herkkä tyttö, normaaliako?

Tyttöni on 2v4kk. Toissapäivänä katsoin jotain ohjelmaa, jolloin liikutuin ohjelmasta niin että aloin itkeä tihrustamaan. Otin tyttöni syliin ja yritin selittää että ei tässä mitään hätää jne.. Samalla tyttäreltäni alkoivat kyyneleet valua, ei mitään nyyhkytystä eikä mitään ääntä, kyyneleet alkoivat vaan virrata. Onko kenellekään tapahtunut vastaavaa? Muutoin tyttö on vilkas ja ulospäin suuntautunut, onkohan vaan itkuherkkyydessään tullut äitiinsä?

 

mun poika oli aikaisemmin yhtä herkkä ku tyttösi.normaalia kai

 

meillä herkkä lapsi 3v,nauru muuttuu herkästi ilon kyyneleiksi

 

Meillä 3 vee itkee usein kun katsoo tv:stä surullisia lastenohjelmia. Ihan normaalia on.

 

kiittäkää onneanne, että teillä on lapsia, jotka osaavat näyttää tunteitaan. Tukekaa sitä piirrettä! Nykyajan koululaisista näkee hyvin, kuinka ei saa itkeä mistään, ei ilosta ei surusta... Mitä siitä seuraa?

 

Meillä tyttö itki kun katseli salama seepraa, "kun noi muut hepat on niin ilkeitä tolle".

 

meillä poikaa alkoi itkettää tiettyjä lastenlauluja kun laulettiin. ps. äitikin on herkkä

 

Meillä kans tunteikas tyttö.. äitiinsä tullut! Itseäkin joskus hävettää kun ei tarvitse olla kummoinenkaan juttu kun jo vetistelen! Toisaalta tyhmää hävetä, koska minusta se on hieno piirre, ihmiset vaan monesti katsovat oudoksuen

 

No, minä en ymmärrä, miksi sitä lasta piti alkaa nostelee syliin ja lässyttää: kaikki hyvin, ei mitään hätää, äiti tässä vähän niiskuttelee, äiti pikkusen ikkasee, kaikki hyvin ei hätää, hyssynyhyssyn.
Ei ihme että lapsi hätääntyy ja alkaa itkeä itsekin.

Eikö omiinkin kyyneliin voisi suhtautua ilman dramatiikkaa?

Empatiakyky on kyllä upea asia olemassaan, kaikilla lapsilla sitä ei ole tai sitten se on kasvatuksen myötä karsittu. Tunnen sisarukset, empatia on heistä yhtä kaukana kuin pohjoisnapa etelänänavasta ja yhtä tunteellisia, lämpöisiä ja toista huomioonottavia ovat kuin gröönlannin jäätikkö.

 

Meilläkin 3v itki kun Pingussa tapahtui jotain pahaa, meni lelu rikki tms. Ja aina jos tv:ssä joku surullisen/vihaisen näköinen, kysyy heti huolestuneena miksi setä/täti meinaa itkeä.

 

No, minä en ymmärrä, miksi sitä lasta piti alkaa nostelee syliin ja lässyttää: kaikki hyvin, ei mitään hätää, äiti tässä vähän niiskuttelee, äiti pikkusen ikkasee, kaikki hyvin ei hätää, hyssynyhyssyn.
Ei ihme että lapsi hätääntyy ja alkaa itkeä itsekin.

Eikö omiinkin kyyneliin voisi suhtautua ilman dramatiikkaa?

Empatiakyky on kyllä upea asia olemassaan, kaikilla lapsilla sitä ei ole tai sitten se on kasvatuksen myötä karsittu. Tunnen sisarukset, empatia on heistä yhtä kaukana kuin pohjoisnapa etelänänavasta ja yhtä tunteellisia, lämpöisiä ja toista huomioonottavia ovat kuin gröönlannin jäätikkö.

Kyllä jokainen normaalisti tunteva äiti nostaa lapsensa syliin ja yrittää selittää että miksi äiti itkee, jos lapsi katsoo hätääntyneenä ja silmät vetisinä että mikä nyt on hätänä. Sehän se vasta empatiankyvyn puutteesta kertoo (äidin) jos asia vaan sivuutetaan ja annetaan lapsen itkeä ja ihmetellä itsekseen.