// Helmivauvat 2015 - tammikuu //

Mulla kaikki viisi käynnistynyt samalla tavalla.
Supistuksilla. Ja loppuaika kaikissa ollut samaa helvettiä.

 

Mulla on kaksi aiempaa alkaneet ihan laakista suppareilla ja tienny että nyt on menoa, ja ylikään ei ole juuri menneet ku tyttö syntyi 40+0 ja poika 40+1 joten toivon ettei tämäkään menis juuri yli.
Jotenkin on sellainen tunne että tulis jo aiemmin... Ja mitään en ole vielä valmiiksi laittanut
Sitä vaan että kuin vauhdilla tämä tulee ku viimeisin poika syntyi 4 tunnissa, eikä ensimmäinenkään kestänyt ku 7.5 tuntia.... Matkaa sairaalaan noin 50min joten ei kannata kovin kauan tupeksia kotona...

 

Jännää kyllä kumpi ehtii ekana sadana vai shamppis. sulla onkin shamppis todella kypsä tilanne jo. Mukavaa että jaksoit vähän enemmän kertoilla kuulumisia.

Nokkosperhoselle voimia vaikeaan tilanteeseen. Toivottavasti mies alkaisi tajuta tilannetta. Nuo tunteet on kyllä oikeutettuja ja normaaleja tuossa tilanteessa. Onneksi on vielä mahdollista saada sulle sektio jos näyttää siltä.

Aiemmista synnytyksistä niin eka mulla käynnistettiin eli cytotecin jälkeen lähti supistuksia tulemaan. Toka käynnistyi kotona 6min putkeen kestäneellä todella kipeällä supistuksella ja siitä sitten epäsäännöllisesti niitä tuli n. 4-6 min välein. Tiedettiim lähteä liikkeelle kun supistusten aikaan ei voinut muuta kuin ähistä ja kiroilla. Olinkin sit 8cm auki kun päästiin sairaalaan 2h ekasta supistuksesta.

( . ) täällä soiteltiin jo viime yönä synnärille ja lapsenvahdille, mutta ei se lähtö sitten tullutkaan. Supisteli kipeästi 4,5h yhteensä n. 2-7min välein. Ei kuitenkaan sitten voimistuneet ne kivut siitä. Pärjäsin siis hyvin niiden kanssa vaikka panadol ja kuumavesipullo ei niihin auttanut. Nyt ei päivän aikana ole tullut kuin muutama hassu supistus vaan. Alamahaa ja selkä on jomotellut lievästi ja lihakset hellinä. Kävin aamulla neuvolassa ja pikkujätkä oli laskeutunut entisestään eli sf mitta tippunut lisää viikossa. Terveydenhoitaja epäili että olisi nyt myös kiinnittynyt ja tunnustelemalla tosiaan myös sitä mieltä että hyvin alhaalla on. Ilmankos ei kovalla penkillä pysty istumaan ja paineen tunne alhaalla.

Voikaa hyvin kaikki! Jännät ajat meillä lähestyy!

Kampiakseli ja heebo 37+0, täysiaikainen pieni <3

 

Sieltä se Kampiakseli tulee ohituskaistaa No mikäs siinä kun pieni on täysaikainen! Tsemppiä!

 

Täällä koettiin yöllä neljätuntia supistuksia. Tulivat 3-6min välein mutta ei niin jäätäviä. Puoli yks yöllä kävelin pihalla ympyrää.
Sitten yritin vain nukkua tai levätä. Menivät sittrn ohi.
Pikkusen meinas jo paniikki iskeä ettei näillä viikoilla vielä ja ikinä missään raskaudessa ollut tälläistä.

Nokkosperhonen & Eikka 34 + 4

 

Oijoi kun täällä käy meno jo jännäksi! Innolla jo ootan että koska niitä vauvauutisia saa täältä lukea, tuskin kovin kauan tarttee niitä enään odotella.
Täällä kanssa eilinen ilta meni tukalissa oloissa, supisteluissa ja armottoman kovissa tuikkeissa alakerrassa/kohdunsuulla ja paine alamahalla oli aikamoinen. Saas nähdä koska sitä oikeen pääsee jakautumaan.

Jos joku mamma meidän putiikista jotain sattuu löytämään niin laittakaahan ihmeessä sähköpostia tulemaan vaikka oman nimimerkin tai muun "tunnisteen" kera (osote löytyykin sivuilta) niin katsellaan sitten meidän ryhmäläisille omaa alehintaa tuotteelle/tuotteille mistä nyt kukakin kiinnostunut on.

Nyt sapuskat napaan ja sit lasten kanssa lumilinnan rakenteluun ulos

BlackPearl 37 ja rapiat

 

Onpa tosiaan monella jo ollut merkkejä synnytyksen alkamisesta!
Itsekin viime yönä heräsin kohtalaisen kovaan vatsa kipuun/särkyyn ja supistusta tuntui olevan. Hetken makoilin ja kun ei mennyt kunnolla oli edes minuutiksi, niin nousin ylös ja kävin vessassa. No tämä kipu ja supistelu olikin "vain" sekaisin menneen vatsan ansiota. Saas nähdä jatkuuko sama synnytykseen asti.

Tänään oli neuvola. Kaikki kunnossa, painoa tullut alusta n. 11kg ja siihen olen tyytyväinen, just sopivasti. Sf-mitta kasvaa tasaisesti vähän keskikäyrän yläpuolella. Kahden viikon päästä "viimein" lääkärineuvola, jos sinne asti päästään. Aiemminkin olis jo kiva tietää mikä tilanne kohdun suulla on.

Esikoinen on päiväkodissa ja itellä toinen äippälomapäivä. Ihanan rauhallista, saa vain olla. Tosin nyt lähden tönkimään kaappeja, kun saa rauhassa järjestellä.

Pihlaja15 ja tyttönen 35+1

 

Synnytykset Edellinen synnytys alkoi spontaanilla lapsivesienmenolla 36+5. Lapsivettä rupesi hulahtelemaan ilman yhtään ennnakoivaa supistusta.
Tässä raskaudessa sen sijaan kipeitä/tukalia supistuksia ollut rv19 asti, ja nyt pari päivää tullut jo hieman toiveita herättäviä voimakkuudeltaan. (Yli viikon tullut säännöllisiä supistuksia ja väli 2-3 min parhaimmillaan, mutta voimakkuus ei ole riittänyt vielä synnytykseen.) Nyt kumminkin taas heikentyneet joten ei tässä nyt vielä ainakaan mihkään olla lähdössä. Kuluttavaa on jos tätä jatkuu vielä 4½ viikkoa. Sittenkun lukee noita synnytystä ennakoivia merkkejä niin niiden mukaan tän kaverin olisi pitänyt syntyä jo monta kuukautta sitten

No katsotaan miten pitkälle päästään. Pian putkahtelee maailmaan paljon helmivauvoja <3

 

blackpearl ei sun verkkokauppaan ole tulossa sattumoisin elodie details hoitolaukkuja lisää? Haaveissa on graphic devotion laukku, mutta niitä toimitetaan vasta helmikuussa lisää kun olivat maahantuojaltakin loppu...

 

Mullakin edelliset synnytykset alkaneet aina vaan supistuksilla. Ikinä ei oo lapsivesiä mennyt vasta kun synnytyssalissa kalvot puhkoen. Oletan siis että samalla kaavalla tälläkin kertaa kaikki tapahtuisi..
Tälläkertaa EHKÄ aion kuitenkin pyytää sektiota (asun siis ulkomailla, ja täällä sektion saa todella helposti ja lapset syntyvät noin 50% sektioilla!). Muuten varmaan haluaisin ihan normaalin alatiesynnytyksen, mutta mulla on eräs ikävä vaiva joka vaivaa vaan joka päivä enemmän ja enemmän. No, maanantaina keskustelen aiheesta gynen kanssa vielä lisää.

Sairastuin sitten ihan tajuttomaan flunssaan tossa viikko takaperin! En edes muista miloin olisin ollut niin kipeänä ja kuumeessa. Huhheijaa! Elämä alkaa voittaa, mutta vielä nuhaa ja yskää.
Mies on ollut työmatkalla 3 päivää (tulee illalla), vähän jännitti kaikki illat täällä lasten kanssa keskenään ja toivoin ettei mitään synnytyksen suhteen tapahtuisi!!

Mä kärsin UNETTOMUUDESTA. Voi luoja sentään!! :O oon ollut koko raskauden aika väsynyt ja nyt ei sitten nukuttaisi ollenkaan - tai nukuttaisi sitten ihan milloin sattuu (paitsi yöllä). Iltaisin usein oon todella virkeänä todella myöhään! Sit kun menen nukkumaan niin huomaankin herääväni jo 2 tunnin päästä ja sit en saa enää unta! Valvon sitten keskellä yötä sängyssä pyörien 2,5-3 tuntia kunnes taas nukahdan... Ja herään virkkuna jo klo 5-6!
Eilispäivän puunasin meidän keittiötä, kaappeja ja laatikoita (sain muuten tosi paljon aikaiseksi ). Kävin Ikeassa kahden naperon kanssa (!!!) vähän sisustusostoksilla. Oikeastaan menin ostamaan sinne kahta semikokoista kaappia, harmikseni sit noutopisteeltä huomasin että nehän on 30kg per paketti enkä mä tietenkään uskaltanut lähteä raahaamaan niitä yksin mihinkään Vähän harmitti kyllä!
Tänään onkin ollut sitten erilainen päivä, nimittäin on nukuttanut ihan hulluna sen erittäin virkeästi valvotun yön jälkeen! :/

Tiistaina kävin ilmoittautumassa synnytyssairaalaan. Ottivat vaan tiedot ylös potilastoimistossa (vastaa varmaan sitä Suomessa neuvolatädin tekemää sähköistä lähetettä) ja sanoivat milloin "voi" tulla. Täällä on löyhempi käytäntö kyllä kuin Suomessa. Siellä muistelen ohjeeksi saaneeni että "oot niin kauan kotona kun ikinä pystyt - älä tuu tänne liian aikaisin"

 

Heippa kaikille
Tervetuloa uusille mukaan
Kävin maanantaina taas lääkärissä sokeri arvojen takia. Lääkäri meinas et taas viikko katotaan eteenpäin ja sit taas mietitään et aloitetaanko insuliini. Ei voineet samalla tehä synnytystapa arviointia vai sinne pitää sit menmä kahen tai kolmen viikonpäästä uudestaan. Ei siinä muuten mitään mut tuonne matkaa meiltä yli 100km yhteen suuntaan ja meinaa jo olla melko tuskaa tuo ajaminen tän mahan kanssa.Vauva oli jo tosi hyvän kokoinen 2600grammaa
Täällä jännitetään et milloin kans tulee lähtö sairaalaan synnyttämään nyt viikkoja 35+2 ja meidän ensimmäinen syntyi 36 viikolla. Lapsivedet meni ja sit ne seuraavana päivänä käynisti ku ei alkanu supistuksia tulemaan.
oisin kyl valmis lähteen jo laitokselle
Kaikki rupee olemaan jo valmiinakin, paitsi sairaala kassi
mut nyt välipalan tekoon.
hyviä vointeja kaikille

Raputyttö ja masukki 35+2

 

Kyllä sitä huomaan miten yksin olen tämän raskauden kanssa.
Soitin miehelle yöllä puoli yksi että supistelee ja kestänyt nyt puolitoista tuntia. Sanoin että ilmottelen jos lähtö tulee.
Noh, kello on puoli seiska seuraavaa iltaa eikä mies ole edes viitsinyt kysyä minun vointia tai muutakaan. Tiedän hänen olleen töissä ja työpaikka on tuosta meidän ohiajettaessa.
Huomisaamuksi olisi täytettävä tuo voimavara kyselylappu neuvolaan. Itse sen olen täyttänyt.

Mieshän luottaa että minä soitan tai olen täällä valmiina lapun kanssa kun hän kerkeää soittaa.

Mitäpä jos mulle oliskin käyny jotain?
Ei huolta hällä edes soittaa ja kysyä.
Kyllä vituttaa tuo asenne. Sanoo että minä olen työntänyt hänet tästä raskaudesta kokonaan pois..

Voipi olla että jos hän illalla tavoittelee en vastaa puhelimeen. Sen verran ottaa päähän tuo käytös.

Anteeksi taas purkautuminen..

Nokkosperhonen & Eikka 34 + 4

 

Voi vitsi miten on jännää kaikilla! Monikin synnytys näyttää olevan lähellä!

Itsekin kävin tänään synnärillä! Lanka on aiheuttanut viiltävää kipua jo viikonlopusta. Ei koko aikaa, mutta esim. sohvalta noustessa yms asennoissa joissa vauva painaa alas on kipua tullut. Soitin ja käskivät näytille. Maanantaiksi oli langanpoisto aika varattu, mut en uskaltanut sinne jättää. Lääkäri sanoi heti että lanka pois jos vaivaa, viikot on niin hyvät. Sattupa sama hoitaja joka oli mulla osastolla kun lanka laitettiin

Nyt sit vain jännätään koska tulee lähtö. Mut luojan kiitos mun ei tarvii enää stressata että lanka repii kohdunsuun rikkicja pahimmassa tapauksessa johtaa hätäsektioon.

Mun edelliset synnytykset on lähtenyt kans supistuksilla. Tytöstä ensimmäinen supistus oli jo kova ja siitä 5h niin neiti oli syntynyt. Ehdin oleen sairaalassa 55min, synnytysvastaanotolla meni vedet, saliin, pikkuhiljaa saliin, saivat just tipan laitettua (saga positiivinen) ja aloin ponnistaan.
Pojasta alkoi kivuttomilla säännöllisillä supistuksilla n.5min välein. Pikkuhiljaa kipeytyi ja kun kipeitä tuli säännöllisesti pari tuntia lähettiin synnärille. Suoraan saliin, jossa vietin tuskaiset pari tuntia sängyllä. Kaikki mahdolliset puudutteet sinä aikana sain, muttei niistä ollut mitään hyötyä! Poika syntyi vesien kanssa, aikaa meni yht. 4h 55min.

Nyt on muutama menkkamainen supistus tullut ja kivuttomia paljon, mutta ei mitään säännöllistä. Eli katsellaan ja kuulostellaan miten täälläkin asiat etenee!

Tsemppiä, voimia ja kärsivällisyyttä kaikille meille!

Rv 35+6

Muoks. Painoarvio 3kg!!

 

Hui! Jännää luettavaa täällä!
Saas nähdä kuka pienen saa ekaksi syliin, tsemppiä kaikille!
Itse jouduin yhden yön viettään synnärillä kovien vatsakipujen takia, mutta mitään poikkeavaa ei löydetty. Vauvan painoarvioksi saatiin 2700g rv 33+6. Ihan hyvänkokoinen on jo jäbä. <3
Vatsakivut menivät ohi, olo ollut hyvä. Tänään tosin tuntunut kauheaa painetta ja kipua alapäässä kun vauva liikuttaa päätään, tuntuu että väkisin kairaa tietään alaspäin! Huh huh!
Ensi viikolla lähdetään 3 yöksi kylpylään lasten ja mummun kanssa, saas nähdä mitä siitäkin tulee!

Mussukkanuppunen 34+2

 

nokkosperhonen - onko sulla mahdollisuuksia etsiä vielä itsellesi jostain ns. tukihenkilöä (ei välttämättä edes mitään virallista doulaa vaan joku luottohenkilö ylipäänsä), jonka kanssa sopisit yhteydenpidosta kunhan aika tulee? Itselle oli tosi tärkeää silloin ekassa synnytyksessä, kun mies ei etukäteen mitään asiasta pystynyt sanomaan, että mulla oli oma äiti luvannut ajaa paikalle heti kun lähtö tulee. Tokihan on, että ei se kaikille kaikissa tilanteissa tunnu luontevalta pyytää sinne muita kuin tulevaa isää. Mulle se oli tosi iso juttu, että tiesin kuitekin jonkun läheisen tulevan mukaan.

mussukkanuppunen - hyvä, ettei mitään kummempaa löytynyt. Itse en varmaan enää edes tunnistaisi, jos tulisi jotain kipua mihin pitäisi reagoida, kun joka paikassa tuntuu jotain enemmän tai vähemmän tän loppuraskauden takia Viime yönä nuo alavatsan/nivusten lihakset kramppasivat oikealta puolelta, kun vauva pönkeili itseään taas ulos kuopista lonkkaan lepuuttamaan. Ja joo, nyt näköjään kramppaa sitten vasemmalta. Aargh...

Jouduin käymään "Keijon" kanssa muutenkin yön pimeinä hetkinä vähän neuvonpitoa, kun selvästi alkoi taas melskaamaan ja pyörimään irti asemistaan niin että ylävatsa vaan soi. Ei tuolla tavalla voi enää rehata, kun jopa paikkaa pingottaa niin perhanasti! Johan se kaksi päivää viihtyikin siellä alamestoilla Tätä tämä nyt on, tänään pidän huolen siitä, että pääsen kävelylenkille kunnolla, niin ehkä tuokin taas löytäisi sen exit-osaston paremmin. Aamulenkki koiran kanssa teki ainakin ihan gutaa lanteissa. Muutamia menkkamaisempia suppareita ilmaantui viime yönä, ei ihan pelkkää vatsan kovettumista enää siis. Näitä saa kyllä tullakin ihan reippaasti, että tää pötkö täältä vielä yläilmoista ulos saadaan

Heikko-Peikko & mussukkanuppunen - hyvän kokoisia arvioita, ihan valmiin kuuloisia veijareita siis!

Yllättävän monella on jo muutenkin hyviä merkkejä jakaantumisesta - nyt vaan voimia ja kärsivällisyyttä loppuun asti! Toivotaan kuitenkin, että mahdollisimman moni pääsisi lähemmäs täysaikaisuutta, niin alkukin voi olla helpompi sitten vauvan kanssa

Sairaalakassin sisältö kemikaaliosastoineen alkaa olla aika hyvin päässä kasassa ja hankittuna: pikkupullot shampoota ja hoitoainetta, hammasharja, minitahna, huulivoide... Vielä jos sais valittua jotkut pari ehostusasiaa (joku BB-voide, ripsiväri jne) mukaan, ja mukavat vaatteet (imetyspaita/yöpaita, toppeja, liivit, jotkut sisähousut/legginsit, villasukat, ehkä neuletakki) niin alkaisi olla ihan hyvällä mallilla.

cockerspanielin tapaan olen kytännyt BlackPearlin nettikaupasta Elodie details laukkuja, itselle mieluinen olisi kevääksi kyllä se japanihenkinen kassi. Oispa kyllä mahtavaa BlackPearl, jos sun kautta tulis vielä jotain "kantishintaa" meille palstalaisille! Pistetään korvan taakse...

Ainiin, molemman puolen mummot ovat jo ilmoittaneet "ennustuksensa" toisistaan tietämättään, että tämä syntyisi Paavon päivänä (25.1.), ihan vaan sillä perusteella kun vatsa on jo niin iso En panis pahakseni, mutta en myöskään usko yhtään ennen LA:ta syntymään. Sen verran suojelen omaa henkistä hyvinvointiani, että pidän katseen pallossa sinne seuraaville kymmenille viikoille ihan suosiolla.

Pippurihäntä ja mikässetarkkapäiväolikaan - ehkäpä rv37+4

 

Jännät paikat alkaa monella olemaan kukahan se ekana ehtiikään..

Itse olen jo pari viikkoa ollut melko rampa..sohva ja kutimet on mun ystäviä.. supistelee todella herkästi, eikä edes kunnon synnytyssupistuksia vaan valtavaa vatsan kovettumista ja kipua koko vatsan alueella :/ esikko on reilut 1v8kk ja kotona mun kanssa joten aika selviytymistä päivät on siihen 16.30 asti kun mies tulee töistä. Aamupäivällä olo on ihan kohtalainen ja pystytään esim.kaupassa käymään ja lyhyesti ulkoilemaan omassa pihassa mutta iltapäivä on jo melko selviytymistä. Esikko katsookin iltapäivällä edellisen päivän pikku kakkosen tallenbukselta jotta saan levätä ja tehdä ruoan..ulkoilee sitten vielä isänsä kanssa illalla. Vatsa on vielä niin ylhäällä että synnytystä en vielä odottele mutta katotaan nyt.. lääkäri neuvola oli viime viikolla mutta edes vaivojen vuoksi ei sisätutkimusta tehty. .eli ei ole tehty kertaakaan tän raskauden aikana. Kaikki muu neuvolassa ok.

Rv 37+2 eli saa tull jos on tullakseen. .kaikki ei totisesti oo valmiina mutta ei vauva onneksi tarvi loppupeleissä paljon ekoina viikkoina :-D kertakäytövaippa paketti pitäs vielä varalle ostaa, kestot odottaa jo pestynä.

 

Huhheijaa se olis taas ISO piha ja tie inhottavan painavasta lumesta kolattu. Tän päivän kuntoilut siis siltä erää kuntoiltu, sen verran tuli jo hiki ja alkaa tuo kolaaminen jossain tuntua... No toisaalta ihmekkös tuo kun alkaa funtsia että ens viikolla pitäis olla synnyttämässä. Mutta niin kauan kun tekemään ja touhuamaan pystyy niin minähän nautin siitä ja teen ja touhuan ihan niinkuin en raskaana oliskaan.

graphic devotion hoitolaukkua saadaan viimeistään helmikuun lopulla taas hyllyyn kun sitä tais cockeri kysellä. Ja Pippurihäntä & muut mammat, tottakai meidän palstalaisille katsellaan omat alennukset koska tämä meidän ryhmä on kuitenkin ihanan tiivis ja täältä on itsekin saanut ihanaa ja kaivattua seuraa ihmisistä jotka on samassa tilanteessa ja ymmärtää siis sillä vaikka ne tunteen purkauksetkin joita tänne on saanut ja saa rustata. Eli siis ehdottomasti sähköpostia omilla "tunnisteilla" tulemaan jos jotain löytyy mille tarvetta on niin osataan sitten varmasti omalle porukalle hinnat katsoa.
Ja siitäpä saankin hyvän aasinsillan siihen että jos jollain on ideoita tai tarvetta jollekin elodien tuotteelle niin vinkatkaa toki kun alku viikosta taas teen tuotetilausta että saadaan varasto taas kuntoon, ideoita ja toiveita siis saa esittää koska tuoreet ideat ja näkemykset on aina avuksi kun oma nuppi jo hieman löysillä kierroksilla alkaa käydä kun enemmän ja enemmän ensi viikon käynnistys mielessä pyörii jos ei muuten pieni ulos tule.

"Parisuhteen runnomille" isosti tsemppiä ja jaksamisia! Onneks ootta vahvoja naisia niin selviätte ihan mistävaan. Ei muuta kun Kaija Koon Supernaiset soimaan ja sitä vaikka fiilistelemään niin kohtapa sitä huomaa että on itsekin melkoinen supernainen

Sairaalakassi on täällä vielä kokonaan etsimättä ja näinollen myös siis läjään kasailematta. No jospa edes alottaisi sen urakan vaikka viikonloppuna ja pesis samalla loput pienet vaatteet kaappiin odottelemaan käyttäjää. Ja taidampa kasailla bugisten vaununkopan valmiiksi vaikka sille ei nyt ihan heti tarvetta olekaan mutta olispahan läjässä sitten sekin. Ja toki se Tiny love 3-in-1 sitteri/kehto/mikälie härpäke vois kanssa olla aika jees kasailla valmiiks niin on sitten joku iisisti mukana kuskattava pieni kehto missävoi pientä pitää kun muita hommia kotosalla tusailee. Mutta ihan ensin lähden kyllä koko perheen kanssa huomenna luistelemaan vielä kun sinne pääsee. Jännä nähdä kuin tuo meidän pieni herra hiffaa luistelun jujun kun nyt sitten ekaa kertaa luistimet jalassa jäälle pääsee. Itse rakastan luistelua ja yhtään talvea ei vielä ole luistelematta eletty, eikä eletä kyllä siis tätäkään

Mutta nyt alkaa kuulua ipanoiden valtakunnasta pientä nälkäkitinää (ihmekkös tuo parin tunnin ulkoilun ja lumessa remuamisen jälkeen) niin tämä taitaa siirtyä keittiön puolelle työhuoneesta väsäämään jotain nopeeta ja hyvää sapuskaa.

Viikonloppuja kaikille mammoille! Jännä nähdä saadaanko jo viikonloppuna ne ekat vauvauutiset <3

BlackPearl ja 37 plus jotain....

 

Hellou ihaNaiset

Onneks en ole ainoa, jolla on lievästi sanottuna "jortti" otassa tässä vaiheessa Minä eilen soittelin neuvolaan siitä näytteestä ja käski minun aamulla tulla käymään sitä ottamaan. Aamulla olikin sitten kiva mahantyhjennys-operaatio, minkä seurauksena alko limatulppaa tulla. Menin neuvolaan ja otti kyllä näytteen, mutta tökkäs lähetteenkin kouraan ja käski Kys:ille... No täällä sitä sitten ollaan ...kele! Tilanteen ollessa näin "epäselvä" eivät päästäneet kotiin, vaan nyt seurataan huomiseen ja sitten arvioidaan uudestaan. Joo, olen itekin ihan paniikissa tosta 90km:n matkasta, ja nytkin täällä päin lunta tulee pyrynään vaakasuorassa, että meidänkään pihaan ei varmaan öiseen aikaan edes pääse (laskivat tossa siis sitäkin, että kauan ambulanssilla menee...). Ja tämä minun "historia" on toinen momentti sitten... Ihminen, joka lyhimmillään on synnyttänyt tunnin ja esikoiseltakin 6,5h ei oo kauhean luotettava "tulemaan ajoissa" Tähän voiskin nyt laittaa ne "lähdöt":

1. Lääkäri käynnistää synnytyksen sisätutkimuksella vahingossa! Rv 38+2 synnytystapa-arviokäynti, jota siirrettiin pariinkin otteeseen lääkärin ollessa liiallisen alkoholin käytön vuoksi "lomalla" Ja ei sillä, todella mainio lekuri, mutta liekö kädet vähän tärränneet, kohdunsuulta vuoti lammikon verta lattialle, ja hoitaja "ehdotti" lähetettä sairaalaan. Suhisi vielä sitä antaessaan, että menkää oikeasti käymään siellä pian. Mentiin, ottivat yöksi tarkkailuun ja illalla alkoi sitten vettä lorahdella. Aamulla alkoi supistella ja poika pieni 2840g oli maailmassa 13:21 Vedet meni pääosin salissa ponnistusvaiheessa, joku kohdunkaulan puudute ja ilokaasu käytössä.

2. Lääkäri käynnistää synnytyksen sisätutkimuksella ja ei niin vahingossa. Rv 39+6 neuvolasta käsketään kontrolliin päivystykseen supistelujen vuoksi. Luukulla hoitaja kohottelee kulmiaan ja pistää odottamaan. Muutaman tunnin odottelun jälkeen (kun olin jo pariin otteeseen soittanut miehelle, että nyt tulee hakemaan pois, kun hävettää olla supistusten kourissa olevien ihmisten keskellä, kun itsellä ei ole mitään tuntemuksia), lääkäri viimein ottaa vastaan, tekee sisätutkimuksen ja passittaa osastolle, Hoitajalle sanoo, että aamulla käynnistykseen. Kolme ja puoli tuntia myöhemmin poika 3440g sylissä tasan lasketun päivän puolella 00:03 Vedet puhkaistu salissa ennen ponnistusvaihetta, joka kesti 8min, ilokaasu käytössä.

3. Jälleen neuvolasta passitus päivystykseen rv40+2. Ultra ja sisätutkimus ja kotiin. Supistukset alkavat alkuyöstä, jolloin liikkeelle (silloin vielä Keski-Suomessa asuttiin ja matkaa nelostietä 50km). Käyrille ja siitä saliin. Supistusten siivittäminä ilman apuja tyttö 3670g syntyy aamulla varttia vaille kuusi kolmella ponnistuksella, joista ensimmäisen mukana menee vedet.

4. Rv36 huomataan, että neiti perätilassa. Rv37 käännösyritys, josta ei mitään tulosta. Sovitaan kontrolli rv38-39, joka perutaan lääkärin missatessa perätilamerkinnän. Rv39+6 alkaa hiljakseen supistella ja hyvin nopeasti tilanne lähtee liikkeelle. Asutaan jo uudessa kodissa, mutta koska neuvolat ja kaikki on käyty Keski-Suomessa, olen itse kirjoilla vielä siellä, että pääsen tuttuun sairaalaan. Matkaa 100km. Matkalla soitetaan sairaalaan, että ollaan kipeänä tulossa ja sairaala laittaa ambulanssin vastaan. Laukaan Lidl:n pihaan räjähtää vedet autoon ja ambulanssi ajaa harhaan (mies juoksee ja huitoo kuin heikkopäinen!) Supistukset on tiukkoja ja tiheitä, ja kun viimein päästään matkaan, väli on noin 2min. Minä puristan kaikin voimin jalkoja yhteen ja joka supistuksella vettä vaan tursuaa... Minua pelottaa, mutta niin tekee naisellakin, joka on ensihoitajana lanssissa :/ Sairaalan pihassa klo:20, salissa 20:10 ja tyttö 3990g maailmassa täydellisestä perätilasta 20:18. Ei nyt sattumalta mitään kivunlievitystä ja tytöllä pyllynpakarat mustelmilla kun ei äiti antanut tulla...

5. Rv38+2 aamulla tulee limatulppaa, josta erehdyn mainitsemaan miehelle... Puolen tunnin päästä mies palaa takaisin kotiin (lähti siis jo töihin) ja ilmoittaa, että nyt sinä akka lähdet laitokselle, että hän ei pysty tekemään töitä Eikä vie minua edes piipahtamaan joulumyyjäisiin Tyrkkää tk:n pihasta taksiin kassin kanssa ja käskee soitella. Paikat kypsät, vähän auki, päättävät ottaa tarkkailuun pitkän matkan vuoksi... Yö menee ihan ok, painattaa alas ja limatulppaa tulee, mutta ei mitään supisteluja tm. Aamulla katsovat tilannetta, ovat jo kotiin laittamassa, kun herää epäilys veden tihkumisesta (testi näyttää plussaa) ja "joudunkin" jäämään. Soitan kiukkuisena miehelle puolen päivän jälkeen, etteivät päästä kotiin. Typerä, löllykkä tunne alakerrassa menen kansliaan ja kätilö sanoo tulevansa katsomaan. Sisätutkimuksessa toteaa, että olen auki 4..5..6cm ja passitus saliin. Tässä vaiheessa kipua ei ole tuntunut päässä eikä ...siissä! Kävelen saliin 13:02 ja 13:37 tyttö 3760g parkaisee ensimmäisen kerran. Ei kivunlievitystä, vedet jälleen ponnistusvaiheessa.

6. MoMo-tyttöjen synnytys rv19+6 käynnistettynä.

7. Rv37+2 (yksi hukkareissu viikkoa aiemmin takana) yöllä herään supistukseen, joka on, no sellainen, että tuntee. Käyn vessassa, takaisin petiin ja tunnin päästä uudestaan. Herätän miehen ja ilmoitan, että nyt lähdetään. Soitetaan kaverille, että tulee meille, me lähdetään jo menemään. Päälle ja autoon ja jotain tusaamista siinä hetken. Kolmas supistus tulee. Lähdetään liikkeelle. Ajetaan, ja pikkuhiljaa alkaa supistella sillai tuntuvasti, 6min. ja moottoritiellä Kuopioon 4min. välein. Sairaalan pihassa tulee puristus, ei kauhean kipeä, mutta toooosi tiukka, enkä meinaa päästä autosta ulos. Naurattaa (?). Mies lähtee viemään autoa, minä kipitän kasseineni vastaanottoon, jossa ottavat käyrille, 4cm auki. Lähdetään saliin, klo: n. 5 ja jotain aamulla. Haluan olla jalkeilla (niin kuin aina) ja tulevat hetken päästä laittamaan ilokaasumaskin valmiiksi varuilta. Tulee tunne, että nytpäs minä haluankin jotain kivunlievitystä ja soitan kätilön. Voi harmi, oletkin 10cm auki, joten aletaankin ponnistamaan, tässä vaiheessa puhkaisevat myös kalvot, koska poika ei ole laskeutunut. Vauva -2, mutta 3-4 ponnistusta myöhemmin jätkä 3410g maailmassa klo:6:25. Ilokaasu käytössä.

Ja tähän jatkoksi sitten tarina tästä viimeisestä... En ole oikein osannut päättää, että mikä olisi paras jatkumo. Toisaalta pelottaa ihan kamalasti (?!), että mitäs jos tää nyt oikeesti päättääkin syntyä? En mä oo vielä valmis, enkä mä halua sitä kipua tai muutakaan vielä... Ja toisaalta taas haluais "alta pois" koko homman! Olis vaan jotenkin niin ihanaa, että ne sanois, että tää onkin jo 7 senttiä auki, ja olis ihan ookoo olo vielä siinä vaiheessa... Ihana vanha kätilö otti mut muuten vastaan Hällä viisi työvuoroa eläkkeeseen, ja oltiin kuin oltaisiin aina tunnettu. Tulee huomenna iltavuoroon, ja sanoi, että "voitashan myö sitten tämä tehä tässä" Otti muuten ihan mittanauhan esille ja sanoi, että kyllä tämä kolmosella alkaa. Luotan kyllä tässä vaiheessa tuohon hänen arvioon enemmän kuin tiistaiseen ultraan. Sanoi kuitenkin, että ei ole paljoa päälle, ehkä 100-200g.

Mutta näihin tunnelmiin... Pakko lähteä hiipimään tonne huoneeseen. Enpä tässä vaiheessa usko, että tästä valmista tulee tällä reissulla. Kiva kuitenkin huomata, etteivät ihan yliolkaisesti suhtaudu tuohon matkaan tai muutenkaan Tsemppiä muillekin :/ Kun nyt joku saa "putken auki", niin eiköhän se siitä Palailenpa taas linjoille.

Samppakalja ja mysteeri PiPonen 36+5 :/

Ps. tarinat vedetty ulkomuistista, että saattaa jotain päivä/grammaheittoja olla

 

Voi Shampanjapäärynä kuin jännittävät paikat sinulla siellä!
Mahtava oli lukea sinun aikaisemmista synnytyksistä, ja en kyllä ihmettele lainkaan että olet siellä tarkkailtavana.
Viime päivinä olen miettinyt kauheasti synnytystä; pelottaa se kipu, johon ei todellakaan totu koskaan, toisaalta ei malttaisi odottaa että saa vauvan syliin. Olen yrittänyt tsempata itseäni niihin pahimpiin supistuksiin ja varsinkin ponnistusvaiheeseen, jossa viime kerralla menin hieman paniikkiin.

Miehellä on ihan suunnaton työstressi päällä. On viikot reissussa, nytkin viivästyi kotiin tulo ja tulee vasta aamulla. Hän on tuskainen rahatilanteesta joka onkin kyllä hanurista kunnes omat äitiysrahat alkaa juosta. Olen vaan niin huolissani kun toinen on niin väsynyt ja tilannetta tuskin auttaa se, että hän jännittää koko ajan pääseekö edes synnytykseen mukaan töidensä takia. Ja mitä sitten kun vauva syntyy? Jatkuuko työnteko yhtä tiiviinä kun nyt vai saako vähän hellitettyä?

No nyt tuli kyllä purettua tunteita oikein urakalla!

Voimia Meille kaikille loppuhetkiin!

Mussukkanuppunen 34+3

 

Pikainen täältä..
Yhteinen neuvola käyntk takana.. Ensin tehtiin perus tarkastukset minulle ja pojalle. Ei se taas kovin hyvälle näyttänyt. Poika on siirtynyt hieman vinottain että vaarassa mennä poikittain.
Tuo tiistainen sf mitta oli sen 38cm niin tänään sitten 40.. En tiedä mitä enään ajatella.

Keskustelu aloitettiin mielialasta ja pian päästiin synnytykseen. Itkuhan minulta (jälleen) tuli kun kysyttiin mikä pelottaa synnytyksessä? Ja kun kerroin niin neuvolan täti sanoi että nyt hän laittaa ensi käynnillä uuden pikaisen lähetteen äitipolille että josko mietitään käynnistyksen aikaistamista tai jopa hänen mielestään sektio olisi paras. Sanoi että noin raskaasti jos reagoin niin ei ole kenenkään edun mukaista odottaa normaalia synnytystä että hän alkaa olla oikeesti huolissaan.

Miehen osalta keskustelu meni ok, kyllähän tuo mies vähän noottia sai ja ehkäpä hän nyt kotonaan miettii asioita enemmän.
Tarkoitus olisi että hän todellakin viettäisi aikaa nyy luonani enemmön siis käytännössä lähes asuisi tässä. Töiden jälkeen hoitaisi elukat ja tulidi tänne.
Itse en tuon usko toomivan montaa yötä mutta eihän tässä ole hävittävää.
Ainit joka tässä voi hävitä on mies jos ei edes yritä. Meille varattiin myös käynti aika perheneuvolan parisuhde terapeutille joka onkin jo ensi viikon perjantaina.
Saa nähä onko liikaa nyt sitten minulle asioita käsiteltävänä ennen synnytystä.

Nyt täytyy yrittää unta...

Voikaa hyvin ja jännitys tiivistyy vain kovin..

Nokkosperhonen & Eikka 34 + 5

 

Huomenta!

Täällä ollaan oltu valveilla 3.30 lähtien, ei vaan pysty jatkamaan unia ei.. 5.30 sitten nousin ja keitin kahvit. Muut nukkuu vielä, itsekin vähän väsähtäneen oloinen mutta uni ei vaan tule. Hormoonit (?), prkl!!

Tiedän että päivä kun tästä vihdoin käynnistyy, oon viimeistään iltapäivällä taas niin väsynyt etten jaksa kuin makoilla sohvalla (ja nukuskella). HUOH!

Tänään siis rv 37+1, jippii! Aika rientää Pitäis tänään järjestellä vauvanvaatteet laatikostoihin - ja pahoin pelkään että on tullut vähän liikaa hamstrailtua pieniä vaatteita Eilen tuli just paketillinen kun tilasin ale-myynneistä ja voi elämä ne 50cm vaatteet on PIENIÄ! Pahoin pelkään että tuleekohan ne ees ikinä käyttöön (jos ei mahdu edes päälle kun syntyy?!?!). Lähtee ehkä joku niistä palautuksena takaisin (vauvan painoarvio oli jo toissaviikolla 2710g... ja +200g viikkovauhdilla tästä tulee reilusti yli kolmikiloinen!). Esikoistyttö oli syntyessään 2950g/49cm ja käytti ehkä muutaman kerran 50cm vaatteita. Pikkuveli oli sitten 3050g/50cm...

Torstaina luulin (?!) lapsivettä lirahdelleen... Tai en tiedä.. Wc-käynnin jälkeen sellaista veden/maidon -sekoituksen näköisiä tippoja valui jonkinverran pitkin reisiä (olin matkalla suihkuun). Sen kooommin sitä ei ole näkynyt. En tiedä oonkohan liian laiska tutkituttamaan tällaisia asioita. :/ Mies oli työmatkalla ja lapset jo saatu yöunille joten en jaksanut jäädä kuin odottelemaan ja ihmettelemään. Mitään ei siis sen koommin ole tapahtunut. Ei oikeastaan supistuksiakaan.
Vauva liikkuu tosi paljon, inhottavalta välillä tuntuu jo vatsassa. Kääntyminen kyljeltä toiselle todella raskasta välillä!

Voimia kaikille parisuhteisiin ja raskauteen! Toivottavasti kaikki saadaan onnelliset loput

 

Peetu: Mulla kans kyllä holahtelee vetistä valkovuotoa välillä niin että saa miettiä, mitähän se oli. Mutta ne on aina semmoisia kertaluontoisia ja lapsivettä jos tulisi, niin sitä tulisi sitten sen jälkeen vähän väliä eli ei pidä tyyliin vuorokauden taukoa välissä. Meillä on arvioitu sitten ihan samankokoiset veijarit! Nimittäin mulla oli kans 35+0 n. 2700g arvio. Neuvolan käsikopelo 36+ viikoilla arvioi syntymäpainoksi nelisen kiloa. Pikkasen alkaa hirvittää itseä vaan... Ei kyllä 50cm vaatteet semmoiselle mene

nokkosperhonen: Kuulostaa hyvältä, että saitte vähän lankojen päästä kiinni perhetilanteessa. Joskus se ulkopuolisen interventio tosissaan herättää, kuinka paljon ja miten, se jää sitten nähtäväksi. Juuri näin, miehen häviö, jos missaa nämä mahdollisuudet! Kurjaa, että vauvan asento aiheuttaa nyt noin paljon huolta. Mulla on kans ollut kauheat lukemat sf-mitassa vauvan asennon takia. Toivottavasti saat vastakaikua polilta ja pääsette hyvään ymmärrykseen synnytystavasta!

mussukkanuppunen: Meillä on kans iskämies on nyt tosi stressissä. Valvoo öisin huoliaan ja tekee välillä pitkää päivää. Kuulemma isyyslomaviikot 2 kpl pitää kyllä, mutta sitten heillä on fuusion takia semmoinen tilanne, että kesälomiakaan ei välttämättä tänä kesänä pystytä pitämään. Oon henkisesti varustautunut siihen, että tämä vauvavuosi menee meikäläisen hoitamana aika tarkkaan ja taapero sitten pääsee mummulaan välillä hoitoon, jos mua alkaa liikaa väsyttää. Ja varmaan muutenkin joitain päiviä viikossa. Hän kun ei ehtinyt tarhaan edes opetella tässä välissä niin hyödynnän sitten tätä perheen sisäistä subjektiivista päivähoito-oikeutta Onneksi on innokkaat isovanhemmat lähellä!

Shamppiksen kertomukset olivat kiinnostavaa luettavaa! Noin sitä on sulla melkoinen liuta ehtinyt kertyä niitä kokemuksia. Nyt jännätään tätä PiPoa, että joko alkaa syntyä!

Montaks päivää sillä Sadanalla oikein oli H-hetkeen? Joko ens viikolla tapahtuu vai meneekö seuraavalle?

Mä elän täällä niin mukana teidän kanssa, joilla jo vähän alkaa tapahtua! Tavallaan meinaa iskeä synnytyskateus, kun tietää, että itsellä voi mennä vielä se 2-4 vkoa kevyesti (tai siis raskaasti), mutta toisaalta taas jokainen päivä on lähempänä synnytystä ja on kiva ollut jakaa näitä metrejä teidän kanssa Ei se mikään lyhyt pätkä ole kenellekään.

Nyt toukkapussin kutomisen kimppuun!

PH rv38

 

Kolme yötä jouluun on. :xmas:

Kortisonipiikkien jälkeen minuun iski todellinen väsymys. Joka päivä olen nukkunut sellaiset 4 ylimääräistä tuntia ja oikein mitään en ole saanut tehtyä.

Äitini kävi tuomassa läjän vanhoja vauvanvaatteita ja lakanoita. Ja onnistuin tällä viikolla haalimaan vielä lisää vastasyntyneelle sopivia vaatteita alueen FB-kirpparilta, joten nyt ei tarvitse pelätä että sammakko joutuu olemaan ilkosillaan ensimmäiset päivät kunnes kykenen taas ompelemaan.
Ilo oli huomata miten innoissaan äitini oikeastaan on vauvasta. Hän oli alkanut neulomaan vaatteita pikkuiselle ja pohti jo mitä kaikkea pitää neuloa ensi talveksi. Toivottavasti intoa piisaa vielä pitkälti.

Maanantai-iltana pitää yrittää muistaa soittaa osastolle ja kysellä mihin aikaan on tiistaina leikkaus... täytyykin laittaa se heti kalenteriin ettei unohdu.

Mies ilmoitti työharjoittelupaikkaan että hän pitää ainakin maanantain ja tiistain vapaata ehkä myös keskiviikonkin. Maanantaina hänellä on koulussa koe, joten paineita riittää silloin sekä kokeesta että seuraavaa päivää odottaessa. Tiistain hän on kanssani leikkauksessa ja keskiviikkona ehtisi viettää myös aikansa kanssani sairaalassa, jos ei menisi työharjoitteluun. Saa nähdä miten käy.

RV 36+

 

Jestas kun täällä eletään jo jänniä hetkiä!
sadana oi kun oon kade, tietäispä itsekin, koska tämä veijari suotaa ilmaantua.

Eilinen päivä meni taas Tyksissä. Verenpaineet mulle tod, koholla. Nyt sitten lepoa vaan, lääkkeitä en saanut...enkä kannustavia sanoja siitä, että tämä kaveri olisi pihalle jo tulossa. Kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Se siitä pehmentyneestä...prkl!
Mä oon vaan niiin väsynyt tähän. Turvotus on ihan järkyttävää..nyt sit tän pirun verenpaineen takia pääsärkee joka ilta ihan vietävästi sellasta migreenisärkyä. Oikea lonkka särkee joka pirun asennossa. Mä on niin tukossa, että aamusin herään siihen kun meinaan tukehtua limaan, mies nukkuu sohvalla kun mä kuorsaan ihan järkyttävästi.

Tiistaina on se synnytystapa hässäkkä. Siitä en usko saavani mitään irti, kun se lääkäri on niin paska (ihan suoraan sanottuna) hyvä jos yhden sanan suusta siltä saa.

Eilen katotiin sitten tietty painoakin... Veijari painaa jo rv37 3300g. Kahdessa viikossa oli tullut melkein 900g painoa lisää...hupsista...ei siis mikään kevyt poika.
niin joo...poika tämä nyt sit vissiin onkin en saanut punaseks jostain syystä..mut poikalupaukseks vois päivittää.
Ainut toivo siitä, että hän tulis pian nojaa siis siihen, että hänen ei anneta mennä kovin pitkälle ton painon takia...tuskin kyllä suostuvat käynnistelemään pelkästään sen takia.

Eiköhän tää mun omanapainen ruikutus jo riittänyt.

Heilanga ja jästi 37+1

 

Piti tulla kurkkaamaan pitkästä aikaa tähän ketjuun, että joko on vauvoja tullu. Taidan seurailla teidän edistymistä nämä jännät viimeiset viikot. Kirjoittelin siis itekin teidän seurassa parissa ekassa ketjussa, kunnes tuli keskenmeno.
Semmonen kuuluminen oman navan osalta, että meillä tärppäs uudestaan heti, kun sai taas yrittää... eli täällä mennään rv 18+1.
Voimia kaikille viimeisille viikoille ja päiville!

Sulo-Sylvia