Huhtikuun hurmurit 2014 ~Heinä- ja elokuussa~

Kiitos kaikille jotka vastasivat noista makeutusaineista. Täällä on onneksi rauhoitettu sen suhteen, uskalsin onneksi googleta asiasta vähän lisätietoa (aluksi mietin että uskallanko kun välillä netistä löytää vaan liioiteltuja kauhutarinoita) mutta tässä tapauksessa löytyi vaan positiivista tietoa :) Kävi nimittäin ilmi, että sakariini ei ole muissa maissa (USA, UK jne) odottajien kiellettyjen listalla vaan siihen pätee samat suositukset kuin muihinkin makeutusaineisiin. Lisäksi Suomenkin suosituksissa oli vielä muutama vuosi sitten asia muotoiltu näin: "Kaikki makeutusaineet ovat sallittuja myös odotusaikana. Kuitenkin sakariinissa ja syklamaatissa kohtuukäytön rajat tulevat nopeammin vastaan, siksi odottajan kannattaa valita Aspartaamilla ja asesulfaami K:lla makeutettuja tuotteita". Eli pienissä määrissä on ennen saanut täälläkin syödä ihan vapaasti! Ja tosiaan ulkomailla edelleen ilman rajoituksia, esim. Jenkeissähän Hermesetas, joka on tosiaan kokonaan makeutettu sakariinilla, on todella suosittu makeutusaine. Ja löysin ihan täältä kotoisalta Kaksplussaltakin keskusteluja, missä mammat oli käyttäneet koko raskauden ajan jopa 4 nappia hermesetasta/pvä, kun eivät olleet tienneet että on kiellettyjen listalla, ja ihan terveitä vauvoja olivat silti saaneet :) Lisäksi tajusin vielä, että mähän join sitä porejuomaa vähemmän kuin alunperin muistin (mittasin oikein siitä lasista, haha :D ), ja koska siinä pääasiallinen makeutusaine on tosiaan Asesulfaami K, niin sakariinin osuus on jäänyt todella todella pieneksi. Huh! Mä oon sellainen hermoheikko näissä asioissa ettei oo tosikaan, mieskin jo vähän hermostui kun eilen aamulla sitä tälle itkin, että yrität nyt vähän tsemppaa ja ajatella tätä järjellä :D

No mutta, sitten muihin asioihin. Mä tunsin esikoisesta liikkeet viikolla 17. Olin aika varma heti että ne on vauvaa eikä kaasua :) se oli enemmän sellaista etäistä, pientä tönimistä kuin kaasun liikkumisen tuntuista.

Lumimyrsky, varmasti inhottavaa noin voimakas fobia, kun niitä neuloja/piikkejä ei pysty elämässä kokonaan välttämäänkään :( Ja se pelkääminen ja jännittäminen vie tosi paljon energiaa, itse pystyn vähän sympaamaan koska vaikkei mulla oo sellaista yhtä isoa fobiaa, pystyn joistain pienistä asioista ottamaan ihan hirveän stressin ja suhteettoman paniikin, jos saan jotenkin päähäni että se on haitallista/pelättävää (just hyvä esimerkki toi makeutusainejuttu).

Mäkin oon muuten ajatellut yrittää tällä kertaa mahdollisimman pitkälle ilman kivunlievitystä. Esikoisesta oli kaikki mahdollinen käytössä ja epiduraalia annettiin muistaakseni yht. 3 kertaa, ja jotenkin oon saanu päähäni että nyt menis nopeemmin jos yrittäis luomuna. En sitten tiedä pystyykö siihen oikeasti koska kyllä ne synnytystuskat yhtä helvettiä oli.
 
Viimeksi muokattu:
Syyskuu hei! Nyt on pakko vähän omanapailla kun pelottaa. Aiemmin mainitsin jo rv 6 viikolla siitä ruskeasta vuodosta, mikä on tietty kai normaalia.. Noh jotenkin koko 6. viikko olin ihan sekaisin , tunnemyllerryksissä ja se tietty huolestutti mua se vuoto, kun sitä ennen olin hyvillämielin. Tuli vähän sitten sanaharkkaa aamulla miehen kanssa ( oli eilen niin yksinäinen olo) kun hän oli yöjuoksuissa ja menin möläyttämään jotain tosi typerää ( tyyliin että siellä hän iloitsee mein raskaudesta vaikka hyvässä lykyssä se on jo tuulimuna..) josta mies suuttui ja sanoi että nyt "manaan että mein vauva kuolee" ja että oon tosi typerä kun tommosia puhun. :( Nyt on sitten tosi huonot fiilikset että ihan varmaan joku karman laki nyt iskee... ääääh. tää on tosi tyhmää -tiietään.. Enkä haluais mitään muuta kuin parasta tälle pienelle alulle ja haluan enemmän kuin mitään pitää sen mukana matkassa huhtikuuhun asti! Nyt vain itkettäää.. :/
- Vastaavia kokemuksia?

hämillinen: Ansku & pähkinä (7+0!!)
 
Joo varmasti kamala tuo piikkikammo Lumimyrsky, toivottavasti menee kaikki hyvin että pääset tuolla yhdellä verikokeella. Mä inhoan verikokeiden ottamista ja piikkejä, mutta mulla rajoittuu siihen että en pysty katsoo kun pistetään, eli kestän kyllä tarvittaessa. Ajattelin kuitenkin jo tälläkertaa pääsis minimikivunlievityksellä tuosta synnytyksestä, se epiduraali tuntuu jotenkin ihan ylireagoinnilta. Vaikka ymmärrän jos haluaa sitä käyttää, ei niitä kipuja oo pakko kärsiä kun nykyään on tuokin mahdollisuus. Kohdunkaulanpuudute tai joku muu vastaava olis mulle ihan ok.

Viimeksi sain sen ihmepuudutteen mikä tuli myös selkään, ja lopussa rupesi varsinkin jo tuntumaan kyllä sitten alapäässäkin. Muistan kun tikkejä ommeltiin, kätilö mietti ääneen että "jos sitä vielä laittais yhden puudutuspiikin" mutta ei sitten laittanut! No tunsin kun neulaa laitettiin ihosta läpi, varsinkin ne vikat tikit kun ommeltiin, ja tuota asiaa oon varmaan enemmän kammonnut kuin piikkejä. Onneksi sitä oli niin jossain hormonihuuruissa kun oli lapsi rinnalla että miehelle taisin siinä olla että sattuu. Ei se niin pahalta tuntunut mitä sitä olettaisi, joten sekin kammo jäi sitten omiin mittoihinsa. Jotenkin se näkeminenkin vaikuttaa kyllä asiaan, onneksi ei nähnyt mitä ne puuhailee siellä! :)
 
Ansku-89 harmillinen tilanne! Kyllä niitä ajatuksia tulee aina suuntaan tai toiseen, ei kannata jäädä murehtimaan jotain tyhmää mitä on tullut sanottua. Ihan normaalia, syytä hormoneja! ;) Onko tuhrut nyt loppuneet? Soititko neuvolaan niistä, jos olisit vaikka jonkun ultran saanut pummittua? :hug: Tsemppiä! Jotenkin uskon ja toivon että kaikki on oikeasti hyvin.
 
Kiitos että san liittyä tänne!

Meillä siis ennestää yksi lapsi 1v3kk ja toinen erittäin toivottu. Tällä hetkellä laskettuaika 2.4. Ei olla käyty varhaisraskauden ultrassa koska tulin siihen tulokseen että kun olen niin kova stressaamaan ja huolehtimaan niin menee se reilu 100€ hukkaan koska ei se rauhoita mieltä kuin hetkeksi. Neuvolassa koitettiin kuunnella sydänääniä rv 9+0 mutta eivät kuuluneet ja saan mennä nyt kun 10 vkoa tulee täyteen uudestaan josko kuuluisivat. Np-ultrakin on onneksi jo parin viikon kuluttua.

Tällä hetkellä vaivaa lähinnä oireettomuus. Tuntuu että kaikki vähäisetkin oireet kuten turvotuskin on kokonaan kadonnut. Oireet ovat olleet koko ajan on/off mutta huolettaa silti kovasti.

Mä tunsin liikkeet edellisestä noin rv 17 eli nyt ehkä voi odotella vähä aiemminin...?

Toivoisin synnytystä ilman lääkkeitä. Edellinen meni niin ettei puudutuksia ehditty laittamaan ja ilokaasuakin otin vaan pari kertaa kun tuli sitä niin huono olo. Mutta mielestäni on parempi katsoa sitten tilanteen mukaan että miltä tuntuu :)
 
Tervetuloa uusille odottajille!=)

Ansku-89 pistä vaan hormoonien piikkiin ;) mulla oli viime viikolla sama tilanne, kun panikoin oireiden puuttumista ja tuleekohan tästä nyt yhtään mitään, mutta nyt olo on jo aivan eri! Mä oon kans mesonnu tääl isännälle kaiken näköstä, mut se on ihmeen rauhallisesti ottanu kaikki. Tietää varmaan, et ei hirveesti kannata väittää vastaan :D se oli kans liikenteessä pe yönä ja jotenkin harmittaa, kun ei itse pääse mukaan pitämään hauskaa... Muuten lähtisinkin, kun osaan kyllä pitää hauskaa ilman viinaakin, mutta esikoista on niin vaikea saada hoitoon lyhyellä varoitusajalla.

Synnytystä en halua edes vielä ajatella. Edellinen oli imukuppisynnytys, sain epiduraalin ja se onneks auttoikin, mutta eivät antaneet lisää, kun supistukset rupesivat hiipumaan ja laittoivat oksitosiintipan, että supistukset alkaisivat taas. No ponnistin kaksi tuntia ja mitään ei tapahtunut (ei siis mitään!!) ja sanoin, että nyt loppu voimat, että ottakaa se imukuppi. Sen avulla ponnistin kaksi kertaa ja vauva syntyi. Sillä tuloksella, että repesin tosi pahasti ja tekivät vielä epparin, joiden tikkien ompelemiseen meni toooooosi kauan ja se oli tosi paljon kamalampaa kuin itse synnytys. Sain vaikka mitä lääkkeitä ja puudutuksia, mutta mikään ei auttanut. Kaiken lisäksi jouduin syömään 6 antibioottikuuria seuraavan kolmen kuukauden aikana, kun tikit eivät parantuneet, jonka takia myös imetys tyssäsi kaikesta yrityksestä huolimatta. Syy miksi en saanut ponnistettua vauvaa ulos, oli se, että siellä tiellä oli joku luu??. En muista kuollaksenikaan, että mikä luu se oli. Tästä johtuen joudun luultavasti seuraavan kerran suunniteltuun sektioon. Mutta kun en haluaisi sitäkään :( mutta normisynnytyskin pelottaa ihan kauheasti... Täytyy tästä puhua neuvolassa parin viikon päästä...

Seksisssä oli pari viikkoa taukoa, kun ei tehnyt yhtään mieli. Pelkästään miehen kosketus(kun tiesin mitä mielessä) tuntui ällöttävältä ja yritin vaan vaivihkaa siirtyä kauemmas. Ei kehdannut sanoa, että mee pois ku mua ällöttää :D mutta nyt parin viime päivän aikana en meinaisi saada tarpeekseni! Huhhuh... Viime raskaudessa oli koko aika, ettei oikein tehnyt mieli ja vähän väkisin piti miehen takia yrittää :whistle:

Liikkeet tunsin esikon kanssa 16+ viikolla, mikä on aika aikasta ensisynnytäjälle, mutta olin satavarma, että ne oli oikeita liikkeitä eikä suolen toimintaa. Saa nähdä tuntuuko nyt aikasemmin kun kuulemma toista odottaessa ne voi tuntea jo aikaisemmin. Innolla odotellaan :)

Ihan järkky väsymys koko ajan |O ja kuvotus jatkuu vaan. Onneksi ei ole tarvinnut oksentaa vielä...

Lumimyrskylle tsemppiä neulojen kanssa! :hug: onneksi kuitenkin saat hoidettua kotona ne asiat omaan tahtiin.

Vemia & törötintti 6+0 poks!
 
9+0 POKS ! :D <3
Tänään onkin ollu joku ihmeen energinen päivä tosin teinkin sitten tuulihattuja ja sellasen kakkupohja torttu sekotuksen, sitten tehtiin vihreetä salaattia, kana-pasta salaattia siihen itte curry majoneesi :p sitten vähän nakkia ja itte tehtyjä lihapullia ja oli ihan pakko tehdä voileipäkakkua jääkaappiin alko tekemään niiiiiin paljon sitä mieli :)

Yönenkeli ja tiitiäinen 9+0
 
Vaikka vaan muutaman päivän ollut pois palstailusta niin sivuja on tullut vaikka kuinka lisää :D

Meillä keksittiin nopeasti ohjelmaa kun saatiin tietää, että päästään muuttamaan. Torstai-sunnuntai siis sujunut vanhan kämpän pakkaamisessa ja uuteen muuttamisessa. Tästä sattuneesta syystä johtuen mulla jäi ensikäynti neuvolassa väliin. Sikäli ihan jees aloittaa suoraan oikeassa neuvolassa, nyt mun pitää vain selvittää mikäköhän neuvola mahtaa kuulua meille :D
Edellisellä paikkakunnalla oli niin iisiä kun tiesi kysymättäkin mihin kuuluu - toimipisteitä kun oli vain yksi.
Huomenna siis luvassa taas tehokas päivä, työt alkaa uudessa työpaikassa ja selvittelen mihinköhän neuvolaan mahdankaan kuulua. Varmaan pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että oon raskaana ja pystyn olemaan max. 6kk uudessa työpaikassa jonka jälkeen jään pois ja työnantaja joutuu tekemään sumplauksia mun takia... mutta mua ei harmita yhtään :LOL:
Ajattelin tosin olla niin reilukerholainen, että kerron työnantajalle jo joskus jouluna niin on sitten aikaa hankkia mulle sijainen.

Huomenna poksutaan jälleen, mutta viimeistä kertaa seiskalla alkavalla viikolla mainiota tulevaa viikkoa teille kaikille kanssaodottelijoille toivottaa

Fujin & 7+6, joka on muistuttanut mammaa olemassaolostaan ja turvannut tulevaisuuden ravinnonsaantinsa kasvattamalla allekirjoittaneen daisareita yhden kuppikoon verran. Maailman rakkaimpana sinttinä on kuitenkin oksennuttanut vain kertaalleen ja loput oireet antanut muille.
 
  • Tykkää
Reactions: lilleri88
Ansku-89 mulla kävi vähän samanlainen tilanne tässä yks päivä. Miehen kanssa tuli vauvasta jotain puhetta ja kommentoin jotain että "entä, jos se onkin apina?".. Vitsinä siis tarkoitin. Mutta samantien tuli ihan kamala olo, että mitä mä oikein puhun! Että jos tän takia meidän vauva ookkaan nyt terve!!! Niin se mieli vaan tekee temppuja..

Lumimyrsky: kovasti tsemppiä pistämisiin! Itellä kans piikkikammo, mutta toooosi paljon lievempi, kuin sulla! Mutta koska tääki on jo ihan kauheeta, niin saati sit toi sun tilanne!!! Onneksi oot saanu järkättyä noita juttuja sulle paremmin sopiviksi!!

Tänne tosiaa tulee tätä tekstiä ihan hirmuisesti, jos ei muutamaan päivään ehdi käydä lukemassa.:D Meillä on mies ollut koko viikon päivät kokonaan töissä, yöksi/yöllä tullut kotiin ja aamulla taas lähteny. Itellä niin väsyny olo, että on tuntunu jotenkin extra rankalta nyt! Toivottavasti pian helpottaa ja mieskin ehtii olla iltoja kotona! Pahoinvointi täälä jyllää edelleen, yhh.

Hiustenlähdöstä!!! Mulla on alkanu jo nyt lähtemään ihan hulluna hiuksia!!! Mikähän siihen auttais? Viimeks lähti vasta, kun pojan imetys oli lopuillaan.. Hirvittääkin, että oon pian ihan kalju, jos tää jatkuu pitkäänkin! Nyt ollaan kuitenkin vasta niin alussa raskautta!!

-Kirppu- ja Hippu<3
 
Kiitos kultapupu ja vemia! Vähän oon saanut jo aatoksia pois kun ollut illan töissä. En soittanut vielä neuvolaan kun aika on nyt tiistaina. Tosiaan sitä tuhrua tuli alkuun tyyliin su + ti ja sitten ke-la akselilla vähän tuli pöksyihin että käytin pikkuhousunsuojaa. Tänään vähentynyt. Kerron huoleni sitten neuvolatätille!
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Mä huomaan jatkuvasti miettiväni, miten asiat sanon. Tänäänkin kirjoitin ylös ensin, että viimeistä kertaa 7+6 ja korjasin samantien, että tässä raskaudessa viimeistä kertaa 7+6, koska jos en olisi lisännyt tota "tässä raskaudessa" -kohtaa niin ihan satavarmasti olisin kironnut itseni jotenkin eikä oltais koskaan enää lisäännytty... En tiedä kuuluuko tämä sanojen varominen tai ylipäätään luulo siitä, että ajatuksilla voisi oikeasti vaikuttaa jotenkin siihen mitä tulee tapahtumaan jotenkin asiaan, mutta huojentavaa lukea etten ole ainoa joka niin tekee.

Tai siis, eihän kukaan nyt oikeasti esimerkiksi apinaa synnytä vaikka kutsuisikin masukkiaan työnimellä simpanssi, mutta silti..

Toivottavsti Ansku-89 kaikki siellä on kunnossa!
 
  • Tykkää
Reactions: Ansku-89
Tuosta hiustenlähdöstä (-kirppu-), mulla on lähtenyt hiuksia ihan älyttömästi kolme kertaa: silloin kun ekan kerran tulin raskaaksi, kun olin synnyttänyt, kun imetys vähentyi (vauva rupes syömään soseita) ja toi viimeinen hiustenlähtö nyt jatkuu yhä, varmasti toi imetys ja raskaus vaikuttaa asiaan. Joka kerta tuntunut että jääkö nyt mitään jäljelle, muistan viimeraskauden alussa että ihan oikeesti ohentui hiukset ihan älyttömästi. Raskaudessa on se hyvä puoli että jossain vaiheessa ne hiukset (ja kynnet) rupee kasvaa tosi nopeesti eli joka kerta hiukset on "normalisoituneet", vielä on (pitkät) hiukset päässä :)

Miehellä meinaa mennä hermot noiden hiusten kanssa kun niitä löytyy kaikkialta: vauvan kädestä, ruuista, vaatteista, miehen parrasta! :LOL: Nyt onneksi jo tietää että on ohimenevä vaihe niin uskaltaa suhtautua huumorilla.
 
Ansku-89 Mulla tuli alkuviikoilla välillä ruskeaa valkovuotoa ja sitten yks päivä tuli myös ihan vertakin, mutta kaikki oli viikko myöhemmin ultrassa hyvin! Mulla on siis kokemusta vuodoista jotka ei oo päättyny hyvin ja vuodoista jotka on päättynyt hyvin. Toivottavasti sielä myös normaalia. :heart:

Fujin Mä oon ottanu sunkin kuvotuksen! Se on ollu täälä viikon mitä hirveintä. :x



Miwwi 8+0 POKS! :)
 
kultapupu miksei jatkettais tässä samassa mä oletin sillon kun jatkoin tätä et huhtikuu on se synnytyskuu ja sitten kun tuolla on tuo heinä elokuussa et se on vaan niitä plussaus kuukausia :O nyt kokeilin josko se lähti pois tuolta se heinä elokuussa ...
 
Mä oon aina luullut, että noi "heinä- ja elokuussa" tms. on niitä kirjoittelukuukausia. Huhtikuussahan meillä olis muuten useampi sata sivua jos tätä vauhtia jatketaan kirjoittelua.

Jos tekee uuden pinon ja laittaa siitä linkin tähän keskusteluun? Ainakin omasta mielestä olis helpompi kaivaa aina esille syyskuun, lokakuun jne. pinot kuin etsiä satojen sivujen joukosta jotain mitä on sanonut tai tehnyt tai miettinyt kuukausia sitten.

Oma Napander poksuu ja paukkuu! Tänään siis 8+0 ja ensimmäinen neuvola-aika uudelta paikkakunnalta saatu. Eli ensikäynti koittaa meillä 5.9, kun viikkoja on 8+4 :)
 
Yönenkeli: Kyllä se loppuosa (heinä- ja elokuussa) meinaa vain kuukautta, jolloin kirjoitetaan. Tuohon on varmaan yhdistetty kaksi kuukautta siksi, että kirjoittelu on tainnut alkaa heinäkuun loppupuolella. Ei tarvitse heti uutta pinoa tehdä :)
 
Yönenkeli juurikin tarkoittaa sitä kirjoittelukuukautta, "~~ Elokuun 2013 Ihmeet elokuussa ~~ MEIDÄN KUU!" jne.

Huhhuh kun on etonut viimeiset pari päivää, pönttöä ei oo halailtu ja kestän kyllä tän etomisen jos ei tarvi halaillakaan! Väsymys jatkuu, eilisen kuntouinnin (ja pizzan) päälle nukahdin taas sohvalle ja aamulla oli tosi vaikee nousta syöttämään pikkuista. Onneksi tissistä tulee ruokaa! Torkuin sitten sohvalla välillä imettäen johonkin 9 asti ennen kun sain kammettua itseni ylös.

Nyt ollaan katsomassa siskon pientä, ajatella että toi oma on reilu puolivuotta sitten ollut vielä pienempi! Ja että ens vuonna voi olla toinen samanlainen :heart:
 
Viimeksi muokattu:
No nyt se yrjööminen sit alko :x aivan järkyttävä olo!! Kun nousee sohvalta niin rupee huippaamaan ja hetki menee niin saa juosta vessaan... Ja iltavuoroon pitäis vääntäytyä tänään :headwall: jos mennään saman kaavan mukaan kuin viimeks, nii tätä kestääkin sit sinne 12 viikolle asti hehaheha

Vemia + törötintti 6+1
 
Terveiset varhaisultrasta! Kaikki oli tosi hyvin, joten nyt uskallan jo nimetä maha-asukkini ja olla vähän paremmin mielin. Tosin viimeksikin kaiken piti olla hyvin, ja silti meni kesken... Mutta mä en ajattele sitä nyt, kun on niin hyvät fiilikset :) Laskettu aikakin aikaistui kolme päivää, eli se on nyt 20.4.2014. Sen vois päivitellä listaan.

Jussi Savonlahti oli aivan huippumukava ja osaava lääkäri. Ihan oli koko rahan väärti tuo ultra. Olisin voinut enemmänkin maksaa, kun oli niin rauhallinen käynti ja jäi hyvät fiilikset. Hintahan oli nyt Kela-korvauksien jälkeen 90 euroa.

Mä tulen myöhemmin tänään lukemaan teidän muiden viestit ja kommentoin jotain. Nyt piti vaan raportoida varhaisultrajuttu. Pitää lähteä noutamaan esikoista hoidosta.

Lumimyrsky ja Pikku Otus 7+1
 
  • Tykkää
Reactions: Kultapupu
Kertokaapas te, joilla on jo lapsia, että milloin teidän alkuraskauden oireet on aiemmin helpottaneet? Kun nyt on kyllä ollut jo 3-4 päivää, ettei ole kuvottanut, on ollut itse asiassa oikein hyvä olo. Voiko noi oireet alkaa helpottamaan jo tässä vaiheessa? Jostain luin, että rv 9-12 vois olo jo alkaa parantumaan? Toivottavasti kaikki hyvin kuitenkin ja on vaan hyvä tuuri kun ei ole kovin voimakkaita oireita.. :p

Tänään käväisin labrassa, otettiin sikiöseulontajuttujen lisäksi kilpparikokeet+tokso. Meillä on 2 kissaa ja niiden puolesta en toksoa pelkää, kun ovat ihan sisäkissoja enkä niiden astioita edes siivoa, mutta pari viikkoa sitten paijailin tutun kissanpentua, joka on siis löytökissa maalta, ja se oli aika kova pureskelemaan ja raapimaan ja teki mulle kyllä joitakin jälkiä käsiin.. mutta sillä eläimellä pitäisi kai olla primaari-infektio päällänsä, että voisi tartuttaa.. Stressaan taas varmaan ihan höpöistä..

Mitenköhän sitä jaksaisi ootella ensi viikon torstain np-ultraan, kauheen kärsimätön olo...... :kieh:

Karviaismarja ja tiiti 9+3 (9+6)
 
Viimeksi muokattu:
Onnea Lumimyrsky ultrauutisista! Itsekin varasin tänään varaisultran ensiviikolle, ke 11.9, nyt jo jännittää :LOL: Viime tuulimunaraskaus tosiaan kun meni kesken vasta viikolla 11 ja tuskat oli sen mukaiset, ei tällä kertaa haluta mahdollisia tm-uutisia niin myöhään... mulla on kauheen pelokas olo kun oireitakaan ei hirveesti ole, ja kova rintojen aristuskin näyttää nyt yhtäkkiä vähenneen :(

Onnea ja tervetuloa kaikille uusille!!!! :heart:

Synnytyksestä mulla ei aikaisempaa kokemusta, mutta toiveissa on vesisynnytys. Kultapupuhan tuossa kyselikin, onko kellään kokemusta altaiden käytöstä helsingistä? jotenkin tuntuu huonosti löytyvän tietoa ja edellisellä kerralla neuvolassakaan ei osattu sanoa, etenkin nyt kun tuo naikkari on korjauksessa.

Mulla on aina ollut kauhee sairaalakammo, ei siis pelkästään neulakammo, vaan ihan koko laitoksen kammo. En oo (onneksi) koskaan joutunut sairaalassa aiemmin olemaan mistään syystä, joten pelko johtunee siitä. Nyt kuitenkin kun keskenmenon takia mentiin ambulanssilla sairaalaan, jossa tiputukset ja nukutukset ja muut tuli käytyä läpi, pelko on hieman hälvennyt...
 
yöenkeli kyllä se selkeämpää olisi jos joka kuulle oma pino ja itte oisin muuten voinu päivitellä mutta en varmaan hallitse sitä.

Perskatin hiiva taitaa tulla takasin kun on alkanu taas hieman kutisemaan. Pitää tässä seurailla ja mennä varmaan käymään lääkärissä niin jos sais vaikka kunnon apua jos ei sittenkään ole hiiva vaan joku muu tulehdus mutta hiivaa kyllä epäilen.

Tiukuliina ja hippu 9+1
 

Yhteistyössä