*Helmikuun hurmaajat heinäkuussa*

Vatsa pömpöttää täälläkin - ihan törkeän näköistä :kieh:
Äkkiseltään vois kuvitella, että olisin ainakin 30. viikolla... Ihmiset varmaan alkaa ihmettelemään, kun mitään ei ala kuulua
Painoa (=turvotusta) on tullut aika reippaasti, mutta se onneksi on jakautunut aika tasaisesti koko kroppaan... Enää en vaa'alle mene paitsi neuvolassa - en jaksa enää ajatella koko asiaa.

Tää kilpirauhasasia on vaan niin p.mainen, että vaikka arvot olis kohdallaan niin olo ei silti ole hyvä. Ja lääkärit tuijottaa vaan niin arvoja eikä ota mitään muuta huomioon.


Develly ja Sintti 11+4 :heart:

 

heippa. niin unohdin mainita että mulla laskettu aika 14.2 ja naisten klinikka.
ikää mulla 28 ja ensimmäinen tulossa. :heart:
masua ei näy mulla, kun muutenkin pömppö..varsinkin nyt kun ruoansulatus kestää.

celia ja precious 11+5

 

Moiks!
Mulla ei viela masu nay yhtaan. Johtuu kylla siitakin, etta en oo saanu sita edellisen synnytyksen jaljilta viela kiinteytettya, vaikka raskauden lahtopaino onkin nyt 4 kiloa vahemman kuin silloin. Oma silma ei ainakaan huomaa mitaan, paitsi iltaa kohden kylla turpoaa kovasti.
Alan tassa pikkuhiljaa tottua ajtukseen uudesta raskaudesta, kohta kaks viikkoa oon tienny. Ja oireitakin alkaa olla kunnolla lahinna vasymyksen muodossa. Koko kroppa on ihan poikki ja ylakerrassa kaynti on ihan kamalan iso ponnistus. Mitaan mielitekoja ei oo viela ollu, mika on ihan hyva kun oon tosiaan taalla ulkomailla viela kuukauden. Mietinkin just, etta mitas sitte jos mun alkaa hirveesti teha mieli jotain karjalanpiirakkaa tai ruisleipaa?

Malinda 12+6

 

Minä kerroin vihdoin raskaudesta vanhemmilleni. Äiti oli ihan järkyttynyt ja isä alkoi raivota ja lasketella ärräpäitä vieressä. Äiti kovasti yritti että jos hankkisin abortin(onko edes mahdollista näi rv.14+4...?) ja puhui sitä että pilaan elämäni lopullisesti.

Tiedän kyllä että rauhottuuvat ja tottuvat asiaan kuten kahden edellisenkin kohdalla joita rakastaavat tosi paljon mutta kyllä tuo suhtautuminen silti vituttaa. :/

Mies on ollut nyt aiempaakin ihanampi. Kahtena iltana tällä viikolla tehnyt minulle pizzaa kun sanoin että mun on tehny sitä mieli jo jonkun aikaa. Koko ajan huolehtii siitä että saan levätä tarpeeksi. Tuntuu kivalta kun hemmottelee ja nyt on jopa alkanut oikeasti osallistua siivoamiseenkin - eilen siivosi ja jynssäsi koko kylpyhuoneen lattiasta kattoon oikein kloriitin kanssa.

Poika ja minä ollaan nyt sitten molemmat antibioottikuurilla. Poika 2vko ja minä 3vko. Pojalla oli ihan selvä punkinpurema ja minulla luultavasti pari rikkiraavittua hyttysenpistoa mutta kun oltiin samalla alueella oltu niin lekuri laittoi minullekin varalta antibiootit.
Inhottava puoli on se että seurauksena on kamala ripuli siitäkin huolimata että syön maitohappobakteereja. Pojan maha on pysynyt hyvänä mutta minulla oireilee ja tuo peräpukamahan taas tykkää tästä niin hyvää...

Vinkkejä siihen millä saisi mahaa kovetettua? :ashamed:

 

tosi kurjaa hopeakaisla, vanhempiesi suhtautuminen. mun siskolla oli 23- vuotiaana 4 lasta ja jäikin sitten pian yksinhuoltajaksi niiden kanssa. rankkaa oli, mutta kyllä hän selvis.
ymmärrän kyllä myös vanhempiesi huolen.
tsemppiä!

 

Hopeakaisla meillä ollut kanssa aina niin niukkaa toi suhtautuminen pikkuisen tuloon, mutta kun sulattavat asiaa niin sitten jo mummot höyryää.....
Nyt tein niin että ilmoitin äidilleni että olenhan jo 35-v ja tässä ei enää lupaa kysytä vaan ilmoitusluontoinen asia....meille tulee vauva....äitin oli ihan et täh...mut siihen se sit jäi...sanoi mikäs siinä...ihmeen tyyni suhtautuminen. Mutta kun olin ekan kerran tipassa niin oli jo miehelle sanonut et eikös neljä olis riittänyt kun toi vointikin on noin huono....entäs jos keskeytätte.....suutuin tosi paljon. Mulle kun alkoi vihjailemaan niin sanoinkin et keskeytätkö sinä ittes jos tulet tosi kipeeks. Sen jälkeen on ollut iisi suhtautuminen ja aina varovasti kyselee vointiani :saint:

miehen äiti ei vielä tiedä....meillä tekee se että on jo yksi sairas lapsi....ovat tietty huolissaan jos taas sairas et miten jaksetaan....toisaalta ymmärrettävää, mutta asian esittäminen vääränlainen

 

Hopeakaisla: Tähänkin vaivaan suosittelen AGIOCUR -merkkistä valmistetta :attn:

 

Täällä *POKS* 14+0.. kauheeta, niin pitkällä jo
Nyt oon huomannut että mahanahka kiristää ja siitä seurauksena kutiaa. Miehen käskin eilen koittaa, kun iho on sillain pingottunut et kaipa se nyt oikeasti kasvaa tuo maha eikä oo enää turvotusta?
Ja se on sellainen kova kun painaa, ei uppoa sormi
Painoa oli taas tullut, mutta, osa on kyllä kesäkilojakin, kun vaan syöty hyvin ja oltu, ei pahemmin mitään urheilusuorituksia tehtynä

Ajattelin illalla laittaa kavereille tälläisen viestin raskaudesta:
(kopioitu netistä idea.. )
Olen ottanut kesänaikana luomusilikonit, sivuvaikutukset kylläkin on huomattavat..
Eikä lopputuloskaan ole kovin pysyvä..

Ja mies laittaa kavereilleen jos kantti kestää
(tämäkin kopioitu netistä.. )
Puuhailtiin niitä näitä, sisään pääsi nuijapäitä,
6kk päästä näkyy tulos, kun leikin lopputulos tahtoo ulos

Mummuille askartelen kortit missä on vauvan sukka ja sisällä joku runo.. netistä niitäkin lueskelin. En halua vaan töksäyttää et paithövei, odotan muuten kersaa

POKS 14+0

 

Hopeakaisla: Onpa tosi kurja suhtautuminen sun porukoilla... :/ Noh, lähes samaa on varmaan odotettavissa täälläkin suunnalla...mun vanhemmat ei tiedä vauvasta vielä mitään. Miehen vanhemmat taas on hirmu onnellisia. :heart: Kiva että edes joku tykkää.

Täällä voidaan edelleen hyvin,ei ainoatakaan oiretta ole koko raskaus aikana ollu! *tuulettaa* Hiukan kova työtahti väsyttää mutta ei muuten. Saa nähdä koska asiakaat huomaa masun ja kantaa itse ne 15kg koiranruoka säkkinsä yms... jopa isot raavaat miehet laittaa mut välillä kantamaan ja ite kävelevät vieressä!

Tää menee nyt nukkuun! jakselkaahan kaikki hyvin! :hug:

 

hopeakaisla: no onpa kyllä ikävä suhtautuminen sun vanhemmilla. miksi he eivät halua sun saavan enempää lapsia. ei titetenkää oo pakko vastata ja sori jos oot jo jossakin vaiheessa kertonutkin mut mulla on mennyt ihan ohi. MEillä ei vielä tiedä kummankaan vanhemmat mut tiedän kyllä heidän olevan iloisia. tai ainakin mun äiti on. se vaan odottaakin koko ajan lisää lastenlapsia ja tuohon vaatsahommaan minä taas mietin päinvastaista.. millä sais pehmennettyä

Me ei kyllä muuten erikseen kellekkään kerrotakkaa vauvasta. sit ihmiset näkee ku näkee..
vatsa mulla on pömpöttäny jo monta viikkoa eikä kyllä nyt voi erehtyä enää tuosta että eikö olis vauvamasu.

röllis ja onni 14+4 vissiin

 

Minun vanhempia siis kismittää se että mies on ulkomaalainen(tosin asunut suomessa jo 20vuotta) ja minua 24vuotta vanhempi(tosin ei kukaan sitä suostu uskomaan jos tuon naamatusten tapaavat).
Lisäksi heitä kismittää se että päätin hankkia lapset ennen kuin käyn kouluni loppuun kun en oikein vieläkään tiedä mitä haluaisin lähteä opiskelemaan - välissä olin myymälävartijana töissä mutta ei ole minun alani pidemmän päälle. Eivät ymmärrä sitä että minulle tämä päätös sopii kun lapsia halusin joten samalla saan aikaa miettiä mitä lähden opiskelemaan eikä sitten tarvitse keskeyttää opintoja vain siksi että hankkisi lapsia.

 

Tässä Tansuli pitkästä aikaa MOI!

Olen välillä käynyt lueskelemassa, mutta ollaan oltu niin paljon reissussa etten ole kirjoittamaan ehtinyt. Täällä pohdiskellaan isoja asioita, koetaan iloja ja suruja. Voimia jokaiselle yhden tai toisen ongelman kanssa kamppaileville tai menetyksen kokeneille! :hug:

Täällä menossa viikot 12+2. Perjantaina ultrasta vain hyviä kuulumisia. Kovin vilkas oli meidän Santtu.

Onko täällä muita, jotka ovat saaneet isoja lapsia? Meidän esikoinen oli melkein neljä ja puoli kiloinen, ja tästä syystä en erityisemmin toista synnytystä odota. Ultraava kätilö sanoi heti ovella, että esikoinen on aika iso ollut ja nyt sinuna pitäisin sokeridiettiä, niin pääset vähemmillä tikeillä. Söin ykkösestäkin tosi tarkasti, kun tiesin suvussa olevan järjestään suuria lapsia. Nyt olen varmaan sitten syömättä???

Hopeakaislalle vielä, että mielestäni saat rauhassa ajatella, että sinun ratkaisusi ovat omiasi ja vanhempien on niitä syytä kunnioittaa, kuten sinäkin kunnioitat heidän tekemisiään. Jos ei kelpaa, niin sitten ei.

 

B) :flower: :hug:

 

Pitäiskö muuten aloittaa uusi ketju, kun on nyt kuukausikin vaihtunut? :wave:

(.) Minä saan huomenna vihdoinkin soittaa sinne äitipolille ja kysellä saisko sen ultra-ajan aikaistettua. Toivottavasti onnistuu.

 

Hopeakaisla ikävää, kun olet saanut kuulla tuollaista! :hug:

Meillä on jo kerrottu omille vanhemmilleni ja mieheni vanhemmille. Omilta vanhemmiltani odotin lievää järkytystä ja päivittelyä, mutta olivatkin vaan tosi onnellisia. Tietty tuossa, kun olin sairaalassa, äitini jo mietti, että jaksatko nyt ihan varmasti odottaa vauvaa. Tuon lauseen pistin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Eipä ole vielä toistanut sanomisiaan. :attn: Mieheni vanhemmilta ei ole tullut minkäänlaista kommenttia. Heillä jo ennestään useampi lapsenlapsi, joten pitävät tätä niin tavanomaisena tapahtumana. Tietty sitä odottaa jonkinlaista reaktiota. Ei hiljaisuuskaan tunnu oikealta suhtautumiselta! :'(

(.) Täällä on ollut kaksi ihanaista päivää ilman yökkimistä. Ainoastaan irtokarkit aiheuttavat huonoa oloa, kun joudun niitä joskus napsimaan matalaan verensokeriin. Muuten tuntuisi, että huono olo helpottaa.

-mervi-elina ja pieni rv 10 + 5 ( miten minusta tuntuu, että nuo viikot junnaa paikallaan!?)

 

Ja siirrytäänpä nyt vihdoinkin elokuun puolelle, eli uuteen pinoon!!

~Zuh

 

huh, olipas tänään hellettä...onneks ei oo vielä iso maha!ultraan täällä 11 päivää vielä, ei malttais odottaa et näkee pienen!, huomenna taas työpäivä...
gallubbia:kuinka monella on selvästi joko poika-tai tyttöolo? mulla tyttö ennastaaan, ja nyt on kyllä "poikaolo", raskaus on ollut ihan erilainen kuin esikolta, ei yhtään pahoinvointia, kun esikolta oksensin viikolle 12 asti.
Nanna ja muru 10+5 :heart:

 

Voimia kauheesti joilla vanhemmat järkyttyneitä lapsen tulosta :hug: .. Varmasti tosi rankkaa... Meillä suhtautuvat positiivisesti vaik lapset onki tullu tiheään. Vanhin täyttää kohta 3, sit 2 ja 8kk ja helmikuus tulee vauva. Elämä välillä rankkaa mutta ei useasti. mut jospa tuo ois poika ku 3 edellistä tyttöä. Viime lapsen syntymän jälkeen elämä oli rankkaa. Vauvalla todettiin synnynäinen sydänvika ja hesassa oltiin leikkauksessa mut jospa ei ois tällä vesselillä mitn. Vauvat on ihania :heart: :heart:

 

Pienoinen nettipimennos ollut tässä mutta nyt saan laitettua pikaista merkkiä. Ens keskiviikkona ois np-ultra ja tuntuu ikuisuudelta ootella sinne asti! Noh...kaipa tän ajan saa jotenkin kulumaan...

Rv 10+5

 

:attn: UUSI PINO AVATTU :attn: :attn: =)