// Helmivauvat 2015 - syyskuu //

Heippa!
Mulla myöskään ensisynnyttäjänä ei ole supistuksista oikein hajua... Joskus maha tosiaan kanssa hiukan kovettuu ja sellainen möykky tuntuu mutta ei kipua. Ehkä ne sitten ovat jotain supistuksia =) Minulle neuvolassa sanottiin että kivuttomina vaarattomia... liitoskipuja sen sijaan tuntuu.

Liikkeitä tuntuu päivittäin. Vatsa alkaa selkeästi työntyä esiin :heart: Kuulemma poikamahalta näyttää... Saas nähdä

Onko muilla ilmaantunut linea negraa? minulla ei sitten yhtään... Oliko siihen mitään tyttö/poika -yleistystä? Kiva meinaan arvailla 2 viikkoa rakenneultraan. Aika kiitää...

hennanennu ja mini 18+0 *poks*

 

Täällä ei ole ollut vielä supistuksia sen paremmin kuin liikkeiden tuntemistakaan. Muutamana iltana olen yrittänyt kuulostella tuntemuksia erityisesti, mutta ei siellä kyllä mitään tunnu. Ehkä ensi viikolla..? Odotan niiiin innolla sitä hetkeä kun hokaan ekat liikkeet! Istukka on kyllä etuseinässä, ja ekaa kun odotan niin kaippa tässä nyt pitää vaan malttaa odotella.

hennanennu: Mulla on navasta alaspäin näkynyt linea negra jo aika pitkään, välillä selkeämmin ja välillä ihan haaleana. Iltaisin näyttäisi olevan tummempi, varsinkin liikunnan jälkeen. Eilen illalla näkyi oikein selvästi, ja vähän navan yläpuolellakin. En ole kuullut koskaan, että sen "näkyvyys" vaihtelee, mutta näin se nyt mulla kumminkin on. Hassua.

Ostin tänään ekat mammahousut kirpparilta, että on sitten olemassa kun ei enää voi pitää vanhoja. Muutamat niistä menee edelleen, kun masu ei ole kovinkaan iso vielä. Semmoinen vaan, että tutut voisi arvata missä mennään, mutta ei käsittääkseni kiinnitä vielä huomiota.. Mutta omaa mahaa on kauhean vaikea itse arvioida! Välillä näyttää tosi suurelta ja välillä melkein normaalilta. Ehkä arviointiongelmat johtuu siitä, etten mikään ihan hoikkis ole muutenkaan. Pitäis varmaan alkaa mittailla niin tulisi faktaa tiskiin.

Toffeetyttö 16+2

 

Heippa taas kaikille ja kiitos tsemppauksista!

Täällä olot ihan ok. Reilu viikko nyt makoiltu ja alkaa kyllä tuntumaan niiiiiiin tylsältä. Tänään ahdisti niin paljon että oli oikein vaikea hengittää! Lähdin sitten pihalle istuskelemaan hetkeksi esikon seuraksi. Kyllä tuntui ihanalta! Täällä kans VÄSYMYS on mieletöntä. Herään aamulla 6.30 auttamaan lapsia pukemisessa ja kun lähtevät, syön aamupalan. Tunnin sisällä tästä lähden takaisin nukkumaan ja vedän helposti vielä 3-4tuntia unia. Tämän jälkeen taas syön ja siirryn alakertaan sohvalle makoilemaan. Sohvalta nousen laittamaan ruokaa siinä kolmen pintaan. Että aika toimettomia mun päivät ovat. Tosin, olosuhteiden pakostakin.

Onneksi isäntä osti padin ja otti netflixin, ainakin katseltavaa riittää O,en myös löytänyt taas käsityöt ja alkanut joululahjoja virkkaamaan. Siinä kuluu aika ja tulee hyvä mieli, myös rahapussi kiittää

Varasin kans rakenneultraan ajan, 6.10. olisi. Tuntuu että tuohon on ikuisuus. Onneksi pääsen ensi viikolla taas kurkkaamaan vauvelia kun on Taysin kontrolli.

Onko teillä joilla jo lapsia, sisarukset reagoinut odotukseen kuinka? Meillä 6v odottaa innolla, mutta 3v alkanut uhmailemaan. Tosin syynä oletettavasti on myös uusi hoitopaikka ja ihan vain ikäkin! Ihme raivareita ja riehakohtauksia saa ajoittain. Ja korvat hukkuu täysin, ei reagoi mitenkään minun puheeseen. Huoh, niin turhauttavaa!

SUPISTUKSISTA, minulla maha kovettuu ja kiristää mahaa aivan kuin vatsalihaksia treenatessa. Kestää muutamia sekunteja, inhottavan tuntuisia. Näitä alkaa monesti tulemaan jos makaa liian kauan selällään tai jos on kova pissa hätä.

Rv 17+6

 

Heikko-Peikko, kysyit tuosta että miten muut lapset ovat ottaneet vauvan tulon. Itselläni on kokemusta jonkin verran ja ikinä ei ole meillä ollut kukaan mustis tai muutakaan. Eikä ole vauvan syntymän jälkeen esiintynyt mitään erikoista ainakaan negatiivisellä kannalla.

Nythän minun kuopus on 6vee ja kun hälle vauvasta kerroin oli hän ensin että jippii, hän ei ole enään nuorin. Mutta hetken päästä naama hieman venähti ettei hän olekaan enään se äidin pienin joka saa nukkua vain äidin vieressä. Tuumin että saa jos haluaa nukkua äidin vieressä. Voipi olla että hänestä kasvaa hetkessä ISOveli ja nukkuu kokonaan omassa sängyssä omassa huoneessa.

 

Hei kaikki pitkästä aikaa!
Olen käynyt lukemassa teidän juttuja mutta oma elämä on ollu niin hektistä että jääny krijoittelut väliin. Voisin kyllä liittyä siihen fb- ryhmään niin ois helpompi pitää yhteyttä =) Itse jouduin aloittamaan ns toisen työn valmentajana jotta saadaan tulevat mätkyt maksettua. Nyt sitten maha pystyssä ohjaan ja juoksen pitkin kentää Onneksi muuten teen lyhennettyä viikkoa pojan kouluunlähdön takia niin saa levätäkkin Ihania ultrakuulumisi ollu :heart:Voi että, ollaan jo kaikki aika pitkällä! Mulla rakenneultra 10.10 ja sitä ennen on salahäät ja häämatka edessä! Wuhuu! Elämä on siis aika kiireistä..

Kiva lukea juttuja ruokailutottumuksista. Itse olen hieman vaan katsonu mitä ei saa syödä mutta muuten on ruoka maistunu ja mahakin on jo sen näköinen LA On muuten 27.2 ja se muuttui 1 päivällä ultrassa Vilkas kaveri siellä näkui ja nytkin jo tuntuu välillä liikkeitä. Hentoja mutta kuitenkin!

Onnea ja iloa kaikille!

Terkuin Eliaza ja Bertta RV 16

 

Heipat täältäkin

Päivän "syntinen" hetki rötköttää läppärin kanssa sohvalla ja näyttää keskaria kaikille kotitöille (joita riittäis ihan loputtomiin täällä Ryysyrannassa...) Pikku-ukon viskasin päiväunille ja perhetyontekijä kävi likat noukkimassa kerhoon, joten saa hetken kuunnella ihanaa hiljaisuutta... ja naputella konetta Väsymyksestä on ainakin mulle tullut todellakin enemmän sääntö kuin poikkeus! Aamulla ei meinaa saada silmiä auki, ja koko päivän koittaa vaan saada ne pysymään auki, mutta mielenkiintoista sinänsä, että illalla kun viimein koittaa se hetki, että vois ite mennä nukkumaan... En mä haluakaan, koska mun on pakko saada se hetki omaa aikaa, olla vaan ja laittaa ajatuksia edes joten kuten ojennukseen päivän jäljiltä. Aika usein tämä tosiaan päättyy kylläkin siihen, että havahdun tästä sohvalta istualtaan... Kauhulla odotan, kun pakko yh-arki vajaan kuukauden päästä taas koittaa, kun ukonrutjake lähtee reissuhommiin On siitä sentään iltasin se apu, että on latomassa kaverina näille termiiteille "käskyjä": yöpaidat! hammaspesu! petiin! Kiitollinen saa olla siitä, että tämä sakki on uniensa suhteen selkeää eli petiin mennään ilman mitään "temppuja", valo sammuu, pienimmältäkin, ja omissa sängyissä nukutaan. Ei muuten tuliskaan mitään, "palautukseen" olisin yökukkujat laittanut

Meillä ei edelleenkään lapset (tai muutkaan) tiedä odotuksesta. Katellaan ny se ru ensin, mitä se tuo tullessaan... Neuvola olis ens ti ja noiden liikkeiden tai ehkä niiden puutteen vuoksi, ihan riittävästi jännittää sekin :/ Ei sinänsä yllätys, kun on +50 ylikiloa, mutta jotenkin odotin aiemmin ton istukan uuden sijainnin takia noita liikkeitä. Jotain yksittäistä kuplaa olen silloin tällöin aistivinani, mutta tiedä sitten, onko kuvittelua kaikki. Ennenaikaisista supistuksistakin täällä oli jo tuntemuksia, ja niitä itsekin kyllä olen muutamia tuttuja "puristuksia" ollut havaitsevinani. Alamaha kovettuu ja tulee tunne, että hengityskin osittain lakkaa hetkeksi, mutta ei kuitenkaan satu mihinkään. Mulla aika useasti on hyvissä ajoin paikat "pehmenny" ja auennutkin, ja ihan jännä nähdä, että jos tästä loppuun mennään, noudatteleeko tämä samaa linjaa vitosen kanssa, joka myös syntyi reilun vuoden ikäerolla edelliseen. Synnytys kesti kokonaisen tunnin ja aukesin kuuteen senttiin ilman ensimmäistäkään kiputuntemusta... Onneksi todellakin olin valmiiksi siellä sairaalassa, muuten tenava olis tullu matkalle, meiltä kun on se 90km tonne KYS:iin. Toiveikkaana itse ajattelen, että se oma "puoliväli" olis jo ohitettu, että siellä viikoilla 37+ alkais jo jotain tapahtua... Mutta pitkä on matka sinne vielä, ei auta kuin vaan koittaa mennä päivä ja viikko kerrallaan.

Sadana lueskelin noista sun mahan ärsytyksistä, ja aika tutulta kuulostaa, mä en ole vaan koskaan saanut selvyyttä, mistä noi mun "krampit" johtuu Mulla oli jo kerran lähetekin tähystykseen olemassa, mutta yllättäen raskaus sotki silloin suunnitelmat ja se jäi. Saan aika ajoin, ja raskausaikoina varsinkin, tosi kivuliaitakin mahakipukohtauksia, jotka päätyy siihen, että vatsa tyhjenee rajusti. "Kohtauksia" saattaa tulla useampiakin peräkanaa, ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Alkaa kääntää mahaa, puskee hirveän hien pintaan, oksettaa, pyörryttää ja koskee tosi kovaa Joskus olen ollut ihan tajunnan rajamailla ja hiestä aivan läpimärkänä, kun oikein on iskenyt, mutta en tosiaan ole osannut yhdistää tätä suoraan mihinkään syömiseen tm. Ärsyttävä vaiva kuitenkin, ja varsinkin nyt, kun vastapainona on ajoittain tosi "laiska" vatsan toiminta... *huoh* Yritä tässä nyt sitten olla Pitäis varmaan itsekin kokeilla noiden viljojen ja sokerin suhteen muutosta. Kahvia en ole voinut juoda kohta kahteenkymmeneen vuoteen, mutta sellasesta semi-tulisesta ruoasta kyllä pidän kovasti.

Uusiakin saapuu vielä mukaan, mukavaa, ja tervetuloa minunkin puolestani pikkuakkanen ja Elisanen Itkettiin sitten Elisanen ihan samasta pätkästä Herkkä olen ollut aina ja tämä tila saa sen kyllä kimpoamaan ihan potenssiin sata! Lapset aina ihan hävetyksessä kun äiti vesittelee kaikki koulun juhlat, ja usein ihan tavan keskusteluissakin tulee vedet helposti silmiin, jos varsinkin lapsista puhutaan. Reaktioita tähän odotukseen on varmasti monenlaisia. Jokohan esikoinen 15vee tokaisee jotain "raadollista" ? Kakkosella vaikuttaa varmasti sukupuoli, sen verran "ärsyttäviä" nuo siskot on ja toisaalta niin ihana tuo pikkuveli (ei vielä tiedä mikä odottaa...). Tytöt kaikki on varmaan ihan mielissään. Itse asiassa olen vähän ihmetellyt, kun tuo meidän kohta neljävuotias tytteli on jo muutaman kerran tässä höpöttäny, että meiltä puuttuu vielä yksi vauva. Se on kuulemma tyttö ja iskä tekee sen (sopii mulle ) Tytöstä en tiedä, mutta toivottavasti tämä "palanen" on se meiltä puuttuva viimeinen sitten

Hennanennu minulla navan yli mennyt viiva on tuonut pojan tullessaan? Tiedä sitten onko vaan sattumaa, vai meille keskittynyt taika

Nyt tää säntää noutamaan tyttöstä kaverisynttäreiltä. Täytyy iltasella tulla kurkkimaan, olisiko tullut ru-kuulumisia lisää... Ihanuutta on lukea iloisia uutisia <3 Möykkyliinin kuulumisiakin kaipailen, olihan kaikki kunnossa :wave:

Samppis ja PiPonen 18+5

 

Linea negra: Kummastakin tullut, mutta vasta loppupuolella esiin kunnolla. Nyt näkyy pientä tummentumaan navan tienoilla, siinä mistä se just ehti haalentua edellisen jäljiltä. Samoin nännipihat ovat alkaneet tummua. Että nääs vauva erottaa ne sitten tissistä paremmin pimeässä

Tyttö- ja poikaraskaudet ovat olleet aikalailla samanlaisia molemmat, samoin mahan muoto. En usko, että mistään tuntemuksista voisi sillä tavalla päätellä, mitä lajia on tulossa. Me ollaan päätetty nyt kuitenkin, että kysytään sukupuoli, jos se vaan näkyy. Se jäis kuitenkin jotenkin kaivelemaan, jos ei tiedettäis etukäteen. Itsellä ei ole mitään hajua kumpi se voisi olla.

Liikkeet tuntu tänään ekaa kerta jo navan yläpuolella! Ihan selviä töytäisyjä... Ihan hurjaa. Mutta mulla on siis lyhyt selkä, vartta muutenkin rapiat 160cm ja olen aina saanut kokea ne raskaudet ylämahalla, ei kertakaikkiaan vaan vatsa kasva niin paljon ulos kuin ylöspäin. No, on tämä masu pyöristynytkin siihen malliin, että ei voi kohta erehtyä, mistä on kyse. Vielä menisi ehkä kesämahan piikkiin tuntemattoman silmissä, mutta tutut sanoo, että kyllä näkee jo.

Kiloista muuten piti sanoa vielä, että mulla on tullut nyt sittenkin ekasta neuvolasta "vasta" n.2,3kg. Viimeksi näillä viikoilla painoin vähän vähemmän, mutta lähtötilanteeseen oli jo +5kg. Eli kyllä tää nousu onneksi nyt on vähän hitaampaa, kun on ennestää vararavintoa. Ja olen pitänyt itseni aktiivisena, kun kerran vointi on hyvä. Ei tässä mitään hikijumppia vedetä, mutta useamman tunnin kärrykävelyitä melkein joka päivä plus koiranulkoilutuspyrähdykset pari kertaa päivässä. Joogassa tehtiin eilen niin hyvät lonkka/pakaraliikkeet, että täytyy ottaa ne ihan perusvalikoimaan iltaisin. On meinaan välillä alkanut lonkkia kolottaa öisin. Muuten ei kyllä satu yhtään minnekään *koputtaa puuta*

Huh, työasiat tulivat vähän vastaan tänään, ilmeisesti jotain joudun tekemään vielä töitä tämän vuoden lopulla hoitovapaan aikana. Joutuu vähän järjestelemään asioita, mutta mies on luvannut muutenkin olla kotona joulukuun ja marraskuulle pitäisi saada mummu suostuteltua hoitamaan tuota vuosikasta. Katsotaan kuis käy. Sitten voisi hyvillä mielin jäädä ä-lomalle, kun on tutkimushommat saatu taas vähän eteenpäin. Olen virkaduunistani ollut näitä raskauksia ennen opintovapaalla opinnäytetyötä tekemässä ja tarkoitus olisi saada kässäri jotakuinkin valmiiksi ennen virkaduuniin paluuta, mutta oman itseni tuntien raskausdementia tekee nuo älyhommat kyllä aika hankalaksi. Ei varmaan auta jäädä silti tuleen makaamaan, kun apuraha meinaa muuten mennä vanhaksi. Pakkohan se paras motivaattori on yleensä, niin tälläkin kertaa.

Nyt pitäis saada jotain suolasta nassuun, mies lähti kauppaan ja tuntuu vähän kestävän... Vaimolla kun on raskaana Nälkä isolla Näällä, niin alkaa pinna kiristyä

Voikaahan hyvin,
PH rv19+4

 

Cockeri palaa linjoille... Hiljaiselo johtunut häämatkasta ja sen aikana hajonneesta nettiboksista joten olen ollut puhelimen varassa enkä ole kaikkea kerinnyt nytkään lukea...

Häämatka Oltiin viikko kahdestaan miehen kanssa ulkomailla ja oli ihanaa, mutta voi luoja kun loppuajasta oli todella vaikeaa jo olla ilman esikoista. 4 päivää olis ollut sellanen sopiva ehkä. Tosin oman stressin tähän toi, että esikoinen sairastui enterorokkoon eli tartunnan oli saanut jo ennen meidän lähtöä. Jännäilin loman sitten, että oonko saanut tartunnan ja beibi oli sopivasti viisi (!!) päivää hiljaiselolla niin aloin olla jo varma, että tartunta saatu ja kesken meni raskaus. Liikkeet olleet kumminkin pari viikkoa jo hyvin voimakkaan tuntuisia joten ei ne ohikaan menneet. Mutta onneksi alkoi taas tasainen rummutus vatsassa käymään. Supistuksista oli myös ollut puhetta koko paluulennon n. 4h supisteli kivuliaasti, ei kovin mukavaa! esikoista odottaes ekat supistukset oli synnytyssupistuksia, tässä ollut nuo lentokoneessa koetut ja muutaman kerran lenkillä supistellut kivuliaamminkin. Lenkkisupistukset oli ennen neuvolalääkäriä ja ei ollut paikoille tapahunut mitään joten en ole matkan jälkeen käynyt tsekkaas...

Me muutetaan! Vihdoin ja viimein meillä kävi tuuri 1½ vuoden etsimisen jälkeen löydettiin asunto johon molemmat ihastui ensisilmäyksellä ja meinasi itselle jo ainakin pienoinen paniikki iskeä kun oli toinenkin tarjoaja. Saatiin napattua tämä kumminkin ja marraskuussa näillä näkymin uusi osoite!

Äitiyspakkausta en ole suunnitellut ottaa. Esikoisen aikana otin kun meillä ei ollut mitään tavaroita (kynsisakset, hiusharjat yms). Vaatteet myin pois lähes kaikki, koska meillä oli älyttömästi vaatetta (ja on muuten edelleen). Jätin puolipotkarit meille vaan vaatteista sekä villahaalarin ja vanupuvun. Puolipotkarit oli ihan liian suuria meidän lapselle vyötäröstä vaikka koon 50 potkarit oli muuten 5kk vanhalle passelit... hieman suurehkoa mitoitusta siis nyt otetaan rahana kun tavarat on jo ja en jaksa sitä myyntirumbaa.

Toppapuku ei hommata tai siis haalaria ei hommata. Ajattelin toppapusseilla mennä tuon pari kuukautta.

Pian poksuu puoliväli (laskettuun siis, vielä viikko varsinaiseen puoliväliin jos meneekin kaks viikkoa yli )

19+5

 

Hei vaan, eilen käyty siellä rakenneultrassa ja onneksi kaiken todettiin olevan kunnossa. Kaikki mitat oli viikkoja vastaavat ja elimet kunnossa.*Sikiön päästä löytyi pienen pieni kysta josta lääkäri sanoi että ihan normaalia ja häviää itestään vk.30 mennessä. Taysin seurantaa ei enää tarvita. Loput ultrat sit normi neuvolan kautta. Saatiin 4d kuvia mukaan, ihanaa. Ukkokin pysyi tolpillaan koko toimituksen ajan eikä pökränny niin kuin viimeksi biobsiassa käydessämme. Näki myös vauvelin ekaa kertaa.

Eilen käytiin sitten ravintolassa syömässä juhlimassa näitä hyviä uutisia ja mun kesäloman alkua. Seuraavat päivät meneekin sit pyykätessä kun saatiin viimein khh remontti siihen malliin että putkari pääsi kytkeen vedet takas.

Mukipukipuu ja Väinö 19+6

 

Ihania ultrakuulumisia ja häämatkoja!!! Pikkasen kade noista molemmista Mua niin himottais kans johonkin ulkomaille, mutta menee kyllä aika pitkälle ens vuoteen ennen kuin tällä porukalla mihinkään lähdetään. Vauvan kanssa on suht helppo matkustaa, mutta aktiivinen taapero + valittava teini ei ookaan sitten ihan yksinkertaisimmasta päästä matkaseuraa... No katsotaan.

Huomenna juhlitaan vihdoin nuorimman 1v synttäreitä, melkein kuukauden myöhässä. Edessä siivousta ja kakunrakennusta tänään siis.

Heikko-Peikolle piti vielä lähettää erityistsempit! Panee ihan nöyräksi kun miettii miten helpolla itse pääsee.

PH 19+5

 

Linea Negrasta, oho nyt vasta tajusin katsella sitä. Tai siis tyhjää paikkaa missä sen pitäisi olla. Aikaisemmin se on kyllä aina tullut, tosin en kyllä yhtään muista milloin… :O Tämä raskaus on kyllä meikällä ollut aivan eri plaatua kuin aikaisemmat, joten ei sinänsä ihme ettei vaikka ilmeistyisikään

Ruokarajoituksista ollut puhetta. Meillä vissiin neuvolassa ei olla ihan niin tarkkoja näistä En siis ole saanut minkäänsortin lappuja, mitä pitäisi vältellä. Tai siis varmaan olen saanut silloin ekasta, mutta enhän minä mitään muista. Toki pastöroimattomat maitotuotteet ja vakuumipakatun lohen olen jättänyt, ne taitaakin olla ne yleisimmat listeriariskin aiheuttajat. Tosin Suomessa on joskus ollut listeriaepidemia, joka oli lähtöisin voista, tarkemmin sen valmistuksessa käytetyistä astioista tehtaalla. Eli sinänsä voihan se iskeä muualtakin jos huono tuuri käy. Tuo vakuumipakattu kypsentämätön kala nyt muutenkin on aika hazardi, kun ajattelee miten kauan se voi säilyä siinä paketissa :x Itse tehtynä söisin kyllä ihan hyvällä ruokahalulla Ja raakoja kasviksia välttää, pööh, pakkohan niitä on syödä Oma pelto täynnä makeita porkkanoita, niin en todellakaan jätä mutustelematta! Pestyny, luonnollisesti

Meillä muuten esikoinen (6v) puhuu vauvasta koko ajan tyttönä. En tajua mistä se on sen saanut päähänsä Odottaa jo kovasti pikkosiskoaan(?!) saapuvaksi ja kyselee siitä aika usein. Vaikuttaa ainakin ihan innostuneelle, eikä tuo nyt kuopuksellekaan ole mitenkään mustis ollut. Kuopus (1,5v) kyllä varmaan repii peliverkkarinsa kun menettää vauvanpaikkansa, sen verran huomion kipeä tapaus taitaa olla, mutta eikös ne kaikki ole tuossa iässä

Uuh, jännää ru-kierros on siis meillä helmivauvoilla alkanut <3 Onnea hyviä uutisia saaneille! Täällä vielä 12 pitkää päivää aikaa odotella, että pääsee kurkkimaan taas vauvelia. Liikkeet ovat onneksi alkaneet tuntua todella hyvin ja päivittäin niin ei tarvitse sen puoleen huolehtia. Viime yönä valvoin taas vaihteeksi kuopuksen vaivoja tyynnytellessä 4 tuntia keskellä yötä, niin koko tämän ajan tuntui masussa olevan pyjamabileet käynnissä. Toivon vaan ettei totu riekkumaan öisin jo masussa ollessaan, kun tuo kuopuskaan ei öitään vielä todellakan nuku. Tai nukkuisihan se jos ei vaivaisi refluksi, kutina, allergia yms.yms. "Jännityksellä" siis tulevaa odotetaan

Sadanakos se myös harrasti ompelua? Mä piirtelin juuri 56 cm bodyn kaavat lehdestä (Ottobren uusimmasta se Sausage Dog), ja ajattelin alkaa surauttelemaan muutamat omat vaatteet vauvalle. Vielä en valinnut kangasta, vaan odotan (kärsimättömästi) ru-ultraa ja tietoa sukupuolesta. Mulla on tosin oikeastaan vain "poika"-kankaita varastossa, joten saa nähdä joutuuko ostoksille ennen sitä, esikoinen kun tuntuu tietävän jotain mitä muut ei

Sinikuu 18+3

 

Heipat!

Mulla päätettiin nyt aloittaa rauta. Hemoglobiini oli matalla ja sydän tykytellyt omia rytmejään. Myös verenpaineet alhaalla (laskeneet vaan lisää). Sain luvan syödä salmiakkia

Ajattelin kokeilla tuollaista juotavaa rautaa? Onko muilla jo rauta aloitettu? Käy vissiin vatsan päälle... :/

Sykkeet kuunneltiin samalla ja siellä jumpsutti. Liikkeitä tuntuu toisinaan enemmän toisinaan vähemmän. Kiva oli kuitenkin kuulla taas sykkeet.

hennanennu 18+3

 

Jos itekin päivittäis taas pikasesti.. jos esikoisen odotus oli vaikeaa, niin ei tässä ainakaan helpommalla pääse

Kävin perjantaina neuvolassa virtsassa proteiinia ja verenpaineet koholla. Ei vielä hälyttävästi, mutta kun lisäksi löytyy turvotuksia, niin kummasti sitä sitten sai ohjeet kotiseurailuun ja ajan neuvolalääkärille. Mun kropassa tapahtuu nyt jotain omituista, josta neuvolakaan ei ota selvää. Lääkäriaika on vasta 24.9., joten sinne asti nyt seurailen sitten tiiviisti kotona. Viikkoja on hurjan vähän ja sekös huolettaa vielä lisää.

Kävin yksityisellä nostamassa mun kilpparilääkitystä, neuvola kun jätti tämän ikävä kyllä vähän retuperälle. Yksityinen sitten jo kauhisteli aika kovasti noita mun arvoja. Ärsyttää.

RU on vasta 13.10. Sinnekin ihan järkky pitkä aika...

 

Raudoista, mulla on alhanen verenpaine ja hemoglobiini, mutta rautakuuria ei aloiteta kun mulla se ei imeydy. Vuosien varrella kokeiltu useaan otteeseen eikä ole ollut mitään vaikutusta arvoihin. Viime neuvolassa sanoivat pistävänsä suoraan taysiin suonensisäseen jos tää tästä tippuu. Mutta joo tosiaan rauta saattaa aiheuttaa vatsan pistelyä tai jopa kramppeja niin kuin itselläni. Useimmilla ei kuitenkaan tule mitään.

Mukavia ilmoja ollu nyt. kääk, puolivälissä mennään aikalailla, pian sikiö on jo elvytyskelpoinen jos jostain syystä tupsahtaa maailmaan <3

Mukipukipuu ja Väinö 19+6

 

Sinikuu, minähän se täällä valmistan ainakin osan vauvanvaattesita itse. Olen aloittanut jo neulomaan vauvalle "makuupussia", jolla pärjää kevättalven harvat kylmät kelit. Sen jälkeen sitten edessä on vaatteiden ompelu. Itse käytän jo varastojeni kätköistä löytyviä kankaita. Joten oli tyttö tai poika niin värimaailma on harmaata, sinistä erilaisia ruskeita, luonnonvalkoista ja jonkin verran muitakin hyvin maanläheisiä värejä.

Nyt on sitten äidilleni kerrottu raskaudesta. Se meni yllättävän hyvin. Negatiiviset kommentit koskivat sitä kuinka ihmeessä olen niin lihava ("valtava" vatsa kuukausiin nähden) ja se miksi ihmeessä en voinut tyytyä lapsettomuuteen vaan piti mennä tuhlaamaan rahaa hoitoihin. Niin ja vielä se että lihavuuteni selkeästi johtuu siitä että syön aamupalakseni yhden jogurtin, enkä mitään muuta. :headwall:
Positiivisena puolena on se että äitini lupasi tuoda minun käyttämäni pinnasängyn ja joitain hänen ikivanhojaan käsityölehtiä että voin tehdä vaatteita vauvalle. Luultavasti tulen saamaan siltä suunnalta enemmänkin vaateavustusta tai ainakin kankaita tässä ajan myötä.

Sammakkoni liikehdintä on jo päivittäistä. Aamuisin on vaikea nousta ylös, kun haluaisin vain maata sängyssä ja nauttia liikkeistä, tosin pikkuinen tuntuu heräävän vasta lähempänä kello 9:ää... isäänsä tullut. <3

rv 18+

 

Hyvää syksyistä aamua!
Neuvolassa käyty ja kaikki näytti ihan hyvälle.
Arvot oli hyvät, painoa tullut kuukaudessa vain 600g.
Ultrattiin jotta nähtiin kasvu ja kun viikkoja on nyt 17+1 niin vauvan kasvu vastasi viikkoja 18. Ultrassa näkyi virkeä poikittain oleva iltatähti. Syitä supistukselle ei nyt keksitty, keskivirtsa ollut ok mutta käskettiin antaa uusi näyte jos sieltä löytyisi jotain.
Neuvolan täti sanoi että kun sydänäänetkin oli +150 niin vauva voi hyvin. Sanoi että jos supistukset jatkuu niin sairaalaan sitten. Siellähän ne laittavat lääkettä ja makuuttaa. En ole yhtään innostunut lähtemään.
Koska sairaalaan varattu aika pelkopolille sekä RU on vasta 10.10 niin varattiin neuvolaan vielä tähän väliin tämän kuun loppuun aika.
Istukka on yläseinässä ja vaimentaa jonkin verran vauvan liikkeitä.

Hemo oli 144 ja paineetkin tosi hyvät.

Sf mittaa ei edes otettu kun alkaa vasta viikosta 20 käyrä ja tällä koolla hyppäämme heti yli käyrän.

Tuossa kuvaa tältä aamulta vauvamahasta joka neuvolankin mukaan on komia!

17+1

Kyllähän minulta itku pääsi kun mietin tällä synnytyspelolla vauvan tulevaa kokoa. Päivä päivältä ahdistaa enemmän koko synnytys.

Jaksamisia kaikille uuteen viikkoon!

Nokkosperhonen & Iltatähti 17+1

 

Huomenta kaikille pitkästä aikaa!

Ihanaa kun meidän porukalla on alkunut jo RU kierros <3 Onnea siis hyvistä ultrakuulumisista niitä saaneille ja terveytuloa myös uudet.

Raudasta täällä on tainnut jotain juttua olla. Täällä ei raudan popsimisesta ole mitään hyötyä kun se ei täällä imeydy. Hemppa mulla on laskenut jo aikalailla mutta vielä ei tayssiin tartte mennä letkun jatkeeksi. Ja toivottavasti ei jatkossa enempää tippuis niin välttäis tayssin reissun siltä osin mutta tilanteen mukaan mennään.

Linea negra on täällä ollut molemmissa aikaisemmissa raskauksissa joista tuloksena ihana PikkuPrinsessa ja PikkuPrinssi joten saapas nähdä tuleeko tästäkin, en ole vielä edes tajunnut tsiikata näkyykö tuo jo.

(.) Täällä tosiaan just vasta herätty joten kommentointini on hiukan hataraa. Jospa saks seuraavan kerran kommentointia enemmän aikaan vähän virkeempänä.
Ihan kauheet aamujumpat on masussa menossa just nyt joten sekin vie hieman tätä mun kirjottamiseen ja kommentoitiin keskittymistä kun ihanasti käteen tuntuu pienen potkut <3 Liikkeet tuntuu päivittäin ja voimakkaina oli oma asento sitten mikä tahansa.
Viikonloppuna aloitettiin meidän 3v suokkitamman satulaan ja ratsastajaan toteuttaminen ja voi kun pollella riitti alkuun hyppyjä ja pukitteluja kun ikinä ei ollut vielä ihminen selässä ollut mutta loppua kohden käveltiin jo nätisti ja käytiin haistelemassa tuoreita karhun jälkiä pihan laidalla satula selässä jotta kaikkiin hajuihin mitä ympärillä on niin totutaan joka tilanteessa. Jäljet oli tosi tuoreet kun koiratkin niistä vielä hajun sai ja olihan isoimmat jäljet mitä tänä syksynä ollaan nähty.
Olihan ihanaa taas touhuta tallihommia kesän laidunkauden jälkeen kun nyt taas heponen talliin yöksi pääsee kun pimee on lisääntynyt ja nallet liikkuu lähempänä pihaa. Kyllä maalaiselämä sit on ihanaa tuumas meidän likkakin kun pääsi taas talleille auttelemaan

Tällä viikolla pitäisi postin tuoda kotiin asti meidän uudet bugan tuplat ja sitten turvakaukalon lämpöpussinkin pitäisi tällä viikolla kotiutua kera muun ihanan tavaran mitä yhtä aikaa tilasin samasta firmasta, ihana päästä jo hipistelemään pikkuhiljaa kaikkea babytavaraa. Tuplat otetaan kyllä jo nyt käyttöön sillä yhden ipanan asetuksella ja hartanit viedään mummolaan niin ei tartte olla aina kiesit mukana kun siellä paljon käydään.

Nyt näyttäisi siltä että Ipanat on aamupalan syöny niin taitaa olla aika itekkin vetää vaatteet päälle ja lähtee tekemään viikon ruokaostokset alta pois.

Hyviä vointeja kaikille masuille <3

BlackPearl 20+0 (pokspoks paukkuu puoliväli)

 

20+0 täynnä! Ja eilen tuntui ekat liikkeet vatsan läpikin Tyyppi moksautteli menemään ihan kunnolla ja on voimistunut viikossa hurjasti.

Löysin fb:stä äitiysvaatekirppiksen ja jestas kun siellä on paljon tavaraa myynnissä! Tosi vähän käytettyjen näköisiä takkeja ja päätin hankkia sieltä yhden takin juuri ostamani tilalle, menin ostamaan varmuuden vuoksi HM:ltä koon L takin ja M olisi riittänyt hyvin, kun olen kuitenkin kokoa 38 yläosasta. Jotenkin ajattelin, että pitää olla iso takki että mahtuu mutta joo... ei ihan noin iso tartte olla

AnnuLiisa - kurjaa jos näillä alkaa myrkytyksen elkeitä olla ilmassa Tiukkaan seurantaan tilanne vaan ja yhteyksiä neuvolaan/polille tarpeen mukaan. Onneksi noita voidaan hoitaakin. Mä sain viimeks loppuraskaudessa niitä pissatikkuja kotiin, kun paineet nousivat. Oli hyvä kun pystyi itse seuraamaan tilannetta. Tuntuu varmasti, että ultraan on ikuisuus vielä, mutta nyt ei auta muu kuin yrittää ottaa rauhallisesti. Se on niille paineillekin paras, vaikka ei kai niihin voi täysin itse vaikuttakaan.

Sadana - hienoa kuulla, että noinkin hyvin meni äitisi kanssa tuo keskustelu. Se on vaan kumma, miten joillekin ihmisille asiat ovat aina jotenkin väärin, vaikka miten ne laittaisi. Harmi tietysti, että kyseessä on oma äiti, mutta kasvattavaa oppia elämään sellaistenkin kanssa jotenkin järkevästi

Rautakuuri tulee varmaan ens neuvolan jälkeen ajankohtaiseksi jos on tullakseen. Mun vatsalle ei sopineet Obsidanit ollenkaan, tuloksena musta ripuli ja kamala pahoinvointi. Sen sijaan se nestemäinen rautavalmiste oli ihan ok, ja saatiin sillä nousemaan vähän paremmaksi arvot. Hirveän matalahan mulla ei ees ole ollut matalimmillaankaan (118) mutta jos normaalitaso on 144 niin onhan siinä pudotusta.

Ruokavalioasioissa maalaisjärjellä... Vuodenjuusto ja homejuustot yököttää muutenkin näin raskaana, raakaa kalaa, munaa, kanaa tai lihaa en laittaisi suuhuni ja välttelen myös kylmäsavuversioita. Paitsi suomalaista metukkaa olen syönyt. Maksaruokia en syö muutenkaan, paitsi eilen maksapasteijalla täytettyä itsetehtyä voileipäkakkua. Juustot, mitkä on tehty pastöroidusta maidosta olen pitänyt listoilla ihan normaalisti. Lakua ja salmiakkia vain pieniä annoksia, kahvia 1-2kuppia päivässä runsaalla maidolla eli lähinnä varmaan 1 kuppi tulee... Makeutusaineet ei maistu hyvältä muutenkaan, joten en niitä käytä. Paitsi light-limsaa ehkä puoli litraa tai litra viikossa yhteensä. Makeisia ei vaan uppoa niin paljon kuin imetysaikana, eikä oikein suklaatakaan, äkkimakeasta tulee nopeasti paha olo, mikä on kyllä painon kannalta hyvä. Inkiväärituotteita tulee syötyä harvoin, en kuitenkaan välttele. Sushia on ikävä ja skumppaa

Vatsa on pompsahtanut tosi ylös ja se tarkoittaa sitä, että ruoka-annokset pienenee vaan. Yhtenä iltana sain kamalan ähkyn ihan normaalikokoisesta liha-annoksesta, minkä olen aiemmin vetänyt ihan tuosta noin vaan. Puoleen vuorokauteen en saanut mitään alas ja sen jälkeen olenkin syönyt vain pieniä annoksia vähän useammin. Olin jo unohtanut tämänkin loppupuoliskon ongelman

Tervetuloa vaan loppupuolen masunkasvattelijoihin kaikki muutkin perässä! Nopeimmathan alkavat jakautua jo tuossa 35 viikon jälkeen, joten ei tätä loputtomasti enää kestä

PH rv20+0 ja aavistuksenomainen poikaolo

 

Heippa!

Floravital nimisen juotavan rautavalmisteen aloitin. Aika hyvän makuinen... Mulla hb tippunut 159-> 112. :/ Kovasti hengästyttää ja huimaa. Eihän tuo 112 olisi edes huono jos lähtötilanne olisi vaikka 120.

Kk:n päästä kontrolli ja jos ei tuo valmiste nosta rautoja sitten otan sen obsidan fe:n käyttöön. Se vaan kuulemma käy vatsaan jonkun verran. Noh. Katsellaan.

Riiviö antaa mahassa jo kunnon potkuja Ei enää epäilystä mitkä on liikkeitä ja mitkä muita maha-myllerryksiä

Vaunuja olen pikkuhiljaa alkanut katsella. Esikoinen kun on tulossa niin en ole uskaltanut hankkia vielä mitään.

18 + 4

 

Ihmettelin itse tuota omaa hemoa joka oli tosiaan päälle 140 ja silti väsyttää vain. Ehkä se väsymys nyt johtuu muusta.
Ja nämä supistukset kun eivät tunnu loppuvan. Kai siihenkin on syy. Hirveä ressi, parisuhteen kannalta asiat ovat aivan kuralla. Luulen ettei meidän suhde kestänytkään tätä raskautta. Olen ollut yksin menossa kohti vauvaperheen arkea ja näin tässä taitaa käydä. Entistä enemmän pelottaa tuleva synnytys, näinkö joudun sinne yksin ja joudun suoriutumaan siitä pelottavan ahdistavasta tilanteesta yksin.
Miehen kanssa ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia puhevälejä ja tämän alkukaudesta lähtien on ollut aikamoista vääntöä eräiden asioiden taholta. Luulen ettemme saa edes asioita selviksi.

Nyt pitäisi heittää kaikki huolet nurkkaan ja keskittyä olemaan rennosti. Ei vain tässä tilanteessa ole helppoa.

 

Unohdin poksua täällä eilen, mutta nyt siis 20+1 mihin ihmeeseen tää aika on mennyt taas? Esikoista odottaes meni hitaasti eka kolmannes, muuten aika meni siivillä (olin koulussa ja töissä joten raskauden ajatteluun ei ollut pahemmin aikaa) ja nyt pitää tuo 1v huolen siitä, että ei oo liiaksi aikaa miettiä. ) tässä raskaudessa tuntuu, että koko raskaus on mennyt ihan siivillä.

linea negra molemmissa raskauksissa tullut tosi aikasin näkyviin, hädin tuskin oon päässyt toiselle kolmannekselle. Esikoisesta tuli viiva alhaalta ylös asti ja tästä on nyt alhaalta napaan asti. Viiva ei toki heti ole ollut tosi tumma vaan tummentunut viikkojen myötä, ilmestynyt tosi aikaisin kummassakin...

20+1

 

Jaksamisia Nokkosperhoselle! Toivottavasti saatte välinne parempaan kuntoon. Edes puheyhteyden saaminen varmasti helpottas

Liikkeistä, mulla ei kyllä vielä päivittäin tunnu, lähinnä silloin kun meen jumppaan niin tuntuu siltä että vauvelikin herää jumppailemaan alkaa oikeen kunnon muljunat heti kun ite alottaa tekeen ekoja liikkeitä. Jännä kun kaikissa ultrissa on sanottu vilkasliikkeiseks. Ennen aina kuvittelin että varmaan tunnen liikkeet ajoissa kun on aina ollu kaameet menkkasäryt, mutta ilmeisesti näillä ei ole yhteyttä.

Kyllä lomailu on mukavaa, aurinkoista syyspäivää kaikille!

Mukipukipuu ja Väinö 20+1

 

nokkosperhonen79 - voimia tilanteeseesi! Esikoisen odotusaika oli mulle myös hyvin raskas henkisesti, kun isäkokelas veti sellaiset paniikit yllärilapsesta, ettei tiennyt mitenpäin olisi. Yhdessä jatkettiin kuitenkin, vähän enemmän mun päätöksestä, kun mies ei minkäännäköisiä päätöksiä silloin pystynyt tekemään.

Ekan lapsen odotusaika on edelleen vähän musta jakso mun elämässä, en muista siitä juuri mitään, koska odotin henkisesti yksin. Kaikki neuvolat, tutkimukset yksin ja synnytykseenkin olin menossa sillä tavalla, että äitini olisi ollut tukihenkilöni. Hän myös kuunteli murheitani odotusajan, kun miehen kanssa ei voinut sanaakaan vauvasta vaihtaa. Mies tokeni kun vauva ilmoitti syntymästä ja kasvoi ihan huippuisäksi, vaikka sittemmin eriteille lähdettiinkin. Tärkeintä on kuitenkin se, että sinä pidät itsesi ja pääsi kasassa, koska raskausajan voimakas stressi voi vaikuttaa sikiöön. Eli sun hyvinvointi on tärkeintä, itse olisi pitänyt myös pistää vaan mies kovaa kovaa vasten, mutta en ollut tarpeeksi vahva vaan kannoin kaiken itse ja sisälläni. Nyt jo 11v täyttävä poika on ollut ihana lapsi mutta kärsinyt koko elämänsä unihäiriöistä, eriasteisista aistiherkkyyksistä, peloista jne. Välillä käy mielessä, oliko raskas odotusaika osasyynä siihen, että lapseni on nytkin niin stressiherkkä. Tosin niin olen minäkin, eli voi olla ihan vaan perittyäkin. Mutta muista, sä oot nyt ykkönen, älä ota toisen elämää (paitsi sen vauvan) kantaaksesi, mies kantaa itse vastuunsa, jos on kantaakseen. Ja tukiverkkoa vaan virittämään, kävi miten kävi, liian yksin ei pidä jäädä :hug:

PH rv20+1

 

Kiitos tuesta. Tilanne on vain sen myötä vähän kummallinen että molemmat tätä Iltatähteä toivoi ja oli niin suunnitelmat miten tulevaisuudessa asutaan ja missä vauva kasvaa. Minulla tietenkin oli myös ehtona yhteinen koti ja ajanvietto yhdessä, tekeminen, odotus jne. Mieheni on erittäin kiireinen, ihan itsesä johtuvaa kun joka paikassa pitää (haluaa) olla mukana ja tästä olen sanonut että jotain pitäisi karsia. Luulin keväällä hänen todella ymmärtävän ja haluavan.
Nyt olen pian puolivälissä raskautta menossa ja miehen kiireet eivät ole laantuneet. Kokoajan on jotain töiden päälle. Nyt kohta kuukauteen hän ei ole ollut minun luona yötä. Saattaa töiden jälkeen piipahtaa ja olla puoli tuntia.
Olen pyytänyt useasti meille mutta turhaan, ja toki minä tästä pahoitan mieleni.
Jos haluan nähdä, saatika nukkua vieressä on minun ajettava 30km miehen luokse ja tämä toki tuottaa lasten kouluun menemisen kanssa ongelmia ja pään vaivaa. Eikä siis ole ihan yksinkertaista että voin lähteä ja mennä miten haluan.
Mutta tästä avautuminen oli taas liikaa. Kun olen ainut maailmassa kenelle voi sanoa EI.
Olen todella yksin. Tässä kaupungissa ei ole minulle ketään läheistä ihmistä ja olen todella yksin näiden asioiden kanssa.

Muutenkin poden synnytyspelkoa niin nyt vielä kahta kauheammin jännittää tuleva. Ja pelkopolilla meinaan kyllä tuoda asiat julki.

Jaksamisia kaikille!

Nokkosperhonen & Iltatähti 17 + 2

 

Voimia Nokkosperhoselle ikävään tilanteeseen Toivottavasti saatte lastenhoitoasioita sovittua vaikka eri teille lähtisittekin. Toivottavasti joku läheisesi voisi lupautua synnytykseen turvaksi.

Llinndda, mitä sulle (ja äidillesi) kuuluu??

Jepa ja Toukka 18+6 (8pv ru:aan...)