Helmikuun hurmaajat 2010

Paranemisia kaikille sairastelijoille!!! Näyttää olevan aika yleistä tuo korvatulehdus..me mennään pojan kanssa loppuviikosta korvakontrolliin, kun korvatulehduksesta on kuukauden verran. Toivottavasti on ok, ei ainakaaan oireile.

Meillä pojalla ei tule vielä muita tunnistettavia sanoja kuin äiti (usein myös äitä/äittä) ja anna. Kylpyankka on "atta" ja jotain sanoja yrittää selvästi sanoa, esim. lamppu, mutta ei selkeästi. Taitaa poika myös keskittyä enemmän tuohon liikkumiseen, ei paljoakaan ole paikallaan! Varsinkin tuon kävelemään oppimisen jälkeen ei malta juurikaan touhata yhdessä paikassa vaan kulkee koko ajan huoneesta toiseen.

Monilla näkyy sujuvan pottailu jo tosi hyvin! Me ei olla kovin aktiivisesti harjoiteltu, mutta tänään tuli ekan kerran kakat pottaan! Pikkuhiljaa tässä harjoitellaan, ei oteta stressiä.

Viime yö oli sitten levottomin moneen kuukauteen. Poikaa ilmiselvästi sattui jonnekin, itkeskeli 5 minuutin välein, rauhoittui vähän kun silittelin, mutta aloitti uudestaan. Puolen yön aikaan sitten laitoin supon ja otin pojan viereeni, jossa rauhoittui ja nukahti kun särkylääke alkoi vaikuttaa. Puoli viiden aikoihin alkoi kuitenkin sama levottomuus ja itkeskely uudestaan, mutta poika torkahti kuitenkin vielä hetkeksi. En tiedä johtuuko sitten siitä poskihampaasta, ekan puhkeaminen ei kyllä tehnyt noin kipeää.

Meillä ei olla levollisia öitä nukuttu varmaan pariin kuukauteen, tai välillä on vähän parempia öitä välissä, mutta jotain poika itkee joka yö. Aika väsynyt olo on välillä, monesti torkahdan itse hetkeksi kun poika on päikkäreillä. Poika onkin nyt monena päivänä nukkunut 2,5-3h päiväunia. Harmittaa itseä välillä, kun ei jaksa mitään "ylimääräistä". Moni nurkka kaipais siivoamista jne. Pakko vaan välillä huilata itekin, tehdä vaan pakolliset, kuten ruuan ja pikkusiivot. Kai tää joskus tästä helpottaa!

Imetän vielä iltaisin, mutta taitaa olla maito jo aika vähissä, kun ei pojalla aamuisin ole kovin märkä vaippa. Pikkuhiljaa kai voisi tuonkin lopetella, nyt alkaa tuo pojan hammaskalustokin vähän tuntua, vaikkei varsinaisesti koskaan mua oo purrut..

Nyt oottelen miesväkeä kotiin, mies lähti pojan kanssa äitinsä luona käymään!

 

meillä sattui juuri järkyttävä tapaus kun poika kaivoi esiin vanhan kaukosäätimen jossa sisään oli jääny patterit ja saanut tietysti ne poiskin sieltä ja kun tulin katsomaan niin patterit levällään ja vaaleaa murusta joka paikassa. se muren oli siis kai kuivunutta nestettä jota valunut patterista enkä tiennyt onko poika syönyt sitä. soitin myrkytyskeskukseen ja sanoivAT että jos ei oireita päälle päin( kuten nielemisvaikeudet, vammat suussa, runsas kuolaaminen tai vatsakipu) niin ei hätää. pahimmassa tapuksessa patterin neste syövyttää ruokatorven ja vatsalaukun. pojalla ei onneksi mitään oireita ja kun keräsin muruset pois, eii niistä tullut käsiinkään mitään.ehkä aine on haipunut pois ajan kanssa? no oli taas sen verran pelästyttävää että nostan heti kaiken vähänkää vaarallisen korkealle! enkä tajua miksen ole tehnyt sitä aiemmin! :ashamed:

 

celia81 onneksi/toivottavasti ei tullut mitään pahempaa.

Meillä vähän samanlaista kuinBebolla Viimeset pari kuukautta yöt olleet aika huonoja ja viimeset 3 yötä todella huonoja,ei edes auta oikein viereen ottaminenkaan kun heräilee silti ja alkaa itkeskelee.univelkoja ei saa pois nukuttua kun en millään viittisi pojan päikkäreitäkään käyttää nukkumiseen,mutta välillä tulee nukahdettua.

Tuli äsken neuvolassa käytyä ja poika sai 2 rokotetta,toivottavasti ei mene rokotteiden takia ensi yö vielä huonommin.
Pää on pieni,ihan siellä alakäyrällä ja joudutaan 3kk päästä käydä neuvolassa mittaamassa uudelleen,niinkuin silloin otetaan myös pituus ja painokin kun aika hoikka poika on.
Itse pienenä jouduin käymään läkäreissä pienen pääni takia joten eiköhän tuo ole vaan perinnöllistä.
Käskivät antaa ruokaöljyä ruuan seassa,mutta nyt ruoka alkanut maistuu niin hyvin ja isompia annoksia joten katsotaan jos paino vähän nousisi normiruaalla.

Pojan mitat oli 9505g ja 79cm päänympärys oli 44.5cm ja toinen hoitaja sai päälle 44cm,eipä näköjään ole tullut päähän kokoa 4.5 kuukaudessa kuin 1.2cm,kun pituutta on tullut se 5cm.

Luulis tuon isän pää vähän kompensoivan tuota pikkupäisyyttä,kun isällä ei ole mikään pieni pää

Nyt röhnäämään vähäksi aikaa kun poika nukkuu.

 

Tahtoo kanssa kirjoitella teidän kanssa, ainkun ehdin
Eli tyttö 1.3

Tehilla iso voimahali :hug:

tuttipulloa täällä vielä käytetään, nokkamukista juominen menee ihan pelleilyksi, eli saa vaan nokkamukista ruokailun yhteydessä, mutta esim. illalla saa sänkyynsä maitopullon.

sanoista.. meillä tulee n. 10 sanaa.

meillä ei vielä kävellä, nousi edellisviikolla seisomaan ilman tukea ja on ottanut joka päivä muutaman askeleen, no hiljaa hyvää tulee

Eilen oltiin 1v neuvolassa ja mitat oli 10kg ja 76cm py oli 47(muistaakseni) tuntuu kovin isolta tää meidän tyttö, kun poika oli 1v nlassa 7,3kg ja 70cm

 

Kirjoitanpa minäkin pikaisesti kuulumisia. Tosi mukava lukea, miten samanlaisia juttuja nämä taaperot oppivat ihan samoihin aikoihin!

Meilläkin on nyt 1,5 kk kävelty ja nykyisin vähän juostaankin. Ulkona ei poju vielä oikein uskalla kävellä, kun on niin kömpelö kengissä ja toppavaatteissa. Muutenkin on aika varovainen ja harkitseva liikkuja. Viikonloppuna vasta tuli ensimmäiset taistelumerkit naamaan, kun ensin kaatui Lego-palikkaan leukansa ja sitten jääkimpaleeseen nokkansa. Kiipeillä ei vielä uskalla, portaillakin jää taputtelemaan ensimmäistä porrasta. Lusikalla kovasti leikkii, mutta ei vielä tajua viedä suuhunsa. Palikoita kyllä pistelee oikeasta kolosta sisälle, on pistellyt jo syksystä alkaen.

Ruoka maistuu pääsääntöisesti hyvin. Allergioista muut paitsi maito on väistyneet. Maitoa testattiin pari viikkoa sitten, ja teelusikallinen aiheutti ripulikakan. Parin kuukauden päästä sitten uudestaan. Tyytyväinen kyllä olen tähänkin edistykseen. Mennyt paremmin kuin uskalsin edes toivoa. Kasvukin sujuu hienosti, 1,5 kk sitten 1-vuotisneuvolassa oli 10 950 g, 76,8 cm ja 47 cm.

Tarhassa poju on ollut nyt reilut 2 kuukautta ja on sopeutunut hyvin. Tosin kaikki räkätaudit sun muut tietysti kantaa kotiin. Muutama viikko sitten oli parvorokko ja tällä hetkellä adenovirus. Onneksi ei ainakaan vielä ole mennyt korviin taudit. Vesirokkoa ollaan toiveikkaina odoteltu, kun sitäkin tarhassa on. Ei tarvitsisi ottaa rokotetta, jos sairastaisi ihan 'livenä'.

Niin ja pippelikin meillä on löytynyt. Aina vaipanvaihdon yhteydessä pitää tarkistaa, että se varmasti on tallella . Kovasti naurattaa, kun se löytyy. Mitäs muuta? Puhetta tulee kovasti, mutta ymmärrettävää on vain 'kakka' (ai miten niin pojun kakkaa on tarkkailtu innolla allergiasuossa rämmittäessä...!) ja 'kenkä'. Hampaita on 9 ja ainakin 4 uutta ihan pinnassa tulossa.

Itse raskauduin helmikuussa, mutta tuhruvuoto alkoi oikeastaan heti. Ultrassa todettiin kaksosraskaus, jossa toinen alkio oli mennyt kesken heti plussaamisen jälkeen. Toinen jatkoi kasvuaan viime viikonloppuun asti, jolloin sydän pysähtyi. Tänään olin kaavinnassa. Toivottavasti tärppää pian uudelleen.

 

kanella, harmillisesti päättyi toi sinun raskaus! Täytyy toivoa parempaa onnea seuraavaan raskauteen. :hug:

Käytin TAAS tänään pojua lääkärissä. On ollut hiukan itkuinen ja yölläkin on vähän itkeskellyt. Ja löytyihän sitten syy tähän kaikkeen, korvatulehdus!!! Tämä on siis toinen korvatulehdus parin viikon sisällä. Saatiinkin sitten lähete putkitukseen. Nyt sitten vaan odotellaan aikaa ja toivotaan, että kun aika joskus saadaan, poju olisi silloin terve.. :attn: Ja sitten, ettei pieni pääsisi missään helpolla, hengitys on yhä vähän rohisevaa, joten lääkäri määräsi 5 päivän kuurin kortisonia. Itseä ei haittaa pienet yökitinät, kun niitä on tilanteeseen nähden ollut todella vähän! Mutta pientä käy sääliksi. Tuntuu tosi kurjalta, kun oma pieni on kipeä. Nyt siis tätä sairastelua on jatkunut useamman viikon ja siinä välissä oli se sairaalajakso.

-mervi-elina ja poju 1v2kk

 

Unettomuus vaivaa, siksi vähän hassu kirjoitteluaika =)
Mutta :wave: kaikille, pitkästä aikaa!

Monella lapset tuntuvat sairastelevan - niin täälläkin! Helmikuusta lähtien on poika ollut jatkuvasti nuhassa ja kröhässä ja tosiaan siihen päälle sitten ne silmätulehdukset ja kertaallen molempien korvien tulehdus. Nyt vasta on tauti hellittämässä, enää yskii satunnaisesti. Ihanaa

Oliko se bebo, kun kirjoitteli poskihampaiden puhkeamisesta? Meilläkin on poskihampaita tehty alas pitkään ja hartaasti; ihan järkyttävän kokoiset mollukat on ikenissä, mutta hampaita ei vain näy, ei kuulu. Meillä myös tuli sellainen verenpurkauma siihen hampaan kohdalle ja ien meni sellaiseksi mustaksi. Kamalan näköinen ja voi vain kuvitella, miten kipeä sellainen on :O Nyt kuitenkin on sitten ihan varkain puhjennut ylös kulmahammas ennen niitä etummaisia poskihampaita. Niiden puhkeaminen tuntuu kestävän ikuisuuden!

Eilen investoitiin uusiin avorattasiin. 14 vuotta vanhoilla perintövaunuilla / -rattailla on sinnitelty tähän asti, mutta nyt hankittiin Brion Ponyt. Ihanat kaikessa yksinkertaisuudessaan Poikakin tuntuu viihtyvä niissä, kun niistä näkee niin hyvin kaikkiin ilmansuuntiin. Niin ja niihin pääsee ihan itse kiipeämään! =)

Nyt kokeilemaan, josko se uni tulisi silmään. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, parin tunnin tunnin päästä tulee kuitenkin herätys...

 

Lisäsin Nemun listoille. Hiukataa jos joku on jäänyt välistä!

kanella todella ikäviä uutisia. Paljon voimia.

Minkä kokoisia jalkoja teidän lapsilla on, tai minkä kokoisia kenkiä olette ostelleet? Me ostettiin tytölle kevääksi gore-tex "lenkkarit" kokoa 21. Kärkeen jäi noin 1,5cm kasvuvaraa, mutta mietin, että meneeköhän noi kengät vielä syksyyn? Ei isompia ois tietty voinutkaan ostaa, mutta kun ei ole aikaisempaa kokemusta että kuinka nopeasti tämän ikäisten lasten jalka oikein kasvaa? Kesäksi otetaan ulkokäyttöön Eccon sandaalit, joilla tyttö on nyt talvella sisällä harjoitellut kävelyä. SItten meillä on sellaiset kävelykengät, jotka toimii lähinnä kaupunkiolosuhteissa muttei tosiaankaan missään päiväkodin ulkoiluissa.

Meilläkin selvis päivähoito ym. asiat kun mä sain työn! Aloitan toukokuun tokalla viikolla mutta teen vaan kolme päivää viikossa ainakin kevään ja kesän niin tytön ei tarvitse olla kovin montaa päivää viikossa hoidossa. Alkaa kuitenkin jo vähän jännittää tuo päivähoidon aloitus. Te kenen lapsi on päiväkodissa (me haettiin vaan päiväkotipaikkaa) , miten siellä on alkanut hoito? Ja antakaa hyviä vinkkejä aloitukseen!

Meillä on parannuttu korvatulehduksesta ja reilun viikon kuluttua on kontrolli korvalääkärillä. SItten kuullaan lääkärin mielipide putkituksesta. Mä olen ihan sen kannalla, että putket laitetaan. Varsinkin kun tyttö aloittaa päivähoidon niin olen aika varma, että seuraava korvatulehduskierre alkaa viimeistään päivähoidossa. Ja onhan tässä 5kk:n sisällä ollut 4 korvatulehdusta, joista yksi ollut pitkittynyt ja vaatinut kaksi antibioottikuuria. Meillä meni eka vuosi aikalailla sairastaessa. Ekat kuukaudet vältyttiin taudeilta mutta juhannuksena tytöllä oli eka pahempi flunssa ja syksy menikin sairastaessa. Tuntuu, että kun edellisestä ollaan selvitty seuraava tauti on jo ollut nurkan takana odottamassa.

mervi-elina ollaanko teillä jo parannuttu taudeista? Toivottavasti putkitus on pian ja poika on silloin terve!

celia kyllä pystäyttää nuo läheltä piti -tilanteet. Onneksi mitään vakavampaa ei sattunut ja patterit oli jo vanhat. Nää lapset on niin nopeita ja menee kaikkialle että saa olla silmät selässäkin. Silti meilläkin on syöty hiukan myrkyllistä kasvia ym.

bebo kurja kuulla, että teillä yöt olleet rauhattomia. Onko vieläkään rauhoittuneet yhtään? Voi kun syynä olis vaan vaikka hampaat tai jokin ohimenevä. Yöuni on niin tärkeää että itse kukin on kuin zombi jos ei saa nukuttua. Todella toivon teille rauhallisempia öitä!

 

Hei taasen!

Kanella :hug:

Päivähoidosta. Meillä alkoi hoito NIIN kivuttomasti ettei tottakaan. Käytiin kyllä tutustumassa paikkaan parin-kolmen viikon aikana kerran tai pari viikossa. Viimeisellä tutustumiskerralla menin eri huoneeseen piiloon tunniksi, eikä poika ollut moksiskaan. Hän ei ole muutenkaan kyllä vierastanut koskaan juuri ollenkaan. Ja tuntuu että ´muiden lasten seura saa helposti äidin tai iskän unohtumaan. Viikolla täällä kotona ollessa poika oli saanut mun kännykän käsiinsä. Oli sitten lähetellyt päiväkotiin tekstiviestejä, noin 8 kpl. Viesteissä oli muutama tyhjä ja lopuissa luki "J." "J.a" , "w" jne.... Soittivat sieltä minulle että onko siellä joku hätä... Eli siis selkeesti poika hoitoon ikävöi .

Toisesta korvatulehduksesta taidettiin selvitä .

Täpäristä tilanteista, Kauhulla odotan kesää (tai siis kovasti innolla, mutta) kun piha on täynnä myrkyllisiä perennoita. Eikös ainakin Matami-mimmi ollut puutarha ihmisiä, ja aanikin?? Joku ehdotti kukkapenkkien aitaamista, mutta aivan mahdoton homma! Täytyy vaan vaania poijan perässä jatkuvasti.

Kengistä. Meidän pikkupojun kengät taitavat olla kokoa 19. Syksyllä ostetut Eccot kokoa 21, aivan liian suuret.. Kontiot kokoa 20 ja Kuomat kokoa 22 (ensi talveksi), ostin vähän käytettynä. Eilen käytiin katsomassa Prismassa kenkiä ja valikoima oli kyllä todella hyvä. Pelkästään Eccoja oli useita malleja plus muut päälle. Ei vielä ostettu mitään kun rahaa ei liiemmin ole, mutta käytiinpä sovittamassa. niin poikahan siis kävelee vielä tukia pitkin, ei uskalla ilman liikahtaa.

Kesäaikaa!!

 

ikuisuus Meidän pikkumiehen popot on kokoa 22

 

Moi!

Täällä itse flunssan kourissa eikä pää kestä kauan pystyasentoa, joten pikasesti jotain, ja kertoilen muita kuulumisia toiste.

Ikuisuus: 21 kengät minäkin ostin tytölle kevääksi ja niissä jää tyhjää n. 2cm. On varmaan siinä ja siinä mahtuuko enää syksyllä. Esikoinen tais käyttää aikanaan 1 vuotiaana 21 keväällä ja 22 syksyllä, (muistan ostaneeni hänelle 23 kengät syksyksi ilman mittausta/sovitusta ja olivat liian isot ja seuraavana keväänä jo liian pienet). Tietysti vähän yksilöllistäkin miten jalka kasvaa. Nää kenkäasiat kyllä aiheuttaa joka kevät/kesä/syksy/talvi yhtä paljon pään vaivaa!

Tehilla, puutarhakasveista: riippuu varmaan taas lapsesta kuinka innokas on laittamaan suuhunsa kaiken minkä käteensä saa, mut en lähtis aitaamaan mitään tai poistamaan mitään kasvia. Vahtimista ja kieltämistä ensihätään, ja sit jos joku myrkyllinen kasvi kiinnostaa ihan ylitsepääsemättömästi, niin sitten vasta muita toimenpiteitä. Meillä esimerkiks tuo pojanjulli pisti viime kesänä ensimmäisen kerran myrkkypensaan (näsiän) marjan suuhunsa, oli siis jo 2,5v ja sitä ennen ei suunnilleen mitään nurmikkoa kummempaa ollu maistellu. Näsiän marjahan on myrkyllisin mahdollinen, mutta niitäkin pitäisi syödä useampi ennen kuin aiheuttaa myrkytysoireita. Useimmiten, kuten tässäkin tapauksessa, myrkylliset kasvit on niin pahoja ettei niitä pysty syömään myrkyllistä määrää, vaan lapsi sylkee kasvin pois suustaan. Erikseen on sitten kasvit jotka aiheuttaa/voi aiheuttaa ärsytystä jo koskettaessa. Jokainen varmasti tietää jättiputken, mutta myös ritarinkannukset on sellaisia mitä niitä pitäisi itsekin käsitellä hanskat kädessä. Suurin osahan puutarhan koristekasveista, perennoista etenkin, on myrkyllisiä, mutta maisteltuna ne aiheuttaa korkeintaan mahanpuruja ja myrkytys vaatis jo isojen määrien syömistä. Kaikesta huolimatta, mulla on myrkytyskeskuksen numero kännykässä! Onneks on tarvinnu vaan tuon yhen kerran soittaa...

Meillä on myös aika hieno kärpässienikasvusto syksyisin pihassa, mut ihan periaatteessa en ole niitä lähteny hävittämään. Kieltämistä ja vahtimista ja pelottelua Eihän siitä mitään tulis jos kaikki vaaranpaikat raivataan pois tieltä, onhan lapsen opittava hillitsemään itsensä. Ja siitäkin huolimatta että tuo esikoinen on tuollanen jääräpää, niin on malttanu olla koskematta niihin sieniin, ja vähän isompana tietysti jo alkaa ymmärtääkin että miksi ei saa koskea. Oikeestaan myrkytyksiä enemmän pelkään lasten kiipeilyä ja putoilua, autojen ja koneiden alle jäämistä. Maaseudulla kun noita houkutuksia ja vaaranpaikkoja on hurjat määrät, varsinkin tuommoselle vilkkaamman puoleiselle pikkupojalle. Vaan onhan niitä yhtälailla kaupungissakin.

 

kanella :hug:

Meillä pojalla on kengän koko talvikengissä 20, kevätkengät varmaan saa sitten ostaa 21-kokoiset. Meille kenkäkaupan myyjä neuvoi, että kolmen kuukauden välein olisi hyvä näin pienellä tarkistaa kengän koko. Et saa nähdä meneekö kevätkengät sitten enää syksyllä.

ikuisuus Paljon onnea uudesta työpaikasta! :flower:

Täällä yöt nyt menneet paremmin, poika tosin usein 4-5 aikoihin, mutta rauhoittuu helposti ja nukkuu puoli kuuteen. Viime yönä nukkui klo.20.30-6 heräämättä! Ihottuma on alkanut parantua ja hampaatkaan eivät tällä hetkellä pahemmin vaivaa, siksi kai ollaan saatu taas nukkua paremmin.

Sairastelultakin ollaan vältytty (koputtaa puuta) nyt hetkeksi aikaa. Mies oli muutamia päiviä sairaalassa kovan keuhkokuumeen takia. Se vähän säikäytti, että jos oikeasti tapahtuisi jotain kamalaa ja jäisi pojan kanssa kaksin..:'(

Huomenna mennään pojan kanssa sairaalaan lastenkirurgin tutkittavaksi, että pitääkö nuo laskeutumattomat kivekset leikata. Luvassa varmasti huutoa, poika ei voi sietää tuommoista tutkimista..mutta tuleepa asiaan selvyys.

Sitä vielä piti kysyä, että millaisia tyynyjä teillä on lapsilla vai onko ollenkaan? Meillä ei pojalla ole vielä tyynyä. Kaupoissa kun olen katsellut lasten tyynyjä, tuntuvat olevan niin isoja ja paksuja. Poikakin kun nukkuu paljon vatsallaan, niin semmoinen on varmaaan vaan tiellä. Peiton kanssakaan poika ei oikein "osaa" nukkua. On nukkunut unipussissa, mutta kun se on pesussa niin sitten peiton alla. Poika vaan jo viimeistään tunnin päästä ryömii peiton alta pois ja menee melkein aina sängyn kauimmaisempaan nurkkaan peittoa "pakoon". Onneks ei enää ole niin kylmä, että tarkenee kuitenkin nukkua ilman peittoakin, eihän sitä itse voi jatkuvasti yöllä käydä toista peittelemässä.

 

bebolle onnea hienosti nukutusta yöstä!
Tyynynä meidän pojalla on sellainen littana, ohut aikuisten tyyny. Painuu siis keskeltä tosi matalaksi, mutta reunoista jää hiukan enemmän koholle. Pikkumies nukkuu nykyään mieluiten kyljellään ja tuo tyyny tuntuu olevan juuri sopivan korkuinen siihen asentoon. Tyyny tuli otetuksi käyttöön tuossa aiemmin, kun räkätaudista kärsittiin; tuntui helpottavan yskänpuuskia ja hengittämistä muutoinkin, kun pää oli hieman kohollaan. Ja jäi sitten käyttöön

 

Hei!!

Tyynyä varmaan tarvittais meilläkin.. Poika käyttää peittoaan tyynynä. Ei pysy peiton alla, vaan nukkuu melkein kontallaan ( =) ) eli polvillaan pylly topakasti pystyssä ja ylävartalo peittomytyn päällä.

Su iltana hänelle nousi kuume. Eilen koko päivän 39 ja yli. Makasi vaan mahallaan ja välillä aukoi silmiään. Oksensi pariin kertaan. Onneksi joi vettä ja mehua kun annettiin. Nyt näyttäis kuume loitonneen, mutta väsynyt on vielä. Eikä ruoka oikein maita. Katsoin tuossa että tässä kuussa mulle tulee työpäiviä kokonaiset 5 ! POika sairastellut, ja omaan raskausepisodiinkin meni 2 viikkoa kotona. Ilmoitin aloittavani työt 100% toukokuun alusta. Jos saisi enemmän työpäiviä.

 

Kanellalle :kiss: :wave: ja tsemppiä jatkoon!!

:hug::xmas::hug::flower::heart:

 

Heippa pitkästä aikaa! Nämä viimeiset kotipäivät ovat vierähtäneet niin vauhdilla, ettei ole ehtinyt kirjoitellakaan. Tosiaan siis maanantaina alkaa työt mulla ja poika jää iskän kanssa kotiin. Ihan kiva saada pehmeä lasku tähän alkuun ja päästä kiinni töihin ennen kuin alkaa päiväkotiarki toukokuun toisellla viikolla. Palaan kyllä vanhaan työpaikkaani, mutta uusiin tehtäviin eli uutta on opittavana aikalailla. Toisaalta hyvä että nyt mulla ei ole esimiesvastuuta kuten ennen, eli tarvitsee huolehtia vain itsestään eikä samalla ryhmästä alaisia...

Meillä ollaan oltu suht terveenä nyt, esikoisella oli vatsatauti, mutta muut säästyttiin siltä, onneksi. Saa nähdä mitä sitten syksyllä on tulossa, kun päiväkodissa alkaa taudit jyllätä ja toivotaan että tuubit pysyy korvissa siihen asti.

Meillä on kengät kokoa 21-22 tällä hetkellä. Ihan tällä viikolla vasta on poika oppinut kengät jalassa kävelemään, vaikka muuten onkin jo 11 kk alkaen kävellyt. Kevätnilkkurit ovat kokoa 21 ja varmaan aika sopivat, 22 kokoiset "tennarit" on ihan hyvät vaikka kasvunvaraa onkin, mutta 22 kokoiset kumisaappaat näyttää jätti-isoilta.

Yöt on meillä edelleen katkonaisia. Viimeistään kolmen maissa otan pojan viereen nukkumaan ja sitten alkaakin kitinä ja "riehuminen". Meinaa poika karata sängystä tai sitten heittelee itseään ympäriinsä niin että melkein väkisin saa pitää kiinni ettei putoa sängystä tai loukkaa itseään. Nyt on tainnut puhkea kulmahammas vaivata tällä viikolla, mutta muuten luulen, että nälkä häntä vaivaa aamuyöllä ja siksi nukkuu pätkissä ja levottomasti. Ennen puolta seitsemää ei kyllä olla noustu.

Yritän ehtiä kuulumisia lukemaan ja kertomaan, kunhan työarki tasoittuu. Heti ens viikolla on tarkoitus olla Helsingissäkin pari päivää eli se siitä pehmeästä aloituksesta Aurinkoista kevään jatkoa kaikille!

 

Nyt on muutettu ja laatikotkin lähestulkoon purettu! Ihana uusi koti :heart:

Poitsu alkoi myös kävelemään n. viikko sitten ja nyt mennäänkin kovaa vauhtia
Suostuu kävelemään jopa kengät jalassa!

Kengät on kokoa 20-21. Täytyykin tässä suunnata kenkäkauppaan, kun eihän nuo viimesyksynä hommatut ensiaskelpopot enää keväällä mene. Nyt sitten vaan jotain hyviä kenkävinkkejä kehiin!!

Poitsu siirtyi omaan huoneeseen heti, kun tänne uuteen kotiin muutettiin ja hyvin on poikaa nukuttanut! Käy nätisti illalla nukkumaan ja max. kerran herää yöllä! Kyllä tuo oma huone on vaan niin ihana juttu, lauantaina sain ite nukkua pidempään, kun mies nousi pojan kanssa ja laittoi vaan makkarin oven kiinni, jolloin sain nukkua ihan rauhassa :heart: Entisessä asunnossahan me nukuttiin kaikki samassa huoneessa, eikä siellä ollut edes makkarissa ovea jotta olis saanut rauhass nukkua..

Vielä tää kuukausi kotonaoloa ja sitten Toukokuun toisella viikolla töihin

 

Meillä pahin sairastelu hellittää. Pojulla on yhä vähäistä yskää, joka varmaan liittyy enempi astmaan. Pojullahan on astman takia kelasta se b-todistus ja nyt sitten tuli täytettäväksi vammaistukihakemus. On siis b1-todistus ja astmakin katsotaan tässä tilanteessa vammaksi. Aika hurjalta kuulostaa omaan korvaan tuo sana vammainen, kun toisella on vaan astma ja sen kuluihin ja tutkimuksiin haetaan hiukan helpotusta.

Pojun kengät on kokoa 22 ja talvikenkä kokoa 24. Ja kengät jalassa ei tosiaankaan suostu edes seisomaan. Ihan muutaman kerran on pitänyt kenkiä sisällä ja kamala huuto seuraa, jos laskee kengät jalassa lattialle. Ulkona kyllä on kengät jalassa, eikä edes huomaa niiden olemassa oloa.

Poju oli viikonloppuna ensimmäisen kerran yökylässä. Suht hyvin oli kaikki mennyt. Tosin paljon oli kysellyt äitiä ja isää. Ja yölläkin oli heräillyt pari kertaa, kun kotona harvemmin edes inahtaa nukkuessaan. Mutta hyvillä mielin poju oli, kun mentiin hakemaan kotiin! Itselläkin on mukava tunne, kun sai olla miehen kanssa kaksin ja tehdä kaikkea kivaa ilman lapsia.

Poju on nyt ottanut ihan muutamia askeleita. Ne on nyt niitä ensiaskeleita, mutta kovin on varovainen ja tosta menosta on vielä kaukana juokseminen, jne. Mutta katsotaan nyt, josko kävelee toukokuuhun mennessä.

-mervi-elina ja poju 1v3kk

 

Moi!

Kiirettä on pitänyt niin, etten ole pahemmin ehtinyt täällä käyme. Meillä oli lauantaina häät ja oli aivan ihanaa ja nyt sitten ollaan koko perhe vihdoin samalla sukunimellä. Oli aiiiivan ihanat juhlat ja todella hauskaa!

Me ollaan nyt sitten taas vaihteeksi kipeenä, edellestä flunssasta onkin kulunut hurjat kolme viikkoa. Tänään on korvalääkärillä kontrolli edellisestä korvatulehduksesta ja puhutaan mahdollisesta putkituksesta. Mä tosiaan toivon sitä putkitusta, kun ensi kuussa alkaa päivähoito niin tyttö on varmasti paljon kipeänä ja jokainen flunssa tuntuu menevän korviin. Jännä myös nähdä, onko korvat nyt terveet vai onko uutta tulehdusta jo käynnissä. :/ On mennyt viimiset 7kk aikalailla sairastaessa, koko ajan ollaan kipeitä ja heti kun parannutaan, on jo uusi tauti kierroksessa.

mervi-elina hyvä, että pojalla sairastelu hellittää! Hurja sana tuo vammainen tosiaan, mutta pääasia, että teille on saatavilla jotain helpotusta kuluihin. Ja ihanaa, että saitte viettää miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa!

dolly ihanaa, että uusi koti on hyvä ja saitte onnellisesti muutettua! Meilläkin ollut tytöllä vasta pari kk oma huone ja kyllä jotenkin helpotti kun tyttö sai oman makuuhuoneen. Ei tartte yöllä miettiä omaa pyörimistä, että herääkö tyttö siihen eikä toisaalta itse herää jokaiseen rasahdukseen.

Mini tsemppiä työn aloitukseen!

Täällä moni näyttää palanneen työelämään. Mullakin sama edessä toukokuun toisella viikolla, ihan uusi työpaikka kutsuu. Teen alussa vaan kolme vuoroa viikossa töitä, joten pehmeä lasku tiedossa. Syksyllä sitten katsotaan, miltä tuntuu, että haluanko tehdä enemmän vuoroja.

Mulla on ihan kauhea ahdistus tytön päivähoidon aloittamisesta. Luulin jo hyväksyneeni asian, mutta eilen tuli yhtäkkiä aivan kamala olo tuosta asiasta ja kauhea epävarmuus siitä, miten tyttö pärjää ja miten me vanhemmat pärjätään. Toukokuu tulee niin äkkiä. :'(

 

Dolly04 Onnea uudelle kodille!

ikuisuus Onnea naimisiinmenon johdosta!

Meillä myös sairastellaan, pojalla kolmannen kerran kurkunpääntulehdus. Että aika vähiin jäi paremmat yöt. Tuo tauti tuli kyllä ihan yllätyksenä, kun ei ollut flunssaa tms, edellisyönä vaan heräsin siihen kun poika itki ihan hätääntyneenä eikä saanut kunnolla hengitettyä. Toivottavasti tämä kierre menis ohi, kun kesää kohti mennään.

Mulla ei vielä suunnitelmia palata työelämään. Kun ei tosiaan oo työpaikkaa mihin palatakaan, niin aion ainakin toistaiseksi olla pojan kanssa kotona. Jotenkin nautin kotona olemisesta, vaikka rahallisesti toki on paljon tiukempaa. Haaveilen kanssa, että olisi ihana aloittaa sitten noin kuin ikuisuus, että tekisi aluksi lyhyempää viikkoa. Vuorotöihin en ainakaan haluaisi, koska miehelläkin on 3-vuorotyö.

Mutta nyt huilaamaan hetkeksi, kun poika on päikkäreillä. Jaksaa sit taas yön hoivata pientä sairastajaa..

 

iltoja. kengistä, olikohan piltti-lehdessä vai missä että sisäkenkiä ei kannattaisi edes käyttää lapsen jalkojen lihasten kehityksen kannalta vaan olla mahdollisimman paljon ilman kenkiä, kesällä myös ulkona ja että kengän pohjan pitäisi olla taipuisa. meillä oli nuo kuomat kokoa 22, mutta jäi aivan käyttämättä melkein kun ei tuo kävely vielä onnistu.pari kertaa olivat ulkona jalassa, muttei niillä ole kävelty. nyt tänään juuri ostin alennuksesta lenkkarit kokoa 23, oli tosi hankala sovittaa kokoa. yritin saada pojan seisomaan irtopohjallisen päällä kaupassa mutta yritti vain lähteä konttaamaan kaupassa eikä seisonut yhtään :headwall: no ainakin on reilut, toivottavasti pystyy kävelee niil kun oppii kunnolla.
onnea mervi-elina kävelytaidosta! meillä myös poika nyt ottanut pari askelta ilman tukea ja oppinut nousemaan seisaalleen ilman tukea. kovin varovainen lähtemään ilman tukia liikkeelle. ja myös sohvalle oppi nyt kiipeämään ja tulemaan poiskin peppu edellä, yrittää tosin kiivetä nyt selkänojille asti samoin tein.
hirveästi poika yrittää laittaa kaikkea päähänsä. esimerkiksi muovipussien kanssa saa olla varovainen, laittaa ne päähän ja vaatteet ym..sanoja on uusia lamppu, aikaisemmin sanoi: amp nyt tulee se loppukin eli amppu, sitten haloo (aloo), jota sanoo kaikkeen puhelinta muistuttavaan ja kissamme kaapo on saanut myös sinne päin muistuttavan nimityksen.
töihin en ole menossa koska ei ole sellaista mullakaan, mutta edelleen harkinnassa että yritän saada (lastenhoito) työtä johon ottaisin pojan mukaan, syksyllä. sitten vaikka sitä seur. syksynä miettisin pojan hoitoon viemistä. nyt iltapesuille, moi!

 

celia81, samasta aiheesta itsekin lueskelin. Siinä artikkelissa oli just, että mahdollisimman paljon lapsen tulis kävellä ilman kenkiä. Paljailla jaloilla on kuulemma paras oppia kävelemään ja on jalalle hyväksi. Meillä poju tosiaan vierastaa noita ensiaskelkenkiä ja melko usein riisuu sukkiakin pois. Joskus ihan nolottaa, kun toinen kulkee jatkuvasti ilman sukkia, mutta ton artikkelin valossa meillä onkin hyvin asiat.

Pojun kävelemisestä ja muusta motorisesta kehityksestä.. Eli ennenaikaisilla vauvoilla motorista kehitystä verrataan siihen "oikeeseen ikään". Eli poju kalenteri-ikä on nyt sen 1v3kk, mutta lasketusta-ajasta laskettuna ikä olisi vasta 1v1kk. Joten vielä en ole huolissani! Olen sitten huolissani, kun joku ammatti-ihminen sanoo asiasta..

-mervi-elina ja poju 1v3kk

 

mervi-elinalle piti tulla kommentoimaan tuosta sukkien pois repimisestä
Meidän poika on ollut siitä lähtien, kun kynnelle kykeni viimeisen päälle anti-sukka-mies - sukat ehtii yleensä olla jalassa korkeintaan puoli minuuttia pukemisen jälkeen. Sitten niitä saa etsiä joka paikasta, kun poika yleensä vielä jemmaa sukat jonnekin mitä ihmeellisimpiin paikkoihin =)

Itse olen jo luovuttanut niiden suhteen, antaa toisen tepsutella paljain varpain tai sitten puen terälliset housut jalkaan, jos on oikein vetoisan tuntuista sisällä. Hoitotäti oli aluksi ihan hädissään toisen kanssa, kun häntä huoletti, että poika palelluttaa itsensä, mutta on nyt jo rentoutunut sen asian suhteen. Yleensä poika hoidosta haettaessa tulee paljain varpain vastaan

 

Iltaa!

Dolly, onnea uuteen kotiin! :flower: Ja ikuisuus, onnittelut uudesta sukunimestä.

Kengistä: täällä päin on neuvolan fysionterapeutilta tullu suositus kenkien pitämisestä sisälläkin. Itse tulkitsin sen niin, että pieniä aikoja kerrallaan, ei tosiaankaan koko ajan kengät jalassa. Ja meiän perheessä se on toteutunu niin, että kegät on laitettu jalkaan kun lapsi on sitä halunnut. Ja kengät on otettu pois kun lapsi on sitä halunnut. Eihän tosiaan ole mitään järkeä pakottaa jos lapsi ei viihdy kengät jalassa. Meillä kumpikin lapsi on tykänny kengistä. Tyttö kaivaa useamman kerran päivässä kengät kaapista, tepastelee niillä aikansa, ja sit tulee pyytämään että ne otetaan pois. Ulkonakin kengillä kävely on sujunu koko talven. Paljain jaloin ollaan kumminkin suurin osa päivästä, kesällä ulkonakin.

Sukat muuten saa täälläkin kyytiä! Tytöllä sentäs vielä pysyy muut vaatteet päällä, mutta tuo isovelihän kulkee lähes poikkeuksetta aina pelkällä paidalla ja pikkareilla. Ei se mua oikeestaan nolota, tutumpien vieraidenkin aikaan saa juoksennella noin, olen aika varma että iän myötä sitä häveliäisyyttä tulee ihan luonnostaan. Eikä meillä taida etes käydä niin hienoja vieraita että se niitäkään haittaisi. Talvella kyllä hirvitti, kun ite olin aina ihan jäässä, ja toinen vaan painaa housuitta, mut kai ne lapset vaan pärjää kun ne on koko ajan liikkeessä. Jos itekin yhtä paljon liikkuis sisällä, niin tuskinpa kylmä olis!

Töihin palanneille ja palaaville hurjasti tsempitystä!!

Bebo ja mervi-elina ainakin on jäämässä vielä kotiin, onkos muitakin? Siis minä myös.

Ite olen jonkinlaista kriisiä asian suhteen potenut tässä viime aikoina. Lähipiiristä on tämän vuoden aikana palanu töihin 3 ihmistä(äitiä), syksyllä lähtee taas muutama lisää. Olen kumminkin ollu jo 3v kotona, töihin paluu suunnitelmia ei vielä ole, eikä mikään kiirekään, mutta silti tuntuu jotenkin siltä että muut menee eteenpäin ja oma elämä junnaa näitä samoja latuja... Ehkä tämä on ihan normaali reaktio, kun kumminkin useampi vuosi elettiin noitten ihmisten kanssa samaa elämän vaihetta, ja nyt jään tavallaan yksin jatkamaan tätä samaa, muitten alottaessa uutta vaihetta. Siis eihän tämä kotona oleminen ole mitään olemista. Kahden muksunkin kanssa päivät on jo ihan täyttä työtä. Ja oman lisänsä sitten tuo tämä asumismuoto ja tilan työt, joita nykyään lähinnä mies tekee yksin, kodin ulkopuolisen työn lisäksi. Onko teillä muilla ollu tällasia aatoksia? Mutta ehkä tämä tästä taas tasaantuu. Kevät ja kesä tulee, ja kohta ei enää ehdi murehtia mitään.

Jaahans, mut kutsu taas käy. Yritän jatkaa toiste...

 

Moi!

Dolly04 Onnea uuteen kotiin!!
Mervi-elina (meinasin laittaa "naimisonnea") mutta siis onnea naimisiinmenon johdosta!!

Poika sairastui keuhkokuumeseen. Samalla korvatkin tulehtuneet. Melkein viikko oltiin kotona 39 kuumeessa ja välillä saatiin korvatulehduslääkkeet. Kuume vaan ei laskenut eikä poika syönyt eikä juonut ja alkoi kutistua silmissä. Makasi vaan sängyssä mahallaan ja tuskin silmiään avasi. Sitten keskussairaalaan jossa keuhkokuume todettiin. Viisi yötä oltiin lastenosastolla. Nopeesti kuume laski, mutta kehkot ei hapettaneet verta kunnolla. Kotiin satiin tollainen hengitysteitä avaava "astmapiippu".

Hohhoijaa, nyt sitten itse oksennustaudissa......