetkeksi pois. Ilmeisesti ne sitten vaan rauhottui, koska viimeinen ajatus ennen unta oli, et kohta haen panadolin. En sitten hakenut..

Äiti maa & Alli 33+3

 

Huomenta!

Alkuun tsemppiä vuodelepäilijöille! :heart:

Neuvoläkäynneistä yhteensä 5 kertaa käynyt neuvolassa, joista 1 oli lääkärineuvola ja 3 kertaa ultrassa josta viiminen oli vain tarkastus että munuaiset löytyy
Hetki sitten tulinkin tuolta neuvolasta! Kaikki oli hyvin, pissa puhdas ja ei muutenkaan mitään ihmeellistä. SF-mitta oli 32,5 ja rv on nyt 33+2 on kuulemma hyvin kasvanut, siellä yläkäyrällä on tasaisesti mennyt Hemoglobiini oli tipahtanut kylläkin ja rautakuurille! Viimeksi HB otettu 20.7. ja silloin oli 131 ja nyt 26.11. oli 106.. Ei kyllä silloin viime kerralla kerrottu että oli tipahtanut ja enhän sitä sitten tiennytkään. En kuitenkaan ole tuntenut mitenkään väsyneeksi itseäni. Ehkä aavistuksen, mutta oon olettanut että normaalia. Noh.. Tänään sitten myöhemmin ostamaan obsidania!

Onko joillekkin tullut rautakuurista joitain "oireita"? Jos on niin mulle tulee varmasti

Ainiin ja vauveli on RT ja pää tiukasti alhaalla, peppua kuulemma tunkee kovin ylös Ihana :heart:

3 viikon päästä olis lääkärineuvola ja siitä eteenpäin joka viikko neuvolaan

Onnea äitix2 kihlajaispäivästänne! :flower:

Enpä muista mitä piti kommentoida Nyt kyllä makaamaan sohvalle! Väsyttää kun ei uni meinannut tulla koko yönä. Rasittaa kun ei saa hyvää asentoa. Vaihdan kyljeltä toiselle n. 3 minuutin välein.. Mieskin oli tuossa edellisyönä mulle "aijoks kääntyy viel monta kertaa?" hihih... Ku nukutaan aina ihan kiinni toisissamme niin häiritsin raukan unta

Siitä pitikin sanoa, että miehen tuki on meillä ihan 100% en varmaan pärjäisikään ilman mun miestäni. Neuvola käynneillä ei ole käynyt, koska ei kummankaan mielestä ole tarvinnut käydä ja on töissä sillaisiin aikoihin. Ultrissä kävi ja lääkärineuvolassa. Tuossa sohvalla tykätään vierekkäin maata ja aina silittelee masua :heart: Oi kun rakastankin mun miestäni paljon!

Kuinka kauan muuten teillä yritettiin tätä helmiäistä, ennen kuin onnistui?

:heart: Bettis ja rakas 33+2 :heart:

 

Bettis meillä yritettiin kai varsinaisesti tätä lasta heti, kun keskenmenon jälkeen uskallettiin eli 2-3 kk. Ai että se aika tuntu sillon pitkälle ja aattelin jo, etten minä nyt sitte koskaan mitään lasta saa, parempi vaan keskittyä muihin asioihin ja kappas vaan kohta huomasin olevani raskaana :heart: Yritystä siis oli varmaan vähän liikaa.

Adii ja Pink89 tsemppiä makoiluun!

(.) Kävin viime torstaina anopin kans jouluostoksilla, rampattiin kauppoja abaut kaheksasta kolmeen ja VOI LUOJA että oli kipeet jalat illalla. Mut ei siinä mitään, liikkeitä ei paljoo tuntunu sillon illalla eikä perjataiaamuna, soittelin jo sairaalaan, kun en saanu th kiinni. En menny kuitenkaa käymään vaikka vielä lauantainaki sitä vähän mietin. Ne liitoskivut perjantaina ja lauantaina oli semmoset, etten paljoo liikuskellu, lähinnä sohvalta vessaan ja mitä nyt muuten oli pakko liikkua. Sunnuntaina onneks alko ne jo sentään helpottaa ja vauvan liikkeetki normalisoitu. Huomattiin myös miehen kans viikonloppuna, että tää minun maha on laskeutunu tuohon alas ja sen takia on aika hankala välillä liikkua kunnolla, kun tuntuu ettei saa jalkoja oikein nosteltua, kun ottaa mahaan kiinni. Mut pääasia, että juniorilla tuntuu olevan kaikki hyvin Minusta tuntuu ja mieski oli sitä mielotä, että tämä lapsi syntyy varmaanki etuajassa, ite arvelen, että tuossa tammikuun loppupuolella, jostain syystä tuntuu sille.

minä vaan -84 + juniori 33+3

 

Hola!


Kuinka kauan muuten teillä yritettiin tätä helmiäistä, ennen kuin onnistui?
-Meillä annettiin heti lupa 2012 vuoden alussa (tammikuussa), kuopus syntyi 10/11.
Meillä tosiaan keskenmenoja oli ennen tuota kuopusta (ensimmäinen yhteinen) 3kpl, ja mulla mielä sitä ennen ex-miehen kanssa oli 2 epäonnistumista, niin varauduttiin nykyisen kanssa jälleen pitkään yritykseen, ja heti tärppäsi, mutta todettiin tuulimunaksi maalis-huhtikuussa rv 8. Tärppäsi heti uudelleen, joka meni ensimetreillä kesken toukokuussa, ja raskauduin siitä heti uudelleen, ja nämä tuplat siis saivat alkunsa:heart:
Mulla on siis tosiaan aika surullinen tuo GP lukema: G11P3, joukossa yksi kromosomipoikkeava raskaus joka keskeytettiin rv 19 (12/08, exän kanssa)
Mutta tosiaan, sitkeys palkittiin:heart: Vanhassa liitossa parisuhde rikkoontui aika pitkälti noihin ongelmiin (olin todella yksin asian kanssa), mutta
nykyistä suhdetta vastoinkäymiset ovat vahvistaneet.
Ja tietty kun ennestään mulla 2 lasta (ilman ongelmia saadut, toisella halkio, mutta noin muuten) niin se tavallaan antoi lohtua siihen että jaksoi yrittää.
Mutta raskaaksi olen aina helposti tullut, ongelmana on ollut vain nuo keskenmenot.

Äitix2lle kihlajaispäivä onnittelut:heart:

Vuodelepolaisille jaksuja:flower:

Kääntämisestä, käsittääkseni vasta yritetään rv 37 korvilla? koska aikaisemmin vauvat saattaa nopsastikin kääntyä takaisin, eikä ole tavatonta että 37 vkolla vielä itse hoksaavat minne se nuppi kuuluu Keskimmäinen oli mulla pt vielä 34+ vkoilla, poikittain 35+ vkoilla, viistottain 36+ ja lopulta 37 todettiin että kyllä, pää on kohti exittiä vihdoin Oli kyllä saanu napanuoransakin solmuun kun oli sellanen hyrrä mahassa.

Sokerit, olen nyt sokruja mittaillu ja ei niissä kyllä vikaa ole! mikä lie piikki oli rasituksessa nyt aamusokerit (paasto) 4,1-4,4 (5,5 raja), ja ruokailujen jälkeen 3,8-6 (7,8 raja) Mutta hyvä näin tietysti

(.)
Plaah, tänään on taas sellanen vetelys-päivä olo. kuopus vähän yöllä valvotti ja 6 heräsi, eikä suostunutkaan nyt päikyille viellä... krooh, mua niiiiin unettais nyt.... ja kuopus kiukuttelee väsymystään.. pöllö.... nukkuis kiukuttelun sijaan...:stick::kieh:

meenkin kokeilee sitä uusiks unille nyt vielä....

T:Neiti+Masukit 30+4

 

Adii, mahtavasti oot jaksanut vaan makoilla. Vaan eipä sulla kyllä ole ollut muuta mahdollisuuttakaan... Toivottavasti vauva ei nyt sitten heti synny kun saat liikuntaluvan, vaan jaksais edes muutaman viikon kasvaa ja voimistua.

Pink89:lle myös tsempit! :wave:

Musta tuntuu että tää vauva syntyy 24.2. eli kolme päivää ennen la, joka on siis 27.2. Toi eka päivä on se, joka aluksi oli la mutta sitä sitten lääkäri hiukan muutti nt-ultran jälkeen. 24.2. on myös edesmenneen mammani syntymäpäivä.

Mies on tukenut koko raskausajan ja ainakin yrittää ymmärtää mun mielen liikkeitä, jotka siis ei todellakaan aina ole niin selkeitä! Ja mitä enemmän tuo masu kasvaa sitä enemmän hän sitä silittelee ja tökkii ja koittaa saada vauvaa liikahtamaan. =)

Viimeisen pillerin taisin syödä jouluviikolla 2011, joten siitä alkoi yritys ja menihän siinä sitten puolisen vuotta ennen kuin just ennen juhannusta testitikussa näkyi kaksi viivaa. :heart: Esikoinen saikin alkunsa heti ensi yrittämästä, joten välillä tämän toisen kanssa tuntui siltä että kestää ja kestää... Keskenmenoja ei ole ollut yhtään.

Tää on kyllä niin poikamaha ettei oo tosikaan! Ei näy takaapäin, roikkuu tossa ihan alhaalla pienenä sievänä pallona, rintojen alla on tilaa ja ylävatsalla voi lähestulkoon vielä nähdä rippeet sikspäkistä! Vähän kun taivuttelee niin onhan se tiellä vaikka pieni onkin.

Joku muuten kysyi että aikooko täällä mammat syödä graavikalaa tai -lohta jouluna, niin minä ainakin! Ja söin itse asiassa jo perjantaina miehen firman pikkujouluissa. Eikä varmasti ollut itse graavattua. Ja jos oikein repäisen, niin taidanpa juoda ihan lasillisen punkkua ruuan kanssa! Muuten siis olen ollut koko raskausajan juomatta, mitä nyt joskus olen maistanut jonkun lasista jotain mutta kuulun siis niihin joiden mielestä raskausaikana ei kuulu juoda vaikka esim. muutama viinilasi viikossa tai yksi saunakalja/-siideri ei vahinkoa tee. Mitä mielipiteitä teillä on raskausaikana juomisesta/juomattomuudesta?

Huomenna poksuu rv 30, hui! Ja nyt maha murisee siihen malliin että pitää poistua lounaalle.

Elsiliini ja pikkumies 29+6

 

Huomenta mammat!

Mulla on taas tää kirjoittelu jäänyt ihan tyystin, on ollu muuttokiireitä. Vihdoin viime yönä nukuttiin ensimmäistä kertaa ihan ikiomassa kodissa ja hyvin tuli uni On tässä vielä laittamista, muuttokuormaa ihan reilusti purkamatta ja lisäks laitetaan vielä makuuhuoneisiin uudet lattiat ja toista vähän maalataan, mut jotenkin on nyt semmonen olo että ollaan siellä missä meidän kuuluukin. Joulua ei nyt kuitenkaan tänne sen kummemmin laiteta, vietetään vielä tää joulu porukoiden helmoissa ja ens vuonna sit lapsen kans omassa kodissa

Vuodelevossa oleville kovasti tsemppiä ja jaksuja, muistakaa että jokainen päivä minkä vauva saa masussa kasvaa on sille hyväksi. Loppujenlopuksi se aika menee sit nopeesti ja kaikki kärsimys ja makoilu on vaivan arvoista

Tuosta raskauden yrittämisestä, meillä ei varsinaisesti ehditty edes ruveta yrittämään kun tulin raskaaksi. Olin siis just lopettanut pillerit ajatuksella, että nyt olis vauva tervetullut mutta en tosiaan uskonut että kävisi näin helposti, vielä kun mulla on vaan yksi munasarja (näköjään hyvin toimiva ). Ei ehtinyt sit yhtään menkkoja tulla kun tein positiivisen testin

Töissä oon jaksanut ihme kyllä vielä olla ihan suht hyvin, vaikka teenkin aika fyysistä työtä. Tosin kyllä sen eron huomaa, että työpäivinä vatsa on vähän väliä kovana (ei kuitenkaan oo missään vaiheessa ollut mitään kivuliaita supistuksia) kun taas vapaapäivät saattaa mennä kokonaan ilman noita kiristelyjä. Vielä olis kolme viikkoa ennen äitiysloman alkua, alan kyllä olla jo aika uuvuksissa. Tuntuu myös että oon tosi hajamielinen nykyään, vähän pelottaa et millon töissä sattuu jotain kun oon hajamielisyyksissäni unohtanut jotain tärkeää. Jotenkin ei vaan anna sisu periks jäädä saikulle kun ei ole mitään "oikeaa" vaivaa, mitä nyt selkä on ihan poikki työpäivän jälkeen. Sitä vaan aina toivoo että saa ns. "helppoja" potilaita, jotkut yli tunnin ponnistusvaiheet ottaa kyllä aika tehokkaasti selän päälle varsinkin jos äiti vetää koko sen tunnin ajan kauhuissaan jalkoja yhteen ja koitat niitä sit kangeta auki et saatais vauva maailmaan

Me käytiin eilen äitipolilla ylimääräisessä ultrassa, ei kuitenkaan mistään vauvaan liittyvästä syystä. Siellä sitä perätilassa istuskeltiin, toivottavasti tajuaa ruveta pikkuhiljaa kääntyilemään oikein päin.. Tosin oon itsekin ollut perätilassa ja ulkokäännöksellä mut on saatu aikanaan sit kääntymään, et saa nähdä käykö tässäkin samalla tavalla. Onneks on vielä aikaa hänellä itse pyörähtää. Ja jos ei häntä saatais kääntymään missään vaiheessa niin olisin kyllä halukas synnyttämään perätilankin alakautta jos vaan lantion mitat riittää ja vauva olis sopusuhtainen. Mut tosiaan nyt rv 31+2 oli painoarvio semmosen 1,5kg, viidessä viikossa oli painoa tullut 700g. Ja saatiin ihana kasvokuvakin mukaan kun lääkäri vähän testaili koneen 4d-ominaisuutta, nää on sit kai näitä mun alan ainoita työsuhde-etuja

Ihanaa päivää kaikille, muistakaa olla ulkona varovaisia kun on taas liukasta!

Hepa_ 31+3

 

Huomenta helmimammat!

Kättärin lääkäreistä mulla hyvät kokemukset, kaikki olleet mukavia ja ystävällisiä vaikka varmasti kiire onkin ollut. Mutta kiire ei oo lääkärin vika. NAikkarin lääkäreistä ei myöskään oo kun hyvää sanottavaa, sama kätilöiden kohdalla. Kättärin kätilöt on olleet mukavia yhtä ultraajaa lukuunottamatta.

Vauva sai luvan tulla 11/11, yhden keskeytyneen keskenmenon jouduin tässä välissä kokemaan mutta heti sen jälkeen tärppäsi tämä meidän pikkuinen.

Raskausaikana juomisesta otin heti alkuun sellaisen linjan että pikkuhörppy viiniä ei oo vahingoksi, mutta koska en muutenkaan alkoa pahemmin käytä niin raskausajan saldo on ollut puol lasia skumppaa yksissä ylppärijuhlissa rv ennenku olin edes varma raskaudesta.

Tänään tai huomenna tutkitaan kohdunsuuta. Nyt alkaa olla kalvorakko siin vaiheessa et enää ei estellä jos alkaa kunnolla supistaan. Ja jos crp alkaa nousemaan yhtään niin käynnistetään synnytys. Näin oli lääkärit tänään sanoneet, hui!

Adii 30+5

 

yritysaika meillä onkin "vähän" pidempi yritysaika. Tätä pikkuista on siis yritetty siitä lähtien kun esikoinen syntyi 01/06. Ja vihdoin toukokuussa ekasta icsi:stä saatii plussa. Esikoista ei sen tä tarvinnu ihan niin kauaa yrittää, siihen meni "vain" 2,5 vuotta. Muuta vikaa ei ole kui mun erittäin vaikea endo. Esikoinenkin on lääkärin mukaan ihme, saanut siis ihan luomusti alkunsa toki meleki suorilta leikkauksen jälkeen, ei ollu kerenny endo rehahtaa uudestaan.

Adiille ja Pinkille jaksuja makoiluu, kyl Adiiki on sitkee sissi kun noin kauan jo maannut . Vaikka mitä sitä ei pienen eteen tekisi <3

huomenna olis neuvola taas, katotaa mitä täti sanoo ja töitä olis enää 8 päivää kauhee mihin tää aika on menny!!?? Tää poika on ihan yhtä vilkas kun veljensä, vaikka tilaa on jo masussa paljon vähemmän, se ei menoa haittaa... sit vaan tungetaan ja potkitaan ja sätkitään vähän kovempaa
Hikka on täälläkin päivittäistä sama oli esikosta, hassua kun molemmat raskaudet ollu niiiin samanlaisa. Molemmat tosi helppoja, kunhan vaan on saatu ne ensin alulle... Ei tartte vielä ainakaa öisinkää nousta vessaa, ja energiaa on ku duracell pupussa. Työkaveritki on sanonu et mun pitäs aina olla raskaana kun oon jopa normaalia tehokkaampi ;D tai sit en vaan normisti oo kovin tehokas

jatkan illalla kommentointia, nyt uusien vitriinien kasaukseen

 

Nyt on käyty kolmannessa ja viimeisessä toksoplasmoosi-verikokeessa. Kovasti hirvittää/jännittää tulos kun kaikenlaisia ihme oireita on tässä nyt ollut. Toivottavasti tulisi ennen joulua niin saisi jonkunlaisen mielenrauhan...

Miehen tuki on kyllä ollut ihanan hellyyttävää. Tää on meidän molempien eka lapsi ja todella haluttu molempien puolelta. Kovasti mies aina kyselee onko poika muistanut potkia ja silittelee mahaa. Huolehtii myös etten vaan tee liikaa kotitöitä tai ylipäänsä mitään raskasta, varsinkin nyt kun supistuksia on reilu parin viikon ajan tullu rasituksessa (myös välistä pelkkä seisominen aiheuttaa) tosi tiheästi.

Oon tosi innoissani kun mies on vauvan tulon kunniaksi päättänyt kihlata mut :heart: Mennään huomenna valitsemaan sormuksia ja kihlajaispäiväksi meinattiin laittaa jouluaatto

Vauvan yrittäminen Me ehdittiin yrittää tasan puoli vuotta että tärppäsi. Koko talven ja kevään tein testin aina heti ensimmäisenä päivänä kun menkat jäi pois ja aina sai pettyä... Sitten kesäkuussa päätin etten tee heti testiä kun menkat oli jo huhti- ja toukokuussa alkaneet jätättää viikolla-parilla. No sitten kun tein testin kuun puolivälin jälkeen niin olinkin jo vissiin viidennellä viikolla Se oli ihana yllätys :heart:

Vauvan kokoarviot Mulla ei oo kertaakaan tehty mitään kokoarviota. Täällä ei muutenkaan ole koko raskauden aikana kuin yksi ainoa lääkärikerta. Se on mulla jo ollu eikä tosiaankaan arvioinu vauvelin kokoa. Oon täältä lueskellu että te ootte muut jo saaneet pariinkin otteeseen kokoarvion. Oon sitten miettiny että mahtaako liittyä jotenkin tohon rd-diagnoosiin että kontrolloivatko sitten sen takia Vai eikö täällä perähikiällä vain ole resursseja... Ensimmäisen kerran saan arvion sitten synnytystapaultrassa tammikuun viiminen päivä.

mimmi83 ja poitsu 30+3

 

mimmi: mä sain kokoarvion ihan normilääkärissä ja rakenneultrassa sanoi että sen hetkisestä painosta suuntaa antava syntymäpainoarvio oli 3700g jos siinä lan tienoilla syntyy. Eikä mulla siis ole rd:tä tai muutakaan vaivaa

 

Mitä mielipiteitä teillä on raskausaikana juomisesta/juomattomuudesta?
Elsiliini ja pikkumies 29+6

Mä olen aina ollut 0 linjalla, on kyse sitten alkoholista tai tupakasta (itse en polta/ ole koskaan polttanut)enkä hyväksy henk. koht. esim tupakointia raskausajalla yhtään enkä ymmärrä, mutta tosiaan, 0 linjasta huolimatta mulla noin paljon kaikkea taustalla, niin mä en vaan henk. koht ymmärrä miksi ottaa riskejä ja vahingoittaa vauvaa. Tupakkahan vahingoittaa vauvaa, ihan se yksikin tupakka.
Silti se on jokaisen ihan oma asia, mutta mä koen että jos on valmis hankkimaan lapsen, pitää olla valmis 9kk:n ajaksi luopumaan viinasta ja tupakasta, koska se lapsi oikeasti on aika paljon isompi muutos elämään kuin se tupakan lopetus. Jos siihen ei edes pysty, niin kannattaako harkita lasta...
Mutta tosiaan, ihan jokaisen oma asia, ja mikä mä olen ketään moralisoimaan. jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee.