Helmikuun helmet 2014 *helmikuussa* - meidän kuukausi!

Maiscu- mä samastun tohon et vituttaa mennä illal nukkumaan ku teitää et saa ravata alvariinsa kusella. Tavallisen yönä 4-6krt wc:ssä ni ei kyl hymyilytä. Oon miettiny jo et jos nukkuis pytyllä. Ja lisäksi petyn joka kerta ku nousen sängystä ku ei lapsivedet mee...

Jännittää miten synnäril menee tänään. Meillä kuoli ukki viimeyönä, odotetusti, kävin eilen hyvästelemässä mutta minusta ois jotenki outoa/ ei kovin kiva jos tänään pitäis jytky poika punnertaa maailmaan. Elämän kiertokulua mut silti.

41+3

 

Tulipa tähänkin päivään herättyä ihan yhtä raskaana kuin eilen.
Yö oli jälleen vähäuninen, närästys piinasi ja lonkkia/lantiota särki. Vessassa saa toki myös ravata ja aina sängystä noustessa toivoo lapsivesien menevän tai vessapaperista löytyvän limatulpan. Turhia toiveita kaikki! :headwall:

Vauva myllää mahassa, alamaha on tuolta ihan häpyluun yläpuolelta/alueelta hellänä, kipeänä ja jotenkin pinkeän oloinen. Vauva nuljuttaa päätään lähtökuopissa (ilmeisesti). Pariin otteeseen on vessapaperiin nyt aamusella jäänyt joku pieni luiru kirkasta limaa, mutta varmaan jotain ihan muuta ektoplasmaa kuin limatulppaa.

Väsyttäisi kovin, mutta eipä tässä paljon nukutuksi saa kun pihalla metelöi kaivurimies maalämpöputkille monttua kaivamassa ja kellarin seinään reikää jyräämässä. Eilen oli iltaan asti poraaja poraamassa maahan lähemmäs 150 metriä syvää reikää. Toivottavasti tämänpäiväisessä hommassa ei ihan yhtä myöhään mene.

Sohvalla köllötellen ja olympialaisia seuraillen taitaa tämäkin päivä kulua. Imurointia suunnittelin, mutta sen verran on kipeä tuo alamaha/-kerta, ettei viitsi riehua kamalasti. Supistuksiakin tulee satunnaisesti. Vielä kun oikeasti tekisivät kipeää, niin ilahtuisin suuresti!

40+5

 

Moikka!
Oon pitänyt hiljaiseloa pitkän aikaa, ei vaan ole saanut aikaseksi kirjoitella mitään.
No nyt on syytä kirjoittaa, eli pieni iso mies syntyi lauantaina 15.2 kovalla rytinällä noin viikon yliaikaisena. Nyt ollaan kotona ja kaikki on kunnossa :heart:
Eli tietoihin voi lisätä mulle Poika 15.2 paino 4075g, pituus 50cm, pipo 37cm

Tässä vielä kertomus synnytyksestäni:

No niin täällä on purkauduttu/räjähdetty lähestulkoon sinne synnärin tuulikaappiin kun kerran viime yönä lähettivät mut kotiin kun ei ny viel ollu käynnissä synnytys (Kävin siis perjantai 14.2 iltana synnärillä pitkien n.5 ja 7min suppareiden takia, lisäksi limatulppa irtosi päivällä).
Olin siis kahden aikaan aamuyöllä kotosalla eilen, menin suoraan nukkumaan ja sainkin unenpäästä hyvin kiinni.
Viiden/kuuden aikaan heräsin kovaan pissahädän tunteeseen, kävin pissalla ja juili kyllä niin perkeleesti mutta en osannut unenpöpperössä aatella mitään. Menin makaamaan ja kas taas pissalle, taas makaamaan ja helvetti näähän on suppareita ja kovia sellaisia huomasin!
Yritin kellottaa niitä mut siitä ei sitten tullutkaan yhtään mitään kun aloin huutaan ja uliseen kai kolmannen kohdalla. Mieheni heräsi ulinaani ja tuumi josko lähettäis sairaalaan.
En suostunut sitten lähtemään vaan menin suihkuun (otin ensin PANADOLIN WTF?!)
Suihkustakaan ei tullut mitään kun supparit tuli tahdilla PAMPAMPAMPAM!!! Niissä ei ollut mitään tolkkua niitä vaan tykitti tulemaan, mies meni herättämään naapurin ja soitti siskolle ja lähti koiran kanssa ulos. Mä ulisen ja huudan kylppärissä ja oksennan kivustani.
Kahdeksan aikaan saan itseni koottua ja kasattua synnärin vastaanotolle (tuli kuskillekin helvetin kiire voin kertoa..parit punaiset päin veteli tyytyväisenä), melkein juoksen sinne hoitajan luokse koska en kykene ajattelemaan mitään, suppareita pamahtelee koko ajan kovalla tahdilla PAMPAMPAM!!! Sain aquarakkuloita jotka ei auttanut mitään.
Mut otetaan käyrille, jossa en kykene makaan yhtään, annetaan sairaalavaatteet päälle suoraan ja laitettiin sit se helvetin peräruiskekin vielä! No eikun paskalle vessaan ja uliseen ja huutaan samalla. Hoitaja kyllä varmisti etten vaan ala ponnistaan siellä..
Pääsen nopeesti saliin ja hoitaja kyselee ja laittaa asiat valmiiksi, huomaa mun suppareista etten kestä hetkeekään kohta enää ilman lääkkeitä ja mikään muu ei enää auta kipuun kun epiduraali tai spinaali ja spinaalia ei uskallettu laittaa jos vaikka vaikutus lakkaa liian nopsaan. Eli epiduraalia käyttöön, suppareita tuli taukoamatta PAMPAMPAM!!! Hetken jouduin odottaan lääkäriä laittamaan sen tosin tuli sekin tosi nopeesti kai juoksi paikalle kun ne supparit meinas viedä hengen suorastaan, hoitajakin sanoi että tosi hurjiksi ne pääsi ja äkkiä.
Ennen epiduraalia taidettiin ehtiä kokeileen kohdunkaulapuudutettakin mistä ei isommin apuja. Kaikki nämä ihan tosi lyhyes ajassa.
Aukesin todella nopeesti, synnärille mennessä sen kolme senttiä auki, saliin päästyäni 4cm auki, tunteroisen päästä kai 7cm auki, hetken päästä täysin auki jotakuinkin. Epiduraali hidasti hommaa hiukan (luojan kiitos!)
Sain alkaa ponnistamaan puoli yhden aikaan kait, ponnistus helppo kun oli puudutettu hirmu hyvin, ponnistusaika maksimissaan 9min ja 12:44 syntyi poikanen. ja oikeesti vähemmän mut ei tarkkaan osannut sanoa kauanko.
Ei tullut naarmuja ei tikkejä ja vauva sai täydet pisteet.
Mut kyllä oli tramaattinen ja hurja alku moiselle, ikinä en ois uskonut että on tuollainen mun synnytys!

 

Täällä päästiin kotiin jo vuorokausi synnytyksestä ja totutellaan nyt kotielämään 3 tytön äitinä. Vauva on ihana, nukkuu päivät ja on levoton öisin. Eli hiukan vähäisillä unilta mennään. Lisäksi keltaisuus vähän kiusaa ja joudutaankin käydä kontrolleissa. Meillähän ensimmäinen sai valokaarihoitoa ja nyt toivotaan että tämä tällä kertaa menisi itsellään ohi. Maito nousi eilen illalla ja tänään täytyy lähteä imetysliivejä hakemaan.

Toivottavasti te odottelijat pääsette pian tosi toimiin. Muistan kuinka raivostuttavaa odottaminen oli. Palkinto onkin sitten ihana! Niin ja mulla ei ole mahaa eikä synnytystä ikävä. Ihana vaan kun neiti on viimein täällä.

Katrinainen ja pikkuneiti 3 vrk

 

Onnea bertaliini! Ihanaa että sait uitenkin loppujen lopuksi terveen pojan syliin <3

Käyrillä käyty, kaikki ok. Vauvan pää tuntu sisätutkimuksessa, 2 cm kohdunkaulaa jäljellä ja sormille auki. Kaikki ois niinku ihanteellisesti kunhan vaa rupeis supistamaan. Sisätutkimus sattu muute iha helvetisti, mitä se ei tehny viikko sitten. Perjantaina uudestaan käyrille, mikäli tilanne sama niin saan maanantaille käynnistysajan. Niinku arvelinki. Sillo ois 42+1..

Nyt toivotaan et rupeis vaik tutkimuksen johdsta supistelemaan.

 

Voi kyllä mä niin haluaisin mansikkamargaritan käteen ja bilevaatteet niskaan.. raskauden aikana oon muutaman alkoholittoman juonut ja mieheltä oon silloin tällöin ottanut ihan kokonaisen huikan kolmosoluesta.

Mulla ei ekalla kerralla ollu synnärillä mukana mitään, sairaalan ruuilla ja vaatteilla mentiin, mies toi silloin kotiutumisvaatteet molemmille ja hyvin selvittiin!

Eilen nukkumaan mennessä muutama oikeasti tuskainen supistus, mutta täällä sitä edelleen ollaan yhdessä koossa, tosin selkää särkee/polttelee niin pirusti ja tuntuu tuo maha olevan taas koripallona koko ajan. Ja vessassa kävin taas pariin otteeseen yöllä.. Hetkellisesti jo mietin että olisin soittanut neuvolaan jos kattoisivat siellä mikä on tilanne, mutta vielä sekin on ajatuksen tasolla. Ei muuten, mutta kun sen yhden yön olin synnärillä niin sanoivat että jos kipeitä supistuksia tulee niin pitäisi mennä nopeasti sinne, saattaa tyyppi syntyä kuulemma aika haipakkaa kun ei oo ensimmäinen ja silloin jo (5vko sit) ulkosuu auki ja pehmeä. Mun mielestä voitais kyllä mennä jo synnyttämään.

Erikoiskohtelusta, eniten ärsyttää se jatkuva ruuan tuputtaminen. En lähtötilanteessakaan ollut kovin iso ja kun painoa ei oo tullut kun vajaa 8kg niin kaikki on sitä mieltä että en syö tarpeeks. Itestä tuntuu että syön koko ajan. muuten oon kyllä tehnyt kaikille hyvin selväksi, että oon raskaana enkä sairas, ja että mä osaan kyllä pyytää apua jos siltä tuntuu. Hyvin on mennyt perille.

Onnea taas kaikille teille jo jakaantuneille!

 

Onnea Bertaliini Hurja synnytys, mutta onnellinen tarina!

Tänään neuvolassa ei mitään uutta. Seuraava aika oiski viikolla 40+4 tms ja siellä laitetaan se lähete yliaikaiskontrolliin jos ei synny ennen sitä Se ois sit vasta 41+5, mutta täytyy aiemmin lähete laittaa vetämään Noo ei ressiä. Eipä
Ois kerranki nukuttanu hyvin eikä edes oksettanu niin piti prkl herätä sinne neuvolaan. Kyllä kiukutti aamulla. Nyt voiski vähän oikasta ruhon suoraksi.

 

Nukuin viime yönä yllättävän hyvin, kolmesti vessassa. Hyvin aralta tuntui tuo 2m matka vessaan. Jos syntyisi laskettuna aikana (26.2.)

 

Me päästään vauvan kanssa varmaan huomenna sairaalasta kotiin, kun tulehdusarvot hänellä alkaa olla jo normaalit ja huomenna laitetaan kanyylilla 2 viimeistä antibiootti-annosta.
Onhan tässä sairaalassa tullu jo oltuakin tarpeeks, kun sinne mentiin 10.2 ja silloin poika syntyi, ja edelleen siellä Nyt tulin kotiin käväisemään pikaisesti ja vauva jäi synnärille kätilöiden hoivaan, kun asutaan tässä ihan vieressä kuitenkin.
Maha vain tainnut pienellä mennä vähän sekaisin noista antibiooteista, mutta muuten kaikki ok. Vauvan hoito alkaa jo sujumaan, ja maito pojulle maistuu kyllä liiankin hyvin

Olen öisin välillä herännyt imettämään turhankin usein, 2-3 tunnin välein, mutta nyt kätilön kehotuksesta ajattelin testata että imetän vain kun vauva itse herää ja vaatii ruokaa. Jos saisi itsekin nukuttua paremmin...

Piggy ja poju 9vrk

 

Edelleen ongelmia kirjautua tänne. Kännykällä ei ainakaan pääse. Yritin, koska olisin voinut kirjoitella taas viime yönä kun en saanut unta. Onko teillä muilla levottomia öitä? Olen tässä nyt jo aika monena yönä herännyt keskellä yötä eri syistä, enkä sitten ole enää saanut unta. Nyt alkaa jo väsyttämään. Tulisipa ensi yönä hyvät unet!

Mitään ei tapahdu. Ei limatulppia, verta, kipeitä supistuksia tai muutakaan. Koskakohan vauva meinaa tulla....

Oletteko muuten tehneet pakkaseen ruokaa? Jos joo, niin mitä? Tein itse vähän makaronilaatikkoa.

 

Pakkasen täyttäminen mä oon leiponu pullaa pakkaseen ja sit ostanu einesruokaa pizzaa, pyttipannua jne et on sit tehä nopsaa helppoo ruokaa. Tavallisesti en juurikaan einesruokia syö. Sit oon pakastanu muutamat leipäpussit, jauhelihaa, kanaa ja possua et on sit mistä ruokaa tehä jos ei jaksa kaupassa käydä. Meillähän oli se tilanne et luultiin et joudun olemaan jonkun viikon yksin vauvan kanssa ennenku mies valmnistuu (opiskelee imatralla joten on viikot poissa) mut nyt ei sitä hätää enään ole ku se valmistuu nyt pe. Eli osa täytöstä oli turhaa.

Täällä on kipuja aika lailla, masu kova ku koripallo ja masua sekä selkää kramppaa. Nivuset tulessa. En tiedä onko nää supistuksia, en mitään mitä olen aikasemmin kokenut. Saa nähä, päästräiskö tositoimiin? Viel kramppaa nii epäsäännöllisesti ettei kannata ees kellottaa, vauva liikkuu joten vaik ois jotan muuta ni ei taida hätää olla.

 

Ruokia vois tehdä pakkaseen tai laittaa ukko tekemään Mulla vauva vaihtanu paikkaa tuohon masun keskelle. Ennen on viihtynyt oikealla puolella. Jokohan se valmistautuu ulostautumaan Vai vaikuttaako se edes missä se vauva on ennen h-hetkeä...tuskin kuhan elättelen toiveita

 

pakkasessa onpullaa (jota olen ahkerasti syönyt pois), mustikkapiirakkaa ja mangotuorejuustokakkua (juhlittiin mammaloman alkua). Porkkanasämpylöitä, kaupan leipiä (isot pakkaukset jaan aina pakkaseen, kahden taloudessa muuten menee vanhaksi, ja mies syö muutenkin vähän leipää). Hirvenlihaa on myös (mies jahtasi ) mutta itse en siitä niin innostu.

Perus ruokaa ei ole tarvettä tehdä, olemme kahdestaan kotona vauvan kanssa. Tykkään kokata, ja monet ruuat on helppoja ja nopeita tehdä muutenkin.

Näin unta että vauva syntyi, oli nakuna, nostin vauvan puseron alle, ja unessa mies kehotti pukemaan vauvan vaatteisiin. Keskusteltiin myös että vauva näyttää "itseltään". Ja kovin pieni oli. Unessa ei ollut mitään synnytyksestä, vain tuo vauvan piteleminen.

Paheet mussutin tässä illalla yksin kotona ollessani vaniljajäätelöä ja 4 omaleipomaa korvapuustia ja muutaman pupukarkin.

 

Heippahei ja onnea kaikille vauvan saaneille

Oon silloin tällöin lueskellu tätä, mutten palioo kirjotellu. Mulla la 22pvä eli nyt 39+5.
"kiva" kuulla, että muillaki on kaikenmaailman vaivoja, itsellä myös nivuset ja alapää hellänä, jotenki tuntuu niin löystyneeltä jo paikat. Valkkaria tulee ihan hitokseen, muttei mitää sen kummempaa. Esikoinen synty 38+6, mut mä odotanki nyt poikaa, ja nehän menee yleensä yli
Parina päivänä oon ollu kipeenä, yks päivä lisäksi maha iha sekasi, varmaa kuus kertaa vessassa Yks päivä selkään vasemmalle puolelle tuli järetön hermokipu, ei pystyny liikkuun, ja sit supisteli, sairaalakassiki paniikissa pakattiin, mut sit meni ohi. Jotenki en enää ota vakavasti, ennenku sattuu tosissaan! Tympii iha oikeesti olla monta päivää kipeenä!
Mulla on ens maanantaille varattu käynnistysaika, mä kun olen pelkopolilla kulkenu, sain ite siihen vaikuttaa. Eka olin sektion kannalla, mut päädyin alatiesynnytykseen, ja pelottaahan se iha hirveenä. Lähinnä sen takia, ettei kasvas liian suureksi, vaikka keskikäyrällä poika menee, mut lopussa jos sitte "hurahtaa". Eli ei ois hirveesti enää matkaa. Lääkäri sanoki tuosta käynnistyksestä et ei sillee ongelmaa, ku viikoilla 36+5 oli sormelle auki, pehmeä ja lyhentyny kohdunsuu. Eli kypsät on paikat.
Mulla on myös tuota jalkasärkyä, ihme sähköhermokipu vasempaan sisäreiteen vihlasee, tuntuu että tippuu polvilleen, todella ärsyttävää.

 

AARGH, edelleen yhtä paksuna, jollei paksumpana ku eilen... Luulin jo et pääsis tositoimiin ku niin kovia supistuksia tuli useamman tunnin ajan eilen illalla. Nukuin kuitenkin paremmin kun monen yöhön, reilu 10h ja vaan 3 wc reissua

41+4

 

Margareta91 kyllä nuo enteilee synnytystä Viikonlopun aikana uskoisin

 

Paksuna täälläkin aina vaan.
Huomenna taas heti aamusta neuvolaan ja samalla varataan aika yliaikaiskontrolliin Kotkaan... Toivon niiiiin kovin, ettei sinne tarvis odotella.

Huomenna voisi syntyä, itsekin synnyin vkolla 41+0. =)

Olossa ei mitään ihmeellistä. Yö oli tukala sinne aamuyöhön klo 03 asti, sen jälkeen sai nukuttua ihan ok. Nyt alan siivoilemaan, josko laittais vauhtia poitsuun. (Varmasti ihan yhtä paljon kuin tähänkin asti! )

40+6

 

täällä kans nukuttu hyvin, 2-13

 

Täälläkin yhä vaan raskaana.. 39 viikkoa poks! Miehen kuorsaus piti puoli yötä hereillä, samoin alapään ihan järkyttävä kutina! Mietin että mistä tää nyt johtuu, kun saa jatkuvasti olla raapimassa :S

Ja heräsinpä tähän päivään ihan jäätävän kurkkukivun kanssa, tämä tästä nyt enää puuttuikin.

Valivali-päivitys, mä en vaan jaksais näitä kipuja ja särkyjä ja vaivoja.

 

Tulipa Elmin miehen kuorsauksesta mieleen, että olen alkanut itse kuorsaamaan raskauden aikana ja välillä varsin miehekkäästi vielä. Herään itsekin välillä siihen meteliin ja meinaan jo miestä töniä, että lopettaa metelöinnin, mutta sitten tajuan syyllisen olevan minä itse.

Toivon, että saisin sairaalassa oman huoneen...

 

Heipsan kaikille! En tänne paljon oo mitään kirjoitellut, mutta oon kyllä lukenut muitten juttuja eli siis hengessä oon ollu mukana!

Minullekin voi päivittää: 19.2.2014 tyttö 3760g / 51cm / pipo 36cm

 

Onnea CaDi! :flower:

 

Onnea CaDi :flower:

Minäkin kuulemma olen alkanut kuorsaamaan öisin ja moksin sitten unissani ukkoa hiljaiseksi vaikka ääni lähtee itsestä
Tänään kyllä ollut niin saamaton päivä, että ittiäki ärsyttää. Pääkipu vaivannut ja laiskottanut niin maan prkl. No eipä tässä enää mikään duracel tarvi olla onneksi
Meinaa vaan aika käydä pitkäksi kun kaverit suurimmaksi osaksi töissä päivisin, ukko töissä päivisin ja seurana täällä vaan koira ja minä Eikä oikein jaksa enää lähteä itse tuonne heilumaan esim. kaupungille tms. Päivät täällä istun, makaan, surffaan koneella, syön, makaan istun ja katon töllöä. Nooooh nautitaan nyt vielä kun voidaan tämmösestä ajasta

Vauva ollut tänään vähän vaisumpi, mutta liikkunut kuitenkin. En jaksa ressata kun liikkeitä tuntuu ja ihan voimakkaitakin. Vauva tosiaan on vaihtanut mahassa paikkaa tuohon keskelle ja ehkä omaan silmän vähän laskeutunutkin vaikka SF- mitta oli taas kasvanut ja huitelee ihan omissa maailmoissaan :O Alkanut itseä hirvittämään myös vauvan koko vaikka ultrassa veikattiin, että n. 4kg sieltä tulee, mutta kuhan ei hirveästi yli. Eikai ne voi pakottaa, että mun pitää puskea ulos joku 5kg möllykkä? Eihän

 

Kiva kuulla etten ole ainoa kuorsaaja.

Mulla on tänään ollut ihmeen reipas päivä. Pessyt pyykkiä, vähän keittiötä siivoillut, imuroinut huushollin ja lattiatkin pesaisin vielä kun energiaa tuntui riittävän.
Noin muuten aika käy meikäläiselläkin harvinaisen pitkäksi. Minnekään ei pahemmin jaksa lähteä, muut ihmiset on töissä päivisin. Koirat ja kissa pitää päivisin seuraa (eli lähinnä nukkuvat kaikki). Netissä surffailua, töllönkatselua, kutomista... Vaan, onpahan kiva kun vauva syntyy ja tekemistä on enemmän.

 

Täällä ollut tänään vähän vaisumpi pvä. Huono tuuli jatkuu ja siitä kärsii nyt koko perhe Eniten nyt tekee surulliseksi tuo mun koiruus. Ollut pari pvää tosi vaisu ja kivuliaan oloinen,joten varasin huomiselle eläinlääkärin ja nyt sitten itkeskellyt jo etukäteen, että mikä mahdollinen diagnoosi tulee Ikää kun tuolla hauvalla jo melkein 12, joten ei oo pois suljettu viimeinen tuomiokaan.,.voi kurjuus. Samalla nyt pelottaa, että jos lähtö synnärille tuliskin ens yönä, niin mitäs sitten....haluun kuitenkin itse olla se, joka koiran kanssa lääkärille menee/ päätökset kohtalosta tekee.....ääh....No toivotaan,että ei oliskaan mitään vakavampaa ja, että vaavi pysyis vielä huomisenkin masussa....

rv 39+1