Huhtikuiset 2018 helmi-huhtikuussa

@Sano Pirkka mulle tuli ihan kyynel silmään kun edes mietin suklaan syömistä. Tällä hetkellä olisin tosin ihan tyytyväinen ihan kaurapuuroon, mutta sitäkään en pysty syömään.

Anoppi kävi myös remppakahveilla. Sain yhden elämän suurista oppitunneista, joka kuuluu, että anopin tullessa kylään ei kannata jättää roskapussia eteiseen odottamaan viemistä. Siitä roskapussista ei sitten päästy koko vierailun aikana yli. Ei tuntunut uskovan, että jos emme anna hänen viedä pussia, tai tule viemään sitä samaan aikaan kuin hän poistuu, emme vie roskapussia koskaan. Siis ihan kirjaimellisesti parahti, että mieheni ei ainakaan vie niitä roskia sitten koskaan. Roskapussi ja tietääkseni myös anoppi kyllä selviytyivät tästä vaikeasta tilanteesta ja molemmat poistuivat asunnosta saman vuorokauden aikana.

 

Täällä on myös kuuma öisin ilman peittoa todellakin tarkenee ja yöt on yhtä pyörimistä. Koko ajan menee huonommaksi tuo nukkuminen, onneksi alkaa olla kevät.

Meillä ei anoppi kommentoi, mutta mun äiti kyllä silloin tällöin yllättää jollain hilpeällä kommentilla tosin omalle äidille on helpompi sanoa, että annappas nyt olla, ei kaikkea tarvitse aina sanoa ääneen

Täällä ollaan edelleen perätilassa. Viikkoja nyt 30+4, eli aikaa on vielä kääntyä, mutta vähän alkaa jännittää kun ei tämä kaveri ole oikein päin käynytkään :/ onko muuten muilla ollut kuinka monta neuvolalääkärikäyntiä tähän mennessä? Mulla yksi, ja jotenkin sitä olisi kiva tietää missä mennään etenkin nyt kun on alkanut enemmän supistelemaan.

 

Mullakin on lämpimämpi kuin ennen. Ei missään nimessä kuuma, mutta nyt en palele enää koko aikaa, kuten ennen.

Mullakin on @Marsha ollut vasta yksi lääkärikäynti, silloin joskus alkuraskaudessa. Seuraava on rv 35+3 tai jossain niillä main, vajaan parin viikon päästä. Tai nopsasti kyllä näin lääkärin jo eilen, kun hain saikkua viimeiseksi työviikoksi. Iski sen luokan iskiaksen, etten voinut enää olla töissä. No, ensi viikolla olisi työt muutenkin loppuneet. Nyt on ihan outo olo, en ole koskaan ollut työttömänä, eli aina jos olen jäänyt töistä pois olen tiennyt, että palaan parin viikon päästä takasin. Nyt mulla loppuu määräaikainen sopimus tässä äitiysloman aikana, enkä tiedä milloin palaan, enkä tiedä palaanko edes samaan paikkaan. Outo fiilis! Samoin kuin se, että mitä ihmettä tällä kaikella ajalla nyt pitäisi tehdä. No, kai sitä voisi alkaa pestä vauvan vaatteita ja lakanoita ja muita valmiiksi.

Kävin äsken hakemassa matkarattaat, jännää! Eihän niille nyt ihan heti taida tulla edes käyttöä, mutta oli niin hyvällä hinnalla ja lähellä, etten voinut jättää ostamatta. Mutsy Nexot ovat. Reilun viikon päästä haetaan vielä vaunut, sitten varmaan alkaakin olla jo isoimmat hankittuna. Autoon pitäisi ostaa ja asentaa isofix-kiinnike, että saisi telakan kiinni siihen. Siinä tulee kyllä pieni ongelma, tai siis autoon pakkautumisessa vauvan kanssa. Meillä on vanha ja tosi ahdas autokatos ja vielä reunapaikka siitä, eli auton toiselle puolelle ei pääse ollenkaan. Tulee kivaa kikkailua, kun pitää varmaan laskea aina vauva turvakaukalossaan maahan ennen kuin peruuttaa auton katoksesta pois. No, eiköhän se siitä lutviudu jotenkin.

 

Mullon ollu yksi lääkärineuvola rv27 ja nyt on rv30+1, seuraavaa ei oo sovittu, mut ens viikolla terkkari neuvola nii liekkö siellä sit sovitaan seuraava.

 

Mulla oli yksi lääkärineuvola ekan kolmanneksen jälkeen, oisko ollut viikolla 14.. toinen tulisi viikolla 36 mutta äitiyspolikäynti kuulemma korvaa sen kun siellä oon tutkittavana sen verran tiheään.

Tää on kyllä ihan uutta et vauva punkee itseään jo nyt tonne alas. Aiemmilla kerroilla vauva on laskeutunut vasta synnytyksessä ja maha ollut korkealla ja tasaisen pyöreä loppuun asti. Supisteleekin joka päivä. Toissailtana kellotin kahden tunnin ajan kipeitä supistuksia joita tulikin 6-7 minuutin välein mutta sitten hiipuivat. Verta ja limatulppaa on tuhruttanut vessassa käynnin yhteydessä pariin kertaan, ilmeisesti paikat alkaa kypsyä.. peukut pystyssä ettei tällä kertaa tarviis odotella synnytystä viikolle 42 muutaman viikon sais pieni kuitenkin malttaa vielä.

 

Täälläkin ollut vain yksi lääkärineuvola ja seuraava onkin sitten viikolla 35. Tuli itsellekin yllätyksenä, että kuinka vähän raskautta seurataan ns ”käsikopelolla” jos ei ole mitään poikkeavaa. Sit kun on ensimmäinen raskaus kyseessä, niin epäilee kovasti itseään, että osaako huomioida merkit jos joku ei olekaan niin kuin pitää.

Meillä ainakin nuo perus neuvolat ovat olleet pelkkää lämpöisten lätinää, että niistä en koe olleen suurtakaan hyötyä asiassa.

Tässä radi-sekoilussa ehkä ainoa hyvä puoli on ylimääräinen lääkärikäynti (tai käynnit, tiedä sitten noista, että kuinka usein siellä saa rampata) ja yksi ylimääräinen ultra vko 36. Vähän toivoisin, että radi-lääkärissä ultrattaisiin myös, mutta taitaa olla toiveajattelua

Täällä on vauvan vaatteet jo pesty ja viikattu kaappiin ja suurin osa tavaroistakin on hankittu. Enää puuttuu amme ja kaikki ne tuhat pientä tavaraa, mitä en vielä tiedä tarvitsevani sänky pitäisi myös koota, mutta sillä ei taida olla vielä kiire.

Ajattelin myös käydä ostamassa apteekista valmiiksi pienen selviytymispakkauksen kotiin vauvaa varten, ettei sitten tarvitse ekan keskellä yötä iskevän nuhan takia panikoida.

 

Vauvaa ultrattu. Kokoarvio oli viikoilla 31+0 2 kg, eli normaali, mutta ihan yläkäyrillä lasketun ajan yli ei kuulemma missään nimessä odotella, eli viimeistään viikolla 39 on sitten käynnistys edessä. Eipä sinänsä tullut koko yllätyksenä, kun ei meille ole yhdessäkään ultrassa pientä vauvaa lupailtu. Vauvalla oli kuitenkin kaikki hyvin.

Muutenkin oli kiva tavata lääkäriä. Kohdunsuu oli kiinni, eli nämä mun jatkuvat supistukset eivät ainakaan ole kypsyttäneet paikkoja.

Radikin on nyt ekaa kertaa uusilla ohjeilla pysynyt kurissa, todella helpottavaa. Sain siis myös lääkkeet, mutta kyselen ensi viikolla annostukset nostot ja että jatketaanko sen kanssa ylipäätään jos nyt tulee tosi hyviä arvoja. Ja näin innoissani olen siis YHDEN päivän jälkeen kun yksikään luku ei ole heittänyt vieläkään en pysty kyllä montaa ruoka-ainetta syömään, tuntuu kuin olisin vangittuna johonkin fitness-kisaajapainajaiseen raejuustoni ja kananmunieni kanssa

 

Mulla on huomenna neuvola. Pitäisköhän tivata jonkinlaista kokoarviota vauvasta?
Mulla on sokeritestiliuskatkin ollu loppu jo monta päivää enkä oikeastaan ole hirveästi edes sokereita mittaillut. Syön ns. peruskotiruokaa ja yleensä kun mittaan, niin eka on 4,3-4,9 ja tunti ruokailun jälkeen 5,5-5,9.

 

@Sano Pirkka onko sulla jotain viitteitä, että vauva olisi isokokoinen? Voit varmasti ainakin kysyä neuvolasta, että pääsisitkö siihen ylimääräiseen viikon 36 synnytystapa-arvioultraan.

Minulla esimerkiksi vatsa kasvaa täysin keskikäyrällä, paino ei ole noussut juurikaan ja olen itse pienikokoinen, mutta niin vaan vauva on ultran mukaan ollut iso. Toisaalta ihan täysin ei kai noihinkaan voi luottaa. Sokerit sulla on täysin normaalit, mulla sahaa parhaimmillaan yli 9:ssä ja paastosokerit olleet toistuvasti päälle 6.

 

Täälläpäin ainakin tulee äitiyspolilta kutsu ainakin yhteen kokoarvio ultraan viikon 38 tienoilla jos on rasituksessa ollut edes yksi arvo koholla ja ruokavaliohoito vähintään. Neuvolasta kysymällä se toki selviää mikä on toimintatapa muualla.

Huomenna olis viikkoja jo 35+0 melko muhkea olo alkaa olla!

 

@Sano Pirkka onko sulla jotain viitteitä, että vauva olisi isokokoinen? Voit varmasti ainakin kysyä neuvolasta, että pääsisitkö siihen ylimääräiseen viikon 36 synnytystapa-arvioultraan..

Ensimmäistä kertaa raskaana, niin vaikea sanoa onko olo iso vai normaali. Olo on kömpelö, johtuu lähinnä suoraan eteenpäin kasvaneesta vatsasta. Painoa on tullut joku 7 kg kokonaisuudessaan.
Ja vatsa on kasvanut keskikäyrällä, paitsi viime mittauksessa tyyppi asettautui juuri ennen mittanauhaa jotenkin viistottain niin heti paukahti yläkäyrälle.

Vielä vajaa viikko pitäisi jaksaa. Sitten mä alan keskittymään pelkästään vauvajuttuihin. Tuntuu että kaikki vaan kaatuu päälle. Joka suunnasta tyrkytetään vauvajuttuja vaikka on sanottu että ilmoitetaan jos näyttää siltä että tarvitaan/halutaan. Yleensä sitten näkee päältä että syvästi loukkaannutaan kun ei kelpaakaan.

 

Mäkin toivoisin jonkinlaista kokoarviota, vaikka ei ole radia eikä mitään, olisi vain kiva tietää. Sf-mitat sahaa vuoroin keskikäyrää ja vuoroin ihan yläkäyrää, ei mitään logiikkaa, kun vauva on vaihtanut asentoa joka kerralla. Edellisellä kerralla oli tosin laskeutuneena suht alas ja mitta täysin keskikäyrällä, että sen puoleen varmaan ihan ok. Mulla on reilun viikon päästä se toinen lääkäri, niin täytyy vaikka siellä kysellä, että miten tämä juttu nyt menee, tuleeko missään vaiheessa mitään koko- tai synnytystapa-arviota tai mitään.

Olikohan se täällä, kun joku joskus kommentoi sitä, että miten päin vauvat yleensä kohdussa on? Siis ollessaan raivotarjonnassa, niin selkä olisi yleensä aina äidin toisella (kummalla?) kyljellä? Muistaako kukaan muu lukeneensa? En yhtään muista milloin tästä luin, siitä on jo aikaa, niin en jaksa lähteä etsimään vain hataran muistikuvan perusteella.

Mulle taas tänään pari tuttua kommentoi, että oon ihan valtava. Hassua, kun musta ei tunnu siltä. Onhan tuo vatsa nyt toki aikamoisen kokoinen, kun fb-ryhmässäkin joidenkin kuviin vertaa, jotkut on paljon pienempiä tässä vaiheessa (ja jotkut kyllä suurempiakin). Mutta ei mulla ole mitenkään erityisen valtava olo. Jos iskias ei vaivaisi, niin en lähes edes tuntisi olevani raskaana, on jotenkin yllättävän hyvä olo. Tai no kengät nyt on hankalat pukea jne, mutta noin niin kuin muuten.

 

Neuvolasta kotiuduttu.
Käsikopelolla tehty painoarvio hieman päälle pari kiloa. Raivotarjonta mutta ei kiinnittynyt. Muuten kaikki oli ihan ok, seuraava kerta onkin sitten lääkärin kanssa ja sekin jo parin viikon päästä.
Huh kuinka aika menee nopeasti.

Johtuu varmaan sikiön asennosta ja muutenkin jo tukalasta olosta mut mun on hirveen vaikea arvioida onko mulla taas! nälkä, olenko vain ylensyönyt, heittääkö sokerit vai mikä oikein on.

 

Kylläpä ajantaju katoaa näin kotona ollessa. Tänään olisi viimeinen työpäivä, eli olen ollut viikon sairaslomalla, mutta yhtä hyvin tässä olisi voinut vierähtää pari päivää tai pari viikkoa. Olen kyllä tarkoituksella ottanut iisisti ja levännyt. Tällä viikolla olen pessyt vauvan vaatteita valmiiksi, nyt pitäisi enää raivata lipastosta tilaa niille.

Nyt alkaakin jännittävä kuukausi, tämä maaliskuu. Miehen työntekijä lopettaa tänään ja seuraava aloittaa vasta huhtikuun puolella, eli hän jää nyt yksin kuukaudeksi. Täytyy kyllä herätellä keskustelua siitä, että jos synnytys käynnistyykin jo maaliskuussa, niin miten hän meinaa selvitä firman kanssa. Synnytykseen on kuitenkin tultava mukaan ja muutenkin saisi olla sairaalassa ja kotonakin hetken paikalla, vaikkei mitään varsinaista lomaa pystykään pitämään. Pariin viikkoon ei nyt ainakaan tarvitsisi vielä syntyä, mennään vasta ensi viikon lauantaina synnytysvalmennukseen ja synnärille tutustumiskäynnille, haluan ehtiä käydä siellä ensin. En ole muka vielä ehtinyt aloittaa Rento synnytys -verkkokurssia, täytyy ottaa se nyt pikaisesti työn alle, että ehdin harjoitella niitä tekniikoita tarpeeksi.

 

Mä olen koittanut tässä ensin vihjailla ja sitten oon sanonu ihan suoraan että kun laskettu aika on tuossa huhtikuun alussa, että voitaisiin ihan vaan ottaa rennosti ja lunkisti ja aloittaa jo tässä pari viikkoa ennen laskettua aikaa.
Mitä vielä! Meillä on ainoastaan kasa pesemättömiä ja viikkaamattomia vauvanvaatteita. Ei ole hoitopöytää, lipastoa vauvan vaatteille / tarvikkeille, turvakaukaloa, pinnasänkyä jne. Kaikki puuttuu.
Pari ostosreissua on sovittu, meidän kun pitää lähteä vähän kauemmaksi hankkimaan noita tavaroita.

Eilen kävin kotona ja isäni antoi mulle vanhan kehdon, joka on käsin tehty hänen isälle, eli mun papalle. Aivan ihana!

 

@Sano Pirkka Oi, tuollainen vanha kehto on varmasti ihana! Meillä ei oikein suvussa ole mitään tuollaisia, se ehkä vähän harmittaa. Tai no, äiti toi tällä viikolle mun oman vauvapeiton, jota on mulla ja siskolla käytetty. Tuollainen ihana hempeän värinen villainen (?) pikkupeitto, jossa on nepparit ja vetoketju niin, että siihen saa tehtyä hupun ja toisen pään suljettua unipussiksi. Täytyy pitää sitä huolella ja vaalien, niin kestää vielä vuosikausia.

Mulla on nyt parina päivänä ollut vähän huolta vauvasta, kun liikkeet ei tunnu samoin kuin ennen. Tänään jo melkein itkua tuhertaen olin soittamassa sairaalaan, mutta lopulta hän sieltä heräsi potkien ja hikkaillen. Parisen viikkoa vaivannut iskias on toistaiseksi poissa ja tuntuu, että vauva on nyt poikittain vatsassa. Tähän asti on ollut vasemmassa raivotarjonnassa, mutta nyt asento tuntuu niin oudolta, etten oikein osaa sanoa miten päin hän on. Toivottavasti palaa kuitenkin raivotarjontaan ja toivottavasti tällä kertaa ei iskiashermo puristu samalla jumiin.

Tilasin eilen vauvalle unipesän. Olen pyöritellyt asiaa mielessä jo pitkään ja välillä ajattelin, että ompelisin sen itse. Nyt tuli kuitenkin eräälle pienelle yritykselle muutama valmis unipesä verkkokauppaan myyntiin, niin menin ja nappasin yhden. Yllätin kyllä vähän itseni värin valinnan suhteen ja olen tässä miettinyt, pitäisikö sittenkin vielä koittaa vaihtaa. Mutta toisaalta, nätti se tuokin on, ehkä en nyt ala säätää mitään vaan odotan, että posti tuo unipesän. Huomenna käydään ostamassa vaunut, ja sitten varmaan alkaakin olla jo suurimmat hankittuna. Pesukoneen päälle laitettava hoitoalusta tarvitaan, ja ehkä kylpyhuoneeseen täytyy koittaa viritellä jotain pientä tavarasäilytystä, että on vaipanvaihtoa varten tärkeimmät käden ulottuvilla. Toisaalta meillä on niin tosi pieni kylpyhuone, että ei sinne kyllä vain mahdu mitään.

 

Kyllä sitä itsekin silloin tällöin havahtuu siihen, että vauva ei ole hetkeen liikkunut. Monesti hetki tämän jälkeen tuntee taas liikettä. Se vaan kyllä säikäyttää.

Mulle soitettiin eilen neuvolasta. Mulla on ollut pääsääntöisesti yksi th/kätilö, toisella olen käynyt kaksi kertaa. Eilen sitten soitti joku uusi taas, että pitäisi sopia sitä kotikäyntiä, joka tehdään ennen kuin vauva on syntynyt.

Ja me miehen kanssa mietittiin, että missään vaiheessa kertakaan ei ole kukaan puhunut mistään kotikäynnistä ennen synnytystä. Ei lue edes siinä lappusessa, mihin on lueteltuna suunnitellut neuvola-lääkäri-yms. käynnit. Juuri oltiin alkuviikosta neuvolassa ja tämä th/kätilö sanoi että nyt sitten alkaa käynnit parin viikon välein ja hän tulee sitten kotikäynnille kun pääsette sairaalasta.

Outoa.

Oletteko hankkineet jo imetysliivejä / imetyspaitoja (tms?) ? Nyt on menossa 35+2 ja rinnat edelleen samanlaiset mitä tähänkin asti. Jossain muistaakseni sanottiin että kuukautta aikaisemmin voi jo kattella liivejä.
Entä sitten noita siteitä jälkivuotoa varten kun joka paikassa sanotaan että pitäisi olla riittävän imukykyisiä ja isoja, niin mistä niitä saa? Onko se joku eri juttu kuin kuukautisside?

 

Joo jotenkin sitä olisi kaivannut sen lääkärinkin tapaamista tässä välissä ennen loppua, vaikken hänestä niin pitänytkään ihmisenä juurikin tuo kun ei tiedä mistä pitäisi olla huolissaan ja millainen kolotus on normaalia, olisin kaivannut näin ensisynnyttäjänä vähän tarkempaa seurantaa.

Täällä vauva ollut koko raskauden vähäliikkeinen, onneksi oon jo tottunut siihen. Aamuisin ja iltaisin tuntuu potkuja välillä niin että sattuu, mutta päiväsaikaan tuo on oikeastaan kokoajan ihan hiljaa. Toivottavasti olis sellaiset unenlahjat sitten syntymän jälkeenkin

Täällä myös tuntuu että puuttuu vielä ties mitä tavaroita, vaikka suurin osa on jo hankittuna. Kaikki pienempi tilpehööri puuttuu vielä, niiden ostaminen tuntuu kamalan hankalalta kun ei tiedä mitä kaikkea sitten tarvitsee varsinkin itselle on tosi vaikea ostaa juuri esim. imetysliivejä ja muita synnytyksen jälkeisiä juttuja, kun se synnytys tuntuu olevan mukamas niin kaukana vielä

@Sano Pirkka meillekin tuo kotikäynti ilmoitettiin vähän tyyliin "enskerralla tulisin sitten käymään". Ei mulla mitään sitä vastaan ollut, mutta vähän puskista tuli myös että jo etukäteen käydään ihan leppoisa käynti, juteltiin kaikkea yleismaailmallista vauvan tulosta ja meidän lähipiiristä ym. Ei tuntunut kyttäämiseltä, vaikka aluksi sitäkin pelkäsin että minkä tupatarkastuksen ne pitää

 

Mua vähän kummastuttaa se, että se kotikäynnin tekevä th on meille täysin uusi tuttavuus. Mun on muutenkin vaikea (ei välttämättä kiinnosta) tutustua sen enempää uusiin ihmisiin, joten käytännössä meille tulee kotiin joku täysin ventovieras ihminen, jonka kanssa sitten pitäisi keskustella...öö...jostain? Tärkeästäkin?
Ja tää tapahtuu 2 viikkoa ennen laskettua aikaa ja sotii vastaan mun suunnitelmaa rauhoitetusta omasta pesästä.

 

Ajattelin ostaa yhdet imetysliivit nyt, että on sairaalaa varten edes jotkut, ja loput sitten synnytyksen jälkeen, mutta ensin löysin alennusmyynnistä -70 % tuplapakkauksen ja sen jälkeen paikalliselta fb-kirpparilta pussillisen, jossa on viidet hieman eri kokoiset, niin taisi tulla hankinnat pääasiassa siinä. Mulla on rinnat edelleen ihan samankokoiset kuin ennen raskautta, ei ole missään vaiheessa ollut mitään muutoksia, niin vaikea ajatella että miten synnytyksen jälkeen. Toki ne kasvaa kun maito nousee, mutta noin muuten. Joillain ilmeisesti jo raskauden aikaan kasvaa parillakin kuppikoolla, ei osunut se kortti tänne. Eikä sillä, ei olisi tarvinnutkaan, hyvä näinkin. Mutta tämän perusteella toivon, että tuosta sekalaisten kokojen pussista löytyisi aika hyvin, siinä on nykyistä kokoa ja sitten vähän isompaa.

Siteiksi ostin kotiin samoja, mitä äitiyspakkauksessakin tuli mukana, muutama niitä on kehunut sopiviksi jälkivuotoon. Olin myös siteiden suhteen vähän pihalla kun olen yli kymmenen vuotta käyttänyt vain kuukuppia, mutta onneksi löytyi suositteluja.

Mekin ollaan varattu jo kaikki käynnit rv 40 asti, niiden pitäisi kyllä kaikkien olla ihan neuvolassa. Ensi viikolla 35+3 lääkäri, siitä parin viikon päästä terkkari ja viimeinen terkkari taisi olla 39+6. Toivottavasti se on jo sellainen aika joka saadaan tarpeettomana perua ja vaihtaa synnytyksen jälkeiseksi kotikäynniksi.

Vaunut kotiutui tänään ja onhan ne aika valtavat, kun meillä ei ole eteistäkään oikein ollenkaan. Nyt laitoin ne osiin ja työnsin vaatehuoneeseen, mutta täytyy kyllä perehtyä tarkemmin vielä niiden säilytykseen. Pelkkä runko voisi ehkä mahtua kokoontaitettuna vaatekaapin alaosaan, jolloin vaunukoppaa ja ratasosaa voisi pitää vaatehuoneessa, käytössä olevaa jotenkin paremmin hollilla ja toista sitten hyllyn päälle tungettuna. Toisaalta tuskin joka ikinen päivä jaksetaan niitä purkaa ja kasata, kun käyttöä tulee koiralenkkien takia päivittäin. No, sen näkee sitten. Mutta onpa vaan hyvät nuo Britaxin Go Bigit, niin ketterät ja näppärät ja laadukkaat. Toivottavasti ovat käytössäkin yhtä loistavat.

 

Minulla on yhdet imetysliivit ostettuna, pitää nyt ensin kokeilla, että onnistuuko imettäminen ylipäätään ennen kuin teen lisähankintoja.

Meillä ei ole neuvolassa ollut mitään puhetta kotikäynnistä ennen vauvan syntymää, käsittääkseni ovat tulossa vasta jälkeen. Minusta on hyvä, että kotikäyntejä tehdään. se on kuitenkin lapsen etu, että mahdollisesti esimerkiksi sosiaali- tai jopa lasu-palveluiden tarpeessa olevia perheitä löydetään ja tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavan ihmiselle toki tuntuu vähän turhan syynäämiseltä.

Viikot jo 32+2, hurjaa! Täällä sitä edelleen kasvatetaan kylän isointa vauvaa uusi ilkeä vaivakin on ilmaantunut, nimittäin iskiaskipu. Ihan järkyttävää.

Vielä pari viikkoa töitä ja sitten loppusuora jäljellä, ihanaa että vauva on pian täällä.

 

Jostain muualtakin lukenut kotikäynnistä ennen synnytystä, käsittääkseni aika uusi juttu onneksi täällä ei sitä harrasteta, mäkään en halua kotiini ketään

Imetysliivejä mulla löytyy jo ennestään ja mitä kokeilin niitä vasta niin hyvin mahtuvat vielä. Pahimman jättitissivaiheen aikana saattaa olla vähän naftit, sittenpä sen näkee. Edellisissä raskauksissa mulla on tissit kasvaneet yhteensä 3 kuppikokoa, tällä kertaa ei (onneksi) yhtään esikoisen kanssa kun meni koko liivivarasto uusiksi.

Kantoliina tuli hankittua. Kauan syynäsin et mistä sais suht edukkaan, kun ei ole varma et tykkääkö sitä sitten käyttää ja ei halua +100 euroa siihen laittaa. Kirppiksiltäkin löytyy paljon sellaisia liinoja mitä on vähän käytetty mutta myyjä haluaa saada omansa takaisin eli melkein uuden hinnalla myy.. mutta löytyihän sopivakin, vielä vois vähän kokeilla noita sidontoja ennen tositoimia mites muut, onko kantovälineet ollu mielessä?

Huomenna rv 36+0, pelottaa jo mennä tiistaina neuvolaan puntarille hieman on herkut maistuneet

 

@Sano Pirkka Mulla on ensimmäisestä raskaudesta liivit tallessa, mutta en oo niitä ottanu käyttöön vielä, kun omat mahtuu vielä päälle. Nuita paksumpia siteitä pakkasin taskut täyteen laitokselta edellisellä kerralla. se pahin vuoto ei kuitenkaan kestänyt kovin montaa päivää ja normisiteillä pärjäsi sen jälkeen.

Rapsu_ 35+1

 

Toinen neuvolalääkäri takana. Rv 35+3, sf-mitta taisi olla 31,5 cm, yllättävän pieni ero (+ 1 cm) siihen nähden että lääkäri mittasi selvästi pidemmälle kuin terkkari. Vauva on laskeutunut ja osittain kiinnittynyt, kaikki paikat vielä visusti kiinni ja kiinteät. Mutta niinhän ne tässä vaiheessa saa ollakin. Kyselin kokoarviota, ei irronnut minkäänlaista. Kuulemma vain radi-potilaat ja alle 150 cm pitkät naiset joiden lapsella on pitkä isä, pääsee ultraan ja muille ei anneta mitään arviota edes käsikopelolla, koska se aiheuttaa niin usein vääriä hälytyksiä, turhia pelkoja ym. No, ei sitten. Mutta sopusuhtaista vauvaa on kuulemma lupa odottaa, kaikki edellytykset onnistuneelle alatiesynnytykselle pitäisi olla. Lääkäri sanoi myös, että vauvojen paino on nykyään keskimäärin 3600 - 4000 g, mikä kuulostaa musta vähän isonpuoleiselta, mutta toisaalta kyllä varmaan ihan realistiselta. Toivottavasti ei mitään nelikiloista melonia tarvitse pungeta ulos, vaan olisi vähän maltillisemman kokoinen.

Ilmeisesti kiinnittymisen takia mulla on alkanut olla alavatsalla polttavia menkkamaisia kipuja. Öisin iskee välillä yhtäkkiä ihan hirveä kipu, joka säteilee myös ylös vatsaan ja kylkeen ja toisaalta myös alas reiteen. Kaikenlaisia kipuja ja särkyjä sitä voikin olla. Onneksi ei ole enää kovin montaa viikkoa jäljellä, jos on tänne asti jo päästy, niin kyllä tämä loppu saa luvan mennä ihan hujauksessa.

 

Jaahas, aamuinen sisätutkimus aiheutti limatulpan irtoamisen. Toki se nyt varmasti mun tapauksessani tarkoittaa vielä viikkojen odotusta, mutta olipas konkreettinen muistutus siitä, että voisi esim. miettiä sairaalakassin pakkaamista jo, ei tässä enää ikuisuuksia haudota. Toki asutaan lähellä sairaalaa, että mies nyt saa hyvin tuotuakin mulle mitä vain tarvitsen, mutta on se kiva että on jonkinlainen kassi jo valmiina.

Näin viikonloppuna kaupassa kemppariosastolla ilmeisesti jonkun toisenkin sairaalakassia valmistelevan odottajan, melkein liityin seuraan kun huomasin että hän puhelin kädessä pyöri hyllyjen välissä ja otti koriin juuri saippuoita ja muita, mitä monissa sairaalakassilistoissa on mainittu. Täytyy kyllä itsellekin ottaa jotain ihanaa saippuaa ja shampoota mukaan, niin on jotain pientä luksusta sinne laitokseenkin. Ja villasukat ja suklaata ja lakritsia ja mitäs vielä.