*Huhtikuun Helmet 2012 * HUHTIKUUSSA* MEIDÄN KUU!!*

Hei te rakkaat mammakaverit!!

Meille siis synty 11.4.2012 klo 6:52 Poika 51 cm, 4kg RV 37+3.

Tiistaina alko vesien menolla klo 14 ja soittelin sillon miehelleni töihin hyvää syntymäpäivää ja kerroin, että täällä alko tapahtua. Soittelin siinä site kättärille ja käskivät illansuussa käymään käyrillä, jos ei ala supistelemaan tai muuta. Käytiinpä sitten tunnin verran siellä makoilemassa, mutta tultiin vielä kotiin oottelemaan, sillon oli kahelle sormelle auki ja supistukset heikkoja. 21 maissa alko tiheemmät supistukset ja mä siinä sitte hommailin kotona kaikenmoista ja kävin suihkussa olemassa sun muuta. 00:30 alko tuntua jo sen verran tukalalta, et lähettiin Haikaranpesään. Siellä olikin sit jo aika kivannäköstä käyrää ja paikat kahelle sormelle auki. Päästiin siinä sitte melkeen heti synnytyshuoneeseen ja mä menin noin tunniks suihkuun ennen seuraavaa käyrää. 3 maissa alko sit olla jo selvästi kipeempiä supistuksia, mut hengittelemällä ja "laulamalla" oli ihan hallittavia. Jatkoin taas suihkuttelua tunnin verran ja sit pyysin aqua-rakkuloita selkään ja noin 4:30 oliki sit sellanen kakkahädäntunne ja paikat oli 8 cm auki. Kuuden maissa laitettiin sit oksitosiinitippa, ku ei ollu edenny hetkeen mihinkään suuntaan ja puol seiska oli jo kovasti iso tarve ponnistella. Masukkaalla oli sillon supistuksen jälkeisiä sydänäänilaskuja, jotka oli aika hitaasti korjaantuvia, ni paikalle kutsuttiin lääkäri kattomaan.

6:40 olin jo ihan poikki ja päässä vaan humahteli, ni laitettiin välilihan puudute ja leikattiin eppari. Pojua autettiin sit maailmaan imukupin avulla ja 6:52 olikin sitten terve poika ulkona. Se tunne oli kyllä hieno, ku sai vauvan syliin, eikä enää sattunu tai ollu tarvetta huutaa. Oon kyllä kiitollinen, et oli oma rakas koko ajan tukemassa ja hienosti sekin pärjäs, vaik tuntu pahaa tekevän, ku mä huusin, ku en meinannu enää jaksaa.

Päästiin siit sit aamusella perhehuoneeseen ja päivät sairaalassa meni ihmetellessä sitä pientä nöpönenää ja totutellessa uusiin juttuihin. Perjantaina päästiin mediatilaisuuden ja tarkastusten jälkeen kotiin. Meiltä tultiin kysymää perjantaina, et voisko ylen sakkia tulla meitä haastattelemaan ja kuvaamaan ajankohtasen kakkoseen aiheena imetys ja jotenki mä vahingossa lupauduin siihen. Ollaan siis alustavan aikataulun mukaan 24.4. jonkunmoisena osana Ajankohtasessa kakkosessa ja melkeen kyllä hävettää jo etukäteen, ku oli ihan kuula jumissa, ku se täti haastatteli ja puski ihan hirveen hien pintaan.

Meidän perhe siis voi hyvin, maito on noussu ja vauva viihtyy tissillä hyvin.

Toivottelen paljon onnea seuraaville koitokseen! <3

 

Alaselkäkipua, pientä polttoa, havaittavissa täälläkin, mutta vetisen valkovuodon lisäksi muista vuodoista tai limatulpista ei ole tietoa. Tosin tuota kirkasta limaa on tullut paperiin silloin tällöin parin viikon ajan, mutta tiedä sitten mitä sekin on/ on ollut.

 

Elikkäs sitten meidän synnytyskertomusta

10.04. klo 22.00 tuli eka sellainen supistus et mietin hetken aikaa et oliskohan nyt jotain tapahtumassa. Jäin sit kyttäileen ja supistuksia tuli 10-20 min välein mutta ne ei voimistuneet mihinkään. Otin panadolin puolilta öin. Kirjoteltiin chatissa kaverin kanssa ja se valvo mun seurana kolmeena sti yöllä ja sillon suppareita tuli säännöllisesti 10 min välein tarkalleen ja ne kesti vajaata puolta minuuttia ja oli kipeitä mutta ei edelleen voimakkuus oli samaa vaikka olin ottanut panadolinkin. Päätin et nyt nukkuun ja sain unen päästä kiinni.

Aamulla heräsin lähettään poikaa kouluun ja manailin et olin saanut unta eikä synnytys ollut käynnistynyt. Kävin vessassa ja hulahti verta pönttöön. Se oli ihan sellasta verilimasta ja sitä jäi pikkuhousun suojaankin ja edelleen tuntui supistavan 10 min välein. Soitin sit Vammalaan ja kysyin et onkos tässä nyt mahdollisesti synnytys käynnistymässä ja ne meinas et voisin mennä siellä käymään näytillä jos haluisin. Sovittiin et meen kerhoon meidän tytön kans kun olin luvannut et sen jälkeen sit lähden. Puolen päivän jälkeen laitoin ruoan ja anoppi tuli meille. Söin ja sit lähdettiin siskon kans ajaan Vammalaan ja ajoin ite. Olin kyl ihan varma et mut lähetetään kotiin, mut naureskelin silti jos ne ottas mut sisään et olin ite sit ajanut synnyttään kuten uhkasin Autossa supisteli edelleen 10min välein.

Synnärillä otettiin käyrää ja sit kokeiltiin kohdun suu ja se oli edelleen vaan sormelle auki, kaula pehmennyt mut ei lyhentynyt. Kätilö meinas et vois ottaa mut sisään kun supistaa ja et antaa mulle jotain unilääkettä et saisin nukuttua kun olin niin väynyt et katsotaan sit illalla tilanne uudelleen.

Sain sit petidin piikin ja kätilö sanoi et koittasin nukkua et yleensä se lopettaa supistukset tai sit synnytys lähtee rytinällä käyntiin. En saanut nukuttua kun supisteli vaan ja supistuksia alkoi tulla välillä vaan 5 min välein mutta ne ei edelleenkään voimistuneet. Kuuden maissa kätilö tuli sanomaan et otetaan käyrää ja sit voisin mennä suihkuun ja olla siellä niin kauan kun vaan pystyisin. Käyrän jälkeen menin suihkuun ja luttasin siellä vajaa pari tuntia. Suihkussa supistukset vahvistui ja teki välillä aika kipeetä. Kun tulin pois niin ne rauhottui ja välit piteni mut niitä tuli edelleen. Taas otettiin käyrää ja sisätutkimuksessa kohdun kaula oli lyhentynyt ja päätettiin et jään sairaalaan yöks Sain sit sain Oxynormin ja opamoxin (eli kai unilääke ja särkylääke?) et saan unta ja nukuinkin vissiin puoleen yöhön niillä. Sit tuli vuoronvaihdon kätilö joka sanoi et otetaan puoli tuntia käyrää ja sit se antas mulle supistuksia ehkäsevää lääkettä. Mulla siis oli "latenssivaiheen" supistuksia jotka siis on harjotussupistuksia ja ne vaan rasittaa äitiä ja kohtua niin olis parempi et ne loppuu ja mä saan sit kunnolla lepoa. Mulla oli supistusten kestokin laantunut levon myötä pitempään väliin. Käyrällä ekat supparit tuli 9 min välein ja sit niitä alkoi tulla 5 min välein ja ne muuttui kipeemmiks. Sanoin sit käyrän jälkeen kätilölle siitä et anna mulle se lääke äkkiä et tekee jo kipeetä supparit. Se teki sisätutkimuksen ja olinkin 2,5cm auki mut kaulaa oli jäljellä. Se meinas et kyl se nyt on käynnissä et laitetaan alotusaika puolilta öin kun kello oli nyt 12.30. Sit mentiin saliin uudelleen käyrille ja se antoi ilokaasua mulle. Sairaalassa oli ollut hetkellinen vesikatkos ja se lähti täyttään ammetta mulle. Yhden maissa se tuli käymään sanomaan et kohta pääsee ammeeseen ja mulla taas supparit oli kipeytyneet ja se lisäs ilokaasun tehon täysille. Hetken se oli poissa ja mä aloin tehdä kuolemaa kun teki niin kipeetä ja sain pään sekasin aina ilokaasusta. Nyt se oli upee juttu kun edellisessä synnytyksessä koin et siitä tuli huono olo.

Kätilö tuli sit sanoon et altaaseen pääsis mut katto mua hetken ja kysykin sit et haluanko epiduraalin nyt et oon sen olonen ja mä sanoin et ihan mitä vaan kunhan saan jotain mikä vie supistuskiviun pois. Olin 3cm auki tässä vaiheessa. Kahden maissa soitin sit tukihenkilön paikalle supistusten välissä ja alettiin valmistella epiduraalin laittoo. 02.35 on kirjattu papereihin et epiduraali on laitettu ja se alkoi kivasti viedä terää supistuksista. Olo tuli raukeaksi ja oli lepposaa. Mut melkein samoin tein kun kipu laantui alkoi tuntua paineen tunnetta. Kätilö kokeili et 7cm auki ja meinas et vartti niin vois jo ponnistaa kun niin nopeesti aukee. Hetki tän jälkeen totesin et jaahas nyt poksahti lapsvetet ulos ja siirryin sit synnytyspetille kun siinä on hyvä asento olla.

Odoteltiin mun tukihenkilö paikalle joka saapui puoli neljän maissa ja kätilö meinas et ala ponnistella sit kun haluat. En tuntenut supistuskipua mut ponnistamisen tarpeen kyllä ja niin sit alettiin vauvaa saattamaan ulos. Kätilö lämmitti välilihaa lämpöhauteella ja meinas et nyt ei sit revetä et pitää tehä kuten se käskee. Siinä vaiheessa kun päälaki oli lähes tullut ulos niin se käski lopettaa ponnistamisen sillä erää et kudokset saa rauhassa venyä. Seuraavalla ponnistuksella saatiin sit vauvan pää tuleen ulos mut ennen nenän esiin tuloa käski taas lopettaa työntämisen. Auttoi pään ulos, sit hartiat ja niins e vauva sit luiskahti ulos ja kaikki kivut loppui kuin seinään klo 3.46. En siis tuntenut niitä supistuksia mut tunsin kyllä ponnistuvaiheen ulostulokivun ja se oli ihan yhtä kaumalaa kun ennenkin..

Poika rääkäisi ulos tultuaan kunnolla mut sit hiljeni tyytyväisenä rinnan päälle ja ihmetteli maailman menoa. 9 pisteen poika, paino 3360g ja pituus siis 51cm ja niin isänsä näköinen rakkauspakkaus.

Syö, nukkuu ja kakkaa eikä paljoa valita mistään, on niin ihana ja tekee kipeetä kun siitä tykkää niin paljon :heart: Kyllä se rakkaus on vaan niin omanlaistansa kun saa sen oman lapsen rinnalleen. Maitoo tulee hyvin ja nyt vaan opetellaan arkea kotona. Eilens iis kotiuduttiin.

Papereihin on merkitty et synnytyksen kesto 3h54min. Vaihe 1: 3h36min, vaihe 2: 9min ja vaihe 3 9min eli nopeeta se oli ja oli ihanaa kun sain olla sairaalassa. Kätilö meinaskin et yleensä se laps alkaa tulla ulos kun äiti saa levätä ja nukkua mut jos olisin joutunut kärvisteleen harjotussuppareiden kanssa pitkään niin synnytys ei varmaan olis vieläkään käynnissä. Ja poika syntyi siis rv 41+1.

Champion ja Mara 4vrk

 

Rv 38+0 ja enää 8 päivää!! Sitten on pieni muru maailmassa :heart:

 

Onnea tasapuolisesti kaikille vauvan syliin saaneille! :heart:

Täällä ei edelleenkään mitään ihmeellistä, tasaista odotusta alaselkäkipujen kera. Mitään nännihierontaa tai petipuuhia miehen kans en uskalla harrastella ettei vaan aiheuta monen päivän"turhia" supisteluja niin ettei saa yöllä nukuttua, vaikka eihän sitä voi oikeesti tietää mikä supistelun saa aikaan.

Jaksamista kaikille odottajille ja terveiset jo syntyneille pikkunyyteille!

 

Hirmuisesti Onnea kaikille vauvautuneille!!! Olenko mä edelleen ainoa joka on saanut ilman käynnistystä 41+5 vai menikö jollain vieläki pidemmälle??

Hirveesti tsemppiä loppu päiviin!!! Minäkin huhuilen syysmyrskyn perään!:wave: Taitaapi olla hommissa
Mitäs Ceali tykkäsi kättäristä?

Tänään käytiin neuvolassa ja painoa vkossa tullut hienosti 300g rintamaidolla mennään

Jousikas&neiti 8vrk:heart:

 

Onnittelut mannamuu! :flower:

Huomenna aion vaatia neuvolassa pääsyä lääkärille KOVAKOURASEEN tutkimukseen, mielelläni siitä kopeloinnista maksan sen polimaksun perkele etenki jos se oikeesti auttas.. En todellakaan halua odotella jonneki 41+5 viikoille mokomaa ronklausta, tuo lapsihan on sillon jo hyvän matkaa yöi 4kilonen! Kyrsii jo nyt koko neuvolareissu... en uskalla ees verenpainetta mitata, varmaan taivaissa kokopäivän kestäneen vitutuksen ansiosta.
Ja sit ku mieski tuli töistä kotiin ja mulla nyt sattu olemaan "asiaa" kun koko päivän ollu hiljaa itekseen niin ei se jaksanu kuunnella ja lähti lenkille pariksi tunniksi.. :kieh: Joo ymmärrän et ollu päivän töissä sosiaalinen mut minäpä en ole ollu! Ja nuo typerät ihmisetki ku kyselee et Joko joko, vaikka on sanottu selvällä suomenkielellä et ILMOTETAAN KUN PÄÄSTÄÄN ASIAAN.. Niin ei vittu mene sinne jakeluun, mä en jaksa. :stick:

 

POKS 39+0!

Vatsa on toiminut tänään ihan normaalisti, eikä sukkapuikkokipujakaan ole ollut. Harjoitussupistuksia / pieniä suppareita on ollut jonkin verran tänään, mutta ei mitään merkittävää. Lisäksi tekee mieli syödä koko ajan jotain, mutta silti on jatkuvasti pieni ällötysolo. Alaselkää on jomottanut, mutta ei ehkä niin pahasti kuin parina viime päivänä. Alapää ja nännit tuntuvat kyllä helliltä, limatulpasta ei havaintoa. Plöh. Ja minä kun olin jo valmistautunut, että toukka syntyy tänään. Onhan tässä vielä jotain pientä tekemistä, mutta ei mitään kriittistä, joten mielelläni ottaisin jo pikkumiehen vastaan. <3


(*muokkaus* Mustakin tuntuu, että syysmyrsky on päässyt tositoimiin, kun ei oo kuulunu mitään. )

 

En osaa sanoa velä meneekö rv 41+5 tai ylikin, että syntyy, mutta jos tätä rataa mennään niin kyllä tuonne mennään.. Ja seuraava aika jossa ronkitaan alapäätä on rv 41+6! Että ihan omat konstit pitäis keksiä vauvan häätämiseen ja nekään kun ei tunnu auttavan..

Ja tuosta vauvan koosta, mulla siis ARVIOITIIN rv 38+5 3,9kg vauvan painoksi silloin ja tänään neuvolassa täti meinas, että "ohhoh sulla on kylkiluihin asti tästä ylhäältä tuo khtu (36cm) olet kyllä ihan täynnä tätä vauvaa.". Meinasin, että ai niinkö, et oo tosissas :kieh: Sit "lohdutti", että täällä oli viime vkolla syntynyt vähän yli 5kg vauva ja niitä tulee täällä n. kerran vuoteen, niin "lohduttauduin" sit sillä, et ok se meni jo se 5kg vauva, meille ei tule varmaan sit kun joku 4,5kg..

 

Meille syntyi tänään 16.4 klo.13.06 pieni tyttö 2900g ja rv 41+6. Lähti käyntiin itsekseen supistuksilla. Synnytyksen kesto 3h ja 2 ponnistuksella tyttö maailmassa. Napanuora oli 2 kertaa kaulan ympäri ja lapsivesi oli vihreää, joten tarkkailussa ja antibiottikuurilla on pari päivää.

Jaksamisia vielä odottaville ja paljon onnea jo vauvautuneille

 

Onnea vauvautuneille! :heart:

Eilinen ilta kului taas kuumavesipullon voimalla. Alaselkäkipu on nyt parina päivänä voimistunut iltaa kohden. Myös supistukset/ sukkapuikot vaivasivat illalla, minkä takia otinkin ennen nukkumaan menoa Para-tabsin (1g), mutta ei sekään tuntunut auttavan - sattui aika mukavasti hanuriin koko yön. Onneksi sain aamuyöllä vähän nukuttua! Nyt vaivat ovat melkeinpä poissa, mutta kävely on edelleen vähän hankalaa. : /

 

Josefia: täällä ois myös vasta 41+5 äippäpolikäynnillä alapään ronklausta, mut haluun sen jo tällä viikolla. Jos en lekurille muka pääse niin on mulla pitkä sorminen mies joka saa yrittää tehä jotain pyörittelyä.

Onnea peppi pienestä! :flower:

 

Pepille onnittelut tytöstä :flower: Tulihan sieltä joku jolla mennyt enemmän kuin 41+5 (mulla esikoinen syntyi 40+6 ja kuopus 41+5, että ei ihan heti tarviis vissiin tätäkään ootella)

Vetinen/ vähän limainen vuoto lisääntynyt viime viikosta, pikkarit märät aamulla : / :x Mut eilen aamun jälkeen ei limaklönttejä ole näkynyt..

rv 40+3

 

Onnea kaikille vauvansaaneille!!!:kiss:

 

Onnea peppi78 Pienestä tytöstä :flower:

 

Meidän perheeseen saatiin todellinen pääsiäispupunen lauantaina 7.4. klo 11.57, siis rv 40+4. Pojalla oli pituutta 51 senttiä, painoa 3850 grammaa ja pääkky 35 senttiä. :heart:

 

ONNEA pääsiäispupusesta Mallamia

 

Onnea vauvaantuneille ja kärsivällisyyttä odottajille! :heart:

Jouskari: Kyllä mä tykkäsin Kättäristä! Hyvä fiilis jäi, kuten viime kerrallakin Mitä pidit itse?

Kotiuduttiin eilen ja nyt harjotellaan elämää nelihenkisenä perheenä. Pientä synnytyskertomusta laitoin fb:n puolelle On tuo pieni vaan ihana, aww...

Ceali ja Lilleri 3pv

 

:attn: Kävin joskus rv 34+ äippäpolilla kun epäilin lapsivettä lorahtelevan pöksyihin, ei ollut silloin testin mukaan sitä.. sain 2 tikkua mukaan kotiin jolla voin testata tarvittaessa.. Nyt mulla on tullut sitä nestettä jota luulin valkovuodoksi, mut ajattelin testata tuolla tikulla pikkuhousunsuojan, koska oli menny parissa tunnissa märäksi. Se tikku meni ihan tumman siniseksi, muistelen, että sairaalassa puhuivat sen menevän mustaksi jos on lapsivettä, kumminko se nyt on? Väriä se siis ainakin muutti heti, se tikun pää on sellainen keltainen käyttämättömänä.. Osaako joku sanoa muuttaako se ollenkaan väriä jos ei ole lapsivettä???

 

Neuvolassa käyty, ei ihmeitä. Sain luvan mennä huomenna päivystävälle alapään ronklaukseen, mutta vasta itkun jälkeen.. Kovin vaikeeta tuntu olevan seki homma. Mietin täs et miten saan sem ymmärtämään et KOVAKOURANEN ronklaus eikä mitään tavan tutkimusta, ei nimittäin ole tän lääkärin vahvaa osaamista tuo suomenkieli. noh senpä näkee huomenna..

Masis fiilikset senkun jatkuu..

Onnittelut vauvautuneille!! :flower:

40+2

 

Onnea kaikille jakautuneille :flower: ja tsemppiä vielä odotteville!

Minä sitte menin ja etuilin rankasti... (anteeksi :ashamed

Meille syntyi pieni poika 9.4 klo. 3.23 3215g ja 49,5cm rv 37+1 :heart:

synnytys kertomusta (saankohan ymmärrettävää tekstiä aikaseksi..)

Mehän siis lähettiin 29.3 jo Rovaniemelle ku oli 30. päivä se kontrolli ultra, ultrassa kaikki hyvin, mutta kohdunsuu väljästi kahdelle sormelle auki ja kaulaa enää reuna jäljellä, lääkäri suositteli jäämään lähelle sairaalaa. Majailin sitte potilashotellissa seuraavan viikon.
Viikolla kävin joka toinen päivä äitipolilla tarkistuksessa ja käyrillä, supisteli kyllä mutta sen kummempaa ei tapahtunu. Torstaina olin jo niin kipeä ja väsynyt kun en supistuksilta saanu nukuttua että pitkäksiperjantaiksi sovittiin 1. käynnistys yritys oksitosiinillä, ja voi pojat että oli PITKÄperjantai. Supistukset napakoitu vaan heti ku tippa otettiin 6 tunnin jälkeen pois, niin ne loppu. Takas potilashotelliin (BLAAH!) Ukko onneksi tuli kaveriksi kärvistelemään! Nukuin perjantai-lauantai yön todella hyvin, ei kipuja, ei supistuksia joten aateltiin lähteä kotiin pääsiäisen viettoon, kävin vielä synnärillä ennen kotimatkaa, tilanne ei ollu edenny mihinkään, hyvää matkaa!!!
Päästiin kotiin n.klo 22 ja klo. 23.30 huomasin seisovani lapsivesi lammikossa, ei oikeen tinny oisko pitäny itkeä vai nauraa, oli sen verta koominen tilanne, ei muuta ku ambulanssi alle ja takas Roihin, ukko parka ajo siis sen reilut 1000km lähes yhteen menoon!
aamulla oltiin sairaalassa takas n.klo 4 supistuksia vaan ei näy ei kuulu, saatiin nukkua pari tuntia ennen saliin menoa jossa taas oksitosiinit tippumaan, taas 6h tippaa ilman sen kummempaa tulosta jonka jälkeen piuhat irti ja kävelylle, lapsi sentäs oli kiinnittyny että sai liikkua! Klo 18 takas piuhoihin kiinni ja taas 6h oksitosiiniä, supistaa supistaa, vaan mitään ei tapahu!
Klo.24 taas irti piuhoista, 3cm auki, joten taas kävellään... n. klo 1 kätilö tuo särkylääkkeen ja opamoxin ja passittaa minut käyrille nukkumaan ja ukon potilashotelliin, aamulla alkais uus tippa!
Yritin hetken lepäillä vaan supistukset alkaa oleen aika kaameita, yritin sit nousta istumaan, ei onnistu, hälytin sit kätilön paikalle ja sanoin vielä että hävettää soitella kelloa ku ei ees synnytys oo käynnissä, mutta sattuu niin prkl:esti ja pakko päästä vessaan. Kätilö tutki sit taas kohdunsuun tilanteen, oho, 5cm auki. Tilataan epiduraali että pystyis nukkumaan, anestesia lääkäri oli just syömässä ja tuli n. 30min kuluttua, sitä odotellessa menin jo niin kipeäksi että tärisin ku horkassa, oksetti ja ei meinannu pystyä hengittään. Anestesialääkäri sitte vielä alko kyseleen ihan käsittämättömän typeriä kysymyksiä minun perussairaudesta, yritä siinä sitte vastailla ku nippanappa tajuissaan pysyy... no, sit ku päästiin vihdoin pistämään nii neula on tukossa, toinen pisto sitte onnistu. Epiduraalia annosteltiin äärettömän pieninä annoksina ja tarkkailtiin että minun pumppu kestää sen, ja vihdoin kun saatiin annostus sellaiseksi että kivut siedettäviä, alkaa ponnistuttaan, tutkitaan taas kohdunsuu, joka 9,5cm auki, samantien epiduraali kiinni ja kiireinen soitto tulevalle isälle, että hirveetä kyytiä tänne jos aiot keretä mukaan!
Ukko paikalla 3 minuutissa!
Sain alkaa ponnistella vauvaa alemmas, omaan tahtiin kun kätilöt touhusivat omiaan ja laittovat kokoajan lisää piuhoja minuun kiinni ja lisää lääkkeitä tippumaan. Yhtäkkiä tuli sitte niin armoton ponnistamisen tarve ettei pysty ku huutaa että nyt se tulee ja sattuu prkl! 3min. ponnistamisella (28h vesien menosta) tupsahti tähän maailmaan klo.3.23 maailman ihanin 9 pisteen poika :heart:. Itse selvisin muutamalla pienen pienellä repeämällä jotka ei edes tikkejä tarvinnut!


HUOH! niin on sekavaa tekstiä ettei meinaa itekkään ymmärtää, mutta sentään yritin!

 

Meille syntyi perjantaina 13.4 poika klo 16.08 mitoin 3705g ja 51 cm. Viikkoja oli 41+1.

Tässäpä tarinaa synnytyksestä:

Viittä vaille kaksi perjantaiyönä heräsin siihen, että vesiä lorahti. Sitä tiputteli koko loppuyön. Kuudelta tuli eka kunnon supistus. Siihen asti sain nukuttua ihan sikeesti kun ei särkeny. Syötiin aamupalaa ja mies lähti vielä töihin kun en ollu vielä niin kipeä, että olis lähtö tullu. Aamu meni normimeiningeissä esikoisen kanssa. Supistuksia tuli 5-10 minuutin välein ja oli sellasia napakoita, muttei hirveen kipeitä. Vettä tiputteli edelleen koko ajan. Puoli yhdeltätoista soitin Oysiin, että pitäskö tulla näytille ja kehoittivat tulemaan heti. Nainen puhelimessa lupasi, että pääsisin osastolle jos saliin ei olisi vielä asiaa. Mies palasi töistä, laitettiin esikoinen päiväunille ja sairaalalle saavuttiin puoliltapäivin. Olin 3cm auki ja kohdunkaulaa oli 0,5cm jäljellä. Siitä puolesta cm:stä oli kiinni, että eivät ottaneet saliin. Siellä oli hurja kiire just sillon. Tarjosivat mahdollisuutta päästä osastolle, mutta lähdettiin vielä kotiin tekemään lounasta. Supistukset oli tosi kipeitä ja mietin, että niinköhän palataan pian takaisin. Kotona kävin suihkussa ja järkkäilin asioita sen minkä säryiltä pystyin. Supistuksia tuli 3-5 minuutin välein. Lounasta syötiin kahden aikoihin. Supistukset oli niin kovia, että parin haarukallisen jälkeen oksensin kaiken mitä olin aamun aikana syönyt. Sitten kuitenkin sain annoksen syötyä loppuun. Sitten totesin, että lähdetään. Jotenkin vaisto sanoi, että nyt pitää mennä ja kivutkin olivat sitä luokkaa, että en enää kestäny olla. Kolmen aikaan oltiin takaisin sairaalalla. Olin auki 4-5 cm ja kohdunsuun puoli cm oli hävinnyt. Ottivat saliin ja kivut oli jo tosi kovat. Pyysin puudutetta ja kätilö mietiskeli, että oisko se spinaali vai epiduraali sitten. Ei oikein päätetty vielä mitään, mutta lähti kuitenkin etsimään anestesialääkäriä. Kätilö tuli takaisin ja kertoi, että lääkärillä oli käynti toisessa huoneessa, mutta tulee sitten . Minuutteja kului, mutta tuntui kuin olis ollu tunneista kyse. Sain siihen väliin ilokaasua helpottamaan pahinta kipua. Se helpotti jonkun verran kunhan tajusi idean ja keskittyi hengittämään. Kätilö katsoi oliko kohdunkaula avautunut enempää ja se oli auki jo 7cm. Samalla anestesialääkäri tuli ja todettiin että spinaali laitetaan. Kello oli 15.45. Spinaali saatiin laitettua ja sen jälkeen oli todella autuas olo. Samantien kätilö totesi mun olevan täysin auki ja sain luvan ponnistaa. Kyselin hölmönä, että miten lapsi voi syntyä kun kalvot ei oo hajonnu. Kätilö totesi, että kyllä täällä moni syntyy lakki päässä. Puudutuksesta huolimatta tunsin ponnistuksen tarpeen ja supistuksista paineen. Muutamalla ponnistuksella vauvan pää syntyi. Lapsivesi oli vähän vihertävää niin pyysivät lopettamaan ponnistuksen ja imivät hengitystiet. Vauva kuitenkin päätti ihan itse tulla maailmaan ja möngersi ulos. Poika syntyi 16.08 eli noin tunnin kuluttua siitä kun saavuttiin sairaalaan. Synnytyksen kokonaiskestoksi tuli 10h38min. Eka vaihe 10h, toka vaihe 8min ja kolmas vaihe 30min. Jälkeisiä tosiaan hetki odoteltiin, mutta tulivat sitten reippaasti kun kokeneempi kätilö runttasi nyrkillä kohtua. Synnytyksen hoitanut kätilö oli nuorempi eikä kai oikein uskaltanut painella kohtua tarpeeksi. Salissa oltiin kuuteen asti jonka jälkeen siirryttiin osastolle. Kävelin sinne ite ja suihkuunkin pääsin sitten kun spinaalin laitosta oli kulunut tarpeeksi aikaa.

Synnytys meni siis todella hienosti ja nopeasti. En oo ollu yhtään kipee ja vain muutama jälkisupistuskin on tullut. Vauva on tosi rauhallinen ja nukuskelee paljon. Syö myös tosi reippaasti. Arkea opetellaan pikkuhiljaa tuon ikiliikkujataaperon ja nyytin kanssa

Tänään käytiin neuvolassa tarkastuksessa kun päästiin sairaalasta jo sunnuntaina pois. Paino oli parissa päivässä noussut 60g ja muutenkin kaikki hyvin. Vähän oli vauva neuvolatädin mielestä keltainen, mutta sanoi, ettei oo hätää kunhan syö ja on virkeä.

Tsemppiä vielä teille, jotka odotatte vauvaa saapuvaksi <3
Adalmis ja Niilo 4vrk

 

POKS 39 + 0

Ei mitään ihmeempää täällä. Onnea hirmuisesti vauvautuneille!! :flower:

Missäs muuten meidän kaksosten odottajat ovat? Kai ovat vauvautuneita jo? =)

 

40+0 poks

Taas onnea uusille vauvautuneille :heart:

Mulla tänään erittäin limaista ja veristä vuotoa. Tässä ootellaan josko supparit kovenis, jos vaikka pääsis tänään tositoimiin. Olisko meillä täsmällinen vauva joka syntyis laskettuna päivänä?

Kultakurkku ja Eemi 40+0

 

Höpäjälle ja Adalmikselle onnittelut vauvoista :flower: :kiss:

Luen nuo synnytyskertomukset kun kerkeän

Joo synnytyssaliin soitin, käskivät mennä sinne ja se tikku oli just sen värinen kuin se meneekin jos lapsivedestä kyse, mutta ne eivät ole 100% vramoja vaan varman tuloksen saa sit sieltä.. No menin sinne, alapää tutkimuksen teki, joka ei kylläkään kovin kovakourainen ollut, 3cm auki ja pehmeä mut kanavaa edelleen sen 3cm, pöh Pää oli tosi alhaalla, tunsi sen kyllä siinä ronkliessa.. Lapsivesitesti negatiivinen, eli tosiaan ei ole täysin luotettavia nuo tikut. Käyrää otti tunnin, hyvältä näytti kaikki, eli vauva voi hyvin.. Pääsin kotiin odottelemaan, jooh tämähän on tuttua tämä odottelu, mutta ei auta..