Huhtikuun helmet 2011 ** helmikuussa **

Gaviscon on ollut hyvä apu närästykseen. Oon ottanut sitä nestemäisenä ja mulla onkin pullo yöpöydällä, että voi kätevästi hörpsästä aina tarpeen tullen. Maku ei kyllä ole mielestäni mitenkään elämys, mutta kyllä sitä silti mieluummin ottaa, kun kärvistelee närästyksen kans.

Just tultiin neuvolasta ja täytyy kyllä sanoa, että uusi neuvolan täti on kyllä ihanista ihanin. Oikein lämmin ja jämäkkä. Tuntuu, että voi olla huoletta ja saa kyllä kaiken tarvitsemansa avun. Aloin oikein pillittämäänkin siellä, kun herkistyin niin:)

Kaikki oli kunnossa. Toisella pojalla syke on hieman matalampi, kun toisella (mutta siis ihan normaali). On kuulemma ihan hyvä, että eroavat, niin helposti erottaa. A vauva oli kääntynyt pääalaspäin, mutta B vauva oli perätilassa. Täti epäili, että ei tule enää kääntymäänkään tuo B, joten siinä tapauksessa aion pyytää sektion. En missään nimessä halua, että synnytän yhden normaalisti ja sitten vielä tulee lähtö sektioon. Jos molemmat olisivat oikeinpäin, synnyttäisin kyllä normisti ja sitä olisin halunnutkin. No, näillä mennään ja voihan se olla, että tuuri käy B kääntyy. Toisaalta synnytys alkoi jotenkin konkretisoitumaan, kun täti sanoi, että mulla olis noin 8-9 viikkoa raskautta enää jäljellä, jos sektio tehdään.

Viikolla 30+5 mennään. Kohdunpohjan korkeus oli 35, joten jos yhtä odottaisin, niin olis tulossa jättivauva:) Hemoglobiini 141 ja pissa puhdas, mutta sokerirasitukseen pitäis varata aika ens viikolle ihan kaiken varalta. Painoa on nyt tullut yhteensä koko raskauden aikana 31 kg!!! Ihan karseeta! Taas oli siis kuukaudessa kertyny 4 kg.
 
Äitipolilta kuulumisia! Oli taas kontrolliultra vauvan koosta tuon rd:n takia. Tällä kertaa olin eri lääkärin vastaanotolla kuin aiemmilla kerroilla ja tuo uusi lääkäri oli paljon pätevämmän oloinen, eikä saarnannut joka asiasta! Positiivista palautetta ja kannustusta sain sokeriarvoista, jotka on pysyneet oikein hyvinä! Sanoi, että ihan hyvin kestää vähän välillä herkutellakin, kun ei oikeastaan vaikuta mitenkään arvoihin..

Tytöllä mahassa kaikki mallikkaasti, ja kasvaa oikeaan tahtiin (2 päivää edellä). Mulla la laskettu sen 28 päivän kierron mukaan, vaikka mulla kierto 26 päivää. Eli tuolla omalla kierrolla vauva vastaa justiinsa viikkoja.. :) Painoarvioksi saatiin 1560g, eli menee keskikäyrää, vaikka edellisellä kerralla mitattiin yläkäyrän vauvaksi. Tosin saattaa johtua ihan lääkäristäkin, kun edellisellä oli paljon huonompi ultralaitekkin, niin luulisi sillä tulevan helpommin tuollaisia mittavirheitä.. Onneksi sain seuraavankin ajan tälle uudelle lääkärille! :)

Muuten täälä on aika tasaista odotusta, mitä nyt liitoskivut on välillä tuskalliset! Varsinkin iltaisin ja yöllä! Muutamia kipeitä supistuksiakin on ollut, tajusin senkin vasta eilen! Rasituksen jälkeen varsinkin yltyvät, mutta eivät onneksi oo vaikuttaneet kohdunsuulle. Kohdunkaulakanavaakin on yli 4 cm, ja on kiinteä ja kiinni. Lääkäri totesi, että ei ne supistukset haittaa, kun eivät oo mitenkään kohdunsuulle vaikuttaneet.

Liikelaskentaa oon minäkin miettinyt, että miten sitä pitää suorittaa ja miltä viikolta.. No, ens viikolla neuvola, jospa muistais sielä kysellä asiasta!

Heituskalle paljon voimia ja tsemppiä!

Aurinkoisia pakkaspäiviä mammoille, kasvattakaamme mahojamme! :)

-Minki ja Rinsessa 29+6 (Huomenna poksutaan! :) )-
 
Nythän täällä oli tapahtunut ja useampi oli kirjoitellut =) Älkääs nyt kukaan enää täältä häippäskö. Muuten loppuu ainakin minulta vertaistuki kun ei ole live-elämässäkään ketään samassa tilanteessa.
Heituska ihania uutisia, että poika kasvaa ja voi hyvin =)
Mulla oli neuvolakäynti. Verenpaineet hyvät, pissa puhdas, liikkeet ja sykkeet hyvät. Mutta, mulla on tosiaan tuo vatsa laskeutunut alas ja ei kuulema vielä sais niin tehdä. Sf- mittaa oli tullut myös liian vähän, vain sentti kuukaudessa. Nyt sitten pitää seurata liikkeitä ja jos jotain hälyttävää tulee niin sit yhteyttä synnärille. Voi olla, että vauva ei nyt kasva odotetulla tavalla tai sitten tuo mahan laskeutuminen vaikuttaa mittoihin. Kahden viikon päästä käyrän pitäisi olla taas noususuuntaan. Alkoi kyllä huolettamaan...Toistaiseksi vauva on liikkunut säännöllisesti ja hyvin. No, huomenna selviää tuleeko mulle sairaslomaa tän selkäni ja iltasupistusten takia. Tällä käynnillä oli myös jo pakko purkaa synnytystä koskevia pelkoja ja oli kyllä antoisa keskustelu.
 
Milas älä pelkästä sf-mitasta huoli. Mulla oli kuukauden aikana lyhentynyt puolella sentillä kun vauva kääntyi ja tippui vähän. Ei tarvii kovin isoa asennon muutosta.

Tänään täällä on taas ollutkin kivasti säpinää, jaksaa seurata paremmin :)
Viestejä on tullut enemmän kuin viime viikolla varmaan yhteensä tuli

Niin ja närästyksestä ja sokereista tietävät... Onko kellään tietoa voiko rennie nostaa verensokeria? Multa löytyi pissasta 2+ kun olin juuri syönyt yhden. Vai onko syynä todennäköisemmin mysli mitä söin aamupalaksi vajaata tuntia ennen. Verensokeri oli pikamittarilla 6,6. Viime raskaudessakin oli pissassa plussalla, mutta ei rasituksestakaan mitään löytynyt. Silloin olin just syönyt hampurilaisaterian ja huitassut puoli litraa kokista päälle :/
 
Viimeksi muokattu:
Tuola rd-ketjun puolella on ollut juttua tuosta Renniestä ja toisilla se ilmeisesti nostaa sokereita paljonkin jos siihen on taipumusta.. Tai sitten puhun taas omiani.. :D Just googletin ja yksi Rennie sisältää 475 mg sakkaroosia eli ruokosokeria, eli onhan siinä kohtuu paljon sitä sokeria loppujenlopuksi..
 
Tuola rd-ketjun puolella on ollut juttua tuosta Renniestä ja toisilla se ilmeisesti nostaa sokereita paljonkin jos siihen on taipumusta.. Tai sitten puhun taas omiani.. :D Just googletin ja yksi Rennie sisältää 475 mg sakkaroosia eli ruokosokeria, eli onhan siinä kohtuu paljon sitä sokeria loppujenlopuksi..
Okei. Kiitos!
Mietin juurikin tuota sakkaroosia että vaikuttaako se. Ajattelinkin että se voisi olla se kun semmoisen tempasin 15min ennen purkkiin pissaamista. Lääkäri sanoi ettei se varmaan ole se, mutta ei tarkistanut mistään, eikä neuvolan tätikään, arveli vaan ettei ole se.
Tehoaako toi gaviscon yhtä hyvin? Eikö siinä tosiaan ole mitään kiellettyjä aineita? Voisin vaihtaa siihen jos siinä ei ole mitään vääriä aineksia tai hampaita tuhoavaa.
 
Närästys se alkaa tääläki vaivaamaan. Omenamehu on yks joka sitä pahentaa, ja mä niin tykkäisin omenamehua välistä lipittää. :/
Rennie on aika surkea... Ruokasoodaaki oon käyttäny, ku ei kuitenkaan isoja määriä tarvi käyttää ja ei oo aiheuttanu mitään turvotuksia ja verenpaineetki on hyvät. :)
Suklaan syönti ja limsan lipitys on aivan karanneet käsistä...ennen raskautta en juuri limsaa juonukaan, nyt tarttuu melkeen joka kauppareissulla kokispullo matkaan. : / Suklaata kans mut siihe oon ollu aiemminki koukussa. Toivottavasti ei nyt sen takia tuu jättivauva. : /
 
Kirpakkaa huomenta :wave:

Täällä on ollut aikamoinen viikko.Viime sunnuntaina alkoi menkka jomotuksia tulla."Kärvistelin" 3h niitä kunnes nukahin pariksi tuntia.15-20min välein poltteli ja maha kovettui.Maanantaina soittelin ensin hyvinkäälle et josko tulisin näytille mut vastaus oli et mennä naikkarille.Naikkarilla olin päivystyksessä 9h jonka jälkeen pääsin lääkärille.Kohdunkaula lyhentynyt 2cm.31+2 ultrassa oli viel 2.7cm jäljellä.Sain kortisonipiikin ja passituksen osastolle odottelemaan joko synnytyksen etenemistä ja uutta piikkiä.Onneksi supistukset alkoi laantua makoilusta.Epämääräisiä jomotuksia tuli ja meni.Sainkin sit toisen piikin 24h päästä.Nyt ollaan sit kotosalla ja yritän elää mahdollisimman rauhassa.Ottivat pissa-,streptokokki ja klamydiatestin jotka kaikki oli puhtaat.Mulla on "vaan" supistusherkkä kohtu.
Jatkossa (ennen rv35) menen suoraan naikkarille ku hyvinkää ei pysty hoitamaan synnytystä jos vauva lähtee tulemaan.Ohjeeksi sain et jos supistukset alkaa olemaan säännöllisiä (10min välein),vuotoja tulee tai vauva lakkaa liikkumasta ni suoraan sairaalaan.

Liikelaskennasta on sanottu et 10 liikettä tunnissa pitäis tuntea.Vauva ainakin tuntuu nukkuvan aika pitkiäkin pätkiä.Hätäännyn kyl useesti ku tuntuu ettei mitään elämää mahassa ole.

Vauvan painoarvio oli 2.1kg.Pikku rääpäle sais nyt vaan pysyä pötsin kyydissä ainakin rv35.Kaikenlaiset riekkumiset oon nyt jättänyt vähemmälle ja olenkin nakittanut miehen ja äitini pyörittämään tätä arkea.Mies melkein koko ajan kyselee et supistaako ja on huolissaan.Ymmärrän et hän on huolissaan ja todella huolissaan onkin.Toisakseen hän jo kovasti odottelee vauvan syntymää.Mua vaan ärsyttää välillä suunnattomasti yltiöpäinen huolehtiminen ja kysely :ashamed: Olen sanonut et kerron kyllä jos alkaa tuntua siltä et pitää lähtee.Miehen mielestä mä oon vaan niin itepäinen jäärä etten suosiolla sairaalaan lähe :ashamed:

Valkyria ja Masukki 33+3
 
Tarvii siitä puutumisesta tosiaan kysellä neuvolasta, maanantaina oon sinne muutenkin menossa.. Yöt on tosi katkonaisia täälläkin, varsinkin nyt kun tää tylsä flunssa palasi. Pari viikkoa sitten jo kärvistelin viikon kuumeen, nuhan ja kurkkukivun kanssa ja luulin että se oli siinä mutta flunssa päättikin sitten iskeä uudelleen.Tylsää.. Mutta jospa sitä sitten tän jälkeen pysyis terveenä loppuraskauden :LOL:

Sydänsydän taisi kysellä koirista.. Meilläkin on pieni karvakaveri kotona, joka ei ole kovinkaan tottunut lapsiin. Ihmettelen itsekin miten luottavainen olen sen suhteen, että kyllä se koira tottuu.. Yleensä nimittäin tulee murehdittua kaikkea tällaista etukäteen :) Meidän koira on kuitenkin perusluonteeltaan iloinen ja ihmisystävällinen, niin uskon että se sopeutuu kyllä uuteen perheenjäseneen. Vaikkei ole aiemmin paljon ollut tekemisissä lasten kanssa niin oman perheen pikkuihmiseen sillä on hyvin aikaa rauhassa tottua ja tutustua.

Jee, täälläkin siirrytty virallisesti kolmenkympin puolelle.. 30+1 =)
 
Hei taas pitkästä aikaa.

Minäkin pyörin täällä enkä ole fb:n puolella.

Mitään ihmeellistä ei kuulu meille päin, pienestä flunssasta parantumassa.

Marakatti tuolla masussa on välillä pitkiäkin aikoja hissukseen mutta toisinaan alkaa zumba-kick boxing-piruetti-mykellys joka ei meinaa loppua. Tämä on kyllä kaikista lapsistani virkein ja vilkkain :) Esikoinen oli rauhallinen ja potkiskeli silloin tällöin, kuopus aloitti kovemman rumban vasta isompana masuasukkina ja silloinkin harvakseltaan, yleensä iltaisin.

Tämä taas... hoh hoijaa... pyörii, potkii ja kaivertaa vaikka tunnin jos toisenkin putkeen niin että kipeää tekee. Ja joskus se möyrintä alkaa yöllä ja eihän siinä pysty nukkumaan :/

Enkä enää tiedä miten päin se tuolla majailee??? välillä tuntuu potkut kummallakin kyljellä yhtäaikaa eli vissiin se on poikittain ja välillä tuntuu kaivertavan alaspäin mutten tiedä että päällä vai varpaillaan :)

Välillä olen joutunut nukkumaan sohvalla istualleen kun sängyssä ei voi olla kyljellään kun marakatti potkii kylkiin ja selällään tulee itselle huono olo eli sohvatyynyillä tuen itseni pysty asentoon ja saan nukuttua jonkin aikaa ja pikkuinen kääntyy johonkin toiseen asentoon ja voin taas kokeilla kyljellään oloa.

Korvatulpat on ehdoton!! Niin kuin aikaisemminkin.... hiukan ennen lapsen syntymää aloin heräillä ihan pikkuruisiinkin ääniin enkä saanut enää unta. on patterin äänet, miehen syvään hengittäminen tai jopa kuorsaus :) tai vaikka auton ääni pihalta. Mutta kun laittaa tulpat niin ei kuule äääniä ja nukun paljon sikeämmin ja vaikka heräisin kylkeä kääntäessäni, nukahdan heti uudelleen enkä ala kuunnella ääniä. Näin sitä kait elimistö valmistautuu pikkuisen syntymään ja yövalvomiseen.

supistelee aika ajoin, välillä kipeämmin välillä vatsa vain kovettuu. Maha on mielestäni paljon alempana kuin aikaisemmissa raskauksissa. Ei ole tämän raskauden aikana edes noussut tuonne ylös. On helppo hengittääkin vielä. (monoa tulee kyllä kylkiluihin, muttei paina) nopea kävely saa aikaan supistuksia jotka hiipuvat nopeasti pois kun hiljentää vauhtia.

Liitoskipuja vähän, alaselkä kipeytyy pitkään seistessä, närästää yleensä iltaisin makuulleen mennessä. Rennietä käytän siihen, en tykkää mausta mutta kun nopeasti pureksii ja kulauttaa vettä päälle niin pärjää.

Sokeriarvot pysyneet toistaiseksi kohdallaan ruokavalion kanssa... ulkoilu on jäänyt vähemmälle muiden kiireiden/saamattomuuden ja pakkasen takia.... Paino ei kuitenkaan (kotipuntarin) ole noussut....

sänky on laitettu valmiiksi ja vaatteita pessyt jonkin verran. Kävin ostamassa valmiiksi pullon, tutin, pullopusseja ja hoitopyyhkeitä.

Tässäpä tämän navan ympärys tällä kertaa. :D

Pomm ja marakatti 31+4
 
Sairasloma tuli sitten äippäloman alkuun asti. Tuntui ihan hassulta lopettaa työt vähän niin kuin kesken kaiken, mutta jospa minä nyt saisin selkääni pysymään parempana.
Kotilohikäärme sitä minäkin ajattelen, että todennäköisesti mahan laskeutuminen nyt heittää sf-mittaa, mutta jotenkin sitä vaan aina jää pohtimaan kaikenlaista :ashamed:
Mulla tuota Rennietä on kulunut raskauden paljon, kun närästys alkoi jo ennen puolta väliä. Nyt se on kuitenkin helpottanut, johon lienee myöskin syynä alempana oleva maha. Mutta mulla Rennie on tehonnut hyvin eikä maistu pahalta. Mutta varmaan tosiaan sokereita nostaa ja ei oo hyvä rd-odottajille. Oon myös miettinyt kuinka hallaa tekee hampaille, kun minäkin jouduin iltaisin ja öisin sitä syömään...
Valkyria eipä taida teidän muksu laskettuun aikaan masussa viihtyä. Toivottavasti muutaman viikon kuitenkin vielä.
Pomm kuulostaapa keljulta tuo nukkumisongelma. Minä sentään pystyn vielä sängyssä nukkumaan ja tuohon samaiseen "ääniongelmaan" auttaa tyyny korvan päällä :) Tulpilla en osaa nukkua.
Taidan minäkin alkaa vähitellen pyykkäilemään vauvan vaatteita. Pitäis vähän noita kaappeja järjestellä ja pohtia miten kaikki vauvan kamat olis viisainta laittaa.
 
Moi, Palailen maisemiin, kun huomisin olevani tuolla ekasivun listalla:)
Mulla siis esikoinen (poika) tulossa 21.4. ja naistenklinikalle menossa synnyttämään.

Vaivoja mulla alkanut tulla myös tässä, vaikka kaikki mennyt tähän asti tosi hyvin. Rinnan alle on tullut sellainen 5 sentin vyöhyke, joka on kosketusherkkä. Syytä sille ei oikein tunnu löytyvän ja itseäni vähän huolestuttaa voiko kyse olla raskausmyrkytyksestä tms. No seuraillaan tilannetta, toistaiseksi paineet pysyneet kyllä ihan ok tasolla. Virtsassa koko ajan +1 valkuaista, joten sillä puolella on alettu miettiä piilevää virtsatientulehdusta.

Kyllä tämä raskausaika on aikamoista murehtimista. Onneksi vauva liikkuu paljon, se rauhoittaa omaa mieltä kyllä, mutta melkein päivittäin saa miettiä onko jotain pielessä jossain kohtaa.
Kun jään ihan kohta jo kotiin, sittenpä sitä vasta aikaa onkin tarkkailla kaikkia oireita:)

Toivotan tsemppiä kaikille, erityisesti niille, joilla huolia on vielä enemmän tässä! Ei ole enää pitkään aikaa synnytykseen..Mikä tällaiselle synnytyspelkoiselle kuten minä, on sekin pikkasen kyllä ahdistavaa:)
 
En ole minäkään fb:ssä, mutta tulee aika harvoin täällä käytyä. Kiva kuitenkin, kun jaksatte kirjoitella edes vähän :).

Miulla on tosi huono olo ja siis pahoinvoinnista johtuva. Jos ei olis pahoinvointia niin olisin ihan hyvässä kunnossa ja voisin jopa nauttia raskaana olosta. Ei ole supistuksia, välillä vähän painontunnetta mahassa, jos olen pidempään jalkeilla. Kantapäät kipeytyy, jos paljon talluskelee. Tänään on ollut taas ihan helkutin huono olo..koko ajan kuvottaa ja saa oksennusta pidätellä. Ahdistavaa!

Ahdistaa myös se tuleva synnytys vaikka olen koittanut itseäni tsempata, että kyllä kaikki menee hyvin. Miulla on vaan jotenkin tosi paha tunne, että tälle vauvalle tulee tapahtumaan jotain..en uskalla mennä lukemaan mistään kohtukuolemista mitään, kun tulen vaan ihan hysteeriseksi. Vauva on perätilassa ja välillä poikittain mahassa enkä uskalla alkaa mitään temppuja kokeilemaan, että saisin hänet kääntymään. Yritti itse aikaisemmin useaan otteeseen kääntyä ja kaikki yritykset päättyi kipuun ja supisteluun, joten joku syyhän siihen on! Miulle on moneen otteeseen myös kummasteltu ku miun maha on niin alhaalla. Myös esikoisesta oli ihan samalla tavalla. KAMALA tunne vaan, kun tulee olo, etten tätä vauvaa ikinä saa tänne kotiin tuoda :( tää on ollu jo pidemmän aikaa. Tulee vaan olo, etten sais muille ahdistuksestani kertoa, kun muut ahdistuu ja sanoo vaan, et höpö höpö, pidä turpas kii.. ongelma on vaan miun päässä ja oon ihan typerä :(.

Muutettiin syksyllä omaan taloon ja ollaan nyt vasta alettu tehdä vähän pintaremonttia, kun miun olo on himpun verran parempi alkuraskauteen verrattuna. Piristää kovasti, kun saa kodin mieleisen näköiseksi. Olen koittanut ajatella kaikkea muuta kuin ahdistavia ajatuksia ja oon saanu miehenkin hieman innostumaan tästä kodin laittamisesta. Kaikkia huoneita ei saada millään laitettua ennen huhtikuuta, koska kaikki tapahtuu niin hitaasti täällä, mutta se vähäkin piristää kyllä mieltä :).

Miun siskolta meni tänä aamuna lapsivedet ja on sairaalassa. Hänellä laskettu aika ens kuun alussa, joten kohta taitaa mein typy saada serkun :) ihanaa!

Dolores ja vauva 33+5
 
Välillä näytti tämä ketju tosiaan hiljentyvän. Itekään en tuolla fb:n puolella ole, mutta ei pahemmin mitään ole ollut kerrottavana tännekään.. Viikon päästä viiminen lääkärineuvola -ainut asia,joka jänskättää. Saa nähä mitä ne meinaa. Nyt on viikon ajan harjotussupistuksia tullu ihan joka päivä monta kertaa ja ihan kipeitäkin päivittäin. Kokeilemalla tunnen itsekin, että kohdunpohja on alentunu tosi paljon. Kunhan tuo pysyis tuolla vielä ainaki sen kaks viikkoa.

Sf-mitta on mulla tosi pieni.. 28cm oli viikko sitten (32+jtn), mutta vauvaa täynnä tuo maha tuntuu olevanki.. Liekkö lapsivettä verrattain vähän ja kuitenkin tulee tyttö isäänsä ja syntyy yli nelikilosena. Huh.. Vauva on ollu nyt n. 3vk raivotarjonnassa, eikä mahu enää yhtään kääntyilemään. Potkutki muuttuneet semmosiksi jalkojen suoristeluiksi ja venyttelyksi.

Mullakin närästys vaivana, mutta samariini auttaa hyvin, joten sen kanssa kestää :). Olo ei tippaakaan ole semmonen et olis viimisillään raskaana. Onhan nuita kiloja tullu ylimäärästäkin (+13kg), mutta missään vaiheessa ei oo tullu kriisiä.. Olis kuitenki ihan mukava ettei ne jäis ;).

Melkosia uutisiakin tässä lähiaikoina tullut: meitä ollu semmonen neljän hengen tiivis tyttöporukka ja jokaiselle syntyy tänävuonna ensimmäinen lapsi :D.. Niin se aika muuttuu.

Nauttikaahan muutkin näistä viimisistä viikoista! Ja suoristelkaa selkää nii on helpompi hengittää.

 
33+0 POKS! :heart:

Valjakka mulla myös sf-mitta nyt viime neuvolassa 28 cm ja viikkoja mulla silloin 32+5. Eli vähän kyllä on siellä alakäyrillä, mutta ainakaan mun kätilöni ei ollut siitä huolissaan. :) Sanoi myös, että vauva tuntuu käsin koitettaessa olevan sellaista pientä sorttia, ainakin vielä... ;) No, mulle kyllä hyvin sopisi, ettei kauheaksi jätiksi kasvaisikaan. Kolmonen meillä painoi syntyiessään 3975g eli jäi nipin napin alle sen 4kg. Ja vähän elättelen toiveita, että josko tämäkään ei sitä 4 kg ylittäisi.

Dolores mulla myös tullut kauheita pelkoja siitä, että mitä jos vauvalle sattuu jotain ja emme häntä saakaan ikinä tuoda kotiin. Mulla suurin syy on ehkä lähinnä se, kun meidän vauvat tuppaa syntymään kovalla vauhdilla ja pelottaa, että en ehdi sairaalaan ja sen takia sattuisi jotain. Mutta jos susta tuntuu, että pelko siitä, että vauvalle sattuu jotain, ottaa ihan ylivallan, niin ehkä kannattaisi puhua siitä vaikka neuvolassa tai jossain joka voisi auttaa, ettet ahdistuisi aivan liikkaa. Ja kovasti voimia sinne edelleen jatkuvan pahoinvoinnin keskelle :hug:

Mulla oli neuvola torstaina ja kaikki oli kunnossa. Sf-mitta tosiaan vähän kulkee siellä alakäyrän lähellä, mutta niin se on kulkenut aika tasaisesti koko tämän odotuksenkin. Parin viikon päästä sitten taas uusi käynti. Että näinhän tämäkin homma vaan paranee loppua kohden :D

Ja kivasti muuten ollaan taas saatu juttua tulemaan enemmän =)

Adrianna ja kirpputyttö 33+0 :heart:
 
Pitäisköhän siirtyä samariiniin. Vai mitä sitä kuuluu illalla syödä? Maitotuotteet ei käy, eikä moni muukaan kun oksennan kesken nukkumisenkin jos olen makuulla. Ilkeää herätä kun meinaa tukehtua.
Flunssaakin pukkaa. Oon ottanut pieniä määriä auringonhattu-uutetta vaikka ei saisi. Hyvin pieniä, mutta tähän asti on flunssalta vältytty kun pari tippaa ottaa orastavan kurkkukivun iskiessä. Suomessa sitä ei missään nimessä suositella kun ei ole tutkittu, mutta käsittääkseni Norjassa hyvinkin käytetty.
Koirista vielä. Mulla oli ihan pentu seropi (seefferi, labbis, ajokoira) kun raskauduin ekan kerran. Se oli just vierotettu emosta ja koetti syvälle silmiin katsomalla kinuta tissiäkin kun ne mulla raskausaikana vuoti ihan valtoimenaan :) Hyvin vahtiviettinen ja tosiaan mun suojelukoirani. Ei salli että kukaan tulee esim. halaamaan tai lähestyy mua mitenkään oudosti. Silloin hyvin ärhäkkä jos jotakin sattuu, mutta hyvin kiltti, tottelevainen ja empaattinen muuten. Oli noin vuoden vanha kun poika syntyi. Vähän kyllä jännitti kun on vauhdikas nuori koira, mutta kyllä se heti tiesi mistä on kyse. Ei merkkiäkään mustasukkaisuudesta. Kertoi jos vauva itki enkä huomannut. Kun muksu oppi liikkumaan joutui vähän kattomaan perään, mutta antaa pojan tehdä lähes mitä vaan. Ainoastaan hännästä ja korvista repiminen ei käy, silloin vähän murahtaa säikäytykseksi. Tuo siis kiipeilee välillä koiran päällä ja menee viereen kellimään. Onneksi koira on iso. Toisaalta siinä piilee ainoa vaaranpaikkakin. Jos koira innostuu liikaa jostakin, se voi tönästä lapsen nurin ohi juostessaan.
Neuvolan täti kertoi jostakin pojasta joka oli lattialla mahallaan vauvana, ovikello soi, tanskandogi juoksi ovelle ja tuppasi poikaa niin että pojan käsi osui silmään ja silmä sokeutui. No todennäköisyytenä aika pieni, mutta ikävää jos osuu omalle kohdalle. Tuo meidän on aika köykänen verrattuna isoihin koiriin. Painaa just 30kg.
Nyt kun poika on 1,5-v niin tykkäävät leikkiä tennispallolla yhdessä. Koira leikkii pojan kanssa paljon nätimmin kuin aikuisten kanssa. Osaa olla vähemmän riehakas. Yks mikä on kaikille hyväksi on se että poika hoitaa koiran ruokkimisen. Ottaa kupin lattialta, avaa ruokatynnyrin ja kauhoo nappulat kuppiin. Mä lisään piimän. Pysyy nokkimisjärjestys luonnostaan selvillä kun lapsi on se joka antaa sitä sapuskaa.
 
Järkky flunssa iski nyt sit tännekkin..pää ihan tukossa. aivastelu tekee niin kipeetä, tuntuu et maha repee liitoksistaan.
rikkoontunut arpi kipuilee aika ajoin ja muistuttelee kyl levon tarpeesta aika ajoin. maanantaina sit kontrolliin kattoo mitä tuleman pittää. toivottavasti ei tulis äkkilähtöä nyt flunssan aikaan, ei ole kiva olla tässä kunnossa leikkauksessa...
mut huomenna taas viikot poksuu...
mar-i ja poitsu 32+6
 
Adrianna mulla menny aiemmin keskikäyrällä tuo kohdunpohjankorkeus. Terkkari vähän ihmetteli että miksiköhän tämmönen etääntyminen nyt. Ei se siitä sitten kuitenkaan sen enempää. Toivottavasti nyt vaan jatkuis tasasena.
 
no niin elikkä riks raks poks rv 32, alkaa.. :heart: no siis tulee tosissaan aika paljon fb:ssä kirjoteltua, siellä kun koko ajan jutut menee eteenpäin.. :ashamed:

itellä on nyt tässä muutamia päiviä ollu hermot tosi hukassa, ja tuntuu että kiukku vaan tulee jostain (siis ihan mistä vaan).. :ashamed: en tiiä, varmaan hormonien heittoja veikkaisin.. : / no odottelen synnytystä.. :D ai niin ohoh, pitäs vissiin vaavin vaatteet alkaa pestä; ja pinnis hoitaa meille kotiin; oho tajusin just et mä en oikeastaan ole tehny yhtään mitään valmisteluja......................:ashamed: no on tässä vielä aikaa.. :)

 
Valjakka ja Adrianna mulla oli myös sf mitta 28 ja viikkoja tasan 33. Mutta se käyrä meni tosiaan nyt sellasta tasaista viivaa eli terkkakin ihmetteli. Mutta jospa se lähtis tästä noususuuntaan.
Dolores Haze Mistähän tuo sinun pahoinvointi johtuu! Tosi keljua varmasti jos koko raskauden ajan on paha olo. Mutta toivottavasti tuo huono tunne muuten ei toteudu. Itse elän herkästi intuition mukaan ja jos joku tuntuu pahalta tai hyvältä niin yleensä se tunne on totta. Mutta ehdottomasti kannaattaa purkaa mieltä asian tiimoilta, muuten sitä jauhaa yksin mielessään eikä olo ainakaan helpota.
äizikkä Olenkin ihmetellyt mihin olet kadonnut, mutta sieltähän se selitys löytyi :D Olet vain ollut yksi aktiivissimmista kirjoittelijoista täällä aikaisemmin. Minäkin vasta tänään aloin lajittelemaan vauvapyykkiä. Eli et ole ihan viimeisimmästä päästä siinä hommassa =) Ai niin ja mekin löydettiin pinnis. Tuttavaperhe lupautui myymään omansa meille kun eivät sitten enää tarviikaan sitä. Mutta en tiiä milloin haetaan se. Kiirehän sillä ei kyllä vielä ole. Esikoisen pinnis haettiin kotiin laskettuna päivänä, vauva syntyi viisi päivää myöhemmin. En joutunut montaa päivää hypistelemään tyhjää petattua sänkyä :D
Mulla loppuu ulkovaatteet :headwall: Yksi toppatakki menee vielä just ja just päälle, mutta koska toppahousut pysyy päällä vain henkseleitten avulla ja takki on aika lyhyt jää tuohon alamahan kohdalle inhottava tuuletusaukko avonaisesta housun vetskarista ja takin reunasta. Kylmä pääsee aina sieltä sisään. Odotan jo keväisempiä kelejä. Koko maaliskuun tietenkin vielä on ihan oikea talvi. Mutta minä en vissiin paljoa ulkoile sitten.
MAR-I Pikaista paranemista. Toivottavasti seuraavana ei iske sitten vatsatauti. Meillä päin sitäkin liikkeellä runsaasti. Vain ajan kysymys milloin mukulat tuo sen kotiin :x
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos milas kyllä koitettaan parannella, isäntä tuumas et kylläppä kuorsaisin viime yönä kovasti...toivottavasti johtuu tästä lenssusta:D

viikot poksuu 33+0:heart:

nyt kun jaksas alkaa pesee vauvan vaatteet ja laittaa sängyn...keittiö remontti alkaa olla loppusuoralla ja siivous alkaa olla käsillä. illalla vielä seinien maalaus ja sit huomenna listojen ostoon ja sit listotus.
saa vaan nähä minkä tuomion ne kysiltä aamulla antaa ku meen näytille.
mut nyt vaaka-asentoon kammettava :)
 
Täällä odotellaan isäntää työreissultaan kotiin.. Vielä on sillä tiellä perjantaihin...

Sitten saa isäntä luvan koota pinniksen kasaan, että pääsen toteuttamaan itseäni.. :) Jotenkin alkaa vaan olemaan sellainen tunne että nyt sais oikeasti alkaa laittamaan paikkoja kuntoon pikkuisen tulla!! :heart: Ja tänään poksuu täällä rv:t 34!! Vähiin käy ennen kuin loppuu!! :)
 
Onkos teillä muilla kuuma? :) Yöllä herään siihen että olen ihan hikinen!!! vaikkei sisällä ole sen lämpimämpi kuin normaalistikaan ja peittokin on sama. Pikku "patteri" lämmittää masussa?? :D

Mitään ihmeellisiä mielihaluja ei ole minulla ollut tämän tai muidenkaan raskauksien aikana, mutta nyt oli ihan pakko kokeilla sellaista yhdistelmää kuin mämmi ja vaniljajäätelö Oli muuten hyvää :p ah, kaupasta löytyi keltainen tipulaatikko mämmiä johon ei ole laitettu sokeria niin piti ostaa ja pakkasessa oli jäätelöä...

Tämän päivän on jostain syystä supistellut tiuhaan. Siis maha menee pinkeäksi muttei satu. Tuntuu kuin vauvalla ei olisi kauheasti tilaa liikkua ja aina kun se pyörähtää, se aiheuttaa supistuksen???? menee ohi suht nopeaan.

Maito on alkanut tihkua rinnoista ja varsinkin lämpimän suihkun jälkeen saa olla tarkkana; pienikin hipaisu rintaan saa maidon tulemaan.

Olotila muuten ihan ok, vatsa on alhaalla ja hegittäminen sujuu hyvin. Pikkuinen myllertää ahkerasti ja nikottelee monta kertaa päivässä. Mutta silti odotan kovasti että synnytys olisi jo ovella...... helpottaisi huomattavasti ainakin sukkien ja kenkien pukemista kun "outokumpu" poistuisi :)

Tämän RD:n takia kun on pitänyt karsia noita makeita juttuja ja muutenkin raskaana ollessa ei saa syödä paljon lakua/salmiakkia olen ajatellut että synnärille mukaan lähtee ainakin pussillinen Pandan lakuja. Nam. :) hirmu himo olisi lakuun.....

Pistinpähän vähän mietteitä ja olotila päivitystä. Toivottavasti saataisiin vähän eloa puhallettua tähän ketjuun.. on mukava lueskella muitten juttuja vaikkei mitään myllertävää olisi tapahtunutkaan.

Pomm ja Marakatti rv 32 POKS
 
Kiitos Adrianna ja Milas kommenteistanne. Pahoinvoinnin syyn kun tietäisikin.. siskolla oli sama juttu omassa raskaudessaan. Häneltä tosin tuskainen odotus sai jo lopun, kun synnytti eilen pienen tytön :heart:. Ihan on isänsä näköinen. Kovin oli pieni viikkoihin nähden vain, mutta kyllä se paino lähtee sitten nousuun.

Olen ollut muutenkin masentunut tämän pahoinvoinnin takia ja sekin varmasti vaikuttaa tähän alakuloiseen oloon. Vie myös henkiset voimat tällainen monen kuukauden jatkuva fyysinen paha olo. Edellinen raskaus ei ollut helppo ja olin silloin tosi masentunut ja nyt tietysti vanhat muistot palanneet mieleen. Siskolla oli mennyt oma synnytys tosi ihanasti ja melkein tuli tippa linssiin kun mielessäni vertasin itse saamaamme kohtelua siellä synnärillä hänen kertomaansa. Hänellä oli kätilö halannut synnytyksen jälkeen ja herkistellyt vauvaa ja luvannut tulla vielä osastollakin käymään. Miulla oli tuohon verrattuna jääkylmä kätilö..edes kipulääkettä synnytyksen jälkeen (toisen asteen repeämät) en saanut pyynnöstä huolimatta. Huoh! Sekin painaa mieltä, kun mietin, että millaisen hirviön kynsiin sitä miun tuurilla taas joudun. Pelottaa nyt vauvan puolesta, kun muistaa millainen motivaatio kätilöllä oli sen miun synnytyksen hoitoon..kiinnosti kuin kilo paskaa.
Mentiin miehen kanssa siihen kansliaan ilmoittautumaan, niin tämä kätilö tiuskaisi "mitä asiaa?!". No mitäköhän asiaa viimesillään raskaana olevalla tuskasen näkösellä naisella miehensä kanssa siinä tilanteessa ja paikassa voisi olla......

Kävin kyllä pelkopolilla juttelemassa miun peloista ja edellisestä synnytyksestä, mut ei siitä niin kovin helpottunut mieli tullut. Hetkeksi rauhotuin hieman, mut nyt kun synnytys lähestyy.. Olen neuvolassa vähän koittanut asiasta sanoa, mutta kommentit on olleet tasoa "älä mieti asiaa".

Onneksi täällä voi avautua.. hieman helpottaa :)
 

Yhteistyössä