Huhtikuun Hurmurit 2013 *Helmikuussa*

Pahoittelut, kun on ollut hiljaista.. viimeiset työkiireet ennen ä-lomaa, enää 2 viikkoa töitä!

Pitäis vielä varata synnärille tutustuminenkin..missäköhän välissä ehtis?!

Meikä ei ainakaan ole facebookin puolella ollenkaan keskustelemassa, hidas kirjottelemaan kylläkin ihan muuten. Lukemassa käyn lähes joka päivä täällä.

MizzyMazzu ja Möhkis 32+5 :heart:

 

Heissan!

Mulla alkoi äippäloma lauantaina. Eipä se paljon muutosta elämään tuo, kun olen ollut sairauslomalla marraskuulta... Mutta tarkoittaahan se, että h-hetkeen on enää reilu 5 viikkoa! Hui! Ja ihanaa!

Huomenna pääsen psykiatrille miettimään tätä lääkitystä imetyksen kannalta. Olen ollut ihan tolkkuttoman väsynyt, mutta päivisin saa nukkua jos yöt menee levottomasti.

 

Rv 33+0 POKS!!! :heart:

Viljavainio ehkä meitä on vaan vähemmän aktiivisia kirjottajia, kun toisissa pinoissa. Tosin esim. heinä- ja elokuisilla on vähemmän sivuja nyt helmikuussa, kun meillä, joten ei me nyt kaikista hiljasempia olla. Eikä meillä kauheeta eroa toukokuisiinkaan ole. Kai tää tästä aktivoituu, kun äitiyslomat alkaa ja porukka alkaa jakaantumaan. Tässä kohdassa, kun ei oikein "tapahdu" mitään, niin ei ole mitään raportoitava
a.

Perätilasynnytyksestä voisin oman kokemukseni kertoa, jos täällä jonkun vauva päättää syntyä pylly edellä. Synntin siis toisen lapseni alateitse perätilassa Naistenklinikalla 2008. Näissä toimenpiteissä tuntuu olevan paikkakuntakohtaisia eroja, joten kaikkialla ei varmaan toimita samoin, kun HUS:n alueella.

Vauva oli ollut ensin poikkitilassa ja sitten perätilassa jostain viikolta 32 saakka. Sain lähetteen äitiyspolille ja siellä utrassa todettiin, että vauva on tulossa takapuoli edellä. Viikkoja oli 36 ja vauvan painoarvioksi saatiin 2,3kg. Seuraavalle päivälle varattiin aika ulkokäännökseen. Ulkokäännöstä varten piti olla neljä tuntia syömättä sektiovaaran takia. Ensin olin käyrällä ja sain jotain supistuksia estävää läkettä, jotta ei ala supistelemaan, kun vauvaa käännetään. Kätilö sanoi että käännös tehdään hellästi. Käännöstä tuli yrittämään lääkäri ja samaan aikaan kätilö koko ajan ultralla seurasi sikiön sykettä. Lääkäri olikin aika kovakourainen. Vauva ei kuitenkaan hivehtanutkaan. Taisi olla peppu jo niin syvällä lantiossa, että käännösyritys epäonnistui. Sitten alettiin miettiä synnytystapaa. Ensin olin varma, että haluan sektion. Sektioaika olisi laitettu viikolle 39. Kätilö ja lääkäri kuitenkin jakelivat jotain lappusia sektion vaaroista ja saivat mut ylipuhuttua menemään Naistenklinikalle synnytystapa-arvioon, jossa katsottaisiin edellytykset alatiesynnytykseen. Päädyin sitten menemään siihen arvioon, koska kokoa ajan oli mahdollisuus perua ja päätyä siihen sektioon.

Synnytystapa-arvio tehtiin muistaakseni viikolla 37. Lääkäri ensin ultrasi ja sai painoarvioksi 2,6kg. Vauva oli täydellisessä perätilassa eli peppu lantiossa ja jalat v-asennossa ja pää nuokkuasennossa. Edellytykset vauvan koon ja asennon vuoksi alatiesynnytykselle oli hyvät. Kävin myös magneettikuvissa, joissa katsottiin lantion tilavuus. Lantio oli tilava ja lääkäri päätyi suosittelemaan alatiesynnytystä. Meinasin sitten yrittää sitä, koska kaikki puolsi sitä synnytystapaa. Alatiesynnytys onnistuisi vaan, jos vauva olisi alle 4kg ja raskausviikkoja ale 41. Jos olis jompi kumpi ylittynyt, olisi päädytty sektioon. Synnytystä ei myöskään olis käynnistetty, koska se lisää riskejä. Uusi painoarvio laitettiin laskettuun päivään.

Synnytys kuitenkin alkoi rv 39+6 spontaanisti supistuksilla. Lähdettiin aika pian supistusten alettua Naistenklinikalle. Siellä pääsin suoraan synnytyssaliin, jossa ultrattiin vielä vauvan asento. Avautumisvaihe meni ihan tavallisesti. Ainoa ero mun muihin synnytyksiin oli se, että supistukset tuntuivat enemmän selässä. Sain epiduraalin avauduin puolet nopeammin, kun esikoisesta. Ponnistusvaiheessa saliin tuli ponnistusvaiheen hoitava lääkäri, lastenlääkäri, kaksi kätilöä ja pari kiinnostunutta (en muista olivatko lääkäreitä vai kätilöitä). Kalvoja ei puhkaistu vaan ne puhkesivat itsellään vasta ponnistusvaiheessa. Ponnistusvaiheessa laitettiin oksitosiinitippaa lujemmalle, koska supistukset harvenivat. Ponnistin vauvan itse niin pitkälle, että hartiat olivat ulkona. Sitten vasta vauvaan sai koskea ja lääkäri avitti loput ulos. Eppari tehtiin, koska se tehdään PT-synnytysissä automaattisesti. Vauva voi hyvin ja pääsi heti rinnalle. Jalat oli vaan aluksi hassusti linkussa, mutta oikenivat siitä pikkuhiljaa. Perätilassa pitkään olleilla vauvoilla on myös lonkkaluksaation vaara, joten kotiinlähtötarkastukse tekee kaksi eri lääkäriä. Meidän tytöllä ei ollut luksaatiota. Päästiin jo seuraavana päivänä synnytyksen jälkeen kotiin.

Tässäpä tämä. Hyvin onnistui siis synnytys. Saa kysyä, jos tuli kysyttävää tosta mun sekavasta sepustuksesta (jos nyt kukaan edes jaksoi lukea sitä ).
Itse mä suosittelisin perätilasynnytystä toissynnyttäjälle, jolla aikasemmat synytykset sujuneet ongelmita ja myös oma motivaatio ja halu on tärkeätä. Muutenkin pidin synnytystapaa turvallisena, kun synnytystä seurattiin tarkasti ja riskit oli tiedossa. Voihan RT-synnyskin muuttua ponnistusvaiheeltaan hankalaksi yllättäen, jos vauva tuleekin huonossa asennossa.

Nimistä vielä sen verran, että ollaan miehen kanssa taas väännetty niistä kättä. :kieh: Meillä olis tosi kiva ja kaunis nimivaihtoehto, mutta miehen mielestä se ei täytä kriteereitä, kun siinä ei ole yhtä monta kirjainta, kun meidän muiden nimissä. Mä olen sitä mieltä, että ei kai sillä nyt mitään väliä ole. Pääasia, että nimi on hyvä sille lapselle. Ei kai kukaan nyt muutenkaan laske perheenjäsenten nimien kirjaimia ja ala ihmettelemään, jos jollain on yksi kirjain vähemmän.

Omassa navassa ei erityistä. Odottelen "innolla" sitä perjantain sokerirasitusta.

Natte ja Tinja 33+0

 

Moikka.

Pikainen omanapainen päivitys, palaan lukemaan kun saan lapset unille, jos pysyn ite hereillä.

Kävin eilen tyksissä kääntymässä myrkytysoireiden kanssa, onneksi ei ainakaan viel oo sitä... samalla ultrattiin, ja painoarvio oli nyt 2,5kg, tasan 34 vkolla. Lääköri kysyikin et onko mulle jo sanottu et tarvii saada heille aikaa käynnistykseen, kun kaikki olleet hyvänkokoisia syntyessään (esikoinen oli pienin, 55cm ja 3990g, kakkonen 53cm ja 4735g ja kolmonen oli 56cm ja 5250g. Syntyneet ovat 41+1, 40+1 ja 42+0). Tämäkin lääkäri sanoi et käynnistetään rv 38, joten neljä vikkoa enää.*Lepoa käski, kun on viikon särkenyt päätä ja turvotukstakin tullut, et mahdollisesti alkava myrkytys...**No, levätään minkä voi kun on 2v ja 5v kotona. Onneks sisko viihdyttää kivasti pikkuveljeä, niin aamupäivät kuluu hyvin sisälläkin ja mies hoitaa sit iltaisin ulkoilut...

Täällä on ihan kiva melu Tehdään julkisivuremppaa, ja tänään lähtee parvekkeet. Poitsu nyt innoissaan seissyt tuolilla olkkarin ikkunan edessä kun miehet purkaneet partsia.**Sen melun lisäks huutaa lastenohjelmat et jotain ees kuulee...**No onneks tää ei oo pitkäaikainen juttu, ja onneks on vauva viel mahassa...*Nyt kello alkaakin olla jo niin paljon et päästän kohta päikkäreille...*

Pahis ja Hakkarainen 34+1

 

Kiitos edelleen kaikille haleista ja myötäelämisestä! Suru on mielen taustalla koko ajan, mutta onneksi on jo iloisia hetkiäkin. Jotenkin toiveikkaampi olo surun keskelläkin kuin vuoteen. Nyt vasta tajuaa miten rankkaa on vuosi odottaa läheisen kuolemaa, pelätä sitä ja kipuja. En ole vielä tajunnut että hän ei tule enää ikinä takaisin, mutta olen tajunnut ettei hän ole enää sairas eikä kärsi enää. Jotenkin välillä luulen, että nyt se terve ihminen olisi tullut takaisin ja on jossain matkoilla ja vain se sairaus kuoli. Ihmismieli on hassu.

(.) Äitiysloma on alkanut ja neuvolalääkärillä käyty. Ja kyllä pisti mietityttämään. Sf-mitta on kasvanut ihan jäätäviin lukemiin (6 viikossa kasvanut 11 senttiä. Samassa ajassa mulle itelleni on tullu painoa yhteensä kilo, eli ei mikään paha viikkonousu. En tajua mitä teen jos se aina vaan kasvaa...) Oli jo viime viikolla reilusti enemmän ku esikoisesta lopussa... Huh sentään. Kokoarvioon sain lähetteen ja lääkäri lupas että jos on iso niin käynnistävät viimeistään laskettuna aikana... No saapi nähä mikä on ison määritelmä ja auttaako neuvolalääkärin lupaus mitään. Vähän rupes kuiten hirvittämään. Esikoinen oli siro ja helppo ponnistaa ulos.

Toinen yllätys oli se et kohdunkaula oli lyhentyny 2 senttiin, pehmeä ja ulkosuu sormelle auki. Napakoita supistuksia onkin tullut joka ilta pari, mut en ollu osannu ajatella et ne mitään sais aikaan ku ei oo kuitenkaan kunnolla kipeitä. Viimeksi oli kuitenki ollu mojovia supistuksia 2 vuorokautta ja vasta kahdelle sormelle auki, niin en uskonu että tämmöiset mitään tekis. Mut en valita! Ihana tietää, et ei oo niin pitkä matka eessä sit ku käynnistyy kunnolla. Kohdunsuuta myös vihloo välillä sukkapuikkotyylillä ja välillä pistelee niin ku ois puutunu.

Elle Tens -kipulaitteen oon tilannu ja ajattelun sitä käyttää avautumisvaiheessa. Kokemuksia oon lueskellu siitä ja toisilla auttaa enempi ku toisilla. Siinä tilanteessa oon varmasti kiitollinen jos se ees muutaman prosentin lieventää kipua.

Tuntuu hassulta, että alan miettiä jo synnytystä, vaikka tuntuu että nyt vasta olen oikeastaan ruvennut olemaan raskaana kun ei tuota kuolemaa tarvi enää pelätä aktiivisesti. Nyt olen yhtäkkiä saanut vauvakuumeen ja tämä raskaanaoleminen tuntuu tunnetasollakin joltakin, eikä vain kulje mukana. Välillä yritän olla ajattelematta synnytystä, mutta väkisinkin sitä tulee mietittyä aina kun supistelee. No, ehkä se on sitä valmistautumista.

Nimistä Meillä on koko nimi jo päätettynä, jos vain ultran sukupuoliarvio osuu kohdilleen.

Mitähän mun piti muuta kommentoida? No toisella kertaa sitten.

Ainiin se piti sanoa, että tämä loppuraskaus ei ole mun mielestä niin raskasta kaikista vaivoista huolimatta ku alkuraskaus. Tämän kestämiseen saa jo sentään lomaa ja päämääräkin alkaa jo häämöttää, niin kummasti se antaa voimia.

Moika ja Nuppu 35+3

 

Poksumaan!Mullakin alkoi äitiysloma lauantaina, tosin ei tässä oikein tuon 1v7kk poitsun kanssa juuri ehdi jalkoja pöydälle nostamaan

Hjannah&Pallero rv 35+0:heart:

 

Dodiih. Soitto tuli äippäpolilta eilisen käynnin vuoksi... maksa-arvot hieman koholla, eli alkava myrkytys... nyt sit vaan lepoa, niin kuin se onnistuis... tällå viikolla vielä uusiks verikokeille, ens viikolla ylimääräinen neuvola et katsotaan paineet ja stiksataan pissa. Vähän nyt pistää harmittamaan et nekin vähät liikkumiset mitä ollut niin jää nyt tekemättä... mut positiivista on se et huomattiin ajoissa ja sitä nyt seurataan ettei pääse pahaksi...

 

POKS! 33+0! :heart:

Hieman hiljaiseloa on myös täällä vietetty, pääasiassa tuon viime viikkoisen perheen kesken vietetyn loman johdosta Ja eipä mulle itsellenikään niin suuria kuulu (supistelut tosin osin palanneet).

Neuvolassa kävin taas viime viikolla ja nyt mun pitää tosissaan alkaa seuraamaan omia syömisiäni... Turvotusta alkanut jo vähän tulla ja painoa noin 1kg/vko!!!! :O Sf-mitta menee silti vielä ihan normaaleissa (hieman keskikäyrän alla), joten itselleni vain olen tässä tainnut nyt vararavintoa toistaiseksi kerätä... Harmittaa vain, kun tuo liikunta kaikissa muodoissa aiheuttaa niitä suppareita, joten pelkällä ruokavalion tarkkailulla tässä nyt olisi pystyttävä pitämään kilot kurissa

Pahis tsemppiä loppuraskauteen! Toivottavasti ei oireet pahene. Ja onhan se nyt hyvä, että pääsit ajoissa seurantaan!

Nyt pitää taas mennä

Sipulisankari & Narsku 33+0

 

Heipä hei
Olipa se niin viittä vaille että jäin äippäpolikäynnille ja osastolle
Eli oli kontrolli virtauksien vuoksi ja eka mittauksella olivat alle normaalirajan,vauva kyl liikku kovin ja lääkäri epäili ovatko kovin tarkat sanoi kyllä että jäätävä tarkkailuun jos toisella kerralla hetken päästä näyttää samaa ja puhui jo että jos virtausten heikkeneminen voi johtaa istukan vajaatoimintaan aletaan miettiä synnytystä kääk...Mamma pidätteli itkua ja kelasi asioita
No juuri kun olin aulassa soittamas miehelle tultiin sanoon että lääkäri haluaa kattoa heti uudestaan toisella paremmalla laitteella ja yllätys yllätys vaavi rauhoittu ja saatiin virtaukset jotka oli normaalirajojen sisäpuolella mutta kun verenpaine taas korkeampi,turvotusta jne...niin torstaina uusiksi äippäpolille ja joka päivä sydänkäyrää omassa neuvolassa...taidan sit varalta ottaa torstaina laukun mukaan...sit lääkäri myös sanoi että kun supistellu ja vauvan pää laskeutunu niin voi olla jos istukan toiminta heikkenee niin luonto alkaa hoitaa asioita ja synnytys käynnistyy itsestään..
No onneksi torstaina poksuu jo 36 viikkoa ja rauhallisena vauvasta saatiin paremmat mitat ja uusi painoarvio 2300 g.Ja sydän käyrä oli priima lääkärin sanoilla Iskä vain järkytty eka ultra mis ei ollu mukana ja mie soitin että nyt jäädään tänne Aikoi muuten illalla koota hoitotason ja pinnasängyn Nyt tuli vain omaa napaa mutta tsemppiä kaikille ja luen joka päivä kuulumisia
Ylläri iltatähti 35+4

 

Pahis ja Ylläri iltatähti Tsemppiä molemmille kovasti! :hug:

Toivottavasti tilanteet ei pahene kummallakaan, mut onneks ootte molemmat kontrollin alla ja viikotkin jo hyvät, vaikka vauvat päättäs syntyä tai päätettäis käynnistää.

 

Mun kadet puutuu niin etta itku meinaa paasta. Asken ajelin autolla kaupoilta kotiin ja toinen kasi oli niin puutunut..tuntui etta rajahtaa kohta. Edellisessa raskaudessa sama vaiva. Yolla heraan vahan valia kun kadet ovat niin puutuneet. Onko muilla tata ongelmaa? Vauvakin on niin vilkas valilla etta hermot menee sen moyrimiseen kun tuntuu sen potkut ja venyttelyt niin pahalle. Anteeksi tama valitus. 34 viikolla on ultra missa katsotaan vauvan koko. Odotan kauhulla mika jattilainen mun mahassa asustaa.

mindi16 32+3

 

Pahan ilmanlintu ja ylläri iltatähti, onneksi tosiaan ootte seurannassa, niin se rauhoittanee omaa mieltä. Tsempit molemmille!

 

Maanantaita mammat!

Ite melkein päivittäin kännykkä lueskelen mut harvemmin tulee istuttua pisempään koneen ääressä, jos jotain nyt kirjottais.

mindi16 Mulla ei puutumisvaivaa, mut suonikohjuja kuten muistelen et sullaki. Mulla tehty oikeeseen jalkaan leikkaus kunnallisella puolella viime kesäkuussa, yksityisellä kävin ja ihana lääkäri laitto lähetteen kunnalliselle jossa 6kk hoitotakuu, mut pääsin jo 3kk:n sisällä, sain peruutuspaikan. Kunnallisella leikkaus 90e, yksityisellä 2000-3000e välillä. Entiä missäpäin maailmaa olet, kuinka kallista siel on. Nyt on pieniä kohjuja vasemmassa, mut ei mitään verrattavissa mitä oli oikeessa. Ärsyttävä perinnöllinen vaiva ja raskaus niitä pahentaa. Tukisukkaa polveen asti käytän ja onneks talviraskaus, jos asut jossain missä kuuma niin voin kuvitella tuskas.

Ylläri iltatähti ja pahan ilman lintu Tsemppii, jänskää koska eka huhtihurmuri maailmaan putkahtaa. Onneksi jo hyvillä viikoilla monet.

Pahan ilman lintu Sulla kyllä ollut aikamoisen kokosia vauvoja! Onko kaikki syntyny alateitse?

Natte Meil kans nimi vielä auki, meil kahen ekan nimessä 6 kirjainta ja jotenkin haluisin tällekin mut yks nimi on jossa 5 eli ei kai se niin tarkkaa ole.. vaik ite olinkin sillä kannalla että on Kiitos perätila kokemuksesta, hyvin sulla mennyt ja rohkee olit kun sitä yritit.

Omaa napaa.. Eilen järkky hedari eikä ees panadol auttanut, tunnin välein heräilin yöllä ja aamusta vähän paremmin nukahdin, ramppausta vessassa tai supisteli. Aamupäivä menikin sit et esikoinen kerhoon ja kuopuksen kaa ulkoilua ja neuvolaan ja taas hakee kerholaista. Päikkärit tuli tarpeen huonon yön jälkeen.

Tän päivän neuvolakuulumisia

Rv 35+5
Paino +660g/vko, yhteensä 16kg tullut, huh!
Turvotus -
RR 135/77
Pissa puhdas
sf- mitta 30 Kasvanut siis viime kerrasta vajaa 3vko sitten 3cm kun nvla täti sitä sano että oli keskikäyrältä pudonnut alakäyrän alle.
sykkeet 135
liikkeet ++
Tarjonta ??

Neuvolatätsy viimeks veikkas RT tilaa mut nyt lääkäri ei saanu päätä tuntumaan ja vois olla poikittain, laitto lähetteen ultraan, katotaan koska saan ajan, meinaan samalla kysyä painoarviota. Viime to:na kävin verikokeissa alhasen hb:n vuoksi ja tarkempi verikuva paljasti että rautavarastot ihan tyhjinä, lukema joka kuvastaa kuinka täynnä rautavarastot on 5-100, mulla lukema 7 eli ihan nollissa.

Neuvolalääkäri teki sisätutkimuksen, kohdusuu pehmee, mutta kiinni eikä lyhentynyt. Teki kipeetä kun paineli ja yritti tunnustella missä se pää on, alapään ronkkiminen varmasti aiheuttanut supistuksia nyt tavallista enemmän illalla ja kävely vihloo häpyluuta.

Jospa ois parempi yö...

 

Natte Kiitos synnytyskertomuksesta... täälä siis on vauva ollut koko ajan perätilassa ja on edelleenkin tai toisin sanoen V-asennossa = pylly alhaala, pää ja jalat ylhäälä... Mulla on 2 vkon päästä lääkäri (36+2) joka laittaa sitten vasta lähetteen kääntöyritykseen, saa nähä kauvonko sitä aikaa joutuu odottaan... olen aika varma ettei käänny koska on niin sinnilä maha kauttaaltaan jo nyt mutta toivon parasta..

Odotan innola mitä ne puhuu sitten vaihtoehdoista... itte olen tällä hetkellä sitä mieltä että sektio on ainut mahollisuus jos ei käänny vaikken sitä haluaisikaan.... saa nyt nähä... Jotenki en vain luota kätilöihin että synnytys menis hyvin...

34+2

 

Natte kiitos kertomuksesta. Jos saa veikata, niin musta tuntuu että tää mahamöykky ei käänny oikeinpäin.
Jostain syystä suhtaudun negatiivisesti kääntöyritykseen, tai siis tarkalleen ottaen siitä syystä, että satuin sivustolle jossa oli negatiivisia kokemuksia kääntöyrityksestä, niin se jotenkin riitti, että en haluaa että kukaan alkaa vauvaa möyhentää mahan päältä. Tää tunne ei perustu mihinkään järkitietoon, vaan on lähinnä tunneperäinen juttu.
Vaikkakin olen ensikertalainen, haluisin mieluummin synnyttää alateitse jos on pt tilassa, jos lääkäri niin arvioisi, että olosuhteet ovat suotuisat. Riippuisi siis siitä, kumpaa lääkäri suosittelisi. Mutta sen näkee sitten kun jos tuo ei tosissaan tuosta kääntyile.

Pahikselle ja yllärille tsemppiä tilanteeseen ja ilmoittelehan Ylläri jos päädyt jo osastolle! Eikä tuo Mindinkään käsien puutuminen kovin kivalle kuulosta.. että Huhtikuuta odotellessa!!

Töistä... mä olen niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin kypsä! Ei nappaa eikä kiinnosta enää yhtään. Tuntuu, että ei jaksa mitään siellä vaikka ei mulla taida enää olle mitään jaksettavaakaan mutta ei vaan ajatus enää pysy kasassa, ja sen vähän niinku pitäis pysyä. Sit käyn salaitkut aina vessassa vääntää kun joku suksi menee vähän ristiin tai muuten vaan pahoitan mieleni, suurin piirteen siitä jos joku katsoo väärällä tavalla tai ei kato. Noooo vähä karrikoiden nuo esimerkit, mutta täytyy sanoa, että suurin raskausoire on kyllä itkuherkkyys!! Ihan mistä vaan tirautan kyyneleet. Eikä kuitenkaan perusmoodi ole mitenkään alakuloinen, mutta oon vaan niin herkillä.. haluan pääni takaisin!!! Eikä töistä viiti sitten kuitenkaan jäädä pois vaan sen takia että ei nappaa. Kun ei tää fyysisesti ole mitenkään ylipääsemätöntä eikä pitäis olla henkisestikään. ARGH!!!!!!

Muuten mukavasti =)

Toive ja 32+2

 

Pahikselle ja Yllärille kovasti tsemppiä! Onneksi olette jo hyvillä viikoilla, joten vauvoilla ei hätää vaikka jo synytisivät. Tulkaahan raportoimaan, jos jotain tapahtuu. Toivottavasti kuitenki saisitte oireet vielä pysymään pois.

Nitta ja Toive, mun henkilökhtainen mielipide on se, että kannattaa tehdä niin, kuin itsestä hyvältä tuntuu tossa synnytystavassa, kun vauva on pt. Tietysti lääkärin suositusta kannattaa kuunnella, mutta mun mielestä edellytykset onnistunelle pt-synnytykselle on juurikin äidin motivaatio. Eli äidin täytyy itse haluta synnyttää alateitse. Ei kannata suostua siihen vaan niiden mieliksi. Ja kääntöyrityshän mulla meni mönkään, mutta olen kuullut myös onnistuneista yrityksistä. Jos joutuisin uudelleen miettimään asiaa, en suostuisi, jos vauva olisi ollut pitkään pt ja peppu olisi jo syvällä lantiossa.

Manzana, meillä on se nimi, jossa neljä kirjainta (muilla meillä siis viisi kirjanta nimessä), on ihan selkeesti paras noista vaihtoehdoista. Sit, jos nimi olis yhtä hyvä, kun joku viisikirjaiminen, menis se viisikirjaminen toki edelle.

Nyt on kiirus kauppaan...

Natte ja Tinja 33+1

 

tervehdys taas pitkästä aikaa! =)

Täällähän alkaa muutamalla olla aika tiukat paikat jo, hui! Tsemppiä (kaikille) tähän loppuaikaan!!! :hug:

Moika: edelleen, otan osaa suureen suruun! :heart: hienoa kuitenkin, jos raskaus alkaa tuntua iloisemmalta ja valoisammalta asialta, ja osaat siihen jo enemmän keskittyäkin! Mistä muuten tilasit tuon tens-laitteen? Esikoisen aikana en ollu kuullukaan moisesta, mutta nyt oon monelta kuullut hyviä kokemuksia!

Olin ihan varma, että meillä majaillaan perätilassa, mutta onkin vähän viistottain, pää kuitenkin tuolla nivusessa ja peppu kylkiluiden alla. Eli enemmän rt kuitenkin. Oli helpottavaa, vaikkakin sanoi, että ennen rv36 asento voi muuttua vielä moneen otteeseen.

Nimistä: ei tosiaan siis olla päätetty. Meillä ei ole mitään periaatetta nimestä, siis kirjainten määrän tai alkukirjaimen kanssa. Kunhan löytyisi joku ihanan nimi, joka sopis kummallekin!

synnytyksestä: OOn lueskellut muista pinoista ja tutuilta kuullutkin, että uudelleensynnyttäjät pääsee tosi nopeesti sairaalasta pois, jos vauva on syntynyt aamulla, niin jopa samana päivänä. Mä en koe olevani mitenkään arkajalka, mutta se tuntuu tosi nopeelta toiminnalta, enkä ite tiiä oonko valmis samana päivänä lähtemään kotiin??!! :O Meillä päin kun on kuitenkin aika rauhalliset ne huoneet (2 samassa huoneessa), niin sekään ei mua ahista. No, eihän ne tietty päästä kotiin, jos vähänkin epäilevät että jotain arvoa tms. pitäisi vielä seurata... Mutta turha sitä on toisaalta etukäteen miettiä, kotiin mennään sitten kun päästään.

ON: Vointi on yllättävän hyvä!? Väsymys vaivaa, mutta se on ihan luonnollista. Alkaa taas mietityttämään, miten sitä jaksaa ne yöheräilyt... niin sitä mietti ekankin kohdalla, ja ne meni vaan tosi luonnollisesti. Siihen luotan nytkin...

Mites muuten muilla vauvat tulee nukkumaan, perhepedissä, samassa vai omassa huoneessa? Meillä nukutaan samassa huoneessa, mutta omassa sängyssä, en osannu esikoisenkaan kohdalla nukkua perhepedissä.

Tunsin itteni tänään ihan avuttomaksi, kun kaupassa aloin miettimään mitä sille vastasyntyneelle pitikään olla kotona (siis mm. vanupuikot, vanulaput ym.). Tuli yhtäkkiä kaupassa mieleen, eikä ajatus kulkenut yhtään ja tuli niin avuton olo! :ashamed: Vähän tuntuu siltä, että esikoinen huomaa, että ajatukset harhailevat aika usein tulevaan vauvaan, synnytykseen jne. Tulee välillä huono omatunto, mutta kohtahan senkin täytyy tottua uuteen elämänmuutokseen.......

Tulipas pitkä ja sekava sepustus! Kuitenkin tsemppikset kaikille huhtikuisille "loppusuoralle"!! :heart:

32+2 :heart:

 

huih, marraskuisillakin jo oma pinonsa.. huisia.. niin se vaan aika menee vaikkakin itsellä tuntuu taas pysähtyneen, sairaslomalla nyt jo kolmatta viikkoa.

tänään olikin aamulla tosi aikainen herätys.. 8 piti jo olla lääkärissä.. nyt tulin hetkeksi käymään kotona ja kohta neuvolaan.. oisin mielelläni käynyt yhdellä ja samalla reissulla, mutta ei oikein ollut aikoja ja tyttökin piti viedä hoitoon klo 9. ollaan siis saatu sovittua että on osan viikosta aina hoidossa kun kerran hoidosta maksetaan (vaikkei se sääntöjen mukaista olekaan vuorohoitolapsilla)..

eilen pidettiin siivouspäivää, tai mä aloin imuroimaan mutta mies käski mut pois imurin varresta, supisteli kyllä aika mukavasti sen hetken imuroinnin jälkeen.. sitten menin eteisestä siirtämään kenkiä yms. pois niin ei sekään nyt kauheen hyvää tehnyt.. illan olinkin sitten iha tööt. tosin yön kyllä nukuin kun tukki

mä tuota perätilasynnytystä mietin kun siitä olitte kirjoitelleen, niin itse en siihen lähtisi, samoin kun en kääntöyrityksiinkään.. huh, pelkäisin liikaa..

meillä esikoisella on 3 kirjaiminen nimi, aika vähän on sellasia meidän mieleisiä muita nimiä missä on 3 kirjainta.. varsinkaan pojalle.. tyttöjen nimiä ei nyt oikein olla ees mietitty kun sillon esikoiselle oli paljon vaihtoehtoja niin uskon sen nimen löytyvän sitten helpommin.. tosin mä olen nyt lähes 100% varma että tulokas on poika niin pojan nimiä nyt ollaan kateltu muutamasta kirjasta + kalenterit + netti ja vielä ei oikeestaa yhteistä säveltä oo täysin löytynyt - mies kun mielellään nimeäsi lapsen jonkun espanjalaisen jalkapalloilija mukaan vaan kun meidän sukunimi on niin suomalainen kun olla ja voi niin ei vaan jotenkin mätsää..täytyy yrittää niistä ehdotuksista vääntää joku suomalainen versio tarkkaan ei kuitenkaan nimeä vielä päätetä koska jos ei lapsi olekaan sen nimen näköinen niin hukkaan menee säätö ja vääntö
ja tavallaan tykkäisin että lasten nimet alkais samalla kirjaimella, mutta pakko ei ole.. N alkuisia nimiä on jotenkin tosi vähän

pahis ja ylläri tsemppiä oloihin!

mindi täälläkin puutumista havaittavissa, varsinkin yöllä puutuu oikee käsi, ja kun on koneella niin tuntuu myös.. kauheeta herätä yöllä kun käsi on ihan puutunu :/

jaahas, se ois sinne neuvolaan kammettava, onneks se on tossa ihan "vieressä"
kirjottelen sitten niitä kuulumisia kunhan taas kotiudun

m-m & hippu 31+3

 

Pikaiset tsemppiterveiset kaikille kesken työpäivän!

Möhkis potkiskeli eilen koko työpäivän ja tänään näyttäis meininki vähän samalta. Oispa kiva, jos nyt olis jo semmonen rytmi, että päivisin ollaan hereillä ja yöt nukutaan. :heart:

Mulla on nyt vointi niin hyvä ja olo virkku, että tuntuu ihan hassulta olla enää ens viikko töissä. Tuntuu, että vois olla vielä vaikka kuin kauan! Miten sitä saa ajan edes kulumaan?? Tai siis varmasti ihan hyvin, nyt vaan tuntuu oudolta. Muutenkin koko äitiysloman odottaminen tuntuu lähinnä kesäloman odottamiselta, eli kohtahan sitä sitte taas on täällä töissä, vaikka oikeesti menee yli vuosi ennen ku on täällä taas..ei pysty käsittään?! :stick:

Tänään Ikeaan. Mitähän sitä osais siellä syödä, kun heppapullat on pannassa..?! :kieh:

MizzyMazzu ja Möhkis 33+0 pOkz!

 

Rv 31+3
Paino: +350g/vko, yhteensä 2,7kg tullut. raskauden aikana.
Turvotus: -
RR: 110/71
Pissa: puhdas
Hemoglobiini: 115, kehotti alottamaan raudan..
sf- mitta: 30cm
sykkeet: 148
liikkeet: ++
Tarjonta: kokeili ja paineli ja sykkeetkin kuului navan alapuolelta, joten epäili että on pää alaspäin, muttei kuitenkaan vielä ihan "oikein" vaan jotenkin vähän vinksallaan , samaan tapaan kun mitä amante kirjoitti

oma terkka oli sairastunu niin nyt oli sitten hällä tuuraaja, mukava kylläkin mutta en vaan jotenkin sitten osannut sen syvällisemmin jutustella, vaikka kyseli kyllä jännityksistä/peloista.. noh, parin viikon päästä sitten omalle terkkarille

maanantaina ois sitten taas äitipoli aika, kiva kiva. mun sokerit on nyt vähän päässy jostain syystä pompsahtamaan niin sitten siellä jutellaan mahdollisista insuliini jutuista sitten.. + tietenkin ultrataan katotaan vaan niin joku menee vituiks kuitenkin, sillä kun aikaa varasin niin ei ollukkaa lähetettä , sain kuitenkin ajan. ja mainitsin tästä terkkarille niin totesi että kun kaikissa mun epikriiseissä yms. mainitaan käynti rv 33 kieppeillä niin ei tarviikkaan mitään lähetettä erikseen.. let's see

jaahas, ottaiskohan päikkärit vai laittaisko pyykkejä.. taidan valita ne päikkärit

m-m &hippu 31+1, edelleen

 

Siis apua koskahan oon tänne viimeksi kirjotellut, vaikka melkein joka päivä käyn lueskelemassa..noloa!

Nyt kun äloma odottaa vuorokauden päässä, niin vois alkaa vaikka vähän enempi kirjottelemaan

Tänään oli nla ja sieltä seuraavaa..

paineet 124/85
pissa ok
liikkeet ++
syke 145
hemoglobiinia ei ees mitattu, kun huitelee 140 hujakoilla
painoa 500g/vko nyt yhteensä painoa tullut vajaa 6kg
SF mitta 32

öö..mitä vielä..
No, äpolin aikaa kanssa jäädään odottamaan, kun toi rd-diagnoosi, vaikka koko ajan ollutkin sokerit hyviä, mutta rasituksessa paastoarvon ylitys yhdellä kymmenyksellä, niin sieltähän se diagnoosi pukkas sitten. Mutta ihan kiva, et pääsee vauvaa tsekkaamaan vielä loppumetreillä :heart:

Tällä mennään ja loppu häämöttää, vaikka välillä on kyllä niin tuskaa ilmassa, kun vauvaa on koko tissienalus täynnä...
Vaikka siis mullahan on kuulemma pieni maha ja vauva käsiarviolla aika sutjakka. Pääkin oli jo kiinnittyny tuonne "rööriin"..ihan kiva, ei tartte enää mitään kääntymistä pelätä!

Nyt pihalle aurinkoon!!!! Ihana ilma-ja ens viikolla taas hytistään paukkupakkasissa...voi venäjä..

 

Meilla tulee vauva nukkumaan omassa sangyssa. Nyt pinnasanky on laitettu vanhempien makkariin. Nukun itse paljon paremmin kun vauva nukkuu omassa sangyssa. En koe mitenkaan isona asiana nousta nostamaan vauvaa syomaan yolla. Joutuuhan sita vaihtamaan vaipankin yolla ja sen takia noustava omasta sangysta ylos. Aikaisemmat lapseni ovat melkein samantien nukkuneet omassa huoneessa omassa sangyssa. Lasten makuuhuoneet olivat viela eri kerroksessa kuin vanhempien ja silti en kokenut sita hankalaksi.

Peratila synnytyksesta sen verran etta en itse siihen suostuisi (uskaltaisi).

Suonikohjuista viela sen verran etta mulle sanottiin Suomessa (3v sitten) etta niita ei tehda enaa ellei ole painavaa syyta vaan ne katsotaan kosmeettiseksi haitaksi. Eli omalla kustannuksella tehdaan vaan. Korjatkaa jos olen vaarassa tai joissakin paikoissa on eri saannot.

Turvotusta on alkanut tulemaan ihan kunnolla. Sormuksia ei ole tarvinnut pitaa aikoihin ja sukista jaa jaljet jalkoihin. Aamulla naama saattaa olla aika turvonneen nakoinen.

mindi 16 32+5

 

Manzana: joo, kaikki on syntyneet ihan alakautta, kaks ekaa ilokaasun voimalla...

Kiitos kaikille tsempeistä, nyt toista päivää särkee pää koko ajan, huomenna taas verikokeelle ja pe kuulee sitten mitäs jatkossa... On tänäänki ärsyttänyt olla sisällä kun on kaunis ilma ollut...

 

Voiko näillä viikoilla irrota limatulppaa? Tuossa aiemmin, kun kävin vessassa niin pyyhkiessä tuli vähän kellertävää limaa, jossa oli muutama ohut veriviiru? Mitään kipuja ei ole. Esikoisesta muistan, että limatulpan irtoamisesta synnytykseen meni muutama päivä, mutta silloin limaa tuli todella paljon. Verta siinä ei muistaakseni ollut.


Hjannah&Pallero rv 35+2:heart:

 

Hjannah, oon samalla viikolla kuin sinä, ja just luin kaksplussan uutiskirjeestä tälle viikolle, että näinä aikoina voi jo limatulppa irrota. Kuulostaa vähän, että sulle on jo niin käynyt. Ei pitäis olla huolen aihetta, mutta mainitsepa neuvolassa, kun oot seuraavan kerran yhteyksissä.

Mä sain eilen tiedon, että saan imettää sit kun sen aika on. Lääkitystäni vain pitää vähentää hieman, mutta ei tarvitse lopettaa kokonaan.

Väsy vaivaa...

Karen 35+1