Huhtikuun hurmurit 2014 ~Heinä- ja elokuussa~
- Viestiketjun aloittaja Yönenkeli
- Ensimmäinen viesti
Huiiiiiii, eihän täällä pysy perässä jutuissa, kun ei vuorokauteen käy lukemassa. Mutta kivaa, kun on paljon odottajia ja keskustelua! 
Himoista: edellisistä en muista kuin sen, että hedelmiä teki hirmuisesti mieli. Nyt oli viime viikolla pakko saada ruisleipää, sinappia, leikkelettä ja tomaattia. No, sinappi ja leipä loppui tietysti kesken ja arvaattehan sen, tekikö niitä enää mieli sen jälkeen, kun oli seuraavana päivänä käynyt kaupassa! Onneksi kuitenkin tuollaisia, joita muidenkin tulee syötyä, niin ei mene hukkaan. Punaista lihaa voisi nyt syödä vaikka kuinka...
Väsymys on täällä ihan järkyttävää. Ja kuvotus. Tuntuu, että paras olisi olla vaan vaakatasossa silmät kiinni, mutta sehän ei kahden elohiiren kanssa ole mahdollista. Tulee kyllä korotettua ääntä liikaa, kun ei vaan nyt jaksaisi kaikkea sitä uhmaa ja omaa tahtoa, mitä noilta löytyy. Tuntuu, ettei mua vaan kukaan tottele. Tänään pääsi jo turhautumisen itkukin, joka kyllä vähäksi aikaa pysäytti empaattisen esikoisen uhman. Ihan sama välillä vaikka seinille puhuisi.
Sitten tuli vahingossa kerrottua siskolle tänään. Mulla oli kamerassa kuva digitestistä, että voi sitä ihailla, kun iskee epäusko. Enhän mä sitä muistanut, kun annoin kameran siskolle, että sai jotain kuvia siirtää itelleen. No, tietty näki ne kuvat. Lupasi onneksi olla kertomatta eteenpäin ja olin ajatellut muutenkin hänelle kertoa sopivalla hetkellä. Että menihän se noinkin.
Joku kirjoitti aikaisemmin (en nyt jaksa millään selata taaksepäin) imetyksestä raskauden aikana. Mä imetin esikoista, kun aloin odottaa toista. Jaa no itse asiassa imetin kyllä vielä nytkin harvakseltaan, kun tulin raskaaksi, olin kumminkin jo muutenkin vierottamassa. No kuitenkin, silloin ekalla kertaa huomasin, että maito väheni ihan huomattavasti ja lapsi alkoi tarvita vielä pulloa ollakseen tyytyväinen ruokailun jälkeen. Myöskin se vaikutti lopettamiseen, että itsestä tuntui tosi epämiellyttävälle, kun tissit/nännit oli vähän arat. Tyttö oli silloin jotain 11 kk eli melkein pääsin tavoitteeseeni (12 kk). Silti se otti koville, vaikka tajusin, ettei ollut järkeä kiusata kumpaakin. Nyt oli itellä jo jonkin aikaa sellainen tunne, että voisko tämän touhun jo lopettaa!
Mulla on muuten myös ollut alavatsakipuja. Nyt on vähän helpottaneet, mutta viime viikolla särki sekä selkää että vatsaa oikein urakalla.
Ei se nyt auta kuin lähteä nukkumaan, kun muutenkin väsyttää.
Himoista: edellisistä en muista kuin sen, että hedelmiä teki hirmuisesti mieli. Nyt oli viime viikolla pakko saada ruisleipää, sinappia, leikkelettä ja tomaattia. No, sinappi ja leipä loppui tietysti kesken ja arvaattehan sen, tekikö niitä enää mieli sen jälkeen, kun oli seuraavana päivänä käynyt kaupassa!
Onneksi kuitenkin tuollaisia, joita muidenkin tulee syötyä, niin ei mene hukkaan. Punaista lihaa voisi nyt syödä vaikka kuinka...Väsymys on täällä ihan järkyttävää. Ja kuvotus. Tuntuu, että paras olisi olla vaan vaakatasossa silmät kiinni, mutta sehän ei kahden elohiiren kanssa ole mahdollista. Tulee kyllä korotettua ääntä liikaa, kun ei vaan nyt jaksaisi kaikkea sitä uhmaa ja omaa tahtoa, mitä noilta löytyy. Tuntuu, ettei mua vaan kukaan tottele.
Tänään pääsi jo turhautumisen itkukin, joka kyllä vähäksi aikaa pysäytti empaattisen esikoisen uhman. Ihan sama välillä vaikka seinille puhuisi.Sitten tuli vahingossa kerrottua siskolle tänään. Mulla oli kamerassa kuva digitestistä, että voi sitä ihailla, kun iskee epäusko. Enhän mä sitä muistanut, kun annoin kameran siskolle, että sai jotain kuvia siirtää itelleen. No, tietty näki ne kuvat.
Lupasi onneksi olla kertomatta eteenpäin ja olin ajatellut muutenkin hänelle kertoa sopivalla hetkellä. Että menihän se noinkin. Joku kirjoitti aikaisemmin (en nyt jaksa millään selata taaksepäin) imetyksestä raskauden aikana. Mä imetin esikoista, kun aloin odottaa toista. Jaa no itse asiassa imetin kyllä vielä nytkin harvakseltaan, kun tulin raskaaksi, olin kumminkin jo muutenkin vierottamassa. No kuitenkin, silloin ekalla kertaa huomasin, että maito väheni ihan huomattavasti ja lapsi alkoi tarvita vielä pulloa ollakseen tyytyväinen ruokailun jälkeen. Myöskin se vaikutti lopettamiseen, että itsestä tuntui tosi epämiellyttävälle, kun tissit/nännit oli vähän arat. Tyttö oli silloin jotain 11 kk eli melkein pääsin tavoitteeseeni (12 kk). Silti se otti koville, vaikka tajusin, ettei ollut järkeä kiusata kumpaakin. Nyt oli itellä jo jonkin aikaa sellainen tunne, että voisko tämän touhun jo lopettaa!
Mulla on muuten myös ollut alavatsakipuja. Nyt on vähän helpottaneet, mutta viime viikolla särki sekä selkää että vatsaa oikein urakalla.
Ei se nyt auta kuin lähteä nukkumaan, kun muutenkin väsyttää.
Matkustuksesta juttelitte: ma vihaan lentamista. Pelkaan sita vaikka olen lentanyt koko pienen ikani ja joka paikkaan. Mutta lennan siltikin. Se vaan tarjottaa sita, etta matkustuspaiava tarviin tujun drinksun ennen lahtoa (konjakki toimii) ja olen lennon jalkeen tosi vasynyt kaikesta ressaamisesta.
Nyt mulla on tyomatka espanjaan tulossa tassa reilun kuukauden paasta. Ja marraskuussa oli sovittu etta mentais portugaliin kattomaan yhta ystavaa. Sinne ei olla viela ostettu lippuja, mutta joulun lennot Suomeen just varasin (tietty, tarkeimmat ensin). Nyt tekis mieli tehda jotain muuta silloin marraskuun lomalla, menna jonnekin automatkan paahan. En halua taas lentaa sen stressin vuoksi, enka myoskaan halua tuhota ilmakehaa yhtaan enempaa mita jo nailla lentelyilla teen. Lisaks, ma olen saanut ihan tarpeeks lampoa jo, enka voi kuvitella etta marraskuussakaan viela ole kyllastynyt viileempiin ilmoihin, varsinkin kun meilla loka-marraskuu on yleensa upean aurinkoista ja kuulasta aikaa..
Ruokahimoista: ekan kohdalla mansikat oli ihan pakkomielle. Silloin olin 5-6kk kesalla ja juuri mansikka-aikaan. Nyt ei tietty viela ole mitaan ollut, paitsi terveellista ja tuoretta. Tomaatit houkuttelee aikasempaa enempi.
Jatin ottamatta ne pahoivointilaakkeet, vaikka ei niista kuulemma mitaan haittaa olisi ollut. Todistettavasti ainakaan. Mutta mieluummin karsin nahoisani - viimeks se loppu 11.viikon kohdalla -- sopii siis toivoa etta tassa vajaan kuukauden viela karvistelee.
Nyt mulla on tyomatka espanjaan tulossa tassa reilun kuukauden paasta. Ja marraskuussa oli sovittu etta mentais portugaliin kattomaan yhta ystavaa. Sinne ei olla viela ostettu lippuja, mutta joulun lennot Suomeen just varasin (tietty, tarkeimmat ensin
). Nyt tekis mieli tehda jotain muuta silloin marraskuun lomalla, menna jonnekin automatkan paahan. En halua taas lentaa sen stressin vuoksi, enka myoskaan halua tuhota ilmakehaa yhtaan enempaa mita jo nailla lentelyilla teen. Lisaks, ma olen saanut ihan tarpeeks lampoa jo, enka voi kuvitella etta marraskuussakaan viela ole kyllastynyt viileempiin ilmoihin, varsinkin kun meilla loka-marraskuu on yleensa upean aurinkoista ja kuulasta aikaa..Ruokahimoista: ekan kohdalla mansikat oli ihan pakkomielle. Silloin olin 5-6kk kesalla ja juuri mansikka-aikaan. Nyt ei tietty viela ole mitaan ollut, paitsi terveellista ja tuoretta. Tomaatit houkuttelee aikasempaa enempi.
Jatin ottamatta ne pahoivointilaakkeet, vaikka ei niista kuulemma mitaan haittaa olisi ollut. Todistettavasti ainakaan. Mutta mieluummin karsin nahoisani - viimeks se loppu 11.viikon kohdalla -- sopii siis toivoa etta tassa vajaan kuukauden viela karvistelee.
Tuolla on aika hyvin kerrottu nuo rajoitukset:
Raskausaikana vältettävät elintarvikkeet - THL
Näyttää mun mielestä samalta kuin silloin 2011 kun luin viimeksi.
Raskausaikana vältettävät elintarvikkeet - THL
Näyttää mun mielestä samalta kuin silloin 2011 kun luin viimeksi.
Äippyli_81 Milloin huomasit että maito rupesi vähenemään? Mulla oli tosiaan ihan alussa nännit kipeenä imettäessä, tais olla eka merkki mistä rupesin epäilemään raskautta. Se kuitenkin loppui jo viikon verran ennen plussausta, sitten tuli muut oireet kehiin. Vähenemistä en ole vielä huomannut mutta esikoinen käy vielä varmaan lähemmäs 10 kertaa päivässä tissillä vaikka syö sen 5 ateriaa ja juo vettä. En ole vielä ruvennut vähentämään ja vielä maistuu pienelle tosi hyvin. *koputtaa puuta*
Nukahdin tänään kahteen otteeseen sohvalle että ehkä rupeen ja laskemaan että ei oo enää normaalia väsymystä Närästys on miltei jatkuvaa ja piti pidätellä hengitystä kun söin perjantaina tekemääni pitsaa kun se jostain syystä hais mun nenään tosi pahalta. Hajut tuntuu taas voimistuneen hiljattain ja tänään oltiin jo lähempänä laattausta kun en huomannut että esikoisella oli kakat vaipassa kun nostin hänet tissille. No totta kai se rupesi siinä tissitellessä haisemaan nenään ja pieni vaan imee ja yritti nukahtaakin siihen. Sanoin miehelle että kohta pakko lopettaa kesken kun muuten lentää laatta :x Onneksi ei lentänyt. Mulla alkoi joku viikko ennen plussausta myös taas kaamea v*tutus, muistan sen ekan raskauden ihan alusta ja ihan lopusta. Tuntuu että tässä raskaudessa mies saa kyllä kokea noi mielialat kahta kauheempina, viimeksi pääsikin tosi helpolla kyllä
Joku puhui noista pahoinvointilääkkeistä (primperan tais olla) niin viimeraskaudessa yritin alkuun vältellä kovasti niitä, mutta lopulta tiputuksen jälkeen oli pakko turvautua jopa niihin suppoihin (muistaakseni 10mg) kun ne napit (5mg) tuli saman tien ulos. Muistan ainakin että toista pakettia hain niitä, siitä tais jäädä vähän yli ja sitten pystyin jo elämään niillä suun kautta otettavilla. Lopussa pystyin olemaan jo ilman mutta loppuun asti oksentelin kyllä kerran pari viikossa muistaakseni. Mulla oli vieläkin niitä nappeja tuolla lääkekorissa mutta en oo varma heitinkö jonkin aikaa sitten pois.. Ei tosiaan haittais jos ei tarttis tässä raskaudessa niitä suppoja vetää. :$
Nyt vielä grillitomaattia koskenlaskijalla, ja sitten sinnittelen huomiseen ennen kuin teen fetasalaattia Rupesi armottomasti tekemään mieli edellisen kirjoituksen jälkeen kun puhuttiin noista himoista ja kielloista... Noita nimenomaisia juustoja söin viimeksikin, kunhan on juuri avattuja ja koskenlaskija menee muutenkin vaan kuumennettuna. Torstaina söin myös homejuustoa itsetehdyssä pitsassa kun ei ollut auratonta vaihtoehtoa. Menee pakon edessä, muuten en tykkää.
Nukahdin tänään kahteen otteeseen sohvalle että ehkä rupeen ja laskemaan että ei oo enää normaalia väsymystä
Närästys on miltei jatkuvaa ja piti pidätellä hengitystä kun söin perjantaina tekemääni pitsaa kun se jostain syystä hais mun nenään tosi pahalta. Hajut tuntuu taas voimistuneen hiljattain ja tänään oltiin jo lähempänä laattausta kun en huomannut että esikoisella oli kakat vaipassa kun nostin hänet tissille. No totta kai se rupesi siinä tissitellessä haisemaan nenään ja pieni vaan imee ja yritti nukahtaakin siihen. Sanoin miehelle että kohta pakko lopettaa kesken kun muuten lentää laatta :x Onneksi ei lentänyt. Mulla alkoi joku viikko ennen plussausta myös taas kaamea v*tutus, muistan sen ekan raskauden ihan alusta ja ihan lopusta. Tuntuu että tässä raskaudessa mies saa kyllä kokea noi mielialat kahta kauheempina, viimeksi pääsikin tosi helpolla kyllä Joku puhui noista pahoinvointilääkkeistä (primperan tais olla) niin viimeraskaudessa yritin alkuun vältellä kovasti niitä, mutta lopulta tiputuksen jälkeen oli pakko turvautua jopa niihin suppoihin (muistaakseni 10mg) kun ne napit (5mg) tuli saman tien ulos. Muistan ainakin että toista pakettia hain niitä, siitä tais jäädä vähän yli ja sitten pystyin jo elämään niillä suun kautta otettavilla. Lopussa pystyin olemaan jo ilman mutta loppuun asti oksentelin kyllä kerran pari viikossa muistaakseni. Mulla oli vieläkin niitä nappeja tuolla lääkekorissa mutta en oo varma heitinkö jonkin aikaa sitten pois.. Ei tosiaan haittais jos ei tarttis tässä raskaudessa niitä suppoja vetää. :$
Nyt vielä grillitomaattia koskenlaskijalla, ja sitten sinnittelen huomiseen ennen kuin teen fetasalaattia
Rupesi armottomasti tekemään mieli edellisen kirjoituksen jälkeen kun puhuttiin noista himoista ja kielloista... Noita nimenomaisia juustoja söin viimeksikin, kunhan on juuri avattuja ja koskenlaskija menee muutenkin vaan kuumennettuna. Torstaina söin myös homejuustoa itsetehdyssä pitsassa kun ei ollut auratonta vaihtoehtoa. Menee pakon edessä, muuten en tykkää.Tänne oli tullut ihan hirmuisesti tekstiä sen jälkeen, kun viimeksi kirjoitin! kiva! Meinasin ne kahlata läpi, mutta puhelin pätkii nettiä pois päältä, joten luen ne sitten myöhemmin paremmalla onnella...
Täälä ihan järkky olo koko ajan! Kuvottaa, oksettaa ja heikottaa. Mitään ei tekis mieli syödä, mutta väkisin pakko yrittää jotain laittaa suuhunsa, ettei taju lähde. Perjantaina meinasin jo pyörtyä. Vaikka se ei tainnut syömättömyysestä johtua, koska olin ihan hyvin syönyt kyllä! Olimme siskoni kanssa blocfesteillä (miten se kirjoitetaan?) ja sielä väen paljoudessa iski sitten tajuttoman huono olo. Onneksi pääsi istumaan, ennen kuin taju lähti kokonaan. Hyi! Nyt sit taas pelottaa, että koska meinaa tuupertua uudestaan ja toi pelko saa aikan huonon olon. Huoh! Lisäksi, että tuo pyörrytys iski, niin kyllä ahdisti ja lujaa, kun ihmiset ympärillä polttelivat koko ajan ja joka puolella!!! Sitä oli ihan mahdoton välttää, vaikka kovasti yritin! Ja sit tietty aattelen heti, että pikkuselle on aiheitunu jotain haittaa jo! mä oon tällänen yliressaaja, huh. Jos joskus vois ottaa rennommin?
Rentoudesta puheen ollen, eilen iski sitten jo kamala kätkytkuoleman pelko jne. Niinkuin ei tässä raskausajassa olisi jo tarpeeksi pelkotekijöitä? Muita, jotka ovat yhtä kovia pelkäämään ja miettimään asioita?
Kirppu ja Hiisku<3
kiva! Meinasin ne kahlata läpi, mutta puhelin pätkii nettiä pois päältä, joten luen ne sitten myöhemmin paremmalla onnella...Täälä ihan järkky olo koko ajan! Kuvottaa, oksettaa ja heikottaa. Mitään ei tekis mieli syödä, mutta väkisin pakko yrittää jotain laittaa suuhunsa, ettei taju lähde. Perjantaina meinasin jo pyörtyä. Vaikka se ei tainnut syömättömyysestä johtua, koska olin ihan hyvin syönyt kyllä! Olimme siskoni kanssa blocfesteillä (miten se kirjoitetaan?) ja sielä väen paljoudessa iski sitten tajuttoman huono olo. Onneksi pääsi istumaan, ennen kuin taju lähti kokonaan. Hyi! Nyt sit taas pelottaa, että koska meinaa tuupertua uudestaan ja toi pelko saa aikan huonon olon. Huoh! Lisäksi, että tuo pyörrytys iski, niin kyllä ahdisti ja lujaa, kun ihmiset ympärillä polttelivat koko ajan ja joka puolella!!! Sitä oli ihan mahdoton välttää, vaikka kovasti yritin! Ja sit tietty aattelen heti, että pikkuselle on aiheitunu jotain haittaa jo!
mä oon tällänen yliressaaja, huh. Jos joskus vois ottaa rennommin? Rentoudesta puheen ollen, eilen iski sitten jo kamala kätkytkuoleman pelko jne. Niinkuin ei tässä raskausajassa olisi jo tarpeeksi pelkotekijöitä? Muita, jotka ovat yhtä kovia pelkäämään ja miettimään asioita?
Kirppu ja Hiisku<3
(Miten mä oon aina täällä)
-Kirppu- mulla oli tota pyörtyilyä ekassa raskaudessa, ja sellasia "kimalaisia" näky silmissä, niinku valopilkkuja, aina välillä. Kerran pyörryin sitten kesken matkan kun yritin kävellä makkarista vessaan, kyllä säikytti vähän. Nyt oon kerran taas nähnyt niitä kimalaisia ja kerran on huipannut heti tähän alkuun, ainut minkä tiedän että auttoi niin on tosiaan se istuminen ja hidas ylösnousu. Ei näyttänyt olevan yhteydessä syömiseen, ehkä verenpaineeseen? Puhuin siitä myös neuvolassa ja vissiin muuallakin, kauhistelivat pyörtymistä mutta eivät sen kummemmin kommentoineet kuin että nouse hitaasti..
Täälläkin aina kaikennäköisiä pelkoja takaraivossa mutta oon sitten ehkä aika hyvä työntämään niitä taka-alalle Nyt oon ruvennut kuumoilee että kun tissit ei ole kipeet, mikä on aika typerää kun muita oireita kuitenkin on, eikä viimeksikään kauaa ollut.
-Kirppu- mulla oli tota pyörtyilyä ekassa raskaudessa, ja sellasia "kimalaisia" näky silmissä, niinku valopilkkuja, aina välillä. Kerran pyörryin sitten kesken matkan kun yritin kävellä makkarista vessaan, kyllä säikytti vähän. Nyt oon kerran taas nähnyt niitä kimalaisia ja kerran on huipannut heti tähän alkuun, ainut minkä tiedän että auttoi niin on tosiaan se istuminen ja hidas ylösnousu. Ei näyttänyt olevan yhteydessä syömiseen, ehkä verenpaineeseen? Puhuin siitä myös neuvolassa ja vissiin muuallakin, kauhistelivat pyörtymistä mutta eivät sen kummemmin kommentoineet kuin että nouse hitaasti..
Täälläkin aina kaikennäköisiä pelkoja takaraivossa mutta oon sitten ehkä aika hyvä työntämään niitä taka-alalle
Nyt oon ruvennut kuumoilee että kun tissit ei ole kipeet, mikä on aika typerää kun muita oireita kuitenkin on, eikä viimeksikään kauaa ollut.Oireet pahoinvointi vaan mielestäni pahenee ja tää on tätä koko päivästä ällötystä ja eilen jopa yökkäilin vessassa jonkin aikaa mutta mitään ei tullu ylös. Vois alkaa jo helpottamaan. Väsymys on myös rantautunut tänne ja eilen ja tänään kauhee päänsärky.
Ruokarajoitukset meinaan kyllä itte ainakin kysyy ens viikon neuvolassa tosta inkivääristä kun muuten jää jouluna syömättä piparit ja lanttulaatikko ja glögi juomatta. No piparia nyt ei muutenkaan pitäs syödä paljon sen jonkun terveys jutun mukaan mutta piparit ja varsinkin taikina on niin hyvää.
Alavatsakipu nyt alkaa noita vihlasuja tuntumaan kun nousee liian nopeesti ylös tai jos aivastaa. Loppuraskaudesta inhoon niin kun pitäs kylkee kääntää sängyssä niin se vasta onkin joku ihme sirkus temppu kun sattuu liitoksiin niin juutaksen paljon ja yölläkin on miljoona tyynyä jalkojen ja selän välissä
ON mulla on nyt alkanu kauhee siivous/sisustus/remppaus himo eli taidan alkaa pikku hiljaa siivoamaan kämppää ja meillä pitäs olla tässä myös muutto edessä varmaan ennen joulua niin pääsee sitten kunnolla sisustamaan ja on tässä kämpässä terassi remppa vielä hieman kesken niin pääsen sitä remppaakin tekemään eli kyllä saadaan nää himot ainakin vähäksi aikaa taltutettuu
Tiukuliina ja hippu 8+1
Ruokarajoitukset meinaan kyllä itte ainakin kysyy ens viikon neuvolassa tosta inkivääristä kun muuten jää jouluna syömättä piparit ja lanttulaatikko ja glögi juomatta. No piparia nyt ei muutenkaan pitäs syödä paljon sen jonkun terveys jutun mukaan mutta piparit ja varsinkin taikina on niin hyvää.
Alavatsakipu nyt alkaa noita vihlasuja tuntumaan kun nousee liian nopeesti ylös tai jos aivastaa. Loppuraskaudesta inhoon niin kun pitäs kylkee kääntää sängyssä niin se vasta onkin joku ihme sirkus temppu kun sattuu liitoksiin niin juutaksen paljon ja yölläkin on miljoona tyynyä jalkojen ja selän välissä
ON mulla on nyt alkanu kauhee siivous/sisustus/remppaus himo eli taidan alkaa pikku hiljaa siivoamaan kämppää ja meillä pitäs olla tässä myös muutto edessä varmaan ennen joulua niin pääsee sitten kunnolla sisustamaan ja on tässä kämpässä terassi remppa vielä hieman kesken niin pääsen sitä remppaakin tekemään eli kyllä saadaan nää himot ainakin vähäksi aikaa taltutettuu
Tiukuliina ja hippu 8+1
Varovaisesti uskallan varmaan liittyä tähän joukkoon. Plussasin viime viikolla, nyt 4+5. Ensimmäinen lapsi tulossa. Jännittää hirveästi, ja keskenmenon riski kummittelee. Viime viikolla oli huonoa oloa ja päänsärkyä, nyt ei oireita enää.. se vähän huolettaa, toisaalta olen kiinnittänyt syömisiin tosi tarkasti huomiota, voisikohan se vaikuttaa. Koko ajan saa juosta vessassa, alkaa työkaverit kohta ihmettelemään Ja nukkuisin kellon ympäri heittämällä..
Mirenna / 25 / ensimmäinen ja la 30.4
Ja nukkuisin kellon ympäri heittämällä.. Mirenna / 25 / ensimmäinen ja la 30.4
Heips, ja tervetuloa uusille näin alkuun! :wave:
On ollut puhettä vähän pyörryttävästä olosta ja peloista. Uskon että huimaus ja pyörtyminen tosiaan johtuu alhaisesta verenpaineesta, nouset nopeasti pystyyn ja osasyynä lisäksi tietty matala verensokeri.. Itsellänikin on ollut heikkoa oloa, ja silloin myöskin pyörryttävä tunne, mutta eniten jännitän sitä kuvotusta ja oksentamista.. Onko muita yhtä hassuja? :ashamed:
Kuvotusta on jo, välillä tuntuu että se tulee yht äkkiä ja kun vaan nielaiset niin tuntuu kuin puklaisit vaikka sinällään ei okseta -outoa!? Sitten kun tämä tunne jää päälle niin se vie aikansa ja on tosi inhottavaa, varsinkin töissä, kun tuntuu että et pysty keskittymään työhön. Mielessäni käy ajatuksia että miten pärjään työssä jos olen kovin pahoinvoiva, en pysty syömään tai oksennan, missä tilanteessa joudun oksentamaan -häpeä ehkäpä siinä päällimmäisenä. Vaikka olen yrittänyt järkeistää että oksentaminen on "normaalia" ja kehon tapa ilmoittaa vaarallisista aineista sun kehossa, tietty raskauspahoinvoinnissa se ilmottaa jostain muusta mutta kuitenkin. Kun tällöin tuntuu etten pysty hallitsemaan itseäni..
Lisäksi pohdin että miten jaksan valvoa yövuoroissa, kun väsymys painaa päälle ja kuvotus.. huoh. Muita epäsäännöllisiä 3-vuorotyöläisiä?? Onko jo kokemusta yövuoroista? Miten jaksatte ?
ON: Varasin ja heti seuraavana päivänä peruin oman varhaisultrani yksityiseltä puolta. (näin ne mielialat heittää) ei vaan Olisin halunnut lähinnä vain varmistaakseni että kaikki on hyvin ja jokin pieni kasvaa sisälläni niin siihen vu:n, mutta sitten puhuin asiasta, eli keskenmenon pelosta parille lähimmäiselleni, ja tajusin että miski pelätä, meidän ensimmäinen raskaus, ei keskenmenoja taustalla, se ultra rauhoittaisi minua hetkeksi, mutta pian taas voisin murehtia, ja voihan se pikkuinen sen vu:n jälkeenkin kesken mennä..
-> Joten päätin säästää rahani, ja uskoa siihen että luonto hoitaa hommansa jos pikkuinen ei kasva normaalisti ja kaikella on tarkoituksensa :heart:
Ansku & Pähkinä 6+1
On ollut puhettä vähän pyörryttävästä olosta ja peloista. Uskon että huimaus ja pyörtyminen tosiaan johtuu alhaisesta verenpaineesta, nouset nopeasti pystyyn ja osasyynä lisäksi tietty matala verensokeri.. Itsellänikin on ollut heikkoa oloa, ja silloin myöskin pyörryttävä tunne, mutta eniten jännitän sitä kuvotusta ja oksentamista.. Onko muita yhtä hassuja? :ashamed:
Kuvotusta on jo, välillä tuntuu että se tulee yht äkkiä ja kun vaan nielaiset niin tuntuu kuin puklaisit vaikka sinällään ei okseta -outoa!? Sitten kun tämä tunne jää päälle niin se vie aikansa ja on tosi inhottavaa, varsinkin töissä, kun tuntuu että et pysty keskittymään työhön. Mielessäni käy ajatuksia että miten pärjään työssä jos olen kovin pahoinvoiva, en pysty syömään tai oksennan, missä tilanteessa joudun oksentamaan -häpeä ehkäpä siinä päällimmäisenä. Vaikka olen yrittänyt järkeistää että oksentaminen on "normaalia" ja kehon tapa ilmoittaa vaarallisista aineista sun kehossa, tietty raskauspahoinvoinnissa se ilmottaa jostain muusta
mutta kuitenkin. Kun tällöin tuntuu etten pysty hallitsemaan itseäni..Lisäksi pohdin että miten jaksan valvoa yövuoroissa, kun väsymys painaa päälle ja kuvotus.. huoh. Muita epäsäännöllisiä 3-vuorotyöläisiä?? Onko jo kokemusta yövuoroista? Miten jaksatte
?ON: Varasin ja heti seuraavana päivänä peruin oman varhaisultrani yksityiseltä puolta. (näin ne mielialat heittää) ei vaan
Olisin halunnut lähinnä vain varmistaakseni että kaikki on hyvin ja jokin pieni kasvaa sisälläni niin siihen vu:n, mutta sitten puhuin asiasta, eli keskenmenon pelosta parille lähimmäiselleni, ja tajusin että miski pelätä, meidän ensimmäinen raskaus, ei keskenmenoja taustalla, se ultra rauhoittaisi minua hetkeksi, mutta pian taas voisin murehtia, ja voihan se pikkuinen sen vu:n jälkeenkin kesken mennä.. -> Joten päätin säästää rahani, ja uskoa siihen että luonto hoitaa hommansa jos pikkuinen ei kasva normaalisti ja kaikella on tarkoituksensa :heart:
Ansku & Pähkinä 6+1
Mäkin voisin nyt liittyä tähän ketjuun, vaikka tosi pessimistisesti suhtaudun raskauden jatkumiseen. Mulla oli tosi vaikea keskenmeno kohtutulehduksineen kaikkineen viime keväänä, ja nyt olen uudestaan raskaana enkä yhtään uskalla toivoakaan, että pääsisin edes niskaturvotusultran paremmalle puolelle... Halu jutella muiden raskaana olevien kanssa on kuitenkin kova
Olen 28-vuotias toisen lapsen odottaja viikolla 5+5. Tiesin raskauden alkaneen, kun hedelmöityksestä kuuden päivän päästä alkoi tuntua kummallista möyrintää kohdun paikkeilla. Siitä noin 16 tunnin päästä alkoi menkkamaiset kivut ja kiinnittymisvuoto, joka yltyi vähän runsaammaksikin, mikä myös on saanut mut hyvin epävarmaksi tästä raskaudesta. Selvä plussa kuitenkin tuli viikolla 3+6, eikä mitään vuotoja ole sen jälkeen ollut. Viikon päästä menen kuitenkin varmuuden vuoksi varhaisultraan.
Aika vähän mitään oireitakaan on ollut tähän mennessä. Ne ovat olleet samankaltaisia kuin esikoisesta aikoinaan. Viime kevään raskaudessa mulla oli kiinnittymisestä lähtien kuumetta, päänsärkyä ja niin järkyttävä rasvanhimo, ettei oo tosikaan. Olisipa tämä oireiden samankaltaisuus esikkoon merkki siitä, että raskaus jatkuisi loppuun asti! Lähinnä mulla on ollut tissit arat ja kutisevat, ruokahaluttomuutta (joka on siis aivan käsittämätöntä mulle!) ja ihan pientä kuvotusoiretta. Kaipa nuo oireet lisääntyvät tässä lähiviikkoina ja ovat sitten pahimmillaan viikoilla 9-12, kuten oli esikoisestakin.
Joka tapauksessa tuonne etusivun listaan voisi nyt sitten päivittää seuraavat tiedot:
Lumimyrsky/28/toinen/la 23.4./TYKS
Olen 28-vuotias toisen lapsen odottaja viikolla 5+5. Tiesin raskauden alkaneen, kun hedelmöityksestä kuuden päivän päästä alkoi tuntua kummallista möyrintää kohdun paikkeilla. Siitä noin 16 tunnin päästä alkoi menkkamaiset kivut ja kiinnittymisvuoto, joka yltyi vähän runsaammaksikin, mikä myös on saanut mut hyvin epävarmaksi tästä raskaudesta. Selvä plussa kuitenkin tuli viikolla 3+6, eikä mitään vuotoja ole sen jälkeen ollut. Viikon päästä menen kuitenkin varmuuden vuoksi varhaisultraan.
Aika vähän mitään oireitakaan on ollut tähän mennessä. Ne ovat olleet samankaltaisia kuin esikoisesta aikoinaan. Viime kevään raskaudessa mulla oli kiinnittymisestä lähtien kuumetta, päänsärkyä ja niin järkyttävä rasvanhimo, ettei oo tosikaan. Olisipa tämä oireiden samankaltaisuus esikkoon merkki siitä, että raskaus jatkuisi loppuun asti! Lähinnä mulla on ollut tissit arat ja kutisevat, ruokahaluttomuutta (joka on siis aivan käsittämätöntä mulle!) ja ihan pientä kuvotusoiretta. Kaipa nuo oireet lisääntyvät tässä lähiviikkoina ja ovat sitten pahimmillaan viikoilla 9-12, kuten oli esikoisestakin.
Joka tapauksessa tuonne etusivun listaan voisi nyt sitten päivittää seuraavat tiedot:
Lumimyrsky/28/toinen/la 23.4./TYKS
Kultapupu osasitko sä yhdistää tuota pyörryttävää oloa johonkin, esim jos et et ollu syöny tms? Tai oliko sulla silloin verenpaineissa häikkää? Muistan, että kun äiti odotti nuorempaa pikkusiskoani, häntä pyörrytti myös usein. Täytyykin kysyä tarkemmin, jahka ensin kuulee tulevasta lapsenlapsesta! itse en usko, että verenpaineet olis alhaalla, mulla ongelma ollu yleensä toisin päin! toki sekin tekee huonoa oloa. Katsotaan miten tää etenee. Se pyörryttävä tunne on vaan niin kamala!
itse en usko, että verenpaineet olis alhaalla, mulla ongelma ollu yleensä toisin päin! toki sekin tekee huonoa oloa. Katsotaan miten tää etenee. Se pyörryttävä tunne on vaan niin kamala!Ansku-89 Oon ihan varma että luin jostain keskustelusta, että yövuoroja ei ole pakko tehdä raskaana. No googletin nyt tälläisen sitten:
Toisinaan voi olla tarpeen järjestää työntekijälle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtää hänet päivätyöhön, jos sillä torjutaan työntekijän terveydelle aiheutuva vaara. Tarve työtehtävien vaihtamiseen voi olla tilapäinen, esimerkiksi lääkehoidosta tai raskaudesta johtuen, tai pysyvä. Työntekijän oikeus vaihtaa työtehtäviä tai -aikaa riippuu myös muun muassa yrityksen toiminnan laajuudesta, tuotantomenetelmistä ja henkilöstön määrästä. Suuremmilla työpaikoilla vaihtoihin on usein paremmat edellytykset. Siten säännös ei anna työntekijälle ehdotonta oikeutta yötyön vaihtamiseen päivätyöksi. Työtehtävien vaihtamisen tarvetta arvioitaessa on tarpeen käyttää työterveyshuoltoa apuna.
Työsuojeluhallinto / Yötyö
Eli tossa ei nyt suoraan sanota kuin että raskaus voi olla peruste työvuorojen vaihtamiseen. Mutta keskusteluissa kerrottiin että neuvolassa oltiin käsketty jotain kolmivuorotyöläistä vaihtamaan kaksivuorotyöhön. Nääkin on varmaan neuvolakohtaisia ja lääkärikohtaisia.
-Kirppu- mulla oli viimeraskaudessa suhtkoht alhaiset verenpaineet koko ajan, eli veikkaan tosiaan että siitä johtui. Nyt oon mittaillut kun meillä kotona on mittari, ja ihan normaaleja lukemia tälläkertaa. En tiedä sitten että onko niinä parina kertana ollut alhaisempi taas, kun on tullut noita oireita? Syöminen ei sinänsä vaikuttanut mitenkään, mutta mulla oli tosiaan ne pahoinvoinnit yms sitä luokkaa että yksi syömiskerta ei välttämättä sitten oo vaikuttanut siihen verensokeriin niin paljoa? Tiputuksen jälkeen olo helpotti jonkin verran mutta pyörrytys jatkui muistaakseni aika pitkälle. Liian pitkä aika tää puol vuotta Ei muista enää.. Mutta alkuraskaudessa oli niin paha että suihkussa kävin istualtaan!
Hohhoh, aika kultaa muistot näköjään tosi nopeasti, kun en edes muistanut mitä kaikkia oireita mulla ensimmäisessä raskaudessa oli.. Synnytyskipujakaan en muista, muistan vaan että tärisin kivusta ja ei ollut mitenkään kiva viikko sairaalassa. Toivon ettei tällä kertaa jouduta käynnistykseen (molemmat kokeneeltakin oon kuullut että käynnistys oikeesti oli kivuliaampi, vaikka ihmiskohtaista varmasti..) ja toivon että jälkisupistukset ei oo samaa luokkaa kuin viimeksi. Oli hyvin vaikeaa imetys ensimmäiset pari päivää : / Oon varmaan hullu kun 2kk synnytyksestä rupesin haaveilemaan että pääsen kokee kaiken uudelleen
Tuosta nännien arkuudesta muuten huomasinkin että kyllä se nostaa päätään kun on joitain tunteja imettämättä. Eli näköjään se imetys nyt vaikuttaa tähän. Närästää, närästää, närästää mutta kuvotusta on vaan pari kertaa päivässä joten mielelläni kärsin tuon närkästyksen
Uusille tsemppiä raskauteen
Kp & Kultakala 5+5
Toisinaan voi olla tarpeen järjestää työntekijälle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtää hänet päivätyöhön, jos sillä torjutaan työntekijän terveydelle aiheutuva vaara. Tarve työtehtävien vaihtamiseen voi olla tilapäinen, esimerkiksi lääkehoidosta tai raskaudesta johtuen, tai pysyvä. Työntekijän oikeus vaihtaa työtehtäviä tai -aikaa riippuu myös muun muassa yrityksen toiminnan laajuudesta, tuotantomenetelmistä ja henkilöstön määrästä. Suuremmilla työpaikoilla vaihtoihin on usein paremmat edellytykset. Siten säännös ei anna työntekijälle ehdotonta oikeutta yötyön vaihtamiseen päivätyöksi. Työtehtävien vaihtamisen tarvetta arvioitaessa on tarpeen käyttää työterveyshuoltoa apuna.
Työsuojeluhallinto / Yötyö
Eli tossa ei nyt suoraan sanota kuin että raskaus voi olla peruste työvuorojen vaihtamiseen. Mutta keskusteluissa kerrottiin että neuvolassa oltiin käsketty jotain kolmivuorotyöläistä vaihtamaan kaksivuorotyöhön. Nääkin on varmaan neuvolakohtaisia ja lääkärikohtaisia.
-Kirppu- mulla oli viimeraskaudessa suhtkoht alhaiset verenpaineet koko ajan, eli veikkaan tosiaan että siitä johtui. Nyt oon mittaillut kun meillä kotona on mittari, ja ihan normaaleja lukemia tälläkertaa. En tiedä sitten että onko niinä parina kertana ollut alhaisempi taas, kun on tullut noita oireita? Syöminen ei sinänsä vaikuttanut mitenkään, mutta mulla oli tosiaan ne pahoinvoinnit yms sitä luokkaa että yksi syömiskerta ei välttämättä sitten oo vaikuttanut siihen verensokeriin niin paljoa? Tiputuksen jälkeen olo helpotti jonkin verran mutta pyörrytys jatkui muistaakseni aika pitkälle. Liian pitkä aika tää puol vuotta
Ei muista enää.. Mutta alkuraskaudessa oli niin paha että suihkussa kävin istualtaan!Hohhoh, aika kultaa muistot näköjään tosi nopeasti, kun en edes muistanut mitä kaikkia oireita mulla ensimmäisessä raskaudessa oli.. Synnytyskipujakaan en muista, muistan vaan että tärisin kivusta ja ei ollut mitenkään kiva viikko sairaalassa. Toivon ettei tällä kertaa jouduta käynnistykseen (molemmat kokeneeltakin oon kuullut että käynnistys oikeesti oli kivuliaampi, vaikka ihmiskohtaista varmasti..) ja toivon että jälkisupistukset ei oo samaa luokkaa kuin viimeksi. Oli hyvin vaikeaa imetys ensimmäiset pari päivää : / Oon varmaan hullu kun 2kk synnytyksestä rupesin haaveilemaan että pääsen kokee kaiken uudelleen
Tuosta nännien arkuudesta muuten huomasinkin että kyllä se nostaa päätään kun on joitain tunteja imettämättä. Eli näköjään se imetys nyt vaikuttaa tähän. Närästää, närästää, närästää mutta kuvotusta on vaan pari kertaa päivässä joten mielelläni kärsin tuon närkästyksen
Uusille tsemppiä raskauteen
Kp & Kultakala 5+5
moi kaikille!
nyt mä uskallan tulla tänne <3
tänään kävin siellä neuvolalääkärillä ja kaikki oli masussa hyvin! alkion koko vastasi rv 6+2 ja tänään on menossa 6+3. pienen rusinan sydän jumpsutti oikein reippaasti ja lääkärin mukaan kaikki kunnossa.
eilen iltapäivällä /illalla hieman kuvotti mutta en mitään oksentanut. esikoisesta alkasi oksentaminen 6+2 joten aika samalla kaavalla mennään
tässä vielä rivini:
Hipsunpöpsy/34/2/VKS/ LA 18.4
Tätä kakkosta on työstetty oikein huolella, esikoinen sai alkunsa 4kk:n luomuyrittämisen jälkeen ekasta clomifenkuurista ja tätä toista on nyt sitten odoteltu 11/11 alkaen, ensin Tjot meiningillä mutta 4/12 ihan tosissaan. Oltiin julkiselle jonossa, ajan piti tulla elo/syyskuussa ja siinä sitten kuukauden taukokierron aikana tuli positiivinen yllätys. Yllätyksen asiasta tekee se, että ei olisi voinut vähempää seksi kiinnostaa, kun olin jotenkin niin kyllästynyt yrittämiseen ja sitten eräänä iltana himot yllättivät ja niinhän me sitten ajauduttiin vällyihin. Oikeasti, niinhän sitä sanotaan että kerta riittää mutta ihmeellistä se on kun ensin monta kuukautta tahkotaan kello kaulassa ja sitten kun ei edes tikutella, niin BANG elämä yllättää ja hyvä niin <3
nyt mä uskallan tulla tänne <3
tänään kävin siellä neuvolalääkärillä ja kaikki oli masussa hyvin! alkion koko vastasi rv 6+2 ja tänään on menossa 6+3. pienen rusinan sydän jumpsutti oikein reippaasti ja lääkärin mukaan kaikki kunnossa.
eilen iltapäivällä /illalla hieman kuvotti mutta en mitään oksentanut. esikoisesta alkasi oksentaminen 6+2 joten aika samalla kaavalla mennään
tässä vielä rivini:
Hipsunpöpsy/34/2/VKS/ LA 18.4
Tätä kakkosta on työstetty oikein huolella, esikoinen sai alkunsa 4kk:n luomuyrittämisen jälkeen ekasta clomifenkuurista ja tätä toista on nyt sitten odoteltu 11/11 alkaen, ensin Tjot meiningillä mutta 4/12 ihan tosissaan. Oltiin julkiselle jonossa, ajan piti tulla elo/syyskuussa ja siinä sitten kuukauden taukokierron aikana tuli positiivinen yllätys. Yllätyksen asiasta tekee se, että ei olisi voinut vähempää seksi kiinnostaa, kun olin jotenkin niin kyllästynyt yrittämiseen ja sitten eräänä iltana himot yllättivät ja niinhän me sitten ajauduttiin vällyihin. Oikeasti, niinhän sitä sanotaan että kerta riittää mutta ihmeellistä se on kun ensin monta kuukautta tahkotaan kello kaulassa ja sitten kun ei edes tikutella, niin BANG
elämä yllättää ja hyvä niin <3Hei vaan kaikille! Liittyisin kans rohkeasti joukkoon, tälle päivälle näyttää jo useampi uusi olevan!
Tein viime perjantaina positiivisen testin, nyt ollaan päivillä 4+6. Meillä on takana viime toukokuun vaihteessa rv:lla 11 keskenmennyt tuulimuraskaus. Sekä fyysisesti että henkisesti rankka kokemus kummittelee nyt mielessä mutta yritän kovasti suhtautua tähän uuteen alkuun pelkästään toiveikkaasti ja luottavaisesti! Fiilis on ihan eri onneksi kuin viimeksi, oli ihan varma että jotain ei ollut oikein. Emme silloin kertoneet kenellekään kunnes sitten jouduimme loppujenlopuksi kertomaan koko lähipiirille ja töissä juurikin keskenmenosta johtuen. Nyt sitten päätimme kertoa lähimmille heti kun on sopiva hetki, ja töissä kerroin jo tänään. Muutenkaan se "eiku tänään mulle nyt vaan maistuis karpalomehu viinin sijaan" ei taida mennä läpi toistamiseen
On ollut etovaa oloa, palelua, närästystä ja väsymystä, mutta nyt on vain nännit arat. En enää oikein muista miten ne oireet keväällä tuli ja meni, mitään kovin rankkaa ei ollut missään vaiheessa... katsellaan.
Onnen toivotuksia kaikille täällä huhtikuista vauvaa odotteleville, toivotaan että kaikki pysytään mukana loppuun saakka!!! :heart:
Dorian / 32 / ensimmäinen / LA 29.4.2014
laskettuaika on päivälleen vuosi siitä kun keskemeno alkoi, jotenkin sopivaa..
Tein viime perjantaina positiivisen testin, nyt ollaan päivillä 4+6. Meillä on takana viime toukokuun vaihteessa rv:lla 11 keskenmennyt tuulimuraskaus. Sekä fyysisesti että henkisesti rankka kokemus kummittelee nyt mielessä mutta yritän kovasti suhtautua tähän uuteen alkuun pelkästään toiveikkaasti ja luottavaisesti! Fiilis on ihan eri onneksi kuin viimeksi, oli ihan varma että jotain ei ollut oikein. Emme silloin kertoneet kenellekään kunnes sitten jouduimme loppujenlopuksi kertomaan koko lähipiirille ja töissä juurikin keskenmenosta johtuen. Nyt sitten päätimme kertoa lähimmille heti kun on sopiva hetki, ja töissä kerroin jo tänään. Muutenkaan se "eiku tänään mulle nyt vaan maistuis karpalomehu viinin sijaan" ei taida mennä läpi toistamiseen
On ollut etovaa oloa, palelua, närästystä ja väsymystä, mutta nyt on vain nännit arat. En enää oikein muista miten ne oireet keväällä tuli ja meni, mitään kovin rankkaa ei ollut missään vaiheessa... katsellaan.
Onnen toivotuksia kaikille täällä huhtikuista vauvaa odotteleville, toivotaan että kaikki pysytään mukana loppuun saakka!!! :heart:
Dorian / 32 / ensimmäinen / LA 29.4.2014
laskettuaika on päivälleen vuosi siitä kun keskemeno alkoi, jotenkin sopivaa..
Huomenna sitten ultra taaa.. jänskättää ku on ollu tota ruskeaa vuotoa. Mutta sitä oli ennen ekaaki ultraa ja sillonki kaikki oli hyvin. Ainakin nää oireet on niin samanlaiset kuin esikosta errä jospa tuo vuotelu olis ihan harmitonta?
Tervetuloa uusille odottajille.
Bluedreams ja pöntiäinen 8+1
Tervetuloa uusille odottajille.
Bluedreams ja pöntiäinen 8+1
Ansku-89 olen itsekin nyt yrittänyt miettiä samalla tavalla "uskoa siihen että luonto hoitaa hommansa jos pikkuinen ei kasva normaalisti ja kaikella on tarkoituksensa", koska ei jaksaisi millään koko ajan stressata miten tässä käy...
Himoja on tähän mennessä ainoastaan vihreä citrus-tee. Se on NIIIIIN hyvää ja luin äsken, että joku oli aikaisemmin ketjussa sanonut, että vihretätä teetä ei saisi juoda :/ täytyy varmaan perehtyä asiaan kunhan jaksan. Edellisessä raskaudessa himoitsin greippiä, sitruuna teetä ja kaikkea makeaa. Aamupalaksi suklaata, jädeä(oli vielä kesä) ja kaikkea mahdollista epäterveellistä. Nyt ei ole vielä onneksi sitä himoa tullut.
Onko raskauskiloja vielä ilmestynyt? Musta tuntuu koko ajan, että on, mutta onneksi puntari sanoo, että ei hirveästi. Vatsaa vaan turvottaa koko ajan ihan hulluna ja housut kiristää...
Ajattelin kyllä jatkaa liikuntaa mahdollisuuksien mukaan niin pitkälle kun pystyy. Edellisessä raskaudessa en pystynyt edes kävelemään neuvolaan(matkaa 200 m), kun liitoskivut olivat niin pahoja.
Nyt ällöttää kauheasti ja aloitin tänään uudessa työpaikassa, jossa olen tarjoilijana ja pesen tiskiäkin välillä, niin hyi hitsit sitä likasta tiskiä ja ruoan hajua :kieh: meinaa mennä keittiön laatotus uusiks... Saa nähä miten käy.
Aikaisemmin ei oltu vielä työnantajan kanssa keskusteltu siitä, kuinka pitkään olen siellä. No, hän sitten sanoi, että töitä olisi ainakin vuodeksi tarjolla piti sit kertoa, että ei taida nyt onnistua tällä kertaa =) jos olisin tuonne jouluun asti(jos pystyy/jaksaa).
Toisaalta ei kyllä huvittaisi mikään työnteko tällä hetkellä, kun väsyttää vaan, mutta eipä tuo raha puussa kasva... nyt päikkäreille!
Vemia+törötintti 5+1
Himoja on tähän mennessä ainoastaan vihreä citrus-tee. Se on NIIIIIN hyvää ja luin äsken, että joku oli aikaisemmin ketjussa sanonut, että vihretätä teetä ei saisi juoda :/ täytyy varmaan perehtyä asiaan kunhan jaksan. Edellisessä raskaudessa himoitsin greippiä, sitruuna teetä ja kaikkea makeaa. Aamupalaksi suklaata, jädeä(oli vielä kesä) ja kaikkea mahdollista epäterveellistä. Nyt ei ole vielä onneksi sitä himoa tullut.
Onko raskauskiloja vielä ilmestynyt? Musta tuntuu koko ajan, että on, mutta onneksi puntari sanoo, että ei hirveästi. Vatsaa vaan turvottaa koko ajan ihan hulluna ja housut kiristää...
Ajattelin kyllä jatkaa liikuntaa mahdollisuuksien mukaan niin pitkälle kun pystyy. Edellisessä raskaudessa en pystynyt edes kävelemään neuvolaan(matkaa 200 m), kun liitoskivut olivat niin pahoja.
Nyt ällöttää kauheasti ja aloitin tänään uudessa työpaikassa, jossa olen tarjoilijana ja pesen tiskiäkin välillä, niin hyi hitsit sitä likasta tiskiä ja ruoan hajua :kieh: meinaa mennä keittiön laatotus uusiks... Saa nähä miten käy.
Aikaisemmin ei oltu vielä työnantajan kanssa keskusteltu siitä, kuinka pitkään olen siellä. No, hän sitten sanoi, että töitä olisi ainakin vuodeksi tarjolla
piti sit kertoa, että ei taida nyt onnistua tällä kertaa =) jos olisin tuonne jouluun asti(jos pystyy/jaksaa). Toisaalta ei kyllä huvittaisi mikään työnteko tällä hetkellä, kun väsyttää vaan, mutta eipä tuo raha puussa kasva... nyt päikkäreille!
Vemia+törötintti 5+1
Mulla ei ole mitään himoja erityisemmin ollut, ainakaan vielä. Sitä aiemmin mainitsemaani ruokahaluttomuutta vaan. On monia ruokia, joita ei tee yhtään mieli, erityisesti kaikki karkit, kakut ja muu makea, hyi. Musta tää on aika järkyttävää, koska olen aina ollut mieletön sokerihiiri Appelsiini tai mandariini eivät myöskään maistu. Maustamaton jogurtti puolestaan tuntuu auttavan kuvotukseen, vaikka en mä sitäkään erityisesti himoitse.
Raskauskilojakaan tuskin on mulle tullut. Viime keväänä 12 viikon aikana painoa tuli viisi kiloa : / No, mä söinkin kaikkea rasvaista ihan jatkuvasti. Niistä viidestä kilosta on vielä kolme jäljellä, kun tulin niin nopeasti uudestaan raskaaksi, etten ehtinyt pudottaa kaikkia Varmaan painoa on tullut 0,5-1 kg verimäärän lisääntymisen takia, mutta ei tunnu muuten erityisen painavalta.
Kyllä mäkin muuten söin "oman" (eli tätini) puun omenia ihan suoraan maasta pesemättä ollenkaan Ekassa raskaudessani oli ihan huipputarkka siitä, mitä söin, ja pesin jopa mansikat ja itse poimimani mustikat Nyt en ole jaksanut ihan niin paljon panostaa. Lihaa en juuri syökään (paitsi kanaa tai kalkkunaa joskus), joten liharajoituksista mun ei tarvitsekaan välittää.
Kyllä muuten mun mielestä vihreää teetä voi raskaana juoda! Mä ainakin lipitin sitä ihan tyytyväisenä esikoista odottaessani. Join rooibos-teetäkin. Mä luulen, että noita teejuttuja kannattaa käyttää kohtuudella, niin niistä ei ole mitään haittaa.
Appelsiini tai mandariini eivät myöskään maistu. Maustamaton jogurtti puolestaan tuntuu auttavan kuvotukseen, vaikka en mä sitäkään erityisesti himoitse.Raskauskilojakaan tuskin on mulle tullut. Viime keväänä 12 viikon aikana painoa tuli viisi kiloa : / No, mä söinkin kaikkea rasvaista ihan jatkuvasti. Niistä viidestä kilosta on vielä kolme jäljellä, kun tulin niin nopeasti uudestaan raskaaksi, etten ehtinyt pudottaa kaikkia
Varmaan painoa on tullut 0,5-1 kg verimäärän lisääntymisen takia, mutta ei tunnu muuten erityisen painavalta.Kyllä mäkin muuten söin "oman" (eli tätini) puun omenia ihan suoraan maasta pesemättä ollenkaan
Ekassa raskaudessani oli ihan huipputarkka siitä, mitä söin, ja pesin jopa mansikat ja itse poimimani mustikat Nyt en ole jaksanut ihan niin paljon panostaa. Lihaa en juuri syökään (paitsi kanaa tai kalkkunaa joskus), joten liharajoituksista mun ei tarvitsekaan välittää.Kyllä muuten mun mielestä vihreää teetä voi raskaana juoda! Mä ainakin lipitin sitä ihan tyytyväisenä esikoista odottaessani. Join rooibos-teetäkin. Mä luulen, että noita teejuttuja kannattaa käyttää kohtuudella, niin niistä ei ole mitään haittaa.
kultapupu huomasin vasta viestisi, hei kiitos tiedoista! Uskon että se voi olla mahdollista, ainakin raskauden loppupuolla.. mutta vielä kun en haluaisi työnantajalle kertoa raskaudesta,... ehkä katson tämän yön miten menee ja harkitse sitten!
Koska ajattelitte kertoa työnantajalle raskaudesta?
Vemia jep, tähän itsekin tuuduttaudun
Koska ajattelitte kertoa työnantajalle raskaudesta?
Vemia jep, tähän itsekin tuuduttaudun