HELMIKUUN HELMET 2013 *marraskuu*

Niin ja vielä yksi kysymys; mulle on nyt tullut joitain pieniä näppyjä mun oikeeseen rintaan? Vähän on vasemassakin, ne ei kutia, mutta mitä ne voi olla? Onko tietoa/kokemusta? Ja näppyjen lisäksi on tullut sillainen, mites sen selittäisi.. Vähän niinkuin luomi. Eli ei näppy vaan vähän ihoa tummempi ja pienestä kohdasta kiinni oleva "juttu"? Vaikee selittää.

Nyt nukkumaan, hyvää yötä mamit ja masut! :heart:

 

Masun ympärys täällä nyt 112cm kun ennen raskautta oli muistaakseni n 79cm...

 

Tuuliannaliina / kutina mikäli johtuu vatsan kasvusta, niin rasvauksen pitäisi viedä kutina pois. Sinuna soittaisin neuvolaan ja kävisin verikokeissa. Helppo tapa selvittää asia eikä jää kaivelemaan mieltä.

Mahan ympärys 125cm. Vauva tosin ei mahdu olemaan kuin vaakasuorassa istukan tukkiessa alaosan eli ehkä osittain selitystä mahan koolle.

Bettis mulla samanlaisia jokaisessa raskaudessa. Nännit kanssa ruvennut aika ajoin kutisemaan ja varovasti on saanut rapsutettua pikkaisen ihoa nännistä irti. Rasvauksella on ne pienet värimuutokset lähteneet irti (ilmeisesti kuollutta ihosolukkoa, joka vaan ei itsekseen irtoa).

Omaa napaa:
Naikkarilla käyty ja magneettikuvauksen tulokset saatu. Kuvaus oli onnistunut ja toi lisätietoa vaikka lääkäri varoitteli ettei läheskään aina kerro sen enempää kuin ultrauskaan.
Istukka on kasvanut kohdun lävitse ja on virtsarakossa kiinni. Olivat tehneet jo pitkän tähtäimen suunnitelmat lopun suhteen.
Aikaistettiin seuraavaa käyntiä rv 31+0 jolloin viime kertainen lääkäri, joka perehtynyt näihin eteisistukoihin ja niiden ongelmiin on vastaanottavana lääkärinä. Hän järjestää sitten samalla sektioajan ja sektio tehdään Meilahdessa hybridisalissa leikkauksen vaikeuden takia.
Lääkäreitä tulee liuta: Naikkarilta joku asiaan erikoistunut, Meilahdesta urologi (mahdollisen virtsarakon typistyksen takia mikäli istukka pahasti kiiinni), radiologi, joka pistää nivusista sisään johdot kohdun verisuonien tukkoon laittamista varten eli ruiskutetaan jotain ainetta, jolla saadaan verenvuoto kuriin, narkoosilääkäri ja vielä mahdollisesti Meilahden kirurgi.
Hieman päästäni olin pyörällä enkä tajunnut ennen kuin kotimatkalla, että olisi pitänyt kysyä mahtuukohan mieskin mahdollisesti saliin vai ei.
Rv 33 on tarkoitus kortisoonit pistää keuhkojen kypsytystä varten ja seuraavalla viikolla eli heti vuoden vaihteen jälkeen leikata.
Kovasti varoitteli, että muutoksia voi vielä tulla ja siksi ei päivää lyödä vielä lukkoon, kun vuotoja odotettavissa ja sen takia voidaan joutua aikaistamaan entisestään, mutta jos nyt 34+ jotain päästään niin olisin enemmän kuin tyytyväinen.
Istukkavirtaukset olivat todella hyvät ja istukka toimi kuulemma erinomaisesti. Lääkäri oli silminnähden ilahtunut asiasta! Neidin paino oli 1200gr. eli +1 käyrällä menee ja oli kanssa tyytyväinen vauvan kasvuun.

Maarit ja Hattivatti 27+1

 

Maarit* Kuulostaapa kyllä hurjalta tuo tutkinnan tulos, mutta onneksi tulos oli ilmeisesti positiivisempi mitä se olisi voinut olla. Ja vähän kuulostaa kyllä toimenpide siltä, että mies ei saliin mahdu, mutta sehän selviää sitten, kun lääkärin näet seuraavan kerran rv 31+. Ja voi että, teille tulee sitten kuitenkin tammikuun taapero

Bettis Minulle tuli tuosta "jouluttomasta joulusta" mieleen, että ainahan voi polttaa kauniita kynttilöitä, vaikka mitään muuta ei olisikaan. Niillä voi kunnioittaa rakkaan muistoa ja samalla tavallaan juhlistaa sitä joulunaikaa, vaikkei mitään koristeita laittaisikaan.

 

Piia-Liisa JYTE? Een, täältä pirkanmaalta ja SASPE/SOTESI on mun alue . Kotikäynti sentään vielä kuuluu meilläkin, siis synnytyksen jälkeen lasten neuvolan täti tulee kotiin.

Imetys painonpudotuksena ei toimi mulla, kuopus sen 9kk viihtyi tissillä eikä imetys kyllä vaikuttanu mun painooni millään, laitokselle jää iso kasa kyllä.



Bettis kyseli entisistä lemppariruuista, no siis joo, näitä löytyy. Edelleen jauhellihan paistaminen ja syöminen tekee pahaa, ennen ei mitään vaikeuksia. Entinen herkku, kebab on yökköä.. Ja muutenkin aika paljon on, et ei tee mieli syödä.

Mitä ilman en pärjää vauvan tavaroissa siis. Loppujen lopuksi vauvahan ei ihan oikeasti paljoa tarvi. Vaatteet ja vaipat, sillä olettamuksella, et imetys onnistuu. Kaukalo on oltava, et pääsee laitokselta kotiin, ellei siis asu ihan vieressä. Meilläkin pinnasänky varmaan tulee taas olemaan turhake, mutta myöhemmin kuitenkin tarvittava. Ne tutit on aika pop, jos ne haluaa siis vauvalle antaa. Vaunujakaan en oikeastaan tarvisi ennen kun alkaa lauhtumaan, eli keväämmällä. Siinäpä ne mun tärkeimmät.

Mun kutisee naama ja kaula. |O mut ne on ihan näitä herkän ihon ja tulevan talven aikaan saannoksia.

Mahan ympärysmitta oli 104cm..

Voi ällötys taas tota ilmaa!|O

Äiti maa & Alli 28+4

 

Maarit* kuulostaa kyllä hurjalta tuo sun tilanne, mutta onneksi on apu olemassa. Toivon kovasti, että meette sinne 34+ viikoille ja kaikki menee oikein hyvin. :heart:

Bettis mulla on kanssa tuollaista näppyä dekolteen alueella, kevyt kuorinta ja rasvaus on auttanu.

Tää mamma kävi neuvolalääkärissä heti aamusta. Siellä oli kaikki hyvin. Jorma-Irmeli oli kääntyny oikeaan asentoon, mikä selittää hyvinkin sen, että hikkailu on tuntunut alavatsassa. Hihi. Hemppa oli 135, virtsasta löytyi hiukan verta (joka kuulemma on voinu tulla limakalvoilta, meni labraan tarkempaan tutkimukseen kuitenkin), painoa tullu edellisestä käynnistä +2,5kg eli kokonaisnousu raskauden aikana nyt +6,2kg. Sf-mitta oli 25cm ja edelleen nätisti keskikäyrillä.
Närästyksestä valitin ja sain vinkit ostaa Ranimexia. Mikäli siitä ei oo apua niin sitten kirjoittavat reseptilääkettä. Ummetukseen sanoi sitten, että kannattaa vaan jatkaa samalla linjalla eli runsaasti nesteitä, kuituja ja Activiaa, koska ajan kanssa pitäisi tasapainottua noilla jo vatsan toiminta - siihenkin toki se, että jos vielä muutaman viikon päästä tuntuu pahalta niin sitten helpottavaa reseptiä luvassa.

Kävin sitten samalla reissulla vielä labrassa antamassa verinäytteet vasta-aineisiin ja pitkäaikaissokeriin. Nyt sitten loppupäivä iisisti, pitänee tosin omalle terkkarille soittaa seuraava aika, kun hän oli tänään muualla hommissa.

Mahan ympärysmitasta ei oo haisua, mutta iso se on. Täytyy mitata jossain kohtaa, jos muistaa.

Lempiruoista sen verran, että oon kyllä aika hyvin pystynyt syömään sen alkuraskauden lihawihan jälkeen kaikkea, mutta jostain syystä mulle maistuu herkemmin noi täysjyvätuotteet ennemmin kuin mikään muu. Kaurapuurokin menee alas, vaikka yli 20vuotta meni, etten saanut sitä millään alas. Ehkä tästä meidän pikkutirristä tulee joku ravintoneuvoja ja personal trainer niin pistää vanhemmat jo nyt ruokaremontille.

Viimeistä päivää viedään toista kolmannesta. :heart:
MrsR&MrR ja Jorma-Irmeli 26+6

 

No nyt sitten soitin hätäillen nauvolaan! Tajusin mistä ripulointi johtui! Ja kun aamullakin vielä ripuli tuli. :/ olin siis juonut sitä Lidl:in ällöttävän pahaa iskukuumennettua maitoa! Ei voi olla totta! No hätää kärsien sitten vuodatin tämän neuvola tädille joka sanoi ettei tarvitse pelätä. Että tuskin on listeriaa tullut. Ja kun ei ole kuumetta eikä mitään muutakaan ja vauva potkii massussa niin ei hätää. Maitohappobakteereita voisin syödä kuulemma silti vaikka joka päivä.
Mutta HUH! Vierähti kivi sydämmeltä! Pieni itkupaniikki iski kun luulin että listeriaa. En varmana juo sitä enää edes vahingossa. Oli vaan perus maito loppu, eikä jaksanut kauppaan niin kyllä se siinä ruuan kanssa meni! Mut ei enää kun pistää masun sekaisin!

Anteeksi omanapainen päivitys, pakko oli avautua ja kertoa tännekkin!

Bettis ja rakas 28+3

 

Huomenia ihanaiset!

Pikaisesti vain ilmoittelen, että täällä sokerirasituksesta selvittiin puhtain paperein ja arvot olivat
paasto 4,2
tunnin jälkeen 9,3
kahden tunnin jälkeen 6,1

Tuossa tunnin jälkeisessä lukemassa raja-arvo on kuulemma on 10, mutta olen siis ihan rajojen sisäpuolella ja mitään erityisiä toimenpiteitä ei tarvita. Meillä tulokset sai neuvolaan soittamalla kokeen jälkeisenä päivänä.

Keltakukka 27+4

 

Maarit* Hui, kun kuulostaa hurjalta tuo sinun tilanteesi. En oo koskaan kuullut että noin voisi käydä. Onko ne sanoneet mitään syytä miksi se istukka on kasvanut tuolla tavalla, vai onko se vaan mielettömän huono tuuri?

Keltakukalle onnittelut puhtaista papereista. :flower:

Sokerirasituksesta: Perhana ne päätti kuitenkin kiusata mua silläkin! Ja vielä heti huomenna. Mua oikeestaan pelottaa aika kovin jos kärähdän sokereista, kun ei muutenkaan tää syömishomma täällä sairaalassa oikein suju multa, niin jos tähän tulee vielä kaikenmaailman sokerihuolet päälle ni alan olla aika finaalissa. Nyt sormet ja varpaat vaan ristissä ettei käry kävisi.

Sympaattinen, tunteita herättävä tulilatva notkuu edelleen tuossa ikkunalaudalla naurattamassa mua. Ja muistuttamassa siitä että mulla on just mun maailman ihanin mies, vaikkei se mun kukkamakua ihan näytä tuntevankaan. :heart:

Äitiyspakkaus oli tullut eilen. Mulla pääsi ihan itku. Olin niin odottanut sitä ja nyt kun se tuli, en pääsekään avaamaan sitä ja ihastelemaan. Mies kyllä sanoi että voidaanhan me avata se vasta sitten kun pääsen kotiin, mutta toisaalta tiedän miten tärkeetä se olis mun miehelle saada avata se, varsinkin nyt kun tilanne on mikä on. Mä niin hyvin tiedän että se siellä yksin ollessaan kärräilee niitä tyhjiä vaunuja ja viikkailee ees ja taas vauvan vaatteita. Jotenki tsemppaa itteään, että kyllä tässä hyvin käy ja kyllä me saadaan meidän pikkuruinen ihmeemme. Se ei oo kuulemma vaihtanut ees lakanoita meidän sänkyyn, kun ne kuulemma tuoksuu minulta. Voi toista..

Eilen tuli täyteen kaksi viikkoa sairaalassa. Loppupeleissä aika on kulunut yllättävänkin nopeasti. Ja huomenna poksuu viikot, jes!

Adii 25+6

 

Bettis hyvä, että selvis, mistä ripulointi johtuu. Etköhän selvinny ihan säikähdyksellä, notta älä stressaa suotta tuosta, kun kerran kaikki on masussa kunnossa.

Keltakukka hieno homma, et sokerit meni niin kuin kuuluu. Kyl toi sokereiden mittaaminen on melkoista etukäteen suunnittelua, kun töihin en ota noita välineitä mukaan... Phuuh.

Adii mua rupes itkettämään, kun lueskelin tuota kohtaa sun miehestä... Voi toista, kun on ihana. :heart: Ja peukut on pystyssä, että sokerit on sulla siellä kunnossa - sulla on ihan riittävästi nyt siinä vuodelevossa olossa jo. Miten oot muuten saanu aikas kulumaan? Kaksi viikkoa on melko pitkä aika.

Ei hitto! Mä ihan oikeasti just vasta sisäistin, että tässähän ei oo kauaa aikaa enää. :O Kalenteria tuossa katselin, että mihin väliin seuraava neuvolakäynti pitää varata (kuulemma viikolle 30+) ja tajusin, että se on sinne itsenäisyyspäivän tienoille. Sit seuraava käynti menee varmaan vuodenvaihteen jälkeen ja sit oonkin kohta jo äitiyslomalla. APUA. Kuka syö mun kalenterista päivät?! Ja ehdinkö oikeasti saada kaiken valmiiks ennen tirriäisen maailmaantuloa? Härrekyyd, ei mitään paniikkia, mutta verhot ja matot on vielä hankkimatta jajajajaja. Valehtelin, kyllä tässä paniikki tulee.

 

Adii ja Maarit* hui kauheeta, kaikkea sitä voikin tapahtua : /

viikonpäästä sitä saakin tietää miten sokerirasitus meni. varpaat sormet ristissä, että kaikki olisi ok. vihaan jo ajatusta, että joutuisi pahimmassa tapauksessa piikittelemään itteeni. vaikka eipä toi sormissa ainakaan tuntuisi, koska sain viime perjantaina diagnoosin rannakenavaoireyhtymästä. Eipä yllärinä tullut, koska sormet on jatkuvasti puutuneet. Aluksi vain yöllä, mutta nytten on tullut yötäpäiväseksi. Töistä olin sairaslomalla nyt viikon ja huomenna pitäis mennä taas kokeileemaan. Tosin tuskin se tässä viikossa parantunut on, mutta kai siellä töissä on mentävä edes pyörästämään. Olen tullut kyllä siihen tulokseen, etten ala siellä itseäni kiduttamaan jos tuntuu etten voi olla ni haen sairaslomaa. Kumminkaan mitään mitallia sieltä tule että "kiitos kun vedät hampaat irvessä"

Anteeksi tämä vali vali viesti, mutta pakko päästää ajatukset pihalle =)

Tämä viikko muutenkin ollut jokseenkin paha, tuntunu että ainoa elämäntehtävä tällähetkellä on olla vain raskaana. Elämässä ei tunnu olevan muuta sisältöä kun kasvattaa mahaa ja odottaa. turhaannuin jo mieheenikin kun hän ei tuntunut ymmärtävän mua ja mun tuntemuksia. Eilen varsinkin tuntui että on ihan yksin koko tilanteessa. aarrg hemmetin hormoonit.

Eiköhän mieli taas piristy ku saa alkaa odottamaan joulua ja koristelemaan kotia =)

Amore ja Murunen 25+4

 

MrsR paniikki vähäsen itsellekin on tullut kun aika tosiaan tuntu loppuvan kesken. eiköhän tästä selvitä!

Nyyh.. Piti vielä sen verran tulla valittamaan, että nyt sitten oksensinkin. :/ oiskohan sittenkin joku vatsatauti kyseessä. :/ ei kiva olo. Kurkkuun polttelee nyt kun joutui oksentaa. Meen lepäämään ja toivon et tää menee PIAN ohi.

Bettis ja rakas :heart:

 

Omaa napaa, sori...
Eilisestä saakka vihlonut hyvin ikävästi alavatsaa aina ajoittain, ihan itku tuli... :'(
Voisko johtua siitä että vauva on nyt tosi alhaalla? inhottavan tuntusta.

Kauhee vimma saada kaikki kuntoon jouluun mennessä, niin sitten saa hyvin mielin odotella h-hetkeä... makkari pitäis rempata ja vähän vauvantarvikkeita ostaa. Suurin osa onneks esikoisen vauvakamoista tallessa, mutta jotain pitää silti hankkia... ja tuplarattaat ehdottomasti.

Tsemppiä kaikille vuodelepoon joutuneille, ja muutenkin, hyvää loppuodotusta mammat.. :heart: aika menee vauhdilla!

 

Omaa napaa tulee täälläkin...
Onpas ollu aamu tänään... Käytiin jo synnytyssalissa olemassa... Eilen oli tosi vähän Mytyllä liikkeitä ja yöllä ja aamulla niitä ei tuntunu ollenkaan, vaikka kaikkia keinoja yritettiin (imelää, musiikkia, isän puhetta, mahan heilutusta). Soitin sit neuvolaan ja sieltä ohajttiin suoraan lähetteellä synnytyssaliin KYSille. Sinne sit käyrälle heti ja onneks pienen etsinnän jälkeen sydänäänet löytyi ja oltiin siinä n. 20min. Käyrä oli hyvä ja sit vielä lääkäri ultrasi ja vauvalla kaikki hyvin, oikein vilkas Mytty on tulossa 870g oli painoa ja keskikäyrällä mennään. Luojan kiitos kaikki hyvin! Oikein ihana kätilö oli ja lääkärikin mukava (tosin nuorehko mies lääkäri)
Kyllä kerkesin aamulla jo kaikki ajatukset läpi käydä. Neuvolasta sanottiin että suoraan mentävä synnytyssaliin, tekevät lähetteen ja lähtekää nyt heti ja kätilö odottaa siellä... Onneks oli mies mukana, olisin muuten varmaan romahtanu jo ennen synnytyssaliin menoa :/ Tulipahan nyt sinnekin tutustuttua, vaikkakin ajattelin ettö olis voinu olla muussakin merkeissä toi tutustumis-käynti... Sanoin kyllä kun lähdettiin, että tavataan seuraavan kerran helmikuussa
Heidukka ja piilossa mylläävä Mytty 26+0 POKS!!

 

MrsR: mähän otan kaiken ilon irti tästä lekottelusta ja roikun hyvällä omatunnolla feisbuukissa 24/7 Kyllähän tässä saa ajan kulumaan kun maaten syökin niin menee jo yhteen ateriaan melkein 40 minuuttia. YLE vois kans kohta palkata mut joksikin ohjelma-asiantuntijaksi, on meinaan sen verran hyvin tuo yle areena koluttu.

Ja toki oon lukenut hömppäkirjallisuutta. Fifty shades of Grey, todellista mammapornoa kuka muu tunnustaa lukeneensa?

Amore: kuulostaa keljulta tuo sormien puutuminen. Käsittääkseni tuo oireyhtymä voi johtua raskaudesta? Että menee ohi viimeistään synnytyksen jälkeen...?

MyDream: Mulla on osasyy kohdunsuun aukeamiseen se, että vauva on ihan älyttömän alhaalla ja pää painaa kohdunsuuta. Tuntuu sellaiselta kovalta paineelta, välillä vähän siltä kuin olisi hirveä kakkahätä. Silloin kun en ollut lepohoidossa, kävin välillä jopa 10min välein vessassa koska vauvan pää painoi niin kovasti rakkoa. Välillä tuntuu myös ihan kipua kohdunsuulla, pakotusta tai tosi ilkeitä vihlaisuja. Toivottavasti sulla ei oo vauva liian alhaalla tai avaa kohdunsuuta, tää jatkuva makoileminenkin on kurjaa. Kannattaa muuten kokeilla olla konttausasennossa ja painaa pää lattiaan, siinä asennossa vauva valuu vähän ylemmäksi painamasta.

Ja vielä Heidukalle: hyvä että selvisitte säikähdyksellä ja pieni Mytty voi hyvin. :heart: Huoli omasta pienestä aarteesta on kurjin tunne.. :hug:

Adii

 

Heipat

Kiitos kannustuksesta ja kommenteista! Vähän lisää omanapaa (sorry, mutta pakkop purkaa). Tänään oli tarkoitus soittaa neuvolaan kysyäkseni vatsan kutinasta, mutta aamulla tulikin sitten toinen isompi huoli, jonka takia soitin päivystykseen ja käskivät paikalle samantien. Aamiaista syödessä nimittäin yhtäkkiä hoksasin, että pyjamanhousut on haaroista ihan märät, jotain tosi vetistä oli lorahtanut housuihin aika läikkä, ei valkovuotoa minusta, eikä pissaa, kun ei haissut. Eli lapsivesiepäily heräsi. No, päivystyksessä meni kolme tuntia, sydänkäyrät onneksi kuitenkin normaaleja ja erite osoittautui joksikin muuksi kuin lapsivedeksi, MUTTA. Sikiön paino on alakäyrillä, 760g nyt kun viikkoja on 26+4, joten joudun kasvukontrolliin. Lisäksi lääkäri sanoi, että liikkuu aika vähän ultrassa, mutta minusta liikkunut ihan normaalisti viime päivinä, joten toivottavasti oli vaan nokosilla.

Vähän kyllä hermostuttaa.... Lääkäri kysyi olenko kasvissyöjä, no en ole, mutta tää paino ei kyllä ole paljon noussut, kuten täällä olen aiemminkin kommentoinut. Nyt 168cm ja paino ehkä 58-59 kg, vatsan ympärysmitta 91cm. Kuulemma jos sikiön paino pysyy tällä alakäyrällä, ei syytä huoleen, mutta jos kahden viikon kontrollissa tippunut siltä, sitten ehkä ongelmaa. Olin kyllä itsekin pieni syntyessäni, alle 3kg, eli voi olla myös geneettistä.

Voiko sillä, että pakottaa syömään itsensä enemmän vaikuttaa sikiön painon nousuun? En nyt tarkoita mitään väkisin suuhun tunkemista, mutta jos söisin tieten tahtoen useammin/enemmän, voisiko sikiö kasvaa reippaammin?

Heidukka: sympatiaterveiset täältä, kuulostaa kokemuksesi aika tutulta.

Adii: tsemppiä sairaalaan!

Bettis: hyvä että ripulin syy selvisi, itselle ei olisi kyllä tullut mieleenkään että uht-maito voisi olla vaarallista.

Maarit; kuulostaa kurjalta, voimia!

Kutinasta sanottiin, että tod näk kohdun kasvua ja ihon venymistä, mutta armuuden vuoksi pistettiin lähete sappiarvoihin.

Muistanko väärin, vai oliko joillain aiemmin sellaista lorahtelevaa valkovuotoa?

Tuuliannaliina ja pikkurakas 26+4

 

Tuuliannaliina: mulla tuli sitä outoa housut kastelevaa vuotoa joka ei vaikuttanut valkovuodolta. Tulee välillä vieläkin, mut prom-testin mukaan ei oo lapsivettä. Lääkärit veikkas et on jotain kohdunsuun limaa joka on jostain syystä mulla tosi vetelää. Voimia, toivottavasti vauva kasvaa hyvin. :hug:

 

Tuuliannaliina Mä en usko, että väkisyöminen auttaa, jotkut vaa saa pienempiä lapsia ja sillä sipuli. :hug: ei ole kyllä mukava murehtia, et kasvaako vauva vai ei Toivottavasti ei olisi mitään hätää.

Jep :wave: on luettu se eka osa Fiftyistä Toisaalta ihan tykkäsin, tommoset epätoivoiset rakkaustarinat on jotenkin ihania, ne seksi kohtaukset ei kyllä todellakaan ollut niin kummoisia, että muuttaisi meidän seksi elämää Luen seuraavatkin jos jostain vastaan tulee, vartavasten ei ostaa kyllä tarvii.

Heidukka Hui! Tommoset aina säikäyttää.

Mydream Tsempit sinnekkin.

Täälä on Alli myllännyt tänään ihan hulluna, ilmeisesti yrittää asentoaan vaihtee koska liikkeet on semmosta inhottavan tuntusta muljuamista ja nyt olo tuntuu vähän hankalalta.. Odotan ihan kympillä lähtee viemään lapsia jumppaan ja istua siellä pukkareitten kivikovilla penkeillä 45min..:kieh:

Onneks illalla pääsee saunaan.

 

Sokerirasituksessa aamulla käyty ja ei ollut kyllä mikään miellyttävä kokemus :x Onneksi se toinen tunti meni suht nopeasti eikä enää silloin ollut mitään huonovointisuutta. Käsi tuli ihan kipeäksi niistä verikokeista Huomenna saan tulokset neuvolaan soittamalla. Toivottavasti niissä ei olisi mitään ihmeellistä.

Äitiyspakkaus on saapunut postiin, jee! Mennään hakemaan heti kun mies tulee töistä
Vauvan tavaraa rupeaa kertymään, pitäisi alkaa kämppää järkkäilee silleen, et mahdutaan tänne hyvin. Asutaan nyt kaksiossa ja ajateltiin tässä pärjäillä varmaan vauvan ensimmäinen vuosi. Pinnasänky saatiin mun työkaverilta ja se saapui meille sunnuntaina. Tuossa se nököttää kasaamattomana ruokapöydän takana. Mutta jotenkin niin ihanaa kun se alkaa näkyä täällä, että vauva tänne meille on saapumassa :heart:

Vaunut käytiin ostamassa lauantaina, mutta ne tulevat meille vasta 25.1. Päädyttiin Emmaljungan city crosseihin, supreme city-kopalla. Tuolla kopalla se toimitus venyi noin pitkäksi, mutta ei haittaa, koska eihän me niitä aikasemmin ois tarvittukkaan Mutta on ne vaan niin ihanat kärryt :heart:
Joku kerta mennään sitten lastentarvikeliikkeeseen listan kanssa ostamaan loput kamat.

Liitoskivut on ja pysyy. Selkeästi kävely niitä lisää. Tämä ja ensi viikko on sairaslomaa niiden takia, mutta saas nähdä pääsenkö töihin sittenkään. Viikossa ei ole tapahtunut mitään muutosta parempaan kipujen kanssa. Kotona pystyn kyllä touhuta omassa tahdissa kaikkea ja ilman liitoskipuja tuntisin olevani elämäni kunnossa.

Nyt kohta postiin pakkausta hakemaan

Bumble & masukki :heart: 25+3

 

Seuraa hyvin omanapainen pikapäivitys.

Tänään siis rv 26+0 ja aika lääkärille rutiinitarkastukseen. Ei mitään ihmeellistä, paikat vielä kiinni, joskin pehmeät. Nähtävästi siis ihan ok. MUTTA! Vauvan sydänääniä kuunnellessa löytyikin joka viidennellä lyönnillä poikkeuksellisen kovaääninen lisälyönti. Neuvolalääkäri passitti minut äitiyspolille päivystykseen, jossa lääkäri ottaisi sydänkäyrät ja päättäisi sitten "tarvitseeko keskustella tässä vaiheessa synnytyslääkärin kanssa"....

Luojan kiitos, sydänkäyrässä ei kuitenkaan näkynyt mitään normaalista poikkeavaa, mutta parin viikon päästä äippäpolilla uusi aika, jossa katsotaan, että sydänäänet yhä edelleen vaikuttaa normaaleilta. Lääkäri taisi olla myös vähän huolissaan vauvan painosta, joka painoarvion mukaan olisi 760g. Pikkuinen <3

Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin. Selvittiin säikähdyksellä ja pitkin naamaa valuvilla ripsiväreillä. Tilanne oli vaan ihan kamala. Vauva vaikuttaa noin muuten kuulemma erittäin terveeltä ja vilkkaalta <3 Oli hirveää hetken aikaa joutua miettimään sitä, jos synnytys olisikin pitänyt käynnistää jo tässä vaiheessa raskautta.

Nyt aion herkutella ja löhötä viltin alla sohvalla koko loppupäivän!

 

Täällähän on ollut vilkas päivä, kiva!

Oila kysyi mahan ympärystä. Noin 110 senttiä, sain siihen jenkkakahvojakin mukaan. Olin luullut, että olisi ollut vieläkin isompi, kun mulla on se valtava sf-mittakin. Vähän OT, työkaveri (sellainen vanhempi nainen) sanoi, että olen laihtunut. Vähän omituinen kommentti valaankokoiselle raskaana olevalle.

Mulla ei ole jäänyt entiset lempiruoat syömättä. Aluksi oli sitä lihan inhoa, mutta nyt menee sekin. Ehkä ainoa on vaalea leipä, jota joskus on tehnyt oikein mieli, mutta nyt ei oikein maistu (pitäisi varmaan olla sitten riittävän vaaleaa eli pullaa! )

Bettis puhui sairaalakassista. Menitkin mainitsemaan, kohta varmaan tuolla eteisessä roikkuu kassi valmiina. (Todellisuudessa meillä on niin lyhyt matka sairaalaan, että eiköhän sen kassin ehdi pakata siinä lähtiessä.)

Oletteko muutes miten paljon hankkineet ihan pieniä, 50-senttisiä vaatteita? Etukäteenhän ei kai voi oikein tietää, millaista käyttöä niille on. Riittäisikö, jos olisi ihan muutama (vaikka 3) vaatekertaa niin pientä? Siskolta kuulemma löytyy sitten varastosta vielä pienempää "early baby" kokoa (brittikoko, siis joku 2,5-kiloinen), jos sattuu etukäteen syntymään...

Aika hurja tuo Maaritin tilanne. Peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin ja pääsette sinne 34+ -viikoille! Kuulostaa onneksi siltä, että parasta mahdollista osaamista on kuitenkin tarjolla!

Sori Äiti maa sekoitin taas mielessäni sinun ja MrsR:n asuinpaikat. Olen tehnyt sen jo monta kertaa. Olette varmaan niin samannäköisiä.

Onnea Keltakukalle hyvistä sokereista.

Ja MrsR, älä lietso paniikkia! Mulla meinaa aina silloin tällöin paniikki iskeä! Meille on tulossa vauva! Oikeasti. Vuosi sitten itkettiin, että eikö saada ikinä vauvaa ja nyt sellainen on kohta täällä. Ihmeellistä!

Amorelle tsempit rannekanavaoireyhtymän kanssa. Mähän oon tuskaillut sen kanssa parisen kuukautta. Ootko käyttänyt rannetukia nukkuessa? Mulla on joka yö, vähän siedettävämpää. Saikulla en ole ollut, mutta viikko sitten viikonloppuna, kun muutaman yön valvoin ja itkin käsikipujen kanssa, päätin että nyt riittää ja ruinaan saikkua. Sitten tulikin mahatauti ja se on (oikeasti) ainoa asia, joka on tässä syksyn mittaan auttanut, kun kaikki turvotukset katosivat. Turvotus on tietenkin tullut takaisin, samoin puutumiset eikä kädet mene nyrkkiin jne, mutta helvetillisiä kipuja ei vielä ole takaisin tullut. Huomenna menen lymfaan, jospa siitä nyt olisi apuja. Mulle lääkäri sanoi, että vaikka oireet katoaisivat synnytyksen (ja turvotuksen loppumisen) jälkeen, niin tod.näk. joskus joudutaan leikkaamaan. Ja jos ei ole helpottanut kuukausi synnytyksen jälkeen, niin sit leikkausjonoon. Vähän vaan mietin, et eikö olisi kannattanut leikata ennen synnytystä (kun sekin olisi mahdollista), jos tollainen riski on. Mitä ihmettä sitä tekee kädettömänä pienen vauvan kanssa?

Heidukallakin ollut jännät hetket, onneksi kaikki on hyvin! Samoin ilalla!

Ja toivotaan, että Tuuliannaliinan vauva pysyy käyrillä. Eikös se vauva yleensä kaiken tarvittavan ota äidin elimistöstä, ellei nyt ihan nääntymyksen partaalla elä? Mutta sen olen tuttavapiiristä kuullut, että imettäminen ei ole onnistunut, kun ei raskauden aikana saanut yhtään rasvaa kroppaan.

Nyt seuraa illan ällötysosio, nimittäin lima-asiaa, pahoittelen. :ashamed: Valkovuodon määrä on toki kasvanut viime viikkoina, mutta tänään päivän mittaan on tullut merkillistä limaa, useaan otteeseen ehkä teelusikallinen yhteensä. Vähän tulee räkä mieleen, keltaista, ehkä jopa aavistus vihreään taittuvaa. Klöntteinä. Ei verta, ei koske mihinkään erityisesti tms. Ei kai limatulppa voi alkaa irtoilla näin aikaisin? Vai voisiko olla jotain tulehdusta?

P-L 29+1

 

Sopiiko liittyä seuraan? Olen teidän keskusteluja lukenut alusta asti. Olen tosi huono kirjoittamaan itse, mutta jos nyt kuitenkin yrittäisin. Eli listalle saisi laittaa 10.2./kiikkalainen/4. lapsi/ VAS tai Tays, kiitos!

Äiti maa mahdetaanko tuntea? Vammalasta minäkin. Mun toiseks vanhin lapsi on myös eskarilainen

Eritteistä Mulla on tullut varmaan noin 10 viikkoa aika ajoin tosi vetistä vuotoa housuihin, nyt jonkun aikaa jo joka päivä. Pakko pitää suojaa housuissa, ettei kastu päällyhousuihin asti Mun aavistus tosta joka tapauksessa on vetinen valkovuoto. Joka raskaudessa tähän asti oon käynyt polilla lapsiveden tihkumis-epäilyn takia, kun on ollut tällaista samanlaista. Nyt oon vielä malttanut mieleni sen suhteen. Keltavihreä, klönttinen valkovuoto kuulostaa mun mielestä hiivalta.

Supistuksia mullakin on ollut jo pitkään. Yleensä vaan harkka- sellaisia, mut yhtenä yönä valvoin jo vähän tuskissani polttojen kanssa. Tosin luulen, että pitkään jatkunut ummetuskin ois pahentanu oloa tuolloin!?!

Äitiyspakkaus otettiin tällekin vauvalle, niinkuin kaikille aiemmillekin. Monta juttua oli ihania, mut musta esim. ne 3 kokovalkoista bodya oli vähän tylsiä. Vauvan tarvikkeita en oo vielä laitellu mitenkään. Kaukalo saatiin kaverilta lainaan. Vaunut pitäis ostaa. Pieni lasten sänky on jo edellisen jäljiltä meiän sängyn vieressä ja voi olla, ettei edes vaihdeta siihen tilalle pinnasänkyä. Vauva nukkuu kuitenkin kainalossa jos vanhat merkit paikkansa pitää. Siinä mua kyllä pelottaa se, että tän hetkinen kuopus (3-v.) tulisi vauvan päälle nukkumaan: / Tulee joka yö meidän sänkyyn...

Vaatteiden koosta: meiän lapset olleet syntyessään 50-53 senttisiä, mutta silti ekat viikot on kyllä käytetty 50 senttisiä vaatteita. Ei niitä hirveän paljon ole ollut, kun siinä ohella on sitten käytetty suurempiakin kokoja, mutta ainakin meidän lapsille siis voi pienetkin on alkuun mennyt. Ehkä jos lapsi olisi syntyessään yli 50 cm ja 4 kg, niin sitten ei ehkä menis edes alkuun?!

Alan varmaan joka päivä monta kertaa kommentoimaan tänne, eli jätetään nyt romaanin kirjoitus tähän! Lopuksi vielä tsemppiä kaikille, erityisesti vuodelepolaisille ja Maaritille=)

kiikkalainen 27+3

 

kiikkalainen Tervetuloa mukaan joukkoomme vähintäänkin monipuoliseen ja mielenkiintoiseen!

Heidukka, Tuuliannaliina ja ila olipa taas kyllä hurjia juttuja jotenkin. Jotenkin nykyään tulee lukemaan näitä kirjoituksia ikään kuin kurkkien, että uskaltaako lukea vai ei, ihan kuin valmistuisi katsomaan kauhuelokuvasta pelottavaa kohtausta. Mutta toivottavasti nyt kaikkien tilanne jatkuu hyvänä ja tästä selvitään taas hienosti eteenpäin.

Täällä on sisustusvimma meneillään ja tänään se ajautui siihen pisteeseen, että lähdin äidin kanssa käymään IKEAssa. Reissuun meni kolme tuntia! Sen siitä saa, kun shoppailee eläkeläisen kanssa, mihinkään ei ole kiire. Viimeksi meni IKEAssa isänkin kanssa kaksi tuntia. No tästä shoppailusta seurasi kuitenkin älytön turvotus jalkoihin ja hirvittävän tukala olo. Täytyy nostaa hattua teille, jotka teette vielä töitä jossa pitää seisoskella päivät pitkät! Minä en kyllä siihen pystyisi.

 

Ilotoja tänne!!

Sinulle haluan sanoa ila, että huh, onneksi selvisitte vain säikähdyksellä. Voin kuvitella tunteen ! :hug:

Ja tuolla Piia-Liisa puhuikin limasta. Olen aiemmin miettinyt samoja asioita kuin sinä! Minulla ei silloin ollutkaan tulehdusta. Useasti tulee tuollaista "kellertävää" limaa, hyh Kannattaa silti testata tulehduksen mahdollisuus.

Töissä olen jaksanut suht hyvin kun rauhallisesti tekee eikä juoksentele ympäriinsä tai yritä tehdä liikaa. Välillä pitää kyllä pysähtyä ja hengähtää . Viime öinen tapahtuma kyllä mietityttää. Menin ajoissa nukkumaan ja heräsin siihen, että pitää käydä veskissä. Noh.. pöntöltä ylös noustessa alkoi viiltävä kipu mahassa ja oli hankala saada itseään ylös ja suoraksi .. hui :x Siinä sitten matelin kohti sänkyä ja kävin ensteks istumaan, ja kun yiritin käydä maaten niin ei meinannut onnistua sitten millään ! Kunnes lopulta, ehkä 5-10min kuluttua sain itseni pitkälleen! Itkukin siinä pääsi väsyneenä kun olin ja mietin, että miten tää voi olla näin hankalaa ? Mutta aamulla herättyäni ei taas mitään ongelmia ja töissä ihan ok olo, (mitä nyt jotain pientä nipistelyä). Olikohan ne niitä liitoskipuja sitten ?

 

Pikku_Pallo Mulla tulee kanssa öisin noita ongelmia ja mulla se on vessaan lähteminen, kun on miltei ylitsepääsemättömän vaikeeta. Ja tunnistan niin tuon ajatuksen, että "Miten tää voi olla näin vaikeaa". Mutta ilmeisesti se on sitten mulla ollut sitä, että on supistellut unissani. Tai mistä minä tiedän, mutta näin olen nyt päätellyt. Minä en näistä liitoskivuista sun muista ymmärrä kyllä mitään.