Helmikuun helmiäiset 2016 *heinäkuussa*

Mie ilmoittaudun varovasti tänne.. Ensi viikolla vasta ultra, josta näkee tilanteen. Plussasin pari viikkoa sitten, nyt rv 6+4. Olen yhdeksättä kertaa raskaana, mutta kolme lasta on vain meidän perheessä. Eli tosi varovaisia olhan.. Nuorin lapsukainen on jo 5 v, joten ei ole meillä enää mitään vauvatavaroita jäljellä eli minut saa lisätä listoille..
LA 27.2.2016 Helmimammuli*4.lapsi*33 v*LKS
 
  • Tykkää
Reactions: Mymmeli/88
Dopplerista oli puhetta. Mullahan oli viime raskaudessa kaverilta lainassa doppleri ja nyt se ei joutanut lainaa, joten miehen kanssa yhteistuumin päädyttiin tilaamaan oma.
Ja mä tykkään tästä, http://www.raskauskeiju.fi/angelsounds_kotidoppler_jpd-100b_kotidoppler_1 Onhan tuo kallis ja halvemmallakin saa, mytta tykkään enemmän tuollaisesta jossa tuo vastaanotin on erikseen.
Kaverilta oli lainasaa myös tuo halvempi versio, mut se oli jotenkin hankale. Viimeksi kuulin sydänäänet joskus 14 viikolla muistaakseni. Mulla oli istukka edessä ja vatsanseudulla hieman liikaa varengasta.., :rolleyes: Ja eikai sitä osannut tarpeeksi alhaalta etsiäkkään ekoilla kerroilla.

Tervetuloa uudet ja pahoittelut menetyksen kohdanneille:cry:

NassuRessu ja papu 9+3
 
Minäkin tilasin raskauskeijulta, mutta sen vanhemmanmallisen. Toivottavasti ei ole kovin hankala käyttää. :unsure:

Osaako kukaan sanoa/ onko kukaan käyttänyt dopplerin kanssa muuta kuin sitä ultrageeliä(?) ? Jostain olin lukevinani että myös vartalovoide sekä liukkari ajaisi saman asian ja olisi paljon halvempia? o_O
 
Minäkin tilasin raskauskeijulta, mutta sen vanhemmanmallisen. Toivottavasti ei ole kovin hankala käyttää. :unsure:

Osaako kukaan sanoa/ onko kukaan käyttänyt dopplerin kanssa muuta kuin sitä ultrageeliä(?) ? Jostain olin lukevinani että myös vartalovoide sekä liukkari ajaisi saman asian ja olisi paljon halvempia? o_O
Mää oon käyttäny ihan perusrasvaa ja hyvin toimii :)
 
Miranenn, voimia ja onnea uuteen yritykseen <3

Surusilmät, itsellä sama vika, toivoisin että oireita olisi enemmän ja ennen kaikkea toivoisi pian sitä varmistusta että joku on mukana.

Eilen oltiin reissun päältä niin soitti neuvolasta, olivat järjestelleet aikatauluja niin että pääsenkin jo ensi viikolla sinne viikoilla 8+1.
Olisi mennyt niin hirvittävän myöhäiseksi kun oisin vasta ens viikolla saanu työvuorot joiden mukaan ois suunniteltu viikkoo myöhemmäksi. Hyvä palvelu siis täälläpäin, muisti mun sanoneen että iltavuoro on tuolloin että ehtisinkö aamulla :)

Iummph + pieni 7+1
 
Täälä ei sen kummempia oireita ole ollut. Etovaa oloa ja väsyttää paljon. Itsekkin toivoisi vähän enemmän oireita kun on melko normaali olo, vaikka alkio ja syke nyt nähtiinkin maanantaina.

Tänään paukkui rv 8+0! :) Toivottavasti tämä pikkuinen pysyisi mukana loppuun asti. <3
 
IMN
Onko täällä muita ummetuksesta kärsineitä/kärsiviä? :unsure: Makasin taas pari tuntia kylppärin lattialla kippurassa.. oon kokeillu jo ratiopharmin lactulosia, joka auttoi saamaan enimmän tavaran ulos, sekä myös kahvit, lakritsit ym. on kokeiltu.. :( ajattelin nyt jättää nuo monivitamiinit vähäksi aikaa pois jos maha ei kestä rautalisää. Ruokavalioonkin oon kiinnittänyt huomiota, mutta ei auta.. aiemmissa raskauksissa ei oo kyllä mitään tällaista, ainakaan tässä mittakaavassa ollut.
 
Hei!

En oo jaksanut kirjoitella. Eli jättäydyn siis pois, sietämättömän elämäntilanteen vuoksi minun oli pakko tehdä päätös raskaudenkeskeytyksestä. :( Valmistava lääke otettu eilen, huomenna loput. Tsemppiä kaikille raskauteen, toivottavasti kaikki menee hyvin! <3
 
IMN, mulla ongelma enemmänkin päinvastoin. Ootko kokeillu jotain kuitulisää, esim. visibliniä? Mulla auttoi ainakin kerran, kun yks lääke veti mahan tukkoon. En tosin tiedä onks sen käytössä mitään esteitä raskauden aikana? Tai jos apteekista kysyis vielä neuvoa. Entä auttaako kevyt liikunta yhtään? Nää nyt saatto olla vähän idiootti-neuvoja, mut tuo on kyl ärsyttävä vaiva :(

Mä en oo vähään aikaan jaksanu kirjotella, kun olo on niin huono. Lääkäri määräs primperania pahoinvointiin, vähän nihkeesti on huvittanu sitä käyttää. Kokeilin kuitenki jos se auttais ja pääsis töihin, mut toistaseks ei vaikutusta :(

Ja onnea kaikille iloisista ultrakuulumisista! Täälläkin käytiin maanantaina ja siellä se sydän sykki, viikkoja tänään 7+4. Vähän eellä olin siis omissa laskuissa. Mutta siis... <3 <3
 
IMN
minea Iso halaus ja paljon voimia suuren päätöksen kanssa <3 minäkin olen yhden lääkkeellisen keskeytyksen tehnyt, eikä sen vaikeutta voi ymmärtää kukaan muu kuin saman läpikäynyt :( ethän syyllistä itseäsi, koska sinä et tilannettanne aiheuttanut. Kaikkea hyvää sulle tulevaan <3
 
Niin ja minkä verran te ootte kertonu raskaudestanne kavereille/sukulaisille? Mä oon joutunu paljastaa jo vaikka kuin monelle tän olon takia, kun on joutunu perumaan sovittuja menoja ja oon surkee valehtelija. Melkein alkanu ahdistaa, kun vielä niin riskiviikoilla kuitenkin mennään :/
 
Voi minea! Halaus ja tuhannesti voimia sinne <3 Mäkään en oo uskaltanut kertoa, kun aihe on niin tabu, mutta mullakin yksi keskeytys takana vaikean elämäntilanteen takia. Joten ymmärrän edes vähän mitä käyt läpi. Teit varmasti itselles oikeen päätöksen just tässä hetkessä.
 
IMN
Kerroin heti alussa vanhemmille, sekä parille läheiselle kaverille. Mies sitten kertoi paria viikkoa myöhemmin omalle perheelleen. Mua ei haittaa kuin moni tietää, kunhan ovat sellaisia joille kerrottaisiin keskenmenostakin. Olisi inhottavaa pitää salassa kaikilta ja sitten ei olisi ketään kelle puhua jos jotain sattuisikin :unsure:
 
Me ei olla kerrottu vielä kenellekään tästä raskaudesta.
ehkä np-ultran jälkeen tai sitten vasta, kun joku ensimmäisenä huomaa ;)

Edellisistä ollaan paljastettu heti np-ultran jälkeen, mutta nyt se ei tunnu tarpeelliselta, mutta saa nyt nähdä.. kahden viikon päästä ultra :)
 
Me ei olla vielä kerrottu oikein kellekään. Yksi työkaveri tietää ja tänään kerron hyvälle ystävälleni. Heille kertoisin keskenmenostakin.

Molempien perheille kerrotaan vasta kun maaginen 12vk on täynnä. Tiedän, että tulevat olemaan onnensa kukkuloilla, joten en kestäisi jos tarvitsisi se ilo viedä heiltä pois.
Toki viikon 12 jälkeenkin voi jotakin sattua, mutta jokatapauksessa todennäköisyydet on jo huomattavasti pienemmät.
 
minea: voimia keskeytykseen, teit varmasti oikean päätöksen tässä tilanteessa. En ole itse keskeytystä joutunut tekemään, mutta henkisesti täytyy pitää se mielessä, jos raskaus ei etene normaalisti.:unsure:

Me ei olla vielä kerrottu kenellekään tästä, eletään vielä niin alkuvaihetta (rv 7+2), että mitä vaan voi vielä tapahtua. Ensi viikonloppuna kerrotaan molempien vanhemmille/lähiperheelle, ja töissä joudun kyllä kertomaan jo ensi viikolla ennen kuin esimies jää neljän viikon lomalle. Ja saattavat työkaveritkin jo arvailla, kun tulen töihin myöhempään, napostelen koko ajan ja olen hiljainen.;)

Täytyy alkaa sitten rasvailemaan kaikkialta, kun tuota elopainoa ei ole kertynyt vielä liiaksi asti ja epäilen raskausarpien tulevan herkästi. Kiitoksia vinkeistä!:)

Pahoinvointisuus on nyt paremmin hanskassa, kun lisäsin unen määrää ja rauhoitin tahtia. Viinirypäleet ovat tämänhetken must-have, niillä lähtee aamu käyntiin jo sängyssä. Väsymyskin on hieman laantunut, mutta ei tätä oloa normaaliksi voi silti kuvailla. Toivottavasti ei olo pahene paljoa ennen toista kolmannesta.:barefoot:
 
Täällä varailtu aikaa uuteen ultraan, saan maanantaina varmuuden onko masussa mitään ja toivottavasti stressi helpottaa. Pieni raha maksettavaksi siitä ilosta. :rolleyes: Ainoa huonopuoli paikassa on että henkilö ultraa vatsanpäältä ja laite on todella aataminaikainen, näkyvyys on todella huono.. Näillä viikoilla tosin pitäisi näkyä jo ihan mainiosti noinkin, joten jäädään odottelemaan.
 
Miranen, olen pahoillani! Tsemppiä!:(

Helmimammuli, onnea tähän odotukseen. Toivottavasti saatte pienokaisen syliin asti. Hurjasti olette menetyksiä joutuneet kokemaan.

Minea, olen niin pahoillani puolestasi! Sinä olet vahva ja tulet selviämään tästäkin! Halauksia ja voimia hurjaan tilanteeseesi. Kaikkea hyvää tulevaan! <3

Kertomisesta, olen muutsmalle kaverille kertonut. Kohta varmaan paljastetaan vanhemmillekin, vielä ei olla kuitenkaan saatu suuta auki :D

Tänään nukuin lyhyemmät päikkärit ja olo oli paljon virkeempi, ehkä se liika nukkuminen teki olon pöpperöiseksi..?

Imn, juothan tarpeeksi? Siis oikeasti tarpeeksi vettä? Varsinkin jos kuituja syö normaalia enemmän, niin veden saanti korostuu, muuten voi olla enemmän ummella. Tuo on niin kurja vaiva. Koko elämän olen siitä jonkin asteisesti kärsinyt.
 
IMN
Kiitos kakkavinkeistä! :D oon aina juonut paljon vettä (tälläkin hetkellä puolen litran pullo kourassa), joten en usko siitä johtuvan. Liikunnassa varmasti ois parannettavaa ja kunhan tää maha tästä rauhoittuu niin voisin taas uskaltautua aloittamaan lenkkeilyn. Tällä hetkellä tilanne tosiaan se etten uskalla juurikaan kotoa poistua.. kai se vauva vaan imee ravinnosta kaiken mikä irti lähtee ja pitäisi vaan lisätä entisestään noita nesteitä ja kuituja että riittäisi omiinkin tarpeisiin :rolleyes: toivottavasti tuo rautalisän jättäminenkin nyt auttaisi.
 
Heippa, mahtuuko vielä mukaan? Muutaman viikon olen ketjua silmäillyt, mutta aina puhelimella niin en ole jaksanut alkaa kirjautumaan kun jostenkin niin kamalan hankalaa muka.

Kolmatta lasta odotetaan, isommat lapset ovat 6-v. poika ja 3-v. tyttö. Viikkoja nyt 8+1 (ehkä? Ar-ultrassa vastasi 2 päivää pienempää, mutta en nyt ole varma muutetaanko tuota LA:ta vai ei. En sitten muuta kun on kivempi olla muka pidemmällä :) ). Synnytän varmaankin Jorvissa - taidan olla porukan ainoa? Kakkosta odottaessani asuttiin vielä Helsingin puolella ja synnytin Kättärillä, silloin oli iso porukka samaan aikaan samassa paikassa ja meillä oli kanttiinitreffitkin uusien kääröjen kanssa :). Menisin mielelläni taaskin sinne Kättärille, mutta ehkä se olisi vähän hölmöä ehdoin tahdoin matkustaa pidemmälle kun Jorvi olisi tossa ihan hollilla.

Pahoinvointi on mulla aika lamaannuttavaa, ollut jo pari viikkoa. Nyt kävin hakemassa ne Postafenit ja olen ottanut puoli tablettia päivässä. Vähän epäröin lääkkeiden syöntiä raskaana, mutta toisaalta heti kun yritin olla ilman niin meni ihan kamalaksi olo. Olen lasten kanssa nyt kaksin lomalla kun mies töissä niin ei senkään takia voi viettää koko kesää pää pöntössä. Väsymys sen sijaan on ihan kuin vähän helpottanut jo! Mulla oli ummetusta ihan alussa, viikot 4-6 ja nyt vaihtunut vaiva toisin päin. Tuosta ummetuksesta melkein arvasinkin, että raskaana ollaan kun en kärsi siitä vaivasta muuta kuin raskaana, mutta raskaana yleensä sitten senkin edestä. Huoh. Mitään apua en ole siihen keksinyt, muuta kuin synnyttäminen, valitettavasti.

Myös kunto on jotenkin ihan romahtanut nyt. Tykkään käydä juoksemassa, ja olen nyt kevään ja kesän juossut paljon yhtä tiettyä kympin lenkkiä. Tunti siihen yleensä on mennyt, vähän alle tai yli päivästä riippuen. Paitsi kun toissapäivänä yritin, niin ei yhtäkkiä tullut juoksusta yhtään mitään! Ähisin ja puhisin ja jouduin kävelemään ison osan matkaa. Mahaankin alkoi sattua. Oikaisin ja matkaa tuli vaan 7,5km ja silti meni se tunti... Toivottavasti ei nyt näin alussa joudu ihan sohvaperunaksi rupeamaan, mä kun olin niin päättänyt, että tässä raskaudessa yritän pitää itseni kunnossa. Miten muilla urheilut sujuvat?

Kertomisesta - meidän lähipiiristä tietää jo moni, oikeastaan vähän ahdistaa, että niin moni. Tämä kesä on vaan sellaista aikaa, että tulee nähtyä sukulaisia normaalia enemmän ja kavereillekin jää helposti "kiinni" kun joutuu lasiin sylkemään. Sitten tuli sellainen olo, että kun niin moni tietää niin olisi jotenkin epäreilua kun osa on pimennossa. Äidille kertomista jännitin kun tiedän, että se ei ainakaan ilahdu. En edes tajua miksi, se vaan on jotenkin niin negatiivinen ihminen, että kaikki sellainen, mistä on mahdollisesti jotain vaivaa on huono juttu. Miettii sellaisia asioita, kuin että mitä ne mun töissä sanoo tai miten mahdutaan mökille nukkumaan. Olisi ollut kiva kun olisi edes onnitellut, mutta ei. Noh, pillitin tätä yhden päivän ja päätin sitten, että olkoon. Miehen vanhemmat ei vielä tiedä, asuvat Englannissa ja ollaan sinne kuun lopussa menossa niin kerrotaan mieluummin kasvotusten kun kerta voidaan. Niille on kiva kertoa, varmasti ovat iloisia :).

Oho, tulipa romaani heti alkuun, selkesti oli jo aikakin liittyä mukaan! :).

Hurjasti onnea teille kaikille hienoista ultrakuulumisista, toivottavasti ei enää joudu kukaan porukasta poistumaan :(.
 

Yhteistyössä