Helmikuun Helmiäiset 2016 *Helmikuussa* MEIDÄN KUU!

Tähkä, hui!! Tsemppiä ihan kamalasti Kohta teiänkin vauva on maailmassa.

Maalis, varmaan tuntuu pitkiltä nää viimeset päivät ja viikot. Mut ihan varmasti se sieltä tulee kun on valmis tulemaan. Koita keksiä mahollisimman paljon muuta tekemistä ja ajateltavaa. Vaikka tiiän ettei tohon mikään auta!

 

Huhhuh, poika syntyi tosiaan 40+1, klo 4.37, painoa oli 3795g ja pituutta 49,5cm. Nopea oli tämäkin synnytys, kaikki meni muuten todella hyvin mutta itsellä synnytyksen jälkeen kätilön painellessa kohtua, verihyytymiä tuli reilu 1200g. Kaikki nyt onneksi hyvin. Synnytyskertomusta tulee sit jossain välissä, nyt pakko yrittää nukkua. Taysissa osastot niin täynnä että minä ja joku muu ollaan täällä synnyttämättömien osastolla niin kauan kunnes paikka vapautuu synnyttäneiden osastolta .

 

Onnea tähkä!!

 

Onnea Tähkä!
Maalis,minäkin vain yhtenä tuskailen, tämä meidänkin pikkuihme jumittaa yksiössään Neuvolassa kyllä vielä ultrassa kävin kun terkka ei tuntenut enään päätä mahan läpi. Epäili että on kääntynyt vielä pää ylöspäin. Helpotukseksi, pää onkin jo vain niin alhaalla

Onko täällä vielä muita odottavia?

 

Onnea vauvansaaneille!

 

Onnea tähkä!

Meekku, minä ainakin odotan aina vaan 41+1 menossa, ja fiilis on ettei vielä muutamaan päivään oo tulossa millä viikoilla te meette nyt, jotka ette oo vielä synnyttäneet?

 

mulla tulee huomenna 39 täyteen.

kamala ku meni ihan nyyhkimiseksi neuvolassa..alkaa vissiin hermot oleen vähän riekaleina :/ No kaikki oli kunnossa,oma painokin vissiin saavuttanut jonkun ääripisteensä kun ei ollut enää juuri noussut viikon päästä sitten taas,ompahan jotain mitä odottaa..huomenna ostan kaupasta hirveän määrän leipomistarvikkeita ja alan täyttään pakastinta,ompahan sekin homma sitten tehty

niin ja mun puolesta ainaki voi siirtyä jutteleen synnyttäneiden puolelle,sama mulle missä minä valitan

 

Onnea vauvan saaneille!

Meillä on vietetty aikaa kotona vauvakuplassa jo sunnuntaista alkaen. Aivan ihana nyytti meillä <3.

Synnytyskertomusta jonkinlaista. Tiistaina päivällä alkoi supistella ja supistusten väli oli tasainen. Illalla tuli verensekaista vuotoa ja vetisempääkin hieman. Ei mitään selkeää lapsivettä, mutta kuitenkin jotakin. Supistukset tulivat tasaisesti ja olivat kivuliaita ja päätettiin lähteä sairaalalle. Käyrillä istuskelin hyvän tovin ja sain litalginia. Supistukset lähtivät hieman laantumaan, mutta lapsivedet olivat testin mukaan menneet ja jäin sairaalaan yöksi. Yöllä supistukset loppuivat ja nukuin. Keskiviikkona hengailin synnyttämättömien osastolla, tylsäähän se oli. Tulehdusarvot kuitenkin hieman kohosivat ja lapsivesi muuttui vihertäväksi ja keskiviikkoillalla siirryttiinkin synnytssaliin käynnistämistä varten. Sain ensimmäisen annoksen oksitosiinia. Yöllä pidettiin tauko ja aamulla jatkettiin.

Torstaina olin oksitosiinitipassa aamukuudesta asti ja jatkuvasti ktg-käyrillä. Ei paljoa liikuttu muuta kuin pakolliset vessaan. Tuskallisen hitaasti homma eteni. Pitkään sinnittelin lämpöpussilla ja panadol+litalgin- yhdistelmällä, kunnes yhtäkkiä alkoi kiputärinähorkka. Tuolloin sain epiduraalin. Oksitosiinia jatkettiin ja jatkettiin ja jatkettiin. Epiduraali uusittiin pariin otteeseen. Välillä nousi lämpöä ja oli kuumienenkin olo. Jo pohdittiin, että pitääkö sektoida, mutta lopulta kohdunsuu oli auki noin 30 h käynnistelyiden jälkeen. Sitten ponnisteltiin, huusin ja valitin ja olin varsin epäyhteistyökykyinen kätilön kanssa. Supistukset olivat heikkoja ja lyhyitä, eikä voimat riittäneet jo 30h kestäneen synnnytyksen jälkeen. Imukupilla hänet lopulta autettiin maailmaan. Äiti oli väsynyt, mutta pojalla oli kaikki hyvin. Hän oli koko ajan seurannassa ja siten hyvässä huomassa.

Toipuminen on onneksi lähtenyt hyvin käyntiin ja päästiin jo heti 2 vrk- tarkastuksen jälkeen kotiin.

Paljon on uutta ja ihmeellistä. Ensimmäisinä päivinä on jo useita päätöksiä pyörretty... Tutti on meillä löytänyt suuhun, muuten saisi tissi olla koko ajan suussa, eikä tottumattomat rinnat kestä sitä ollenkaan... Maitoa riittää, riittäis vähän kaverillekin...

Tsemppiä vielä odotukseen! Ei kestä kauaa ja sitten se ihana nyytti tuhisee sylissä!

 

Kiitos onnitteluista.

Yritän saada jonkinlaista synnytyskertomusta kirjoitettua, väsy on valtava mutta eihän täällä nukuttua saa ku koko ajan joku ravaa huoneeseen ja pois.

Lapsivedet multa meni tosiaan noin puoli 12 illalla, soitettiin äidilleni että tulee meille ja lähdettiin ajamaan kohti synnäriä, ei pidetty sen kummempaa kiirettä ajamisen kanssa ku olo oli hyvä.
Synnärillä oltiin kahden pintaan, käyrillä makasin puolisentuntia jonka jälkeen katsottii kohdunsuu - 4- 5cm auki. Hetki käveltiin ennenku mentiin saliin. Salissa oltiin joskus varmaan 3 maissa. Salissa sain peräruiskeen, ja kätilö katto kohdunsuun -6cm, sit pääsin suihkuun, jossa olin puolisen tuntia, oksensin vessassa, olin 10cm auki ja sain ponnistaa. Mitään kivunlievitystä en saanut, mutta eipä se haitannut.

Synnytyksen kestoksi merkitty supistuksista alkaen 3h16 minuuttia, ponnistusvaihe kesti 4minuuttia . Vuotoa synnytyksessä hyytymät mukaan luettuna 1800g.

Kaikinpuolin mukava kokemus jälkeen kerran, mut hyytymien määrä säikäytti, onneks kaikki hyvin ja lääkkeet tehos kuitenki suhteellisen nopeasti .

 

Ihana kuulla noita synnytyskertomuksia!
täälläkin se on vielä edessä päin. Viikot tällä hetkellä 39+4. Tänään oli viimeinen normaali kätilö käynti ja uusi aika jo ensi viikollekin viikon päähän varattiin. Toki kätilö sanoi, että jos syntyy ennen sitä, niin sinne ei tarvi mennä. mutta kovasti myös täällä näyttää, että mennään yli ja reilusti. Täällä vissiin käynnistellään synnytyksiä viimeistään 41+5 viikoilla. Saa nähdä päästäänkö sinne asti. Silloinhan vauva syntyy vasta maaliskuussa!
Saa nähdä..Miehellä ois huomenna työpäivä noin 4h ajomatkan päässä ja tulee kotiin vasta perjantain ja lauantain välisenä yönä.

 

Onnea Tähkä! Melkeinhän se ehti lasketulle päivälle oireettomuudesta huolimatta Nauttikaa ensihetkistä!

 

Onpahan ollut vilinää nää päivät. Ke päästiin kotiin. Vieraita on riittänyt ja oikeastaan jo kaipais rauhaa kun tää on itelle niin uutta. Vauva osaa ruokansa vaatia erittäin tehokkaasti mikä on tälle mammalle vähän tuskallista kun tissit on niin haavoilla jo. Rintakumi käytössä, kumpa tää imetys alkais jo sujumaan..

Onnea vauvansa saaneille ja pian vauvansa saaville! Kyllä ne sieltä vaan tulevat kun aika on, näköjään.

 

Kuinka nopeasti vauvan pitäisi saavuttaa syntymäpainonsa? Meillä oli nyt tullu 130 grammaa lisää vauvan alimmasta painosta mutta ei vielä ole syntymäpainossaan. Vauvalla ikää 5vrk.

 

Yleensä 7-10 vrk viimeistään 14 vrk ikäisenä. Ei siis hätää vielä Helmijenni!

 

Meillähän syntymäpaino saavutettiin vasta 17vrk:n iässä, mutta painohan tosiaan laskikin juuri sen 10%, jota pidetään ylärajana. Ei vielä kiirettä! jos pissaa ja kakkaa tulee niin vauva saa kyllä tarpeeksi ravintoa.

Väsyttävä viikko takana.. Vauva on kätissyt pari päivää lähes kaiken hereilläoloaikansa (nyt tosin makaa tyytyväisenä sitterissä), viihtynyt vain sylissä ja syönyt pienemmissä erissä. Kaksi kokonaista yötä peräkkäin kylläkin saatiin nukkua ihan ilman herätyksiä muuten yleensä heräilee kerran yössä, siinä puoli kolmen aikoihin ja joinakin öinä vielä puoli kuudelta.

Ristiäisissä alkaa olla hommaa jo ihan stressiksi asti. Ens viikolla pitäis lähtä osteleen vielä pojalle vaatteet. Omatki vaatteet oottelee vielä postissa kun en jaksa hakea toivottavasti ees on sopivat. Kastemekon kuntoakaan en oo jaksanu tarkistaa. Sitten vielä servetit ja muut tilpehöörit. Ainiin ja se nimi siitäkään ei vielä oo ideaa. No, onhan tässä vielä kaks viikkoa aikaa.
Vihkisormus saatiin kuitenki mulle jo hommattua se oliki näin nirsolle ja pihille kaikista suurin stressitekijä monta kertaa oon meinannu vahingossa möläyttää naimisiinmenosta, mutta tähän mennessä säilyny salaisuutena

Mulla tää "odotus" senku jatkuu, maanantaina saadaan tietää tuleeko kummipoika vai -tyttö ja uus vauvakuume jyllää itselläkin päällä..

 

Miten teillä muilla on muuten käynyt ihmisiä katsomassa uutta tulokasta? Meille on siis esikoinen tulollaan ja itse haluaisin rauhassa tutustua ensin ihan miehen kanssa vauvaan ja vauva-arkeen ennen kuin vieraat tulevat. Minusta vaan tuntuu, ettei ainakaan läheiset ihmiset sitä tajua...

 

Meillä kävi ekat vieraat (mun vanhemmat) ihan omasta pyynnöstämme jo kotiutumisiltana maanantaina. Ollaan muutenkin tosi paljon tekemisissä, joten se etten ollu isääni nähny viiteen päivään tuntu ihan ikuisuudelta pari kaveria kutsuin käymään keskiviikkona, mutta meille iski se mahatauti, joten siirtyi perjantaille. Viikonloppuna sitten kävi miehen perhe. Nyt melkeen toivon että vieraita kävis enemmän, ettei ite tarvis aina raahautua vauvan ja muun konkkaronkan kans joka paikkaan. Kotona on niin helppo olla, mutta pää leviää jos ei muita nää

Kyllä mun mielestä on oikeutettua sanoa ihan suoraan jos ei tahdo heti vieraita eihän kenenkään luokse muutenkaan väkisin tungeta

 

Huhhuh, esikoinen kävi miehen kanssa tänään katsomassa meitä. Tämä reipas äiti alkoi samantien itkemään ku kuuli että nyt sieltä tullaan, esikoinen oli aluks vähä hämillään. Lähdön hetki ku tuli niin sanoi reippaasti heipat vauvalle ja äitille, ovelta kääntyi vielä heiluttamaan ja kun näki että äiti itkee, tuli, halasi äidin vielä kerran ja lähti takaisin. Siinä meinas miehelläki hanat aueta. Huomenna luultavasti päästäänki sit jo kotiin, mulla niin hirvee koti-ikävä ettei mitään rajaa.

Eilen sain pari pussia verta, hemoglobiini kun oli 78, nyt onneksi noussut ja olo hyvä. Pojan annoin yöllä kahden pintaan hetkeksi hoitoon että sai nukuttua. Maitoa tulee hyvin, syö pääsääntöisesti parin- kolmen tunnin välein.

Vieraista, mulla on ajatuksena että vieraita otetaan vastaan sit viikon päästä eli ens viikon lopulla. Omat ja miehen porukat on tietysti tervetulleita heti kun kotiudutaan, niitä varten kun ei tarvii olla niin vieraanvarainen.

Odottajille, jaksamista viimeisiin päiviin/viikkoihin. Kyllä se sieltä vielä tulee ja just silloin ku sitä vähiten odottaa.

 

Turriina Mää muistan esikoisen ajalta tuon että kaikki oli heti tulossa kylään ja ite olis vaan halunnu tutustua vauvaan rauhassa ja muutenki sisäistää kaiken siinä.en ymmärtänyt miksi pitää heti tulla kun vanhemmat oli käyneet sairaalassakin kattoon.lopulta sit annoin periksi ja kun vieraat tuli niin minä aloin itkemään ja olin loppuajan vauvan kanssa makuuhuoneessa.ehkä neki siinä tajus että joskus kannattais kuunnella niitä vanhempiakin
Kuopuksen kohdalla pyysin kaikki heti kylään, sillonhan se vauva menikin alussa vähän siinä sivussa kun esikoistakin piti hoitaa eikä myöskään se hormonimyrsky ollut niin paha..

Että minä sanoisin ihan suoraan että en yksinkertaisesti nyt jaksa vielä vieraita mutta ensiviikolla jo sopisi tms

 

Joo kyllä mun mielestä vierailla pitäis olla tilannetajua eikä heti tarvi tuppautua kylään. Ellei kutsuta. Ei se vauva niin paljoo viikossa tai muutamassakaan viikossa kasva, etteikö riittäis et sitten pääsee näkemään. Synnytys on kuitenkin rankka tapahtuma äidille ja iso elämänmuutos koko perheelle, niin sitä on hyvä saada käsitellä ihan rauhassa. Vielä kun kyse on esikoisesta, niin ihan kaikki on uuden opettelua, mikä vie aikansa. Ei siinä välttämättä haluu vieraita töllistelemään kun imetys ei vielä suju jne.. Puhumattakaan päälle ne valvotut yöt ym. No tulipa kauheen negatiivisesti, ja kävihän meillä molempien vanhemmat ja mun sisko viikon sisällä syntymästä vauvaa kattomassa. Olin kuitenkin etukäteen miettiny et jos synnytys on tosi rankka, toipuminen huonoa tai esim. just imetyksessä ongelmia, niin en jaksa ottaa ketään vastaan. Kaikki meni kuitenkin hyvin, niin sit se oli ihan ok. Ketään etäisempiä vieraita ei oo vielä käyny (vauva kohta 2vko) ja moni onkin ite tajunnu ehdottaa, et tulee alkuhässäköitten jälkeen vasta.

 

Noh, mulla oli vielä asiaa mut en saanu muokattua edellistä vielä Tosta syntymäpainosta, meiän vauva saavutti sen varmaan muutamassa päivässä. Oli nimittäin sairaalasta lähdön jälkeen saanu alle viikossa (6vrk) 400g painoa lisää!! Olin melkein huolissani onko tollanen painonnousu ihan ok, vauva näyttääkin jo vähän pullerolta Mutta ei kai noitten syömisiä kuulu rajottaa, pitää olla tyytyväinen et maito riittää ja paino kuitenkin nousee.

Mitä te teette vauvan kanssa, kun se on valveilla? Nää on varmaan näitä ensikertalaisen kysymyksiä Meiän tyyppi on jo aika paljon päivässä hereillä. Tietty pidän sylissä, höpöttelen ja silittelen, ihmetellään puuhamattoa (josta vauva ei tajua vielä mitään, mut siinä on hyvät musiikit!) ym.. Musta tuntuu vaan pahalta välillä jättää vauva itekseen esim. sohvalle tai lattialle makoilemaan ja tehä jotain muuta, mut kai sekin on ok jos vauva on tyytyväinen? Pitäiskö koko ajan olla jotain aktiviteettia? Mua vaan käy heti sääliksi ja tulee huono omatunto, kun toinen tuijottelee seiniä ja mä räpellän jotain puhelinta. Vaikka ne onkin vaan pieniä hetkiä.

 

Meidän vauva makailee sitterissä ja katselee leluja tai sitten löhöilee sohvalla sillon ku on itellä muuta. Kannattaa aatella niin että tuskinpa ne (me ) useamman lapsen äiditkään ehtii koko ajan keskittymään vain yhteen lapseen esimerkiksi eilen oli tilanne kun esikoinen löi päänsä ja itki sitä ja samaan aikaan keskimmäinen huusi vessassa pyyhkimään. Pyykit ootti koneessa ja jauheliha kärysi pannulla. Sai vauva oottaa hetken vaikka jo vähän kitisikin.. toki käsiäkin kasvaa lasten myötä lisää; yks päivä tein makaronilaatikon alusta loppuun vauva tissillä
Oon huomannu että me ollaan opetettu esikoinen pienenä liian huomion kipeäksi. Koko taaperoaikakin meni sylissä pidellessä, eikä osannut leikkiäkään yksin. Sitten pikkusiskon synnyttyä alkoi itsenäistyä, mutta edelleen tuo itseään "esille" vähän liikaakin. Onhan nää tietenkin luonnekysymyksiäkin

 

Jee, me päästään tänään kotiin . Maitoo tulee kyllä taas niin hyvin, rintoja kiristää tosi ikävästi ja selkä aivan paskana ku tää sairaalasänky ei ihan mikää paras mahdollinen nukkumiseen/makoiluun ole .

 

Huh, en osaa vielä ees kuvitella, että itelläkin on kohta vauva kainalossa. Kiva lueskella teidän jo synnyttäneiden juttuja vauva-ajasta!

Mä muistan kans esikoisen synnyttyä, että en olis halunnut vieraita heti käymään, vaan olisin halunnut rauhassa vaan tutustua vauvaan. Kyllä ihmisten mun mielestä pitäis ymmärtää se, plus muutenkin kun äiti on justiin synnyttänyt, niin ei vaan välttämättä heti jaksa... Nyt kolmannen kohdalla vähän eri, kun on nuo isommat lapsetkin tässä, niin ei voi ihan samalla tavalla jämähtää siihen vauvakuplaan... :>

Viime yön nukuin tosi huonosti, enkä nyt päivälläkään oo saanut unta vaikka oon yrittänyt. Ja koko ajan on pitänyt juosta pissalla. Toiveena vieläkin, että karkauspäivänä syntyis... Nyt viikot 41+3. Eihän tää synny ikinä

 

Hmm, aamusta asti on tullut epäsäännöllisesti supistuksia... Nyt yhdestä eteenpäin oon kellottanut niitä, tulee noin 10 minuutin välein supistusten kesto on pidentynyt koko ajan, yli minuutin ne kestää tällä hetkellä limatulppakin alkoi irrota nyt päivällä.

Oon ihan pihalla, koska pitäis lähteä sairaalaan, en haluaisi turhan aikaisin mennä sinne kuitenkaan. Aiemmat synnytykset olleet niin nopeita, sekin mietityttää kun nää supistukset on alkaneet aika hiljakseltaan... mutta kipeempää ne tekee koko ajan. Pitää kai alkaa soitella kohta synnärille...